TALOUSARVIO 2015 TALOUSARVIOSUUNNITELMA 2016 2017
SISÄLLYSLUETTELO Kokkolan kaupungin strategia 2013 2017...1 Kokkolan kaupungin vuoden 2015 talousarvion lähtökohdat...5 Talousarvion tiivistelmä...7 Toiminnalliset tavoitteet...14 Keskeisten yhtiöiden tavoitteet...28 Käyttötalous...38 Tarkastuslautakunta...43 Keskusvaalilautakunta...45 Kaupungin johtaminen...47 Kaupunginkanslia...48 Talous- ja tietohallintopalvelut...49 Elinkeino- ja kaupunkikehitys...50 Suunnittelu- ja aluekehitys...51 Käyttövaraus...52 Alueellinen pelastustoimi / Kokkola...53 Henkilöstöpalvelut...54 Työllisyyspalvelut...55 Ympäristöterveydenhuolto...69 Sosiaali- ja terveystoimi / hallinto...71 Sosiaali- ja vammaishuolto...72 Vanhusten palvelut...73 Terveyspalvelut...74 Opetus- ja kasvatuslautakunta/sivistyskeskus...94 Varhaiskasvatuspalvelut...95 Perusopetus...96 Lukio ja muu toinen aste...98 Kokkolan seudun opisto Karlebynejdens institut...99 Kulttuuri- ja nuorisolautakunta; yhteiset menot ja Kieppi...107 Kulttuuripalvelut...108 Kirjastopalvelut...109 Museopalvelut...110 Nuorisopalvelut... 111 Liikuntalautakunta...119 Teknisen toimen hallinto ja tukipalvelut...121 Yhdyskuntateknisten palvelujen vastuualue...122 Tilapalvelujen vastuualue...123 Kaavoituspalvelut...124 Maa- ja vesialueiden hallinta...125 Rakennusvalvontapalvelut...134 Ympäristöpalvelut...135 Maaseutulautakunta...137 Pelastuslautakunta...139 Kokkolan Vesi...145 Työplus...147 Investoinnit...150 Avustukset 2015, kaupunginhallitus...176
KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2013 2017 Kokkolan kaupunginvaltuusto hyväksyi 28.10.2013 kaupungin strategian 2013 2017. Kaupungin strategia on koko kaupunkikonsernia koskeva strategia, jossa määritellään kehittämisen suunta huomioon ottaen toimintaympäristön muutokset. Lautakuntien talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitysten tulee pohjautua strategiaan sekä talouden, että toiminnallisten tavoitteiden osalta. Muuttuva toimintaympäristö Tulevaisuuden muutoksista johtuen kaupungin laaja-alaisen elinvoimapolitiikan merkitys kasvaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Kokkolan seudun suhteellisen kilpailukykyaseman merkittävä paraneminen viime vuosituhannen lopun jälkeen antaakin pohjaa jatkaa elinvoima- ja kilpailukykytekijöiden strategisille päämäärille. Nähtävissä olevia trendejä ovat kaupunkiseutujen merkityksen kasvaminen sekä koulutus- ja osaamisvaatimusten lisääntyminen. Kuntien roolien erilaistumien tulee jatkumaan. Suomen julkisen talouden kestävyysvaje, laman seuraukset ja merkittävä elinkeinoelämän rakenteellinen murros aiheuttavat kuntien talouden merkittävän kiristymisen. Jatkuvasti lisääntyneitä kuntien velvoitteita ei pystytä hoitamaan. Valtion tuleekin aidosti vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Tilannetta tiukentaa vielä edellä todettu väestön nopea vanheneminen. Niukkenevaan talouteen sopeutuminen edellyttää toimintojen uudelleen arviointia, uusia asiakaslähtöisiä toimintatapoja, palvelujen tuottamista yhdessä asiakkaiden kanssa sekä uusien teknologioiden käyttöön ottoa. Kuntarakenne, -yhteistyö ja