Sivu 1 29.1.2015 Ympäristötoimiala Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ilkka Ruutu Toimialan sitovat euromääräiset resurssit 2015 ja ohjeelliset resurssit 2016 2017 Toimintatuotot(+) 28 792 453 29 576 710 30 573 604 30 744 664 31 712 364 Toimintakulut(-) -26 090 940-27 208 622-29 613 187-30 644 355-31 538 757 Toimintakate, sitova taso 2 701 513 2 368 088 960 417 100 309 173 607 asukasluku 41165 41669 42177 42712 43276 Toimintakate, euroa/asukas 66 57 23 2 4 Toimialan strategia: Toimialan päätehtävänä on tuottaa ja ylläpitää hyvää elinympäristöä kuntalaisille. Kuntastrategia määrittää toiminnan painopisteet. Hyvän elinympäristön tuottamisella tarkoitetaan kuntalaisten fyysisen ympäristön suunnittelua, rakentamista, ylläpitoa ja valvontaa. Toimialan ensisijaisena tavoitteena on vastata siitä, että rakennettu ja luonnonympäristö on viihtyisää, monipuolista, turvallista ja siistiä. Alueita kehitetään kestäviin arvoihin pohjautuen; toiminnalla tuetaan kuntarakenteen eheyttä ja tiivistymistä. Nurmijärven kunnan strategisten toimintalinjausten mukaisesti toimiala painottaa palveluissaan seuraavia valintoja: - Ilmastomuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen - Hyvän elinympäristön tuottaminen ja yläpito - Toimiva ja turvallinen liikenneverkko ja hyvät joukkoliikenneyhteydet - Asuin- ja yritysalueiden käyttöönottaminen taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti - Tehokas omaisuuden hoito - Parantunut toiminnan tuottavuus Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: - Sote-uudistuksen mahdollisesti vaikutukset toimitiloihin (selvitettävä asia) - Rakennusvalvontojen mahdollinen yhdistäminen - Metropolihallinnon mahdolliset vaikutukset joukkoliikenteeseen tai suunnitteluprosesseihin.
Sivu 2 29.1.2015 Ympäristötoimiala Toimialan kustannuskehitys v. 2013-2015 Kulujen reaalimuutos-% v. 2013-2015: 9,85 Kulujen reaalimuutos-% v. 2013-2015: 7,63 Toiminnalliset tavoitteet vuosille 2015-2017 Strategin päälinjaus/ strategian toteutussuunnitelman linjaus (nro): STRATEGIAN PÄÄLINJA- US/ STRATEGIAN TOT. LINJAUS Huolehditaan monipuolisesta ja riittävästä tontti- ja asuntotuotannosta myös vuokra-asuntojen tarve huomioon ottaen. Tehostetaan kunnan maapolitiikkaa kunnan kasvunhallinnan, pal- TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTARIN TAVOITE ARVO Monipuolisen tonttitarjonnan luominen asemakaavoituksella Suunnitelmien määrä, laatu ja aikataulut suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tuotetaan asemakaavoja 50 000 k-m 2 asuntorakentamiseen ja 30 000 k-m 2 työpaikkarakentamiseen. STRATEGISTA LINJAUSTA TOTEUTTAVA OHJELMA Kaavoitusohjelma
Sivu 3 29.1.2015 Ympäristötoimiala STRATEGIAN PÄÄLINJA- US/ STRATEGIAN TOT. LINJAUS velutuotannon suunnittelun sekä tonttimaan kilpailukykyisen kustannustason turvaamiseksi. Edistetään kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja kunnan toiminnassa ja kaavoituksessa. Luodaan kuntaan kestävää ja eheää yhdyskuntarakennetta. TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTARIN TAVOITE ARVO Taajamien tiivistäminen ja täydennysrakentaminen Aluetehokkuuden lisääntyminen taajamittain Tiivistettäväksi määriteltyjen keskustaalueiden aluetehokkuus lisääntyy vähintään 2,5 %. STRATEGISTA LINJAUSTA TOTEUTTAVA OHJELMA Maankäytön kehityskuva 2040 ja kaavoitusohjelma Keskeisimmät perustiedot henkilöstön määrä 1.1. 106,6 111,6 149,6 163,6 154,6 henkilöstön määrä 31.12. 108,6 148,6 153,6 154,6 156,6 ---------------------
