Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT 2014
Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen 2 Ylimaakunnallinen kehittämishanke Tavoitteena on parantaa nykyisten marjaviljelmien kannattavuutta ja kannustaa uusien marjaviljelmien perustamiseen tuomalla alueelle uusia, tehokkaita viljelymenetelmiä ja lajikkeita.
Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen 2 Hanke testaa marjalajien menestymistä pohjoisessa ja tarkentaa lajikkeiden viljelymenetelmiä ja viljelysuosituksia Pohjois-Suomeen. Hanke ottaa riskejä ja tekee virheet viljelijän puolesta!
Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen 2 Hanketta hallinnoi MTT Sotkamo Projektipäällikkönä tutkija Kati Hoppula, MTT Sotkamo Hankkeen kesto on 26.4.2012-31.12.2014 Hankkeen budjetti 275 000 Rahoitus: EU:n Maaseuturahastosta Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskusten kautta Jatkohanke Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen- hankkeelle (2008-2012), joka rahoitettiin EU:n Maaseuturahastosta Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskusten kautta
Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen 2 Yhteistyökumppaneina: Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus (Markku Kajalo, talous- ja investointilaskelmat), ProAgria Oulu (Kirsti Voho, tiedonsiirto) ja ProAgria Pohjois-Savo (Liisa Pietikäinen, tiedonsiirto) Materiaalisponsoreina Kekkilä, Puutarha Tahvoset, Marja-Suomen Taimituotanto, Peuraniemen taimitarha, Avagro ja Delta Green.
Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen 2 Lajike- ja viljelymenetelmäkokeita MTT Sotkamon ja MTT Ruukin tutkimusasemilla Kehitysryhmätoimintaa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan marjanviljelijöille vuosina 2013-2014 Tilakäyntejä ja mahdollisuus puutarha-asiantuntijan palveluiden käyttöön hankkeen aikana Talous- ja investointilaskelmat, talouslaskuri: nettilevitykseen ja vapaaseen käyttöön viljelijöille ja neuvojille myös hankkeen päätyttyä
Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen 2 Hankkeen aikana kokeissa mukana Mansikka: 37 lajiketta Vadelma: 24 lajiketta Herukat: 18 lajiketta Pensasmustikka: 11 lajiketta Lisäksi Mansikan taimityyppikoe: Honeoye, Polka ja Rumba Herukan viljelymenetelmäkoe: tihkukastelu, rakeinen lannoitus, kastelulannoitus, mansikkamuovi
Vadelman lajikekokeet MTT Mukana lajikkeita: Suomesta, Kanadasta, Unkarista, Puolasta, Skotlannista, Venäjältä ja Norjasta Suurin osa lajikkeista istutettu 2008 ja 2009 2010 istutettuja (Norja): Balder, Borgunn, Stiora, Varnes ja Orion, 2011 istutettuja Karl ja Max (Norja) Polka on syysvadelma, marjat saman vuoden versoihin Fallgold nk. jatkuvasatoinen vadelmalajike, jolla 1. vuoden satoversot tekevät raakileet 1/3 versosta syksyllä ja 2/3 versoon seuraavana kesänä Varnes ja Fallgold väriltään oranssinkeltaisia lajikkeita Meteor aikaisin lajike, marja tumma, pienehkö, makea ja hyvin pehmeä