palvelujenjärjestämis- sekä tuotantomallit ovat uudistumassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallit muuttuvat. Visio 2025: Kokkolassa parasta aikaa Elinvoimainen, merellinen ja kaksikielinen Kokkola tarjoaa asukaslähtöiset palvelut ja viihtyisän elinympäristön. Kaupungin menestys perustuu kansainvälisyyteen, korkealuokkaiseen osaamiseen, kulttuuriin, logistiikkaan ja monipuoliseen elinkeinotoimintaan kärkenään kemia Strategiset päämäärät näkökulmittain Elinvoimainen ja kilpailukyinen kaupunki Vetovoimainen kaupunki Yrittämisen olosuhteita aktiivisesti luova ja joustava elinkeinopolitiikka Kansainvälisesti kilpailukykyinen logistinen keskus Osaava ja oppiva kaupunki Hyvinvoiva kuntalainen Hyvä elämänlaatu, terveys ja aktiivinen kuntalainen Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Palvelujen järjestäminen ja konserniohjaus Vahva ja dynaaminen kunta palvelujen järjestäjänä ja tuottajana Toimivat ja tehokkaat palveluiden järjestämistavat ja palveluprosessit Toimiva omistajaohjaus ja konsernirakenne Talous, osaaminen, henkilöstö Kestävä kuntatalous Osaava johto ja motivoitunut henkilöstö Vetovoimainen työnantajakuva Talousarvio 2015 ja talousarviosuunnitelma 2016 2017 1
Kunnat toimivat nopeasti muuttuvassa maailmassa. Aiempaa tärkeämmäksi on tullut analysoida menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaa sekä varautua tuleviin muutoksiin. Kuntastrategiassa tehdään valintoja tärkeiden asioiden välillä. Kunta määrittelee pitkän tähtäimen tavoitteensa, strategiset päämäärät. Hyvin laadittu ja hyvä strategia antaa pohjaa tuleville päätöksille, budjeteille ja erillisille ohjelmille. Kunnan strategia kattaa koko kuntakonsernin ja ohjaa kaupungin toimintaa suhteessa keskeisiin kumppaneihin. Strategia kertoo kuntalaisille ja eri organisaatioille kaupungin tahtotilan. Strategian hyväksymisen jälkeen alkaa työ, sen toteuttaminen. Strategia elää, kun siitä viestitään ja se kuuluu puheissa ja teoissa. Talousarvio ja taloussuunnitelma ovat keskeisiä strategian toteuttamisen välineitä. Väestö ja työllisyys Kaupungin väestökehitys on ollut viime vuodet hyvällä kasvu-uralla. Vuonna 2013 kaupungin asukasmäärä kasvoi 258 asukkaan verran. 2000-luvulla Kokkolan asukasluku on lisääntynyt yli 3 000:lla. Vuodenvaihteessa 2013/2014 asukkaita oli 47 031. Väestöstä suomenkielisiä oli 39 416 (50,8 %), äidinkielenään ruotsia puhuvia oli 6 183 (13,1 %) ja muunkielisiä 1211 (2,6 %). Muunkielisten määrä on kolminkertaistunut 2000-luvulla. Tämä johtuu pitkälti ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän lisääntymisestä. Ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on ollut hienoisessa laskussa niin absoluuttisesti kuin suhteellisestikin. Vuoden 2014 syyskuun loppuun mennessä Kokkolan väestömäärä on kasvanut noin 200 asukkaalla. Tilastokeskus julkaisi syksyllä 2012 vuoteen 2040 saakka ulottuvan väestöennusteen. Väestöennuste perustuu havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollisia vaikutuksia tulevaan väestönkehitykseen. Laskelmat ilmaisevat lähinnä sen, mihin kehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisellään. Ennustetta tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että se perustuu muutaman edellisvuoden kehitykseen. Kehitys on Kokkolassa ollut viime vuosina hyvää kaikilla väestönkehitykseen vaikuttavilla osa-alueilla. Väestöennusteen (trendilaskelma) mukaan Kokkolan asukasluku kehittyy vuoteen 2040 seuraavasti: Vuosi (31.12.) asukkaita 2013 (toteutunut) 47 031 2015 47 882 2020 49 466 2025 50 895 2030 52 024 2035 52 876 2040 53 562 Ennusteen mukaan väestömäärä kasvaa 2010-luvulla keskimäärin vajaalla 320 asukkaalla vuosittain ja pienentyy tasaisesti 2020-luvulla keskimäärin 250 ja 2030-luvulla 150 asukkaaseen. Tänä vuonna kasvussa päästäneen lähelle tavoitteen lukuja. Laajemmin katsottuna ollaan kuitenkin hieman jäljessä ennusteen kasvukehityksestä. Tilastokeskus on laatinut myös vaihtoehtoisen ennusteen, ns. omavaraislaskelman. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan luonnollinen väestönkasvu eli syntyvyyden ja kuolleisuuden kehitys. Laskelman mukaan vuonna 2040 asukkaita on 51 249. Kokkolan väestöllinen huoltosuhde on tällä hetkellä (31.12.2013) 61,0 ja koko maan 55,8. Väestöennusteen mukaan vuonna 2020 vastaavat luvut ovat 70,6 ja 64,4 sekä vuonna 2030 2 Talousarvio 2015 ja talousarviosuunnitelma 2016 2017
74,0 ja 71,2. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten (0 14v) ja vanhusten (65+) määrän suhdetta 100 työikäistä (15 64 v.) kohden. Kokkolan väestön ikärakenne on edelleen edullinen suhteessa koko maahan. Ikärakenteesta johtuen syntyvyys pysyy vielä pitkään lähes nykytasolla. 1 6-vuotiaiden määrä (varhaiskasvatus) tulee kasvamaan (noin 3,5 %) 2020 luvun alkupuoliskoon saakka laskeakseen vuosikymmenen lopulla. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 7 15-vuotiaiden (perusopetus) määrä kasvaa muuta maata nopeammin. Vuoteen 2015 mennessä kasvu on noin 17 %. 16 18-vuotiaiden määrä on ollut laskussa ja laskee edelleen vuoteen 2017 saakka, jonka jälkeen kasvua on vuoteen 2025 saakka nykytilanteeseen verrattuna 6 %. henkilöä 14 000 ALLE KOULUIKÄISTEN JA KOULUIKÄISTEN MÄÄRÄN KEHITYS KOKKOLASSA 16-18 v. 7-15 v. 0-6 v. 12 000 10 000 1 829 1 728 1 784 1 979 1 993 2 036 2 029 8 000 6 000 5 087 5 254 5 680 5 843 5 898 5 866 5 808 4 000 2 000 4 310 4 393 4 431 4 437 4 384 4 374 4 445 vuosi 0 2013 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Työikäisten osuus (19 64-vuotiaat) koko väestöstä on tällä hetkellä 57,0 %. Vuoteen 2020 mennessä osuus laskee noin 54 prosenttiin. Vanhusten määrä kasvaa voimakkaasti. 65 vuotta täyttäneitä on tällä hetkellä (2013) 9 013 eli 19,2 % väestöstä. Vuonna 2015 osuus on 20 % (9 715) ja 22 % (10 947) vuonna 2020. 75 vuotta täyttäneiden määrä on tällä hetkellä yli 3 848. Määrä on vuonna 2015 yli 4 000, vuonna 2020 noin 4 700 ja vuonna 2040 yli 7 800. Vanhusten suhteellinen osuus koko väestöstä on hiukan pienempi Kokkolassa kuin maassa keskimäärin vuosi henkilöä 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 VANHUSIKÄRYHMIEN KEHITYS KOKKOLASSA 1 087 2 761 85+ v. 75-84 v. 65-74 v. 1 183 2 852 1 335 1 539 1 950 2 822 3 157 3 401 4 695 5 185 4 741 4 688 5 161 5 680 6 211 5 532 5 356 5 351 5 113 0 2013 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Talousarvio 2015 ja talousarviosuunnitelma 2016 2017 3