Sivu 4 52 Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu Vastuuhenkilö: suunnittelupäällikkö Juha Oksanen Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2015 ja ohjeelliset resurssit 2016 2017 Toimintatuotot(+) 997 136 1 039 350 606 130 605 350 605 350 Toimintakulut(-) -4 114 179-4 377 837-5 492 296-5 658 890-5 754 890 Toimintakate, sitova taso -3 117 043-3 338 487-4 886 166-5 053 540-5 149 540 asukasluku 41165 41669 42177 42712 43276 Toimintakate, euroa/asukas -76-80 -116-118 -119 Tulosalueen strategia: Tulosalueen strategiana on kuntastrategian mukaisesti tuottaa viihtyisää, monipuolista, turvallista ja siistiä ympäristöä. Kuntalaisten elinympäristöä suunnitellaan, rakennetaan, ylläpidetään ja valvotaan kestävään kehitykseen pohjautuen. Palveluille ja yritystoiminnalle luodaan hyvät puitteet. Edistetään hyvän suunnittelun käyttöä ja arvostusta omalla toiminnalla. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Kunnallistekniikan suunnittelussa pyritään laatimaan omana työnä asuntoalueiden katu ja vesihuoltosuunnitelmat sekä erilliset vesihuoltosuunnitelmat ja parantamissuunnitelmat. Valtion maanteihin kohdistuvat suunnitelmat teetetään aina konsulttityönä. Haja-asutusalueiden vesihuollon osalta hankekoordinaattorin määräaikaista tehtävää on esitetty jatkettavan vuoden 2015 alusta lukien, koska vesiosuuskuntamallinen toiminta jatkuu lähitulevaisuudessakin. Kunnan tukemalla hankekoordinaattorin toiminnalla on merkittävä vaikutus mm. kuntalaisten asumisen laatuun, kun saadaan edistettyä vesiosuuskuntien perustamista, lisäksi jätevesien hallittu puhdistaminen tukee pohjavesien suojelua. Hakekoordinaattorin tehtävän vakinaistaminen arvioidaan vesihuollon kehittämissuunnitelman valmistumisen jälkeen. Kunnallistekniikan suunnitteluyksikön teknisen valmistelijan nimike muutetaan kunnallistekniikan suunnittelijaksi. Joukkoliikenteen osalta uusi palvelusopimusasetuksen mukainen kilpailutus tuo olennaisen muutoksen toimintaan. Vuoden 2015 alusta lukien Nurmijärvellä on voimassa alueellinen käyttöoikeussopimus. Uuden palvelutason ja kalustovaatimusten osalta kilpailutus lisää kunnan joukkoliikennemenoja tulevaisuudessa. Olennaisena muutoksena joukkoliikenteen käytettävyyteen tulee alle 17 vuotiaille myytävä nuorisolippu Helsinkiin tai Espooseen/Vantaalle. Odotettavaa on, että kuntalaisten joukkoliikenteen käyttö lisääntyy kauttaaltaan. Joukkoliikenteeseen satsaaminen lisää kunnan vetovoimaisuutta ja vähentää mm. oman auton käytön tarvetta. Toiminnalliset tavoitteet vuosille 2015-2017 Vahvistetaan kunnan vetovoimaa ja kilpailukykyä: - Parannetaan kunnan liikenneyhteyksiä, kävely- ja pyöräverkkoa, joukkoliikenteen palvelutarjontaa ja toimintaedellytyksiä sekä liityntäpysäköintiä. - Huolehditaan monipuolisesta ja riittävästä tontti- ja asuntotuotannosta myös vuokra-asuntojen tarve huomioon ottaen. Tehostetaan kunnan maapolitiikkaa kunnan kasvunhallinnan, palvelutuotannon suunnittelun sekä tonttimaan kilpailukykyisen kustannustason turvaamiseksi. - Edistetään kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja kunnan toiminnassa ja kaavoituksessa. Luodaan kuntaan kestävää ja eheää yhdyskuntarakennetta.
