Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Transkriptio

1 Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, Peruspalveluministeri Paula Risikko

2 Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita Taloustaantuma vaikutukset pitkäaikaisia Väestön ikärakenteen muutokset kansallisesti ja alueellisesti Muuttoliike, monikulttuurisuus, potilaiden ja asiakkaiden liikkuvuus EU:n säädösten vaikutukset Tieteiden ja teknologian kehittyminen kustannusvaikutukset Yhä koulutetumpi ja vaativampi väestö ja asiakkaat Terveys- ja hyvinvointierot Hoivan tarpeen voimakas kasvu Palvelujen suunnittelu ja toteutus asiakkaan lähtökohdista Työvoimatarve ja osaamistarpeet Kansansairaudet 2

3 Keinot haasteisiin vastaamiseksi Rakenne Sisällöt Menetelmät (ml. sähköinen tiedonhallinta, työnjako) Osaaminen koulutus Johtaminen Rahoitusjärjestelmä kustannustietoisuus Vaikuttavuuden lisääminen Kv-yhteistyö Kansalaisen oma vastuu 3

4 Julkisen ja yksityisen työnjako Kunnilla sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu Kunnat tuottavat palvelut itse, yhdessä toisten kuntien kanssa tai ostavat palvelut toisilta kunnilta ja/tai yksityisiltä tuottajilta (yritykset ja järjestöt) Yritysten ja kolmannen sektorin palvelut täydentävät julkisia palveluja Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kasvuala yrityksille 4

5 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet kustannuksista 2008 ja henkilöstöstä Julkiset tuottajat Järjestöt Yritykset Kustannukset m % % % Sosiaalipalvelut ,3 16,3 13,5 Terveyspalvelut ,6 3,9 19,4 Yhteensä ,1 8,8 17,1 Henkilöstö % % % Sosiaalipalvelut ,6 17,9 12,5 Terveyspalvelut ,6 4,2 15,2 Yhteensä ,0 11,2 13,8 Lähde: THL 5

6 Viimeaikaisia toimia sosiaali- ja terveysyrittäjyyden edistämiseksi (1/2) Yrittäjyyden yleiset edellytykset, mm.: aidot tuloveronkevennykset työnantajan kansaneläkemaksun poisto ravintoloiden ja ruoan arvonlisäveron alennus perintöveron huojennus sukupolvenvaihdoksissa kotitalousvähennyksen käyttötarkoituksen laajentaminen YEL- ja MyEL-yrittäjämääritelmän tarkistaminen (2011) lomitusjärjestelmien kehittäminen (osittain 2011) Työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma 6

7 Viimeaikaisia toimia yrittäjyyden edistämiseksi (2/2) Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytykset, mm.: yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvottelukunta /STM hammaslääkäripalkkioiden Kela-korvauksen nosto (2008) lasten yksityisen hoidon tuen korotus (2009) ja sitominen indeksiin (2011) palveluyritysten lupakäytäntöjen selkiyttäminen palveluseteli julkisten tilojen käyttö sen vaikuttamatta asiakkaan saamaan kela-korvaukseen (2011) työterveyshuollon korvausten korotus (2011) 7

8 Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden neuvottelukunta STM:ssä Ensimmäinen asetettiin nelivuotiskaudelle alkuvuodesta 2008 (toimikausi ) jäsenet: sosiaali- ja terveyspalveluyritysten, sosiaali- ja terveysjärjestöjen, työmarkkinajärjestöjen sekä valtion ja kuntien edustajia pj. valtiosihteeri Vesa Rantahalvari Tehtävänä vahvistaa yhteistyötä yksityisen ja julkisen välillä sekä edistää sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyttä Lausuu yksityisen sektorin käsityksen ministeriössä valmisteilla olevista asioista Tuo ministeriöiden käsittelyyn alan kokemia tärkeitä asioita Ajankohtaisia teemoja mm.: sosiaalipalvelujen arvonlisäverottomuus yksityisten palvelujen valvontalakien kehittäminen yksityisiä palveluja säätelevien lakien yhdistäminen ja ajantasaistaminen 8

9 Palveluseteliuudistus => (1/2) Palvelusetelin käyttöönoton tavoitteina on: Vahvistaa asiakkaan asemaa ja itsemääräämisoikeutta. Lisätä palveluiden valintamahdollisuuksia ja saatavuutta. Monipuolistaa rakennetta ja tehostaa tuotantoa. Kehittää yksityisen ja julkisen sektorin osaamista, vuoropuhelua ja yhteistyötä. Edesauttaa kuntien palvelumarkkinoiden kehittymistä. Tukea (erityisesti pien-)yrittäjyyttä. 9

10 Palveluseteliuudistus => (2/2) Mahdollistava laki Kunta päättää käyttöönotosta, myöntämisestä, palvelusetelin arvosta ja hyväksyy palvelun tuottajat. Asiakas voi valita palvelusetelin tai kunnallisen palvelun (itse tuotettu tai ostopalveluna hankittu). Palvelun tuottaja päättää palvelun hinnan. 10

11 Miten tästä eteenpäin? parempi kumppanuus palveluntuottajien välinen tasapuolinen kilpailuasema mm. verotuksellisesti tuottamisvaihtoehtojen riittävä arviointi kustannustietoisuuden lisääminen hankinta- ja myyntiosaamisen vahvistaminen palvelujen kehittämisen jatkaminen 11

12 Sosiaalista ja terveellistä elämää!