Vuonna 2013 syntyi 595 lasta. Vuoden 2014 ennakkotietojen perusteella syntyvyys noussee noin 630 lapseen. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan syntyvyys pysyisi yli 600 koko ennustekauden. Kuolleiden määrä on vuosittain runsaat 400. Kuolleisuus on hienoisessa kasvussa väestön ikärakenteen vanhetessa. Muuttoliike oli tappiollinen koko 1990-luvun ja 2000-luvun alkupuolen. Lähtömuutto kiihtyi kansantalouden hyvinä aikoina. Ihmiset muuttivat töihin ja opiskelemaan etelän kasvukeskuksiin. Muuttotase on 2000-luvulla kuitenkin muuttunut paremmaksi ja on ollut tasapainossa ja aivan viime vuosina selvästi plussalla positiivisen maahan muuton ansiosta. Myönteinen väestökehitys jatkuu lähivuosina. Syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus ns. omavaraiskasvu on noin 200 kuluvan vuosikymmenen loppupuolella. Tätä on käytetty taloussuunnitelman asukaskohtaisia lukuja laskettaessa. VÄESTÖNMUUTOKSET KOKKOLASSA syntyneet kuolleet 700 600 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 -400 kokonaisnettomuutto kokonaismuutos 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Työttömyys on kääntynyt nousuun taloudellisen taantuman seurauksena kolmen viime vuoden aikana. Syyskuun 2014 työttömyysaste oli Kokkolassa 10,4 %, kun se oli vuotta aikaisemmin 8,9 %. Tilanne Kokkolassa on kuitenkin parempi kuin koko maassa keskimäärin. Koko maan työttömyysaste oli 2014 syyskuussa 12,0 %. 1990-luvun puolivälin laman jälkeen Kokkolan työpaikat ovat nettomääräisesti lisääntyneet lähes 5 000 ja siitä 2000 luvulla noin 3 500:lla. Taantumajaksoista Kokkola on selvinnyt suhteellisen hyvin monipuolisen elinkeinojakautuman ansiosta. Työpaikkojen suurin kasvu on tapahtunut lähinnä terveydenhuollossa. Pitkään jatkunut työpaikkojen kasvu on pysähtynyt taantuman vaikutuksesta parin viime vuoden aikana. Vuoden 2012 (viimeisin käytössä oleva tieto) lopussa Kokkolassa oli työpaikkoja 20 229. Verrattuna edelliseen vuoteen työpaikkojen muutos on kuitenkin lähes olematon huomioon ottaen edellisvuoteen tehdyt tilastointikorjaukset. Teollisuuden työpaikat ovat vuoden aikana jopa hieman lisääntyneet. Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuote laski tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 1,2 % ja tänä vuonna bkt:n kasvuprosentin ennustetaan olevan 0,0. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet pakotteet ja vastapakotteet, sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuuden näkymiin. Kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat toteutuessaan merkittävät. Muu kansainvälinen talous näyttää palanneen vakaammalle kasvu-uralle. Yhdysvalloissa talouskasvun ennakoidaan jatkuvan lähivuodet kolmen prosentin tuntumassa ja euroalueellakin kasvu palautunee yhden prosentin lukemiin. Voimakkainta kasvu lienee Saksassa ja Espanjassa, erot euroalueen maiden välillä ovat kuitenkin hyvin suuret. 4 Talousarvio 2015 ja talousarviosuunnitelma 2016 2017