Sivu 5 52 Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu Strategin päälinjaus/ strategian toteutussuunnitelman linjaus (nro): STRATEGIAN PÄÄLIN- JAUS/ STRATEGIAN TOT. LINJAUS Parannetaan kunnan liikenneyhteyksiä, kävely- ja pyöräverkkoa, joukkoliikenteen palvelutarjontaa ja toimintaedellytyksiä sekä liityntäpysäköintiä Huolehditaan monipuolisesta ja riittävästä tontti- ja asuntotuotannosta myös vuokraasuntojen tarve huomioon ottaen. Tehostetaan kunnan maapolitiikkaa kunnan kasvunhallinnan, palvelutuotannon suunnittelun sekä tonttimaan kilpailukykyisen kustannustason turvaamiseksi. TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE AR- VO Joukkoliikenteen palvelutaso ja toimintaedellytykset (tekninen lautakunta). Kevyen liikenteen väylien suunnittelu ja rakentaminen (tekninen lautakunta). Kiinteistötoimitusten nopeuttaminen (asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta). Monipuolisen tonttitarjonnan luominen asemakaavoituksella (asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta). Joukkoliikenteen käytön lisääntyminen Liikenneturvallisuuden parantaminen Nopeus kiinteistötoimitustuotannossa, lisää tuottavuutta. Suunnitelmien määrä, laatu ja aikataulut suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Vuoden 2015 osalta Nurmijärvilippua myydään 5 % enemmän, kuin vuonna 2014. Kevyen liikenteen väylien lisääminen vähintään 1,5 km per vuosi valtion maanteiden yhteyteen (v. 2013 valtion maanteiden varrella kevyen liikenteen väyliä 50 km) Keskimäärin enintään 90 vuorokautta per kiinteistötoimitus. Tuotetaan asemakaavoja 50 000 k-m 2 asuntorakentamiseen ja 30 000 k-m 2 työ- paikkarakenta- STRATEGISTA LIN- JAUSTA TOTEUTTA- VA OHJELMA Talousarvio ja - suunnitelma, kunnan hyväksymä joukkoliikenteen palvelutasoselvitys Talousarvio ja suunnitelma sekä kunnallistekniikan rakentamisohjelma Talousarvio ja suunnitelma, sekä kaavoitusohjelma Kaavoitusohjelma
Sivu 6 52 Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu STRATEGIAN PÄÄLIN- JAUS/ STRATEGIAN TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE AR- VO miseen. STRATEGISTA LIN- JAUSTA TOTEUTTA- VA OHJELMA Edistetään kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja kunnan toiminnassa ja kaavoituksessa. Luodaan kuntaan kestävää ja eheää yhdyskuntarakennetta. Taajamien tiivistäminen ja täydennysrakentaminen (asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta). Aluetehokkuuden lisääntyminen taajamittain Lautakunnalle raportoidaan omakotitonttien kokojakauma (kumulatiivinen ja kaavahankkeittain). Jatkossa kehitetään seuranta myös omakotitonttien käytetylle rakennusoikeudelle. Tiivistettäväksi määriteltyjen keskustaalueiden aluetehokkuus lisääntyy vähintään 2,5 %. Maankäytön kehityskuva 2040 ja kaavoitusohjelma Keskeisimmät perustiedot henkilöstön määrä 1.1. 32,5 32,5 33,5 33,5 33,5 henkilöstön määrä 31.12 32,5 33,5 33,5 33,5 33,5
Sivu 7 52 Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu/käyttösuunnitelma TP 2013 KS 2014 KS 2015 Kunnallistekninen suunnittelu Tuotot 93 396 93 800 94 440 Kulut -494 267-419 362-409 794 Toimintakate -400 871-325 562-315 354 Joukkoliikenne Tuotot 445 999 500 000 76 000 Kulut -1 523 911-1 813 799-3 088 041 Toimintakate -1 077 912-1 313 799-3 012 041 Haja-asutusalueiden vesihuolto Tuotot Kulut -75 452-114 901-85 193 Toimintakate -75 452-114 901-85 193 Tekninen lautakunta yhteensä Tuotot 539 395 593 800 170 440 Kulut -2 093 630-2 348 062-3 583 028 Toimintakate -1 554 235-1 754 262-3 412 588