Testatut vadelmalajikkeet Balder (Norja) Borgunn (Norja) Fallgold (Kanada) Kredo (Venäjä) Maurin Makea (Suomi) Max (Norja) Fertödi Venusz (Unkari) Meteor (Venäjä?) Glen Ample (Skotlanti) Heisa (Suomi) Illuzia (Venäjä) Jatsi (Suomi) Jenkka (Suomi) Muskoka (Kanada) Orion (Norja) Ottawa (Kanada) Polka (Puola) Stiora (Norja) K93-11 (Kanada) Trojana (Venäjä) Karl (Norja) Kolokolsik (Venäjä) Varnes (Norja) Ville (Suomi)
Vadelmalajikkeiden talvivauriot MTT Sotkamo ja Rovaniemi 2009-2012 Rovaniemi Sotkamo Lajike 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2012 Heisa C C C C B B A Fallgold A C C A C B C Maurin C C C B C B B Makea Ottawa B C C A A B B Ville A C C B A B A Jenkka B C C B A C B Muskoka C C C C A C A Jatsi B C C C C C B Talvivaurioita: A = Vähän, B = Jonkin verran, C = Paljon
Vadelmalajikkeiden talvivauriot MTT Sotkamo ja Rovaniemi 2009-2012 Rovaniemi Sotkamo Lajike 2010 2011 2010 2011 2012 Balder - C - C B Borgunn - C A B B Fertödi C B B B C Venusz Glen C B A C C Ample Illuzia C C B B C Kolokolsik C C B B B Orion - C - C B Stiora - C - B A Trojana C B B B C Varnes - C - B B Talvivaurioita: A = Vähän, B = Jonkin verran, C = Paljon
Vadelman lajikekokeen talvivauriot MTT Ruukki 2010-2011 Lajike 2010 2011 Balder - C Borgunn - B Fallgold B C Fertodi Venus C C Glen Ample A C Heisa B B Illuzia - C Jatsi C C Jenkka C B Kolokolsik - C Maurin Makea C C Muskoka B B Orion - C Ottawa B C Stiora - B Trojana - C Varnes - C Talvivaurioita: A = Vähän, B = Jonkin verran, C = Paljon
Tutkijan valinnat vadelmalajikkeiksi: Ottawa, Muskoka, Maurin Makea, Borgunn (?) Satotuloksia MTT Sotkamosta 2010-2013 Lajike Marjakoko g/kpl Täysi-ikäisen kasvuston sato tn/ha Stiora 4,2-4,7 13-20 Borgunn 3,4-3,7 10-14 Glen Ample 3,7-4,8 3-19 Orion 2,5-3,2 5-13 Ottawa 2,1-2,4 4-10 Maurin M. 2,0-2,8 2-9
Tutkijan valinnat vadelmalajikkeiksi: Ottawa, Muskoka, Maurin Makea, Borgunn (?) Satotuloksia MTT Ruukissa 2011-2013 Täysi-ikäisen kasvuston Lajike Marjakoko g/kpl sato tn/ha Muskoka 1,5-2,6 7-16 Ottawa 2,5-2,9 5-11 Borgunn 2,7-3,4 4-5 Stiora 2,7-3,7 3-5 Glen Ample 3,6-4,7 2-16 Maurin M. 2,5-3,2 2-12 Orion 2,1-3,4 3
Rovaniemellä vadelman satotasot riippuivat täysin istutuspaikasta. Läpäisevä ja lämmin kasvualusta paras. Tiivis maaperä heikentää talvehtimista! Satotuloksia MTT Rovaniemeltä 2009-2011 Lajike Marjakoko g/kpl Kasvuston sato tn/ha Ville 1,1 1,7-5,5 Jatsi 1,5 0,9-5,4 Ottawa 2,0 0,8-5,4 Muskoka 1,5 0,3-2,9 Maurin makea 1,9 0,1-3,3 Glen Ample 3,3 0,2
kg/ha 25000 Sotkamo 20000 15000 10000 5000 2010 2011 2012 2013 0
Vadelmalajikkeiden satotasot MTT Sotkamo 2010-2014 Sotkamo g/m Lajike 2010 2011 2012 2013 2014 Stiora 2,0 593 3958 2549 514 Jenkka 953 1390 2023 2106 Borgunn 16,7 312 2761 2062 499 Ottawa 823 1683 2094 1918 Maurin Makea 464 1620 1765 1411 Kolokolsik 780 2563 2571 1375 774 Orion 49,2 850 2678 1068 273 Max 1012 38 Jatsi 368 981 1361 1002 Balder 1,9 345 1963 717 339 Glen Ample 805 3767 2793 622 184 Karl 559 81 Muskoka 772 1232 1193 429 Fertödi Venusz 492 2468 2516 155 46 Fallgold 475 1036 1164 Heisa 670 1078 1671 Varnes 0 338 1216 Ville 731 1121 1731 Tulokset laskettu taimitiheydellä 2 tainta/m ja 10 000 tainta/ha, tiheä istutus