Kuntien tilanne Vuonna 2015 Suomen talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin hyvin vaatimattomia (0,5 1,5 %). Yksityisen kulutuksen ennustetaan kääntyvän hienoiseen kasvuun, vaikka kotitalouksien reaalitulot polkevat paikallaan. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Viennin kasvuksi odotetaan 4 prosenttia. Tuotannon odotetaan lisääntyvän teollisuudessa, rakentamisessa ja palveluissakin yli prosentin. Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä noin puoli prosenttiyksikköä vuonna 2015. Kunta-alan virka- ja työehtoneuvotteluissa saavutettiin 31.1.2017 asti ulottuva sopimus. Sopimuskauden aikana kuntien palkkakustannukset kasvavat varsin maltillisesti. Ensi vuoden sopimuskorotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 0,6 prosenttia. Palkkasummanmuutoksen arviointia vaikeuttaa tänä ja ensi vuonna toteutettava kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan säilyy tänä ja ensi vuonna 30 prosentissa. Kuntien verotilitykset yhteensä kasvoivat vuonna 2013 peräti 6,8 prosenttia. Tänä vuonna verotilitysten kasvuvauhti hiipuu Kuntaliiton veroennustekehikon mukaan reippaasti viime vuoden poikkeuksellisen (20,6 mrd ) korkealta tasolta. Kunnallisverontilitysten ennustetaan kasvavan vuonna 2015 1,2 prosenttia. Ensi vuonna kuntien yhteisöveron jako-osuuteen tulee 75 miljoonan euron korotus työmarkkinauudistukseen liittyvien lisäkustannusten kompensoimiseksi kunnille. Yhteisöveroa tilitetään kunnille 1,47 miljardia euroa. Kiinteistöveron tilitykset nousevat kiinteistöverouudistustyön vuoksi vuonna 2014 reippaasti. Tilitysten määrän arvioidaan lisääntyvän yli 10 prosenttia, noin 1,5 mrd euroon. Ensi vuonna kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 4 % enemmän. KOKKOLAN KAUPUNGIN VUODEN 2015 TALOUSARVION LÄHTÖKOHDAT Vuoden 2014 talouden kehitys Kokkolan kaupungin kehitys on ollut kohtuullista. Työllisyys on hieman heikentynyt, mutta työttömyysaste on edelleen alle maan keskiarvon. Kokkola on välttynyt suurilta yksittäisiltä muutoksilta työpaikkakehityksessä. Asukasmäärä on kasvanut edelleen. Kokkolan kaupungin talous on heikentynyt, kuten kuntatalous yleensäkin. Verotulot ja valtionosuudet ovat kehittyneet ennakoidusti, mutta ne eivät riitä kattamaan nykyistä kustannus- ja palvelutasoa. Menojen kasvu on tulokehitykseen nähden liian voimakasta. Tehdyillä sopeuttamistoimenpiteillä on kyetty hillitsemään henkilöstömenojen kasvua. Tänä vuonna hyväksytyllä toimitilaohjelmalla pyritään parantamaan kaupungin kiinteistöjen käyttöastetta sekä optimoimaan tilojen määrää ja laatua. Osavuosikatsauksen perusteella tehdyn tilinpäätösennusteen mukaan vuoden 2014 (kaupunki ja liikelaitokset yhteensä) tulos on ylijäämäinen eli selvästi talousarviota parempi. Kaupunkitoiminnan tulos on tavoitteita huonompi, mutta liikelaitokset (erityisesti Satama ja Vesi) tulouttavat kaupungille ennakoitua enemmän euroja. Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan taseessa oli kumulatiivista ylijäämää 10,89 milj. euroa. Mikäli vuoden 2014 tulos toteutuu ennusteen mukaisena, ylijäämä kasvaa hieman. Vuoden 2015 talousarvio ja suunnitelmavuodet 2016 2017 Vuoden 2015 talousarvion laadintaa on vaikeuttanut olennaisesti se, ettei kaupungin menoja ole sopeuttamisohjelmasta huolimatta saatu supistettua tulojen edellyttämälle tasolle. Talousarvio 2015 ja talousarviosuunnitelma 2016 2017 5