Sivu 8 53 Tekninen keskus Vastuuhenkilö: kunnallistekniikan päällikkö Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2015 ja ohjeelliset resurssit 2016 2017 Toimintatuotot(+) 3 819 127 3 840 150 4 270 080 4 342 350 4 337 350 Toimintakulut(-) -7 913 679-7 900 195-9 002 222-9 347 152-9 592 994 Toimintakate, sitova taso -4 094 552-4 060 045-4 732 142-5 004 802-5 255 644 asukasluku 41165 41669 42177 42712 43276 Toimintakate, euroa/asukas -99-97 -112-117 -121 Strategia: Teknisen keskuksen strategiana on rakentaa ja ylläpitää kuntalaisten tarvitsemaa infrastruktuuria kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Kunnallistekniikan rakentamisen pääpaino on uusien asemakaava-alueiden rakentamisessa ja vanhojen alueiden perusparantamisessa. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Valtuuston päätöksen mukaan Klaukkalan jäähalli-liikelaitos puretaan ja sen toiminnot sijoitetaan tekniseen keskukseen. Päätöksen mukaan hallilla on oma henkilökunta, joka vastaa hallin operatiivisesta toiminnasta. Uutena toimintana aloitetaan kirkonkylän tekojääradan hoito. Toimintoja keskitetään ja viikonlopun aukioloaikoja ollaan pidentämässä. Klaukkalan tekonurmen lämmitykseen on varattu 15 000 euroa/vuosi. Ympäristötoimialan tulee neuvotella hintojen korotuksesta. Nettobudjetointi ei ole toteutunut 2010-2013 välisenä aikana vaan ollut keskimäärin 30 000 euroa tappiollista. Klaukkalan urheilualueelle on seura pystyttänyt kuplahallin, joka tarjoaa hyvät talviharjoittelumahdollisuudet. Toiminnalliset tavoitteet vuosille 2015-2017 Strategin päälinjaus/ strategian toteutussuunnitelman linjaus (nro): STRATEGIAN PÄÄLINJAUS/ STRATEGIAN TOT. LINJAUS Tuottavuus, taloudellisuus TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTARIN TA- VOITE ARVO GPS-järjestelmän käyttöönotto ja integroiminen sähköiseen laskutukseen GPS-laitteet kattavasti konekalustolla käytössä. Tehokkuuden lisääntyminen Laskutuksen läpinäkyvyys STRATEGISTA LINJAUSTA TO- TEUTTAVA OH- JELMA
Sivu 9 53 Tekninen keskus Keskeisimmät perustiedot henkilöstön määrä 1.1. 55 56 61 61 61 henkilöstön määrä 31.12. 55 58 61 61 63 Teiden kunnossapito 1.1. Kunnossapidetty tie-km 449 452 456 464 470 kadut+jkp-tiet 287,8 292 295,5 299 302 yksityistiet 163,9 163,9 163,9 163,9 163,9 Liikennöimispinta-ala, m2, yht. 2 483 482 2 498 382 2 515 882 2 533 382 2 550 882 toimintakulut yhteensä 1 577 151 1 708 088 1 595 931 1 634 070 1 738 000 Puistot hoidetut puistot (A1-A3) ha 48,6 49,4 50,1 toimintakulu 292 274 314 262 300 804 300 804 300 804 Valaistus valopisteiden määrä kpl 10 505 10 570 10 659 10 674 10 689 toimintakulu 659 575 669 210 697 000 739 000 739 000
Sivu 10 53 Tekninen keskus Tekninen keskus/käyttösuunnitelma TP 2013 KS 2014 KS 2015 Koordinointi Tuotot 7 704 22 700 8 400 Kulut -262 126-192 552-195 525 Toimintakate -254 422-169 852-187 125 Kunnallistekniikan rakentaminen (työnjohto) ja varastotoiminnot Tuotot 198 171 221 500 220 630 Kulut -328 030-268 429-280 436 Toimintakate -129 859-46 929-59 806 Teiden kunnossapito ja konevarikko Tuotot 803 444 731 200 758 200 Kulut -3 311 329-3 200 870-3 245 567-2 487 Toimintakate -2 507 885-2 469 670 367 Jätehuolto Tuotot 2 427 109 2 585 100 2 578 100 Kulut -2 217 405-2 466 640-2 387 226 Toimintakate 209 704 118 460 190 874 Viher- ja liikunta-alueet Tuotot 382 698 279 650 761 750 Kulut -1 794 779-1 771 704-2 950 468-2 188 Toimintakate -1 412 082-1 492 054 718 Tekninen keskus yhteensä Tuotot 3 819 126 3 840 150 4 327 080 Kulut -7 913 670-7 900 195-9 059 222-4 732 Toimintakate -4 094 545-4 060 045 142
