Kanta-Hämeen hoivayrittäjyyden tulevaisuus ja kehittäminen

Kanta-Hämeen hoivayrittäjyyden tulevaisuus ja kehittäminen Hämeen liiton julkaisu 2008

Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna puhelin (03) 647 401 Kotisivu internetissä: www.hameenliitto.fi Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: etunimi.sukunimi@hame.fi Kannen kuva: Minna Seppänen Taitto: Mari Myllylä Hämeen liitto Hämeenlinna 2008

HÄMEEN LIITTO Tekijät: Anne Laakso, Hämeen ammattikorkeakoulu, anne.laakso (at) hamk.fi Sari Laaki Eevaleena Isoviita, Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, eevaleena.isoviita (at) tse.fi Ohjausryhmä: Jukka Ojanen, puheenjohtaja, Hämeen liitto Pentti Kallionpää, EKES Timo Lindvall, Forssan seudun Kehittämiskeskus Oy Mikko Koivulehto, Kehittämiskeskus Oy Häme Katariina Välikangas, Sosiaalikehitys Oy Satu Kurppa, Pro Agria Eveliina Selänpää, Kanta-Hämeen terveys- ja sosiaalialan yrittäjät TSY ry Päivi Heinonen, Hämeenlinna Palvelu- ja kuntarakenne hanke Esa Inget, Hämeen ammattikorkeakoulu, Täydennyskoulutus Toivo Haataja, Etelä-Suomen lääninhallitus Outi Myllymaa, Kehittämiskeskus Oy Häme Hannu Rutanen, Lammi ja Tuulos sosiaalitoimi Jaana Paasikangas, Humppila sosiaalitoimi

TIIVISTELMÄ Kanta-Hämeen hoivayrittäjyyden nykytilaselvityksessä kuvataan maakuntaa hoivayrittäjyyden toimintaympäristönä ja hoivayrittäjien roolia palveluntuottajina. Selvitystyössä käsitellään myös hoivayrittäjyyden tulevaisuuden muutosvoimia sekä määritellään kehittämisen painopistealueet. Hoivayrittäjyyden merkitys Kanta-Hämeen kehittämisen kannalta on tunnistettu, mutta konkreettisia toimenpiteitä yritystoiminnan kehittämiseksi on tehty vähän. Avautuvat ja kasvavat markkinat muuttavat alan yritysrakennetta ja yritysten markkinaaluetta. Globaali talous vaatii maakunnalta ja yrityksiltä kykyä uudistua ja havaita muutossignaalit ajoissa. Kehittämistoiminnan vaikuttavuuden on tulevaisuudessa oltava nykyistä parempaa. Maakunnassa on iso joukko hoivayrittäjyyden kehittäjiä, mutta toiminta on hajanaista ja osin myös päällekkäistä. Hoivayrittäjyyden kehittyminen vaatii toimijoiden yhteistä visiota ja tavoitteiden määrittelyä. Tulevaisuudessa hoivayritysten tuottamien palvelujen tarve tulee Kanta-Hämeessä kasvamaan ja hoivayritysten merkitys palveluntuottajina on suuri. Palvelujen tarve lisääntyy eniten vanhustenpalveluissa ja kotipalveluissa. Väestön vanheneminen ja laitoshoidosta kodinomaiseen hoitoon siirtyminen on selkeä tulevaisuuden suunta ja se näkyy myös hoivayritysten kehittymiseen vaikuttavana tekijänä. Tällä hetkellä hoivayritysten rooli on lähinnä täydentää kuntien omaa palveluntuotantoa ja tasoittaa kunnallisten palvelujen ruuhkahuippuja, mutta tulevaisuudessa hoivayritysten tuottamista palveluista on tulossa todellinen vaihtoehto asiakkaalle kunnan palvelujen rinnalle. Kanta-Hämeen kunnat eivät usko kuntien tulevaisuudessa yksin tuottavan palveluja vaan ne tullaan toteuttamaan kuntien välisenä yhteistyönä tai hankkimalla osa palveluista yksityisiltä palveluntuottajilta. Hoivayrittäjien mielestä alan tulevaisuus on hyvin valoisa ja hoivayrittäjyydellä on tilaa kehittyä Kanta-Hämeessä. Asiakasmäärien kasvaessa markkinat eivät vielä ole täynnä ja uusille yrityksille on tilaa. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle vaikuttaa sekä yritysten henkilöstötarpeeseen että asiakkaiden palvelutarpeeseen. Toimintaympäristö kehittyy myönteisempään suuntaan kuntien arvostuksen kasvaessa. Yhteisten käytäntöjen muodostuminen ja kuntarajojen ylittäminen parantavat tilannetta. Sekä hoivayrittäjät että kuntatoimijat pitävät työvoimapulaa suurimpana uhkana hoivayritysten tuottamille palveluille tulevaisuudessa. Hoivayrittäjien erityispalvelutarpeissa korostuu sijaispalvelun merkitys. Yrittäjät korostavat kuntien merkitystä hoivayrittäjyyden kehittämisessä. Maakunnan hoivayrityksistä vain pieni osa on voimakkaasti kasvuhaluisia. Yrittäjät tunnistavat yritystoimintaan liittyviä kehittämistarpeita, mutta uskallus ryhtyä suuriin muutoksiin on melko vähäinen. Hoivayrittäjyyteen kohdistuvat asenteet sekä selkeiden ohjaukseen ja valvontaan liittyvien toimintatapojen puuttuminen vaikuttavat yritystoiminnan kehittymiseen. Tulevaisuudessa on panostettava erityisesti yritys- ja innovaatiopalvelujen kehittämiseen, verkostoitumiseen, yhteistyöhön yli toimialarajojen, yritystoiminnan jatkuvuuteen, kasvuhalukkuuteen sekä kansainvälistymiseen.

SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 1.1 Selvityksen tarkoitus ja tavoite 1 1.2 Hoivayrittäjyyden kehittyminen Kanta-Hämeessä 2 1.2.1 Väestörakenne vaikuttaa palvelutarpeeseen 2 1.2.2 Hoivayritysten merkitys palvelujen tuottajina kasvaa 3 1.2.3 Hoivayrittäjyys Kanta-Hämeen strategioissa ja hankkeissa 4 2 KANTA-HÄMEEN HOIVAYRITTÄJÄT TARKASTELUSSA 6 2.1 Kanta-Hämeen hoivayrittäjyyden kehittyminen Suomen hoivayrittäjyyskentässä 6 2.1.1 Sosiaaliala 6 2.1.2 Terveysala 7 2.2 Hoivayrityksen profiili 9 2.3 Hoivayritystietojen saatavuudessa puutteita 10 2.4 Toiset yrittäjät hoivayrityksen yhteistyö- ja tukiverkostona 11 3 HOIVAYRITTÄJYYDEN TULEVAISUUDEN KEHITYSNÄKYMÄT KANTA-HÄMEESSÄ 13 3.1 Hoivayritysten henkilöstökehitys ja osaamistarpeet 13 3.1.1 Hoivayrittäjien ammatillinen osaaminen korostuu 13 3.1.2 Asiakastyö vaatii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja 14 3.2 Palveluseteli ja kotiin tuotettavat palvelut lisäävät kysyntää 15 3.3 Erikoistunut hoivayritys erottuu 16 3.4 Yhteistyöllä tuetaan hoivayrittäjyyttä 17 3.5 Kunnat ja koulutusorganisaatiot hoivayrittäjyyden kehittäjiä 17 3.6 Hoivayrittäjyydellä tilaa kehittyä Kanta-Hämeessä 18 4 YRITTÄJIEN JA KUNTATOIMIJOIDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET HOIVAYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEKSI 19 4.1 Osaamisesta hoivayrittäjien vahvuus 19 4.2 Verkostoitumisella vahvistetaan osaamista 19 4.3 Hoivayrittäjyys tunnetuksi tehostetulla markkinoinnilla ja tiedottamisella 20 5 ONKO KANTAHÄMÄLÄISELLÄ HOIVAYRITTÄJYYDELLÄ TULEVAISUUTTA - TULEVAISUUDEN MUUTOSVOIMAT JA KEHITTÄMISEN PULLONKAULAT 21 5.1 Yritysten ulkopuolelta tulevat haasteet 21 5.2 Yritysten sisäiset haasteet 23 6 HOIVAYRITTÄJYYS NOSTEESEEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET 26 6.1 Kanta-Hämeen hoivayrittäjyyden kehittämisohjelma 26 6.2 Muut kehittämisalueet 27 6.3 Kehittämistoimenpiteiden seurantamittarit 28 Liitteet 30 Lähdeluettelo 37 10