Kokkolan tulopohja ei kestä nykyistä menokehitystä eikä säädettyjä uusia velvoitteita. Valtion päättämät mittavat valtionosuusleikkaukset ovat heikentäneet tulopohjaa olennaisesti. Niiden vaikutus on vuosina 2012 2017 Kokkolan talouteen 57,1 milj. euroa. Vuonna 2014 vähennys on 9,7 milj. euroa ja se nousee asteittain siten, että vuonna 2017 se on 12,2 milj. euroa. Pitkittynyt taantuma on heikentänyt verotulokehitystä. Valtionosuusuudistus on kasvattaa Kokkolan osuutta, mutta muut leikkaukset ja lisätehtävät syövät kasvua. Toiminnan sopeuttaminen näin merkittävään muutokseen edellyttää pitkäjänteistä sopeuttamisohjelmaa, jossa kaupungin palveluverkko ja palvelutaso määritellään kestävästi. Toiminta ja palvelutuotanto tulee sopeuttaa käytettävissä oleviin resursseihin, jolloin palvelujen priorisointi ja painopisteiden määrittely on välttämätöntä. Lisäksi tulopohjaa joudutaan vahvistamaan veronkorotuksilla. Tämä on välttämätöntä myös siksi, että pakolliset investoinnit voidaan hoitaa siten, että lainakanta pysyy siedettävällä tasolla. Talouden tasapainottamiseksi toteutetaan sopeuttamisohjelma hallitusti vuoteen 2017 ja lisäksi vahvistetaan tulopohjaa korottamalla kiinteistöveroja vuonna 2016 ja kunnallisveroa vuonna 2015. Välttämättömät investoinnit lisäävät edelleen lainanottoa. Toteuttamista odottavat useat jo päätetyt kouluhankkeet. Lisäksi mm. terveyskeskussairaalan ja urheilutalon investoinnit ovat suuruudeltaan kumpikin 10 miljoonan euron kokoluokkaa. Talousarvion perusteena olevat verotulot on arvioitu vuodelle 2015 siten, että tuloveroprosenttia nostetaan 0,5 %:lla eli tuloveroprosentti vuonna 2015 on 21,00 % Kiinteistöveroja korotetaan vuonna 2016 siten, että yleinen kiinteistöveroprosentti nousee 1,35 %:iin (+0,1 %) ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,75 %:iin (+0,15 %) ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero 1,20 %:iin (+ 0,2 %). Investointitaso on taloussuunnitelman vuoden 2014 tasolla eli nettomääräisesti noin 29,5 milj.euroa. Investointisuunnitelmaan sisältyvät vain jo päätetyt tai välttämättömät kohteet. Investoinnit joudutaan rahoittamaan edelleen lähivuosina kokonaan tai lähes kokonaan uudella lainanotolla. Investointien toteutuksen yhteydessä tulee selvittää erilaiset rahoitusmallit. Kaupungin liikelaitoksista Kokkolan Energia ja Kokkolan Satama yhtiöitetään vuoden 2015 alusta. Liikelaitos Työplussan toimintaa ei vielä vuonna 2015 siirretä yhtiömuotoiseksi toiminnaksi. Liikelaitosten tuloutuksella on ollut keskeinen vaikutus kaupungin talouteen. Tuloutusten kokonaismäärä on viime vuosina vaihdellut 5 8 milj.euron välillä. Vuonna 2015 tapahtuu merkittävä tuottojen lasku. Energia- ja Satamayhtiöt maksavat kaupungille jatkossa osinkoja toimintansa tuloksesta (aikaisintaan v. 2016), maanvuokraa, takausprovisioita ja kiinteistöveroja. Nykytilanteeseen