Sivu 11 54 Tilakeskus Vastuuhenkilö: rakennuspäällikkö Ville Könönen Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2015 ja ohjeelliset resurssit 2016 2017 Toimintatuotot(+) 23 385 171 24 253 310 25 120 274 25 219 844 26 192 544 Toimintakulut(-) -9 463 288-10 143 934-10 092 386-10 623 886-11 156 446 Toimintakate, sitova taso 13 921 883 14 109 376 15 027 888 14 595 958 15 036 098 asukasluku 41165 41669 42177 42712 43276 Toimintakate, euroa/asukas 338 339 356 342 347 Tulosalueen strategia: Tilakeskuksen strategia on järjestää toimitilat kunnan kaikille toiminnoille. Toimitilahallinta tukee kunnan toimintaa kustannustehokkaasti. Tilojen on oltava toimintaan oikein mitoitettuja, turvallisia, viihtyisiä ja ympäristöystävällisiä. Toimitilakehityksessä huomioidaan kunnan kasvutarpeet ja toimintojen muutokset. Kiinteistöjen elinkaarisuunnittelu ohjaa omana osanaan toimitilasuunnittelua. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Tilakeskuksen toiminnassa jatketaan kiinteistöhallinnan kehittämistä. Tilakeskus tutkii vaihtoehtoja kiinteistötietokannan kehittämiseksi siten, että saataisiin yhteensopiva järjestelmä nykyisten järjestelmien, etenkin sähköisen huoltokirjan kanssa. Sisäisen vuokran määrittämistä pyritään ajanmukaistamaan nykyaikaisemmaksi ja analyyttisemmäksi. Vuonna 2014 ulkopuolinen asiantuntija on tarkistanut kiinteistöjen teknisen arvon, korjausvelan ja laskenut sisäisen vuokran, joka otetaan käyttöön vuonna 2016. Toukokuusta 2014 alkaen Aleksia kiinteistöpalvelut yhdistettiin tilakeskukseen. Organisaatiota on selkiytetty ja tiedonkulku on alkanut kehittyä. Valtion virastotalossa on ilmennyt sisäilmaongelmia kunnan omistamilla alueilla. Sosiaali- ja terveystoimen henkilökunta on siirtynyt väistötiloihin vuoden 2013 lopussa. Virastotalosta on merkittävä osa tyhjänä ja se heikentää edelleen tilakeskuksen toimintatuottoja. Virastotalon peruskorjauksen hankesuunnitelma valmistuu syksyllä 2014. Tilakeskuksen kiinteistömassaa lisää voimakkaimmin jäähallin siirtyminen tilakeskukselle vuoden 2015 alusta. Toiminnalliset tavoitteet vuosille 2015-2017 Strategian päälinjaus/ strategian toteutussuunnitelman linjaus (nro): STRATEGIAN PÄÄLINJAUS/ STRATEGIAN TOT. LINJAUS Edistetään kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja kunnan toiminnassa ja kaavoituksessa. Luodaan kun- TOIMENPIDE Ilmastomuutoksen hillintä Kiinteistöjen ympäristökuormitusta vähennetään. SITOVA TAVOITE Kiinteistöissä käytettävän energian tuottaminen ympäristöystävällisesti: uusiutuvan energian osuus koko energiasta. MITTARI/ MITTARIN TAVOITE ARVO Käynnissä on vähintään yksi kunnan hanke, joissa kiinteistön lämmitysenergian osuudesta >30 % saadaan uusiutuvasta energiasta. Osana edellistä on STRATEGISTA LINJA- USTA TOTEUTTAVA OHJELMA