Vadelmalajikkeiden satotasot MTT Sotkamo 2010-2014 Sotkamo kg/ha Lajike 2010 2011 2012 2013 2014 Stiora 10 2965 19792 12745 2571 Jenkka 4765 6952 10115 10530 - Borgunn 83 1562 13807 10311 2493 Ottawa 4116 8415 10471 9590 - Maurin Makea 2321 8102 8824 7056 - Kolokolsik 3901 12817 12856 6877 3870 Orion 246 4252 13388 5341 1364 Max * - - - 5060 188 Jatsi 1839 4903 6806 5012 - Balder 9 1723 9817 3585 1697 Glen Ample 4026 18837 13966 3108 920 Karl * - - - 2796 407 Muskoka 3862 6158 5965 2147 - Fertödi Venusz 2461 12342 12580 774 232 Fallgold 2375 5180 5820 - - Heisa 3351 5388 8355 - - Varnes - 1690 6082 - - Ville 3657 5605 8653 - - Tulokset laskettu taimitiheydellä 2 tainta/m ja 10 000 tainta/ha, tiheä istutus * istutus 2011
kg/ha Ruukki 20000 15000 10000 2010 2011 5000 2012 2013 0
Vadelmalajikkeiden satotasot MTT Ruukki 2010-2013 Ruukki Lajike 2010 2011 2012 2013 Ottawa 334 2200 1083 2037 Jenkka 751 2924 1446 1819 Muskoka 574 3118 1492 1594 Jatsi 515 2155 1069 1140 Borgunn 2 10 816 1027 Stiora - 12 657 949 Orion - 10 531 688 Balder 5 7 497 635 Maurin Makea 590 2344 1387 322 Glen Ample 662 3155 1043 305 Fertödi Venusz 243 1903 412 124 Fallgold 259 1411 580 - Heisa 481 1945 998 - Varnes - 6 268 - g/m Tulokset laskettu taimitiheydellä 2 tainta/m ja 10 000 tainta/ha
Ruukki Vadelmalajikkeiden satotasot MTT Ruukki 2010-2013 Kg/ha Lajike 2010 2011 2012 2013 Ottawa 1671 11002 5416 10183 Jenkka 3757 14619 7229 9095 Muskoka 2871 15588 7459 7968 Jatsi 2573 10773 5347 5701 Borgunn 11 49 4080 5134 Stiora - 62 3286 4745 Orion - 50 2655 3440 Balder 26 37 2485 3173 Maurin Makea 2949 11719 6933 1611 Glen Ample 3309 15777 5215 1527 Fertödi Venusz 1216 9514 2061 619 Fallgold 1293 7054 2901 - Heisa 2406 9724 4992 - Varnes - 29 1342 - Tulokset laskettu taimitiheydellä 2 tainta/m ja 10 000 tainta/ha, tiheä istutus
Vadelman lajikekokeiden satotulokset MTT Rovaniemi 2009-2010 Rovaniemi 2009 2010 Lajike g/m kg/ha g/marja g/m kg/ha Ville 202 1010 1,1 342 1709 Jatsi 180 900 1,5 189 944 Ottawa 112 560 2,0 154 772 Jenkka 88 440 1,5 140 699 Heisa 60 300 1,0 85 426 Fallgold 54 270 2,0 69 343 Muskoka 50 250 1,5 55 276 Maurin Makea 26 130 1,9 19 94 Taimitiheys: kaksi tainta metrille, 10 000 tainta/ha
Vadelman lajikekokeiden satotulokset MTT Rovaniemi 2010 Hyvä % Home % Härmä % Muu % g/marja g/m Kg/ha Illuzia 54,8 4,4 0,5 40,2 2,5 98 491 Kolokolsik 66,5 2,3 0 31,2 2,2 41 205 Glen Ample 71,9 2,8 0,1 25,2 3,3 38 191 Trojana 81,5 1,6 0 16,9 2,4 32 159 Fertödi Venusz 86,0 5,8 0 8,2 2,6 3 16 Taimitiheys: kaksi tainta metrille, 10 000 tainta/ha