1 JOHDANTO 1.1 SELVITYKSEN TARKOITUS JA TAVOITE Hyvinvointipalvelut käsittävät yleisimmän määritelmän mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden tehtävänä on luoda ja edistää hyvinvointia. Hyvinvointipalvelujen rinnalla usein käytetty käsite on hoivapalvelut. (Rissanen ja Sinkkonen 2004.) Tässä raportissa hoivayrittäjyydellä tarkoitetaan erityisesti yhteiskunnan järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja, joita yksityinen sektori tuottaa yritystoimintaa harjoittamalla julkisen ja kolmannen sektorin rinnalla. (ks. taulukko 1) Hoivayrittäjyyden nykytilannekuvauksen lisäksi raportissa määritellään Kanta-Häme hoivayrittäjyyden toimintaympäristönä ja hoivayrittäjien rooli palveluntuottajina sekä hoivayrittäjyyden kehittämisen suuntaviivat ja tulevat palvelutarpeet Kanta-Hämeessä. Raportin loppuosassa käsitellään hoivayrittäjyyteen liittyviä tulevaisuuden muutosvoimia ja kehittämisen painopistealueita. Selvityksen toteutus on kuvattu liitteessä 1. Hoivayrittäjyyden merkitys Kanta-Hämeen kehittämisen kannalta on tunnistettu, mutta konkreettisia toimenpiteitä yritysten kehittämisedellytysten edistämiseksi on tehty melko vähän. Selvityksen mukaan yrittäjät ovat motivoituneita ja nykytilanteeseen varsin tyytyväisiä. He tunnistavat yritystoimintaan liittyviä kehittämistarpeita, mutta uskallus ryhtyä suuriin muutoksiin on melko vähäinen. Maakunnan hoivayrityksistä vain pieni osa on voimakkaasti kasvuhaluisia. Avautuvat ja kasvavat markkinat muuttavat hoiva-alan yritysrakennetta ja yritysten markkina-alueita. Globaali talous vaatii maakunnalta ja hoivayrityksiltä kykyä uudistua ja havaita muutossignaalit ajoissa. Kehittämisessä tarvitaan proaktiivista otetta ja tulevaisuuden kriittisten menestystekijöiden tunnistamista. Kanta-Hämeestä puuttuu toimijoiden yhteinen visio hoivayrittäjyyden tulevaisuudesta ja kehittämistarpeista. Pitkäjänteisen kehittämistyön pohjaksi tarvitaan strategia, jonka painopistealueita ovat yritysten verkostoituminen, tutkimus- ja kehittämistoiminta, innovaatiotoiminta ja kansainvälistyminen. Taulukko 1. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut toimialaluokitus (Lähde: Tilastokeskus) 851 Terveydenhuoltopalvelut 853 Sosiaalipalvelut 8511 Sairaalapalvelut 8531 Majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut 85111 Varsinaiset sairaalapalvelut 85311 Lasten ja nuorten laitokset 85112 Kuntoutuslaitokset ja sairaskodit 85312 Kehitysvammalaitokset 8512 Lääkäripalvelut 85313 Vanhusten laitokset 85121 Kunnalliset terveyskeskukset 85314 Päihdehuoltolaitokset 85129 Muut lääkäripalvelut 85315 Palvelutalot ja ryhmäkodit 8513 Hammashoito 85316 Ensi- ja turvakodit 85130 Hammashoito 85319 Muut laitokset ja asumispalvelut 8514 Muut terveydenhuoltopalvelut 8532 Sosiaaliset avopalvelut 85141 Fysioterapia 85321 Lasten päivähoito 85142 Laboratoriotutkimukset 85322 Päivätoiminta 85143 Kuvantamistutkimukset 85323 Kotipalvelut 85144 Sairaankuljetuspalvelut 85324 Työtoiminta ja työhön kuntoutus 85149 Muu terveyspalvelu 85325 Neuvolat 85326 Avomuotoinen päihdekuntoutus 85329 Muu sosiaalitoiminta 1

1.2 HOIVAYRITTÄJYYDEN KEHITTYMINEN KANTA-HÄMEESSÄ 1.2.1 Väestörakenne vaikuttaa palvelutarpeeseen Väestömuutoksilla on suuri vaikutus hoivapalvelujen tarpeeseen tulevaisuudessa. Kanta-Hämeen väestö ikääntyy koko Suomen väestön tavoin. Moneen Suomen maakuntaan verrattuna Kanta-Hämeessä väestön määrässä ei tapahdu kovin suuria muutoksia missään ikäluokissa. Väestöennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden osuus tulee Kanta-Hämeessä kasvamaan ja vastaavasti alle 15-vuotiaiden sekä työikäiseksi väestöksi luokiteltujen 16-64-vuotiaiden osuus tulee laskemaan. Lasku ei kuitenkaan ole kovin merkittävä. (ks. kuvio 1) 120000 100000 80000 2005 60000 40000 Väestöennuste 2010 Väestöennuste 2020 20000 0 0-15 -vuotiaat 16-64 -vuotiaat 65-vuotta täyttäneet Kuvio 1 Väestön jakautuminen ikäryhmittäin Kanta-Hämeessä vuonna 2005 ja väestöennusteet ikäryhmittäin vuosille 2010 ja 2020 Vuodesta 2000 vuoteen 2005 Kanta-Hämeen väkiluku on kasvanut 1,9 % ja ennusteiden mukaan kasvu tulee olemaan 3,9 % vuoteen 2020 mennessä. Kanta-Hämeen seuduista Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen väestömäärä on kasvanut, kun puolestaan Forssan seudun väestömäärä on laskenut vuosien 2000 ja 2005 välillä (ks. kuvio 2). Muuttoliike vaikuttaa maakuntien väestön kasvuun. Kanta-Häme sijaitsee lähellä pääkaupunkia ja suuria kasvukeskuksia, joka vaikuttaa väestön mahdolliseen sijoittumiseen alueelle. 2

100000 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Väestö- ennuste2010 Väestö- ennuste 2020 Forssan seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Riihimäen seutukunta Kuvio 2. Väestön kehitys seutukunnittain Kanta-Hämeessä 2000-2005 sekä väestöennusteet vuosille 2010 ja 2020 (lähde www.sotkanet.fi) Valtakunnallisten selvitysten mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuuden haasteet liittyvät vahvasti väestön ikääntymiseen. Palvelujen kysynnän kasvamisen lisäksi väestön ikääntyminen vaikuttaa palvelutarpeen lisääntymiseen ja työvoiman saatavuuteen. Kanta-Hämeen kuntatoimijat uskovat vanhusten muistihäiriöiden lisääntymisen ja ikärakenteen muutoksen vaikuttavan erityisesti kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen tulevaisuudessa. Lisäksi tarpeisiin vaikuttavat lisääntynyt lasten ja nuorten moniongelmaisuus, perheiden kohtaamat ongelmat ja päihdeongelmat. Suomessa väestörakenteen muutos on suurin kaupungeissa ja kaupunkien läheisellä maaseudulla. Näissä kuntaryhmissä väestörakenne on nykyisin nuorin ja asukasmäärä nousee vielä pitkään, samalla myös vanhusväestön määrä kasvaa nopeasti. Ikääntymisen tuomat muutokset alueiden elinvoimaisuuteen ja elinkykyisyyteen ovat maaseudulla paljon dramaattisemmat kuin kaupungeissa. Maaseudulla työikäisen väestön määrä vähenee selvästi. (Heikkilä ja Lahti 2007, 201 202, 206 207) Väestörakenteen muutoksen perusteella Kanta-Hämeessä on sekä tarve rakentaa ikääntyneiden palveluvarustusta että erityisesti maakunnan maaseutukunnilla supistaa lapsille ja nuorille suunnattuja palveluja. 1.2.2 Hoivayritysten merkitys palvelujen tuottajina kasvaa Kuntatoimijoiden mielestä Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus on hyvä. Erityisen hyvänä pidetään päivähoidon sekä lasten ja perheiden neuvolapalvelujen saatavuutta. Heikoin tilanne on perusterveydenhuollon kuntoutuspalveluissa, mielenterveyspalveluissa ja erikoislääkärien vastaanottotoiminnassa. Peruspalveluja huonompana pidetään avopalvelujen kuten kotipalvelun saatavuutta. Sosiaali- ja terveyspalveluja tukevien turvallisuus-, liikunta- ja kulttuuripalvelujen saatavuus on hyvä, kun taas toimivan paikallisliikenteen ja elämyspalvelujen heikko. 3