Sivu 12 54 Tilakeskus TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTARIN TAVOITE ARVO STRATEGIAN PÄÄLINJAUS/ STRATEGIAN TOT. LINJAUS taan kestävää ja eheää yhdyskuntarakennetta Energiankulutuksen vähentäminen. sähkölämmityskohteiden vaihtaminen kaukolämpöön mahdollisuuksien mukaan. STRATEGISTA LINJA- USTA TOTEUTTAVA OHJELMA Kunnan kiinteistöjen lämpöenergiasta 1 000 MW pohjautuu uusiutuvaan energiaan (kunnan kaukolämpöenergian kulutus oli 22 166 MWh (+15,4 %) ja sähkön kulutus oli 12 983 MWh (+18,1 %) vuonna 2013.) Nurmijärven kunnan lainamäärä pidetään maltillisella tasolla. Tehokas omaisuuden hoito Oikein mitoitetuilla korjausinvestoinneilla pidetään tilat kunnossa ja varmistetaan omaisuuden arvon säilyminen. Uusia toimitiloja rakennetaan todellista tarvetta vastaava määrä ja toiminnassa olevat tilat pidetään kunnossa. Taloudellisuus ohjaa tilojen käyttöä. Analysoidaan tilankäytön tehokkuutta yhdessä toimialojen kanssa. Sähköisen toimitilarekisterin ja vuokranmäärityksen kehittäminen. Yhtään sellaista toimitilaa ei rakennuteta tai vuokrata, joka voidaan korvata olevien tilojen käytön tehostamisella. Palveluverkkosuunnitelma. Lautakuntaan sitova osatavoite STRATEGIAN PÄÄLINJAUS/ STRATEGIAN TOT. LINJAUS Nurmijärven kunnan lainamäärä pidetään maltillisella tasolla. TOIMENPIDE Tehokas omaisuuden hoito Oikein mitoitetuilla korjausinvestoinneilla pidetään tilat kunnossa ja varmistetaan omaisuuden arvon säilyminen. SITOVA TAVOITE Uusia toimitiloja rakennetaan todellista tarvetta vastaava määrä ja toiminnassa olevat tilat pidetään kunnossa. Taloudellisuus ohjaa tilojen käyttöä. MITTARI/ MITTARIN TA- VOITE ARVO Kunnossapito korjauksissa keskitytään sisäilmaterveellisyyttä parantaviin toimenpiteisiin sen sijaan, että tehtäisiin rakennuksiin toiminnallisia muutoksia.
Sivu 13 54 Tilakeskus Keskeisimmät perustiedot henkilöstön määrä 1.1. 3 5 39 41 42 henkilöstön määrä 5 39 41 42 42 31.12. ylläpidettävät tilat, hum2 169 124 169 446 174 913 177 945 182 431 Tilakeskus/käyttösuunnitelma TP 2013 KS 2014 KS 2015 Rakennuttaminen Tuotot 0 Kulut -463 434 Toimintakate -463 434 Kiinteistöpalvelut Tuotot 25 080 574 Kulut -8 246 856 Toimintakate 16 833 718 Korjausrakentaminen Tuotot 39 700 Kulut -1 382 096 Toimintakate -1 342 396 Tilakeskus yhteensä Tuotot 23 385 170 24 253 310 25 120 274 Kulut -9 463 285-10 143 934-10 092 386 Toimintakate 13 921 885 14 109 376 15 027 888
Sivu 14 55 Hallinto- ja talouspalvelut Vastuuhenkilö: hallintopäällikkö Leena Vuorenpää Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2015 ja ohjeelliset resurssit 2016 2017 Toimintatuotot(+) 161 921 164 900 173 020 173 020 173 020 Toimintakulut(-) -4 295 038-4 657 901-4 670 050-4 708 194-4 728 194 Toimintakate, sitova taso -4 133 117-4 493 001-4 497 030-4 535 174-4 555 174 asukasluku 41165 41669 42177 42712 43276 Toimintakate, euroa/asukas -100-108 -107-106 -105 Tulosalueen tehtävät: Tulosalueen tehtävänä on tuottaa monipuolisia hallinnon, taloushallinnon ja asiakaspalvelun tukipalveluita muille toimialan tulosaluille. Tulosalue hoitaa myös toimialan lautakuntien ja johtokunnan hallinnolliset valmistelu- ja toimeenpanotehtävät. Tulosalueen määrärahaan sisältyy Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle sekä ympäristökeskukselle maksettavat kuntaosuudet. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Kunnan henkilöstökulusäästöt vaikuttavat palvelutuotantoon. Toiminnalliset tavoitteet vuosille 2015-2017 Strategin päälinjaus/ strategian toteutussuunnitelman linjaus (nro): STRATEGIAN PÄÄLIN- JAUS/ STRATEGIAN TOT. LINJAUS Kunnan palvelutuotantotapoja ja palveluverkkoa kehitetään päämääränä toimivat ja tehokkaat palveluiden järjestämistavat. TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/MITTARIN TAVOITE ARVO Sähköisten palvelujen lisääminen. Sähköisten lupahakemusten määrän lisääminen (mm. rakennuslupa, sijoituslupa). 10 % lupahakemuksista tehdään sähköisesti. STRATEGISTA LIN- JAUSTA TOTEUT- TAVA OHJELMA Palvelutuotantoohjelma. Keskeisimmät perustiedot henkilöstön määrä 1.1. 11 13 11 13 13 henkilöstön määrä 31.12 13 11 13 13 13
Sivu 15 531 Aluepelastuslaitos Vastuuhenkilö: hallintopäällikkö Leena Vuorenpää Tulosyksikön sitovat euromääräiset resurssit 2015 ja ohjeelliset resurssit 2016 2017 Toimintatuotot(+) 0 0 0 0 0 Toimintakulut(-) -2 906 586-3 132 000-3 170 000-3 180 000-3 190 000 Toimintakate, sitova taso -2 906 586-3 132 000-3 170 000-3 180 000-3 190 000 asukasluku 41165 41669 42177 42712 43276 Toimintakate, euroa/asukas -71-75 -75-74 -74 Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kuntaosuudet perustuvat palvelutasossa määriteltyyn vähimmäispalvelutasoon. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alustavan talousarvion mukaan kuntien pelastustoimen maksuosuuksien, ilman vuokria, arvioidaan kasvavan vuonna 2015 enintään 1,5 %. Valtakunnalliset tietojärjestelmät (hätäkeskustietojärjestelmän Erica ja viranomaisten yhteinen kenttäjärjestelmän Kejo) viivästyvät, eivätkä ne ilmeisesti aiheuta menojen kasvua vielä vuonna 2015. Nurmijärven kunnan maksuosuus nousee 1,2 % vuodesta 2014.
Sivu 16 542 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Vastuuhenkilö: hallintopäällikkö Leena Vuorenpää Tulosyksikön sitovat euromääräiset resurssit 2015 ja ohjeelliset resurssit 2016 2017 Toimintatuotot(+) 0 0 0 0 0 Toimintakulut(-) -593 180-660 000-654 600-656 800-666 800 Toimintakate, sitova taso -593 180-660 000-654 600-656 800-666 800 asukasluku 41165 41669 42177 42712 43276 Toimintakate, euroa/asukas -14-16 -16-15 -15 Talousarvioesitykseen sisältyy Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle maksettavan osuuden lisäksi Kuelmaksuja ja Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n jäsenmaksua. Ympäristökeskuksen maksuosuus vuonna 2015 on 637 800 euroa. Sopijakuntien lopulliset maksuosuudet määräytyvät tilinpäätösvaiheessa kuntakohtaisesti kohdennettujen palveluiden sekä maksuosuuksia kompensoivien maksutulojen perusteella. Nurmijärven maksuosuus kasvaa 1,06 % vuodesta 2014. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintaa pyritään painottamaan viisivuotiskaudella 2015 2019 ympäristökeskuksen uuden strategian mukaisesti aiempaa enemmän ennaltaehkäisevään neuvontaan ja ohjaukseen varsinaisen viranomaisvalvonnan kohdistuessa vakavimpiin ympäristö- ja terveysuhkiin. Ympäristökeskus tulee lisäksi kehittämään sopijakuntiensa eri palveluyksiköiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus varautuu tuleviin lainsäädännön muutoksiin, joita on tulossa sekä ympäristönsuojeluun että ympäristöterveydenhuoltoon. Ympäristönsuojelussa keskeisempiä muutoksia ovat uusi ympäristönsuojelulaki ja uudistettu vesihuoltolaki.