Vadelman lajikesuositukset Lajikekokeiden luotettavimpia lajikkeita Pohjois-Suomessa olivat vanhat Ottawa ja Muskoka. Ottawa oli varmempi talvehtija ja jonkin verran Muskokaa satoisampi. Molemmat marjaltaan keskikokoisia ja maultaan makeahkoja. Maurin makea oli maultaan lajikekokeen parhaita, mutta sen talvehtiminen oli vaihtelevaa. Marja oli keskikokoinen. Maurin makea on kuitenkin Glen Amplea varmempi valinta Pohjois-Suomeen. Glen Ample oli satunnainen talvehtijana. Ensimmäisten, hyvien satovuosien jälkeen sadot olivat heikkoja ja kasvustot kärsivät pahasti talvituhoista. Glen Amplea ei voida suositella avomaaviljelyyn Pohjois-Suomessa kuin suurella riskillä. Norjalaiset uutuudet Stiora ja Borgunn olivat suurimarjaisia ja melko kiinteitä, mutta lajikkeet kärsivät melko paljon talvivaurioita vuonna 2014. Stiorasta on sanotaan myös, että sillä olisi taipumus taantua melko nopeasti. Borgunn oli maultaan hieman makeampi kuin Stiora, mutta Stiora oli suurimarjaisempi. Norjalaiset Stiora ja Borgunn varmempi valinta avomaatuotantoon pohjoisessa kuin Glen Ample, mutta viljely sisältää kuitenkin talvehtimisriskin. Venäläinen Kolokolsik oli satoisa Sotkamossa, mutta melko hapan. Vanhoista lajikkeista satoisa oli myös Jenkka, mutta sen marja oli hapan ja pieni. Jatsi menisi itsepoimintatiloilla makean makunsa vuoksi, mutta marja on pieni ja pehmeä ja sato on vain keskitasoa. Ei voi suositella rasiamyyntiin.
Stiora Norjalainen Kokeiden suurin marja ja väri tummanpunainen Maku mieto ja makea Kiinteä marja Sato lajikekokeen parhaita Sotkamossa, Ruukissa keskitasoa, parempi kuin Glen Ample Talvenkestävyys melko hyvä Jonkin verran äkämäpunkkioireita, mutta ei yhtä arka kuin Glen Ample tai Vertödi venusz Kasvuston taantumistaipumus? Sotkamossa 13-20 tn/ha Marjakoko 4,5g Ruukissa 3-5 tn/ha Marjakoko 3,1 g
Borgunn Norjalainen Marja melko suuri ja kirkkaan punainen Maku mieto, makea Melko kiinteä marja Sato hyvä Sotkamossa, Ruukissa keskitasoa Talvenkestävyys melko hyvä Havaittu lieviä äkämäpunkkioireita Sotkamossa10-14 tn/ha Marjakoko 3,4 g Ruukissa 4-5 tn/ha Marjakoko 3,0 g
Orion Norjalainen Marja keskikokoinen, tumman punainen Maultaan mieto, hieman hapan Marja melko kiinteä Sato kohtalainen Talvenkestävyys melko hyvä Havaittu lieviä äkämäpunkkioireita Sotkamossa 5-13 tn/ha Marjakoko 3,0 g Ruukissa 3 tn/ha Marjakoko 2,7 g
Balder Norjalainen Marja keskikokoinen, lähes violetinpunainen Maku mieto, hieman hapan Marja pehmeämpi kuin edellisillä Sato edellisiä heikompi Talvenkestävyys kohtalainen Havaittu jonkin verran äkämäpunkkioireita, mutta ei yhtä arka kuin Glen Ample Sotkamossa 4-10 tn/ha Marjakoko 2,8 g Ruukissa 2-3 tn/ha Marjakoko 2,3 g
Varnes norjalainen Marja melko suuri, punertavan oranssi Maku hyvin mieto, hieman kanelinen Marja pehmeä ja helposti mehustuva, ei sovellu kuljetukseen! Sato alle puolet parhaimmista sadoista Talvenkestävyys kohtalainen, jonkin verran talvivaurioita Talvehtiminen ja sato parempi kuin Fallgoldilla (jatkuvasatoinen) Ei havaittu äkämäpunkin oireita Sotkamossa 6 tn/ha Marjakoko 3,4 g Ruukissa 1 tn/ha Marjakoko 2,8 g
Varnes Keltaiset vadelmat Varnes ja Fallgold Ongelmia Fallgoldin jatkuvasatoisuus ei sovi Suomen ilmastoon Varnes pehmeä ja helposti mehustuva Sato heikompi ja maku miedompi kuin punaisilla Asiakkaille outo väri ei houkuttele Fallgold
Ylävasen: Heisa, Fallgold ja Ville Alavasen: Maurin makea, Glen Ample ja Ottawa
Glen Ample ja Heisa