Kanta-Hämeen kunnat tuottavat noin 40 prosenttia kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista. Kuntayhteistyötä tehdään kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Noin kolmannes Kanta-Hämeen kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista on ulkoistettu joko osittain tai kokonaan. Kuntien hankintapäätöksiin vaikuttaa eniten palvelujen hinnan ja laadun vertailtavuus sekä markkinoilla olevien tuottajien määrä. Palvelujen tarve lisääntyy eniten vanhustenpalveluissa ja kotipalveluissa. Tällä hetkellä hoivayritysten rooli on lähinnä täydentää kuntien omaa palveluntuotantoa ja tasoittaa kunnallisten palvelujen ruuhkahuippuja. Tulevaisuudessa hoivayritysten tuottamista palveluista voi Kanta-Hämeessä tulla todellinen vaihtoehto kunnan palvelujen rinnalle. Kanta-Hämeen kuntatoimijat eivät usko kuntien tulevaisuudessa yksin tuottavan palveluja vaan ne tullaan toteuttamaan kuntien välisenä yhteistyönä tai hankkimalla osa palveluista yksityisiltä palveluntuottajilta. Toimijoista 16,7 % pitää eri vaihtoehtojen yhdistelmää palvelujen tuottamistapana tulevaisuudessa. (ks. kuvio 3) 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kunnan oma tuotanto Osa palveluista hankitaan hoivayrityksiltä Osa palveluista hankitaan järjestöiltä Palvelu toteutetaan kuntayhteistyönä Eri vaihtoehtojen yhdistelmä Kuvio 3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen tulevaisuudessa Palvelutuotantotapojen monipuolistuessa kuntien ja yritysten välinen kilpailutilanne muuttuu vähitellen kumppanuudeksi. Kuntien lisääntyvät ostot yrityksiltä edellyttävät strategisten päätösten tekemistä (esimerkiksi palvelustrategioiden muodossa) ja kuntien hankintaosaamisen kehittämistä. 1.2.3 Hoivayrittäjyys Kanta-Hämeen strategioissa ja hankkeissa Hämeen maakuntaohjelmassa 2007 2010 (Hämeen liitto 2006a) ja Häme 2030 maakuntasuunnitelmassa (Hämeen liitto 2005) Kanta-Hämeen tulevaisuuden menestystekijöiksi määritellään yritysten innovatiiviset toimintaympäristöt, osaavan työvoiman tarjonta elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin sekä laadukkaat asuin- ja elinympäristöt. Hoivayrittäjyys nähdään sekä maakunnan omia palvelurakenteita uudistavana ja kehittävänä että myös erikoistuvana palveluliiketoiminnan toimialana. Hoiva-/tai palveluyrittäjyyden kehittäminen mainitaan kaikissa Kanta-Hämeen aluekeskusohjelmissa. Kaikki em. alueet ovat mukana myös aluekeskusohjelmien kansallisessa hyvinvointiverkostossa, jonka tavoitteena on kehittää hoivayrittäjyyttä ja seutujen välistä yhteistyötä. Lisäksi seudullisen kehittämistyön tueksi on perustettu hoivayrittäjyyden toimintaryhmiä. Kanta-Hämeessä on käynnissä useita alueelliseen kehittämiseen liittyviä projekteja ja selvitystöitä. Merkittävin näistä on HämePro -kehittämisohjelma. Sen tavoitteena on lisätä kehittämisorganisaatioiden yhteistyötä, luoda perustaa alueellisten kehittämistarpeiden ja -mahdollisuuksien analysoinnille sekä alueelliselle yhteistyölle. Ohjelmassa määritellyt kehittämisen painopistealueet liittyvät elinkeino-, työvoima-, osaamis- ja innovaatiopolitiikkaan sekä hyvän peruselämän kilpailutekijöihin. Strategiatyö tukee Kanta-Hämeen yritystoiminnan kehittämistä. Maakunnassa toimiva ideamaakuntaryhmä on määritellyt yritystoiminnan kehittämisen kolmen avainklusterin kautta: well- 4

being-, valmistava teollisuus- ja ympäristöliiketoimintaklusteri. Verkostoitumisen edistäminen ja yrittäjien strategisesti kilpailukykyisen toiminnan lisääminen nähdään tärkeänä palveluyrittäjyyden kehittämisessä. Wellbeing -klusterin sisäisellä yhteistyöllä voidaan kehittää verkostomaista liiketoimintamallia palvelemaan tulevaisuuden liiketoimintatarpeita niin hyvinvointi-, matkailu- kuin kulttuurialallakin. Hyvä Häme Kanta-Hämeen hyvinvointistrategia 2015 (Hämeen liitto 2006b) on ensimmäinen maakunnallinen hyvinvointistrategia. Strategiassa hyvinvoinnin ilmenemistä hyvää elämää kuvataan neljän eri ulottuvuuden kautta (turvallisuus ja viihtyvyys, fyysinen ja psyykkinen terveys, taloudellinen hyvinvointi sekä osallistuminen ja itsensä toteuttaminen). Hyvinvointistrategiassa nostetaan esiin yksityisen palvelutarjonnan kehittäminen, uudet palvelujen tuottamistavat sekä julkisen ja yksityisen palveluntarjonnan yhteistyö. Hämeenlinnan seudun kuuden kunnan sopimus Hallinnon ja palvelujen järjestämisestä kuntien yhdistyessä tulee vaikuttamaan seudun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Vuosien 2009 2012 aikana siirrytään tilaaja-tuottaja-toimintatapaan, elämänkaariajatteluun ja isäntäkuntamalliin. Kuntien sopimuksessa ei ole kuntien yhdistymisen jälkeiseen palvelujen järjestämisvastuuseen liittyen erikseen pohdittu hoivayrittäjyyden asemaa palvelujen tuottajina. Muutokset tulevat ulottumaan luonnollisesti myös hoivayrityksiin. Kuntien yhdistymiseen liittyviä neuvotteluja on käynnistetty myös Riihimäen seudulla. Hoivayrittäjyyteen liittyvillä kehittämishankkeilla ja koulutuksella voidaan suoraan vastata yritysten kehittämistarpeisiin. ProAgrian koordinoima Hoivayrittäjävalmennus (HoVa -hanke) kehittää ja edistää hoiva-alan yritystoimintaa ja työllisyyttä, yrittäjien osaamista sekä uusia hoivayrittäjyyden toimintamalleja ja markkinoita. Suomen Yrittäjäopiston Ota Koppi -projektissa järjestetään hoivayrittäjyysvalmennusta ja koulutuksia. Myös Hämeen ammattikorkeakoulu ja Sosiaalikehitys Oy ovat mukana hoivayrittäjyyteen liittyvässä tutkimuksessa, kehittämisessä ja koulutuksissa. Kevään 2008 aikana haetaan rahoitusta hoiva-alan yrityspalveluja ja innovaatiotoimintaa sekä yritysten verkostoitumista edistävään ylimaakunnalliseen hankkeeseen (Hämeenlinna, Lahti, Turku, Lappeenranta, Imatra ja Itä-Uusimaa). Hämeenlinnan seudulla hanke kiinnittyy suunnitteluvaiheessa olevan Virvelinrannan vammaispalvelujen kehittämis- ja resurssikeskuksen toimintaan. Kehittämistyötä koordinoi Kehittämiskeskus Oy Häme. 5

2 KANTA-HÄMEEN HOIVAYRITTÄJÄT TARKASTELUSSA 2.1 KANTA-HÄMEEN HOIVAYRITTÄJYYDEN KEHITTYMINEN SUOMEN HOIVAYRITTÄJYYSKENTÄSSÄ 2.1.1 Sosiaaliala Yksityisten sosiaalipalveluntuottajien määrä on kasvanut tasaisesti Suomessa 2000-luvulla, joskin se on hieman laskenut 1990- luvun lopun kasvunopeudesta. Vuodesta 2004 toimipaikkamäärä on kasvanut Suomessa keskimäärin 8,4 % ja Kanta-Hämeessä 5,6 %. (ks. kuvio 4) Toimipaikkojen kasvun myötä myös henkilöstön määrä on kasvanut. Asumispalvelujen lisääntymisellä on viime vuosina ollut työllistävä vaikutus. Pieten kotipalveluyritysten työllistäessä 1-2 henkilöä, asumispalveluyksiköt työllistävät keskimäärin 5-10 henkilöä. Yksityisten sosiaalipalvelutoimipaikkojen henkilöstön lisäys on ollut Suomessa vuoteen 2004 verrattuna keskimäärin 8,6 % ja Kanta-Hämeessä 2,8 %. (ks. kuvio 4) Verrattaessa Kanta-Hämeen yksityisten toimipaikkojen ja henkilöstön määrää alueen väestöön on Kanta-Hämeessä selvästi keskiarvoa vähemmän yrityksiä ja yrityksiin työllistyvää henkilöstöä. Kuvio 4. Yksityisten sosiaalipalvelutoimipaikkojen ja henkilöstön määrän kehitys Suomessa ja Kanta-Hämeessä 1999-2005 Yksityisiä toimipaikkoja ovat sekä yritysten että yhdistysten ja järjestöjen ylläpitämät toimipaikat. Viime vuosina yritysten määrä on kasvanut nopeammin kuin järjestöjen, mutta yritysten toimipaikkojen koko on huomattavasti järjestöjen toimipaikkoja pienempi. Tuotetuista sosiaalipalveluista yksityisen toiminnan (yritykset ja järjestöt) osuus on 28 %. Yritysten osuus on suurin lasten ja nuorten laitos- ja perhehoidossa sekä kotipalveluissa. (Fredriksson, Lith ja Martikainen 2006, 22, 24; Kettunen 2007; Yksityiset sosiaalipalvelut 2005 - Tilastotiedote 10/2006. Stakes.) Lähes puolet yksityisistä toimintayksiköistä sijaitsee Etelä-Suomen läänissä. Läänin toimintayksiköistä 59 % sijoittui Uudenmaan maakuntaan ja vain noin 7% Kanta-Hämeeseen. (ks. kuvio 5) (Yksityiset sosiaalipalvelut 2005 - Tilastotiedote 10/2006. Stakes.) 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 884 68 107 139 187 105 Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Kuvio 5. Yksityisten sosiaalipalvelujen sijoittuminen Etelä-Suomen läänissä vuonna 2005 (Stakes) 6

Vuonna 2005 toimipaikkoja on tullut lisää koko maassa erityisesti lasten ja nuorten laitos- ja perhehoitoon, palvelutaloihin ja ryhmäkoteihin sekä kotipalveluun. Palvelutalotoiminta alkoi kasvaa 1990-luvulla, kun laitoshoitopainotteista vanhushuoltoa alettiin purkaa. (Fredriksson, Lith ja Martikainen 2006, 28 29.) Kanta-Hämeessä suurimman yksityisen palvelutuotannon osuuden sosiaalipalveluissa muodostavat palvelutalot ja ryhmäkodit. Päivähoitoa tarjoavien toimipaikkojen määrä on kasvanut ja kotipalvelutoimipaikkojen määrä laskenut. Valtakunnallisesti tilanne on päinvastainen. Taulukossa 2 esitellään toimialakohtainen yksityisten toimipaikkojen määrä koko maassa ja Kanta-Hämeessä. Kanta-Hämeen alueelta ei ole saatavissa eriteltyä tietoa yrityksistä ja 3. sektorin toimipaikoista. Taulukko 2. Yksityiset (yritysten ja järjestöjen ylläpitämät) sosiaalipalvelutoimipaikat koko maassa ja Kanta-Hämeessä toimialoittain vuonna 2005 Yksityiset toimintayksiköt koko maa Yritysten ylläpitämät koko Lasten ja nuorten laitokset 490 412 14 Kehitysvammalaitokset 7 2 maa Vanhusten laitokset 43 9 1 Päihdehuoltolaitokset 54 11 1 Palvelutalot ja ryhmäkodit 1361 670 49 Ensi- ja turvakodit 28 1 Muut laitokset ja asumispalvelut 134 10 4 Lasten päivähoito 667 264 13 Päivätoiminta 90 5 2 Kotipalvelut 481 384 18 Työtoiminta ja työhön kuntoutus Neuvolat Avomuotoinen päihdekuntoutus 65 6 2 28 1 Muu sosiaalitoimi 102 28 3 Yhteensä 3550 1803 107 Lähde: Stakes Yksityiset toimintayksiköt Kanta-Häme Sosiaalipalvelualalla on jo muutamia valtakunnallisia palveluntuottajia, vaikka pääosa yrityksistä toimii edelleen paikallisesti tuottaen palveluja paikallisille markkinoille. Poikkeuksen muodostaa mm. lasten ja nuorten laitos- ja perhehoito, joka tuottaa palveluja laajemmin kuin vain paikallisille asiakkaille. Kanta-Hämeen yritykset tuottavat palveluja nyt jo yli kuntarajojen, mutta maakunnan sijainti antaisi mahdollisuuden sosiaalipalveluyrityksille laajentaa toimintaa myös maakuntarajojen ulkopuolelle. 2.1.2 Terveysala Terveyspalveluja on tuotettu yritysmuotoisesti Suomessa vuosikymmenien ajan. Yksityinen toiminta on lisääntynyt 1990- ja 2000-luvuilla jonkin verran nopeammin kuin julkinen toiminta. (Fredriksson, Lith ja Martikainen 2006, 33.) Kasvu on viime vuosikymmenen aikana ollut sosiaalipalveluja hitaampaa. Vuodesta 2004 toimipaikkamäärä on kasvanut Suomessa keskimäärin 5,2 % ja henkilöstömäärä 3,9 %. Kanta-Hämeessä toimipaikkamäärä on kasvanut keskimäärin 4,8 % ja henkilöstömäärä on puolestaan laskenut 7 %. (ks. kuvio 6) 7

Terveydenhuollon yritykset ovat keskimäärin erittäin pieniä, sillä alle kahden hengen yritykset, jotka koostuvat lähinnä yksinyrittäjistä, muodostavat yli 80 % yrityskannasta. Pienestä yrityskoosta kertoo se, että tavallisin yritysmuoto on yksityinen toiminimi. (Fredriksson, Lith ja Martikainen 2006, 32-33.) Kuvio 6. Yksityisten terveyspalvelutoimipaikkojen ja henkilöstön määrän kehitys Suomessa ja Kanta-Hämeessä 1999-2005 Yksityiset terveyspalvelujen tuottajat keskittyvät Etelä-Suomeen ja suuriin kaupunkeihin. Erityisesti suuret lääkärikeskukset ja yksityiset sairaalat sijaitsevat pääasiassa suurimmissa kaupungeissa. (Fredriksson, Lith ja Martikainen 2006, 32; Yksityiset terveyspalvelut 2005- Tilastotiedote 30/2006. Stakes.) Vuonna 2005 yksityisistä palvelujen tuottajista sijoittui Etelä-Suomen lääniin 35 %. Läänin toimipaikoista Uudenmaan maakuntaan sijoittui noin 61 % ja Kanta-Hämeeseen noin 8 % palveluntuottajista. (ks. kuvio 7) 800 700 695 600 500 400 300 200 100 34 88 112 108 94 0 Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Kuvio 7. Yksityisten terveyspalvelujen tuottajien sijoittuminen Etelä-Suomen läänissä vuonna 2005 (Stakes) Yksityisten terveyspalvelujen tuottajien yleisimmät toimialat ovat lääkinnällinen kuntoutus, lääkärin vastaanottotoiminta, työterveyshuolto ja laboratoriotoiminta. Taulukossa 3 on koko maan ja Kanta-Hämeen toimintayksiköt toimialoittain. Lukuihin sisältyvät sekä yritysten että järjestöjen yhdistysten ylläpitämät yksiköt. Useimmat palvelujen tuottajat ovat monitoimialaisia. (Yksityiset terveyspalvelut 2005- Tilastotiedote 30/2006. Stakes.) Liikevaihdolla ja henkilöstöllä mitaten tärkein toimiala ovat yksityiset lääkäriasemat ja yksityislääkärit. Fysioterapiatoiminnalla eli lääkinnällisellä kuntoutuksella, joka on toimipaikkojen määrällä mitattuna yleisin toimiala, on terveydenhuollon ammattilaisia työllistävä vaikutus. (Fredriksson, Lith ja Martikainen 2006, 32.) 8

Taulukko 3. Yksityiset terveyspalveluntuottajat koko maassa ja Kanta-Hämeessä vuonna 2005 Toimintayksiköt koko maa Yksityiset toimintayksiköt Kanta-Häme Laboratoriotoiminta 614 29 Lääkärin vastaanotto 1090 36 Röntgentoiminta 333 11 Lääkinnällinen kuntoutus 1459 38 Työterveyshuolto 780 26 Hammashuolto 405 7 Yhteensä 4681 147 Lähde: Yksityiset terveyspalvelut 2005 Tilastotiedote 30/2006. Stakes. Tuotetuista terveydenhuollon palveluista julkinen toiminta (kunnat ja kuntayhtymät) muodostaa noin 77 % ja yksityinen noin 23 %. Yksi syy terveyspalveluja tuottavien kasvuyritysten pieneen määrään on julkisen sektorin pienet palveluostot yksityisiltä. Terveyspalvelusektorilla ketjuuntumisella, fuusioilla ja yrityskaupoilla on laajennettu toimintaa alueelliseksi ja valtakunnalliseksi. Yrityskauppojen ja fuusioiden kohteena on kuitenkin ollut vain pieni osa terveysalan yrityksistä (lähinnä lääkärikeskuksia maakuntakeskuksissa). (Fredriksson, Lith ja Martikainen 2006, 31-32, 36-37; Kauppinen & Niskanen 2003, 35; Yksityinen palvelutuotanto 2007, 50.) Myös Kanta-Hämeen suurimmissa kaupungeissa toimii valtakunnallisia ketjuja, joiden puristuksessa pienet toimipaikat toimivat. 2.2 HOIVAYRITYKSEN PROFIILI Selvitykseen osallistuneista Kanta-Hämeen hoivayrittäjistä 80 % on naisia. Heistä yli puolet on yli 50-vuotiaita ja loput 30-50 - vuotiaita. Useimmilla yrittäjillä on monipuolinen yrityksen erikoistumistavoitetta tukeva koulutustausta. Henkilöstön yleisimpiä koulutusaloja ovat lähihoitaja (tai vastaava toisen asteen tutkinto), sairaanhoitaja, fysioterapeutti, sosionomi (AMK) tai vastaava, sosiaalikasvattaja, sosiaaliohjaaja ja kehitysvammaohjaaja. Hoivayrittäjistä noin 70 prosentilla on terveysalan koulutus ja 95 prosenttia on työskennellyt ennen yrittäjäuraansa julkisella sektorilla joko valtiolla, kunnalla tai muussa julkisessa yhteisössä. Aiempien selvitysten tavoin keskeisimpiä syitä päätökseen ryhtyä hoivayrittäjäksi ovat itsensä toteuttaminen, asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen ja mahdollisuus vaikuttaa asioihin. (ks. taulukko 4) (ks. Kovalainen ym. 1996; Mattila 2004 & 2005.) Syy ryhtyä yrittäjäksi hyvinvointialalle konkretisoituu yritysten liikeideoissa, joissa korostetaan toiminnan laadukkuutta, tehokkuutta, yksilöllisyyttä ja kodinomaisuutta. Taulukko 4. Keskeisimmät syyt ryhtyä hyvinvointialan yrittäjäksi Miksi ryhdyin hoivayrittäjäksi itsensä toteuttaminen 21 vaikuttamisen mahdollisuus 12 asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen 12 työllistyminen 11 halu työskennellä ihmisten parissa 10 halu luoda vaihtoehtoja vallitseviin palveluihin 8 aikaisempi työkokemus hyvinvointialalta 6 halu auttaa 6 työn ja perheen yhdistämisen mahdollisuus 3 9

Valtaosa yrityksistä on liikevaihdoltaan alle 200 000 mikro- ja pk-yrityksiä. Kolmasosa yrityksistä on yhden hengen yrityksiä ja 29 prosenttia työllistää 2-5 henkeä. (ks. kuvio 8) Yritykset ovat pääosin yhtiömuodoltaan osakeyhtiöitä ja toiminimiä. Osa hoivayrityksistä on monialaisia eli tuottaa sekä sosiaali- että terveyspalveluja. 14 12 10 8 6 4 2 0 0-1 henkeä 2-5 henkeä 6-9 henkeä 10-14 henkeä 15-19 henkeä 20-29 henkeä yli 30 henkeä Kuvio 8. Hoivayritysten henkilöstömäärä kyselyyn vastanneissa yrityksissä. Hoivayritykset keskittyvät perustehtäväänsä ulkoistamalla taloushallintoon, siivoukseen, kiinteistönhuoltoon ja ruoka- ja pyykkihuoltoon liittyvät tehtävät. Myös asiakkaiden erityispalvelut kuten kuntoutus sekä lääkäri-, laboratorio- ja röntgenpalvelut ostetaan toisilta yrityksiltä. Suuri osa yrityksistä on tuotteistanut palvelujaan. Erityisesti toiminnan perustavoite ja tehtävä, palveluvalikoiman määrittäminen ja sen kuvaus sekä palvelujen kustannusten laskenta on tehty noin 50 % yrityksistä. Palvelutarvekartoitus ja palvelumarkkinointi on tehty noin 40 % yrityksistä, mutta viidesosassa yrityksiä työ oli vasta suunnitteilla tai alkuvaiheessa. Hoivayrittäjien yleinen käsitys on, ettei markkinointiin liittyviä asioita tarvitse pohtia, koska kysyntää on selvästi tarjontaa enemmän. Tulevaisuudessa kilpailu kovenee ja markkinoinnin merkitys kasvaa. Osa palvelujen markkinointia on palvelujen sisällön suunnitteluun liittyvä tuotteistaminen ja kustannusten laskenta. Selkeä palveluvalikoima ja asiakkaan saatavilla olevat hintatiedot helpottavat niin kuntaa asiakkaana kuin yksityistä asiakasta palvelujen ostamisessa. Tuotteistamalla tuodaan näkyväksi oman ja kilpailijan palvelun erot. Asiakkaan ostopäätöksiin vaikutetaan hoivayrityksen profiilin luomilla mielikuvilla, joihin vaikuttavat mm. yrityksen vahva osaaminen, palvelutarjonta ja yrityksen koko. 2.3 HOIVAYRITYSTIETOJEN SAATAVUUDESSA PUUTTEITA Hoivayritysten ja kuntatoimijoiden välillä tieto kulkee pääasiassa yrittäjien ja palvelujen järjestämisvastuussa olevien kunnan sosiaali- ja terveystoimien henkilöstön henkilökohtaisen kontaktin välityksellä. Luottamus kuntien omiin tietoihin on vahvempi kuin erilaisiin yritystietojärjestelmiin. Kanta-Hämeen kuntatoimijoista 80 prosenttia on sitä mieltä, ettei Kanta-Hämeessä ole tarpeita vastaavaa määrää hoivayrittäjiä ja yrityksistä saatavissa olevat tiedot ovat melko huonot. Alueellinen palvelujen jakauma on epätasainen. Palveluja on huonosti saatavilla erityisesti maaseudulla niiden keskittyessä isoihin taajamiin. Maaseudulta puuttuvat tarjonta ja vaihtoehdot, jolloin kilpailu on vähäistä. Kuntien mukaan pulaa on erityisesti vanhusten asumispalveluja tuottavista isommista toimintayksiköistä ja kotihoitoa tuottavista yrityksistä. Hoivayrittäjien mielestä kuntien tiedottaminen on puutteellista. Ongelmia aiheuttaa erityisesti henkilöstön vaihtuminen, jolloin pitkään toimineet yritykset saattavat unohtua kunnan toimijoilta. Kuntien viranhaltijat käyvät yrityksissä harvoin kutsuista huolimatta. Kunnat kyselevät saatavista palveluista alustavasti, mutta eivät sitten tiedota ratkaisuistaan. Yhteistyötä Hausjärven, Hämeenlinnan, Lopen ja Riihimäen kuntien kanssa useammat yrittäjät pitävät kiitettävänä tai hyvänä. Forssan, Janakkalan, Jokioisten, Kalvolan, Tuuloksen ja Ypäjän kuntien kanssa yhteistyö on heikkoa tai välttävää. Tulevaisuudessa yhteistyö kuntien 10

Hoivayritykset tiedottavat palveluista ja niiden hinnoista: Henkilökohtaisten tapaamisten yhteydessä Mediamainonnan avulla: lehti-ilmoitukset, sähköposti, yrityksen www-sivuilta Suoramarkkinoinnilla: puhelinkontaktin kautta, erillinen hinnasto, kirjeet Muita tapoja: laatukäsikirja ja ns. viidakkorumpu jolloin tieto siirtyy asiakkaalta toiselle. Kunnat saavat tietoa hoivayrityksistä ja niiden palveluista: sosiaali- ja terveystoimesta elinkeinoyhtiöistä yrittäjäjärjestöistä lääninhallituksesta ammattijärjestöistä alueen hankkeilta aluekeskusohjelman hyvinvointivaliokunnasta palveluseteliyrittäjien rekisteristä yrityshakemisto yhteistyö kollegojen kanssa internet omat kontaktit suorat kontaktit palveluntuottajaan kanssa nähdään joko pysyvän ennallaan tai kehittyvän jonkin verran. Jokioisten, Tammelan ja Riihimäen kanssa hoivayrittäjät uskovat yhteistyön kehittyvän erittäin paljon. Hoivayritysten määrään ja tietoisuuteen hoivayrittäjyydestä osana palvelutarjontaa voidaan vaikuttaa muun muassa analysoimalla ja kehittämällä yrittäjyyden edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Kuntien ja palveluntuottajien yhteistyö tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää. Maakunnan korkeakouluilla ja kehittäjäorganisaatioilla on keskeinen rooli yhteistyön käynnistämisessä ja toiminnan organisoimisessa. 2.4 TOISET YRITTÄJÄT HOIVAYRITYKSEN YHTEISTYÖ- JA TUKIVERKOSTONA Hoivayrittäjien yhteistyö- ja tukiverkostot vaihtelevat yrityksen elinkaarella. Yritystoiminnan kehittämiseen liittyvien verkostojen (yritysneuvonta ja rahoitus yms.) lisäksi hoivayritysten kannalta merkittäviä ovat toimintaa tukevat verkostot (sosiaali- ja terveystoimi yms.). Yrittäjät kokevat olevansa ensisijaisesti itse vastuussa yritystoiminnan kehittämiseen liittyvistä asioista (neuvonta, ohjaus ja koulutus). Tärkeimmät alkavalle yrittäjälle tukea ja apua antaneet tahot ovat pankit ja toiset yrittäjät. Yrittäjien perustietojen huomioiminen yrityksen perustamisvaiheessa ja tuen antaminen liikeidean suunnitteluun korostuu alkavien yrittäjien palveluissa. Yrityksen elinkaaren huomioiminen ja yrityspalvelujen tarjonnan ymmärrettävyys ja selkeä muoto vaikuttavat potentiaalisten käyttäjäryhmien ohjautumiseen yrityspalvelujen käyttäjiksi. Ennakoitujen palvelutarpeiden ja olemassa olevien hoivayritysten profiilien perusteella ajankohtaisia asioita ovat alkavien yrittäjien palvelut sekä omistajan- ja sukupolvenvaihdokset. Yrittäjistä 60 % ei ole saanut investointeja varten julkista tukea (esim. investointiavustusta, kehittämis- tai korkotukea tai takausta TE-keskukselta, Tekesiltä, Finnveralta tai kunnalta). Julkista tukea saaneiden yritysten avustukset ovat pääasiassa Finnveralta. Lisäksi yritykset ovat saaneet starttirahaa, Maaseutukeskuksen aloittamistukea ja palkkatukea. Tukea kaivataan erityisesti rakentamiseen. Yksityisrahoituksen osalta tilanne julkiseen tukeen verrattuna on päinvastainen. 60 % yrityksistä on hankkinut yritystoimintaansa varten yksityisrahoitusta. Lähes kaikissa tapauksissa yksityisrahoitus oli pankkilainaa. Yritykset, jotka eivät olleet hankkineet yksityisrahoitusta yritystoimintaansa, eivät olleet kokeneet siihen tarvetta. Puutetta on pitkää maksuaikaa ja kohtuullista korkoa sisältävistä rahoituksista. Hoiva-alan yritystoiminnan kannalta merkittävin yhteistyötaho ovat asiakkaan omaiset. Muita merkittäviä tahoja ovat perusturvatoimi ja perusterveydenhuolto. Myös yhteistyö muiden yrittäjien kanssa on tärkeää. Sen sijaan yhteistyöllä lääninhallituksen, sosiaali- ja terveysalan koulutusorganisaatioiden sekä yrittäjäjärjestöjen kanssa on vähemmän merkitystä (ks. kuvio 9). Yrittäjäjärjestöt, kunnat ja lääninhallitus ovat merkittäviä neuvojia, ohjauksen antajia ja koulutuksen järjestäjiä. Muita yritysten 11

Tärkeimmät apua ja tukea antavat tahot: pankit toiset yrittäjät työvoimatoimisto Finnvera Oyj TE-keskus sukulaiset ja ystävät Vähemmän merkitystä apua ja tukea haettaessa: Kehittämiskeskus Oy Häme Uusyrityskeskukset koulutusorganisaatiot yrityshautomo internet Lisäksi apua ja tukea haetaan: ammattijärjestö vakuutusyhtiö yrittäjäjärjestö oma apu Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy elinkeinoasiamies kollegat tilitoimisto Lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto yhteistyötahoja ovat Kela, asiakkaat, seurakunta, erikoissairaanhoito, työvoimahallinto, yhdistykset, yliopistot, tutkimuslaitokset, edunvalvojat, sairaalat, oma yksityinen lääkäri, kaupat (päivittäistavarat), vakuutusyhtiö ja pankki. sosiaali- ja terveysalan Koulutusorganisaatiot toiset yrittäjät sosiaali- ja terveydenhuoltoalan järjestö ammattijärjestö yrittäjäjärjestö sosiaalikehitys lääninhallitus omaiset perusterveydenhuolto perusturvatoimi 0 5 10 15 20 25 30 35 40 en osaa sanoa ei ole merkitystä merkitys vähäinen kohtuullinen merkitys melko suuri merkitys suuri merkitys Kuvio 9. Hoiva-alan yritystoiminnan kannalta tärkeiden yhteistyötahojen merkitys Erilaisten verkostojen merkitys yhteistyön muotona kasvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen lähentyessä toisiaan. Tavoitteena on tuottaa monipuolisia ja joustavia palveluja paikallisesti lähellä asiakasta. Tulevaisuudessa hyvinvointipalveluilta odotetaan monialaisuutta ja saumattomuutta eri palvelujen välillä. Verkostoituminen edellyttää hoivayrityksiltä kykyä moniammatilliseen ja toimialarajoja rikkovaan yhteistyöhön. 12

3 HOIVAYRITTÄJYYDEN TULEVAISUUDEN KEHITYSNÄKYMÄT KANTA-HÄMEESSÄ 3.1 HOIVAYRITYSTEN HENKILÖSTÖKEHITYS JA OSAAMISTARPEET Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten henkilökunnan perus- ja täydennyskoulutusta valvotaan lainsäädännöllä. Hoivayrityksen perustaminen on mahdollista koulutustaustasta riippumatta. Yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan lainsäädännön (www.finlex.fi 152/1990, 603/1996) mukaan yrityksellä pitää kuitenkin olla toiminnasta vastaava henkilö, jonka kelpoisuudesta on säädetty ammatillisen henkilöstön kelpoisuutta koskevissa laeissa ja asetuksissa (www.finlex.fi 559/1994, 564/1994, 272/2005). Alkavan yrityksen toimintaa rahoittavat tahot mm. starttirahaa myöntävä työvoimatoimisto edellyttää yrittäjän osallistuvan yrittäjyyskoulutukseen, jos hänellä ei ole aiempaa yrittäjäkokemusta (www.mol.fi). 3.1.1 Hoivayrittäjien ammatillinen osaaminen korostuu Yritysten kilpailukyvyn ylläpitäminen ja kasvumahdollisuudet edellyttävät osaamisen kehittämistä. Koulutusorganisaatioiden perusopetuksen ohella myös täydennyskoulutuksessa ajankohtaiset teemat ohjaavat koulutuksen sisällön kehittämistä. Hoivayrittäjille suunnatussa koulutuksessa huomioitavia teemoja ovat liiketoiminta-, verkostoitumis-, ennakointi- ja kansainvälisyysosaaminen. Hoivayrittäjien tieto- ja täydennyskoulutustarpeet: verkostoituminen (hyvinvointialan toimijoiden kesken) kilpailuttaminen markkinointi hinnoittelu viranomaisille tehtävät selvitykset ja ilmoitukset verotus liiketoiminnan suunnittelu tuotteistus lainsäädäntö liiketoiminnan kannattavuus taloushallinto henkilöstön rekrytointi ja johtaminen Hoivayrittäjät haluavat osallistua seminaarien tai kurssien muodossa järjestettyyn koulutukseen. Lisäksi heitä kiinnostavat ammatillinen lisäkoulutus, verkkokoulutus/e-oppiminen, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot, valmennusohjelmat ja ammatillinen peruskoulutus. Yrittäjät pitävät ammattitaitoaan yllä myös ammattilehtien ja -kirjallisuuden avulla sekä yhteistyöllä muiden hyvinvointialan toimijoiden kanssa. Hoivayrittäjien tapoja ylläpitää ammattitaitoa: ammattilehdet ja ammattikirjallisuus yhteistyö muiden hyvinvointialan toimijoiden kanssa internet oman alan valtakunnallinen koulutus projekteihin osallistuminen yrittäjämessut yhteistyö opiskelijoiden ja opettajien kanssa ympärillä tapahtuvien asioiden seuraaminen jatko-opiskelu alan yhdistysten kurssit keskustelut yhteistyötahojen ja työntekijöiden kanssa tiedotustilaisuudet 13

Halukkuus ryhtyä hoivayrittäjäksi perustuu ammatilliseen osaamiseen ja innovatiivisuuteen. Ammatillisen koulutuksen merkitys korostuu yritystä perustettaessa, mutta liiketoimintaosaamisen puutteeseen kiinnitetään huomiota vasta täydennyskoulutusvaiheessa. Yrityksiltä vaaditaan riskinottokykyä ja kykyä kilpailla kovenevilla markkinoilla. Pelkkä ammatillinen osaaminen ei riitä. 3.1.2 Asiakastyö vaatii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden tarpeissa korostuvat erityisesti vanhustyöhön, sairaanhoitoon ja huolenpitoon, kuntouttavaan hoitoon sekä mielenterveys- ja päihdetyöhön suuntautuneet tutkinnot (esim. lähihoitaja, sairaanhoitaja). Vanhenemisen problematiikkaan ja elintapasairauksien hoitoon erikoistunut työvoima on entistä kysytympää. Vapaa-ajan hyvinvointi- ja virkistyspalvelut tulevat kasvamaan perinteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rinnalla. Vuodeosastotyyppisen hoidon uskotaan vähenevän ja koti- ja avohoidon palvelutuotannon lisääntyvän. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialojen lähentyminen vaikuttaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin moniammatillisuuden korostumisena. Muutokset vaikuttavat henkilöstön osaamistarpeisiin tulevaisuudessa. (Lauttamäki ja Hietanen 2006, 28-29; Palvelut 2020 2006, 49-51, 57.) Sekä kuntatoimijoiden että yrittäjien mielestä henkilöstön yhteistyötaidot (mm. asiakkaiden ja sidosryhmien välillä) tulevat korostumaan tulevaisuudessa. Asiakkaan huomioonottamiseen sekä asiakkaan ja henkilöstön väliseen vuorovaikutukseen tulee kiinnittää huomiota toimialan osaamisen kehittämisessä. Yrittäjien mielestä asiakaskontakteissa tarvitaan kykyä käyttää omaa persoonaa. Lisäksi korostetaan taitoa toimia erilaisissa stressitilanteissa. Yritykset uskovat voivansa kehittää näitä asioita henkilöstön sisäisellä koulutuksella ja laatujärjestelmällä. Taulukossa 5 on kuvattu kuntatoimijoiden ja yritysten henkilöstön osaamisen kannalta merkittävinä pitämiä taitoja ja kykyjä. Taulukko 5. Toimijoiden mielestä tärkeimmät hoiva-alan henkilöstön tulevaisuuden osaamistarpeet Hoiva-alan henkilöstön tulevaisuuden osaamistarpeet Kuntatoimijat Hoivayrittäjät yhteistyötaidot oman persoonan käytön osaaminen taito kohdata asiakkaita stressinsietokyky stressinsietokyky laatuosaaminen oman persoonankäytön osaaminen asiakkaan henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta ehkäisevä ja kuntouttava työote henkilöstön johtaminen asiakkaan henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta johtamis- ja liiketoimintaosaaminen lääkehoidon osaaminen arvo-osaaminen henkilöstön johtaminen eettinen osaaminen toiminnan arviointi ehkäisevä ja kuntouttava työote eettinen osaaminen palvelujärjestelmän suunnittelu ja kehittäminen hoito- ja palvelusuunnitelmien laatiminen toiminnan arviointi laatu- ja arvo-osaaminen hoito- ja palvelusuunnitelmien laatiminen Kuntatoimijat eivät pidä kielitaitoa ja markkinointiosaamista merkittävänä tulevaisuuden osaamistarpeena. Hoivayrittäjien mielestä teknologia-, hankinta-, kansainvälisyys- ja yrittäjyysosaamisella sekä kielitaidolla ja monikulttuurisuudella on yrityksen perustehtävän suorittamiseen liittyviä taitoja vähäisempi merkitys. Kanta-Hämeen osaamistarpeista poiketen, valtakunnallisesti korostetaan kansainvälistymiseen liittyvien tekijöiden (monikulttuuristuminen ja hyvinvointimarkkinoiden avautuminen kansainväliselle kilpailulle) vaikuttavan osaamistarpeisiin. (Lauttamäki ja Hietanen 2006, 28-29, 43-44, 49; Palvelut 2020 2006, 49-51, 57) Alueelliset erot tulevat olemaan todennäköisesti suuria hoiva-alan henkilöstötarpeissa. Syrjäseuduilla tarpeet keskittyvät enemmän hoivatyöhön, kaupungeissa enemmän ongelmatapausten esimerkiksi päihderiippuvaisten hoitoon. (Lauttamäki ja Hietanen 2006, 28-29.) Kanta-Hämeen alueen koulutusorganisaatioiden ja hoivayritysten välisellä yhteistyöllä voidaan vaikuttaa työvoiman saatavuuteen ja osaamiseen suuntaamalla koulutusta ennakoitujen palvelu- ja osaamistarpeiden mukaisesti. Myös 14

maahanmuuttajien-, työvoima- tai oppisopimuskoulutus saattaa jonkin verran helpottaa henkilöstön saatavuutta. 3.2 PALVELUSETELI JA KOTIIN TUOTETTAVAT PALVELUT LISÄÄVÄT KYSYNTÄÄ Sekä hoivayrittäjät että kuntatoimijat pitävät työvoimapulaa suurimpana uhkana yksityisten hyvinvointipalvelujen tuottamiselle tulevaisuudessa. Palvelujen kysynnän kannalta suuria mahdollisuuksia ovat vanhusten kotona selviytymisen tukeminen, ehkäisevä ja kuntouttava työote sekä omaishoidon tukeminen. (ks. taulukko 6) Taulukko 6. Yksityisten hyvinvointipalvelujen saatavuuteen vaikuttavat uhat ja kysynnän mahdollisuudet Kanta-Hämeessä UHAT MAHDOLLISUUDET Hoivayrittäjät Kuntatoimijat Hoivayrittäjät Kuntatoimijat työvoimapula työvoimapula vanhusten kotona selviytymisen tukeminen vanhusten kotona selviytymisen tukeminen työuupumus kustannusten lisääntyminen ehkäisevä ja kuntouttava työote ehkäisevä ja kuntouttava työote viranomaisten välisen yhteistyön puutteellinen hankinta- ja kilpailuttamisosaaminen omaishoidon tukeminen omaishoidon tukeminen puute puutteellinen hankinta- ja kilpailuttamisosaaminen työuupumus yksilölliset hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön palkkauksen tarkistus palvelutason lasku palvelutason lasku hoitotakuu asiakkaan omatoimisuuden tukeminen yhteistyön toimimattomuus yritysten välisen yhteistyön puute erikoissairaanhoidon kehittäminen hoitotakuu maakunnan eri organisaatioiden kesken, kustannusten lisääntyminen viranomaisten välisen yhteistyön puute laatusuositukset osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kapeneminen tulotaso/asukas pysyy maan keskitason alapuolella saumattomat palveluketjut saumattomat palveluketjut Osaavan työvoiman saannilla on suurin vaikutus hoivayritysten kehittymiseen. Hoivayrittäjät korostavat yrittäjyysmyönteistä ilmapiiriä ja verotuksellisia kysymyksiä. Vastaavasti kuntatoimijat nostavat esiin kuntatalouden tilanteen ja palvelustrategian sisällön. Yrittäjät eivät koe teknologian hyödyntämistä tärkeäksi, mutta kuntatoimijat pitävät sitä yhtenä kehittämisen osa-alueena. Näkemyseroon saattaa vaikuttaa hoivayrittäjien jääminen kunnallisten palvelujen teknologisen kehittämisen ulkopuolelle. (ks. taulukko 7) 15

Taulukko 7. Hoivayritysten kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä Kanta-Hämeessä Hoivayritysten kehittymiseen vaikuttavat tekijät Kanta-Hämeessä Suuri vaikutus Melko suuri vaikutus Kohtuullinen vaikutus Hoivayrittäjät Kuntatoimijat hoivayrittäjät Kuntatoimijat Hoivayrittäjät Kuntatoimijat osaavan työvoiman saanti siirtyminen laitoshoidosta kodinomaiseen hoitoon väestön vanheneminen palveluseteli palveluseteli edullinen kustannustaso kotitalousvähennyvähennys kotitalous- lainsäädännön uudistukset yrittäjyysmyönteinen ilmapiiri osaavan työvoiman saanti siirtyminen laitoshoidosta kodinomaiseen hoitoon väestön vanheneminen kuntatalouden tilanne yksityisen hoidon kuntalisä yksityisen hoidon kuntalisä seudullisten elinkeinoyhtiöiden palvelut elintason nousu elintason nousu etähoitomenetelmien kehitys viranomaisten välinen yhteistyö muutokset yritysverotuksessa valistuneet ja vaativat paikalliset asiakkaat kuntatalouden tilanne sopivien maaalueiden ja tilojen saatavuus viranomaisten välinen yhteistyö teknologinen kehitys palvelustrategian sisältö kunnan omien palvelujen rajaaminen Kanta-Hämeen organisaatioiden yhteistyössä tapahtuva toiminta yrittäjyysmyönteinen ilmapiiri palvelustrategian sisältö liikenneyhteydet yritysten sijaispalvelujärjestelmän käyttöönotto teknologinen kehitys edullinen kustannustaso lainsäädännön uudistukset seudullisten elinkeinoyhtiöiden palvelut etähoitomenetelmien kehitys yritysten yhteistyö ja kumppanuudet sopivien maaalueiden ja tilojen saatavuus valistuneet ja vaativat paikalliset asiakkaat sopivien asuintonttien saatavuus kotitalouksille liikenneyhteydet 3.3 ERIKOISTUNUT HOIVAYRITYS EROTTUU Oman osaamisen lisääminen on yrittäjien tärkein tulevaisuuden tavoite. Yhteiskunta muuttuu yritysten ympärillä ja se tuo uusia asioita. Eri asiakasryhmät ja kokonaisuuden hallinta vaatii osaamisen kehittämistä. Yritysten erikoistuminen on mahdollisuus erottua ja keino pärjätä kilpailussa. Palvelujen kehittäminen ja tuotekehittely sekä henkilöstön lisääminen ovat hoivayritysten keskeisimpiä tavoitteita tulevaisuudessa oman osaamisen kehittämisen lisäksi. Henkilöstön lisäämisestä huolimatta taloudellisen tilanteen parantamista ei pidetä yritysten tavoitteena. Palvelujen kehittämisestä ja tuotekehittelystä huolimatta muun palvelun kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen lisääminen osaksi palvelutarjontaa ei ole hoivayrittäjien tulevaisuuden tavoitteena. Sen sijaan uudet kalusto- ja laitehankinnat, yritystoiminnan ja -tilojen laajentaminen, palvelutarjonnan lisääminen sekä uusien toimipaikkojen perustaminen nähdään tavoittelemisen arvoisena. Laajennan ja rakennan varmaan hoivakotia taas jossain päin maailmaa. Kanta-Hämeen hoivayrityksissä on potentiaalia palveluinnovaatioiden syntymiselle. Suuntaamalla alueen innovaatiotoimijoiden palveluja hoivayritysten tueksi on mahdollista kehittää koko palvelutarjontaa. 16

3.4 YHTEISTYÖLLÄ TUETAAN HOIVAYRITTÄJYYTTÄ Hoiva-alan yrittäjien erityispalvelutarpeissa korostuu sijaispalvelun merkitys, vaikka sijaispalvelujärjestelmän käyttöönoton vaikutusta hoivayrittäjyyden kehittymiseen ei pidetä merkittävänä. Sijaispalvelujärjestelmä on jo käytössä Hämeenlinnan seudun kunnallisissa palveluissa. Sen kautta tarjotaan eripituisia sijaisuuksia terveydenhuoltoalan ammattilaisille ja alan opiskelijoille erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen eri työpisteissä. (www.sijaispalvelu.fi) Yrittäjät tarvitsevat kuntien tavoin sijaispalvelua, mutta he eivät usko yhteisen palvelun toteuttamiseen kuntien kanssa. HOIVAYRITTÄJIEN ERITYISPALVELUJEN TARVE: sijaispalvelu koulutuspalvelut yritysneuvonta verkostoitumistilaisuudet mentortoiminta tutkimus- ja kehittämispalvelut hoiva-alan toimijarekisteri yrityshautomotoiminta 3.5 KUNNAT JA KOULUTUSORGANISAATIOT HOIVAYRITTÄJYYDEN KEHITTÄJIÄ Hoivayrittäjät korostavat kuntien merkitystä hoivayrittäjyyden kehittämisessä. Sosiaali- ja terveysalan koulutusorganisaatioilla, seudullisilla elinkeinoyhtiöillä ja niiden yhteydessä toimivilla yrityskeskuksilla sekä Sosiaalikehitys Oy:llä on kohtuullinen merkitys. (ks. kuvio 10) 60 50 40 30 20 10 sosiaali- ja terveysalan koulutusorganisaatio sosiaalikehitys seudulliset elinkeinoyhtiöt kunta maakuntaliitto lääninhallitus 0 en osaa sanoa ei ole merkitystä merkitys vähäinen kohtuullinen merkitys melko suuri merkitys suuri merkitys Kuvio 10. Eri tahojen merkitys hoivayritysten kehittämiseksi Kanta-Hämeessä Hoivayrittäjien mukaan alueen koulutusorganisaatioiden ja yritysten välinen yhteistyö toteutuu parhaiten koulutusten kautta. Tärkeä yhteistyömuoto on myös yrittäjien linkittäminen oppilaitosten opetustyöhön. Sen sijaan opetushenkilökunnan tutustumisjaksoilla työelämään ei nähdä olevan juurikaan merkitystä. (ks. kuvio 11) 17

koulutusorganisaatioiden ja yritysten yhteiset hankkeet yrittäjien käyttö vierailevina luennoitsijoina oppilaitoksissa opetushenkilökunnan harjoittelu yrityksessä opiskelijoiden harjoittelu yrityksessä koulutusorganisaatioiden toteuttama tutkimus- ja kehitystyö en osaa sanoa ei ole merkitystä merkitys vähäinen kohtuullinen merkitys melko suuri merkitys suuri merkitys koulutusorganisaatioiden toteuttama koulutus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuvio 11. Kanta-Hämeen koulutusorganisaatioiden ja hoivayritysten välisen yhteistyön merkitys hoivayrittäjyyden kehittämisessä 3.6 HOIVAYRITTÄJYYDELLÄ TILAA KEHITTYÄ KANTA-HÄMEESSÄ Kanta-Hämeen hoivayrittäjien ja kuntatoimijoiden mukaan hoivayrittäjyyden kehittymistä kuvaavat seuraavat tulevaisuusväittämät: hoiva-alan yritystoiminta lisääntyy asukkaat selviytyvät pidempään kotona yritysten tuottamien koti- ja tukipalvelujen avulla sosiaali- ja terveyspalvelut lähentyvät toisiaan yritysten tuottamissa palveluissa hyvinvointialan yritykset tuottavat palveluja yhteistyönä palveluntuottajarenkaassa liikuntapalvelujen tukien lisääminen edistää ikääntyneen väestön omatoimista liikkumista palvelusetelin käyttö laajenee koko maakuntaan sähköinen tiedonhallinta parantaa asukkaiden tietoa palvelumahdollisuuksista Hoivayrittäjien mielestä alan tulevaisuus on hyvin valoisa ja hoivayrittäjyydellä on tilaa kehittyä Kanta-Hämeessä. Asiakasmäärien kasvaessa markkinat eivät vielä ole täynnä ja uusille yrityksille on tilaa. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle vaikuttaa sekä yritysten henkilöstötarpeeseen että asiakkaiden palvelutarpeeseen. Toimintaympäristö kehittyy myönteisempään suuntaan kuntien arvostuksen kasvaessa. Yhteisten käytäntöjen muodostuminen ja kuntarajojen ylittäminen parantavat tilannetta. 18