verrattuna tuloutus em. yhtiöiltä ja liikelaitoksilta (Kokkolan Vesi ja Työplus) yhteensä jää vuonna 2015 arviolta 3,5 milj. euroon eli vähintään puolittuu. Tämä vastaa 0,5 tuloveroprosentin tuottoa. Virallinen tulos (kaupunki ja liikelaitokset) on vuonna 2015-11,2 milj. euroa, vuonna 2016-4,8 milj. euroa ja vuonna 2017-0,4 milj. euroa. Huolimatta veronkorotuksista kaupungin tulos ei siis seuraavien kolmen tilikauden osalta ole ylijäämäinen. Taseen kumulatiivisen yli-/alijäämän määrä riippuu keskeisesti Energiayhtiön liiketoimintakaupan arvonmäärityksestä. Ilman satunnaisen myyntivoiton kirjausta vuodelle 2014, kääntyy tase alijäämäiseksi viimeistään vuonna 2017. Kuntalain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). 6 Talousarvio 2015 ja talousarviosuunnitelma 2016 2017
Sopeuttamisohjelma Kokkolan kaupungin tulee laatia sopeuttamisohjelma talouden tasapainottamiseksi siten, että suunnittelukauden 2015 2017 aikana tulos saadaan ylijäämäiseksi. Vuoden 2013 2014 aikana on toteutettu talouden sopeuttamisohjelmaa, jonka avulla toiminta saataisiin vastaamaan kaupungin tulopohjaa. Sopeuttamisohjelman laadinnan yhteydessä toimialat ovat esittäneet sekä lyhyen että pitkän tähtäimen toimenpiteitä, jotka sopeuttamisohjelman johtoryhmä on hyväksynyt jatkovalmistelua varten. Toimenpiteiden toteutus jatkuu tehostetusti ja entistä suurempia rakennemuutoksia pitää toteuttaa. Vuodelle 2015 on kaupunginhallitukseen alaiseen käyttövaraukseen tehty 1,3 milj. euron vähennys, joka toteutetaan erikseen sovittavilla toimenpiteillä (ks. käyttövarauksen perusteluteksti). TALOUSARVION TIIVISTELMÄ Vuoden 2015 talousarvion mukaiset toimintatuotot ilman liikelaitoksia ovat 128 998 796 euroa. Muutos vuoteen 2014 on 3 938 796 euroa. Toimintamenot ovat 387 849 841 euroa. Muutos vuodesta 2014 on 10 449 841 euroa. Toimintakate on -258 851 045 euroa, muutos vuodesta 2014 on -6 571 841 euroa. Vuoden 2015 verotulot on arvioitu 179 932 000 euroksi ja ne nousevat vuoden 2014 talousarviosta 4 795 000 euroa. Vuoden 2014 kunnallisverotuoton arvioidaan olevan 152 445 000 euroa, yhteisöveron 13 090 000 euroa ja kiinteistöveron 14 397 000 euroa. Valtionosuuksia arvioidaan saatavan 79 536 000 euroa, joka on 2 653 000 euroa enemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa. Verotulotalouden mukainen vuosikate on -480 045 euroa ja tilikauden tulokseksi jää poistojen jälkeen -11 673 645 euroa. Liikelaitosten yhteinen tulos on 518 545 euroa poistojen sekä peruspääoman tuoton 575 000 euron jälkeen. Virallisen tuloslaskelman (sisältäen liikelaitokset) mukainen vuosikate on 2 934 900 euroa. Tilikauden alijäämä on -11 155 100 euroa. Investointeihin on budjetoitu 34 099 000 euroa, josta investointiavustuksilla ja myyntituloilla katetaan 4 510 500 euroa. Vuosien 2016 2017 nettoinvestoinnit ovat yhteensä 52 847 000 euroa. Liikelaitokset nettoinvestoivat yhteensä 7 387 000 euroa vuonna 2015 ja 9 630 000 euroa suunnitelmakaudella 2016 2017. TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA Verotulot Talousarvio perustuu 21,00 %:n tuloveroprosenttiin vuonna 2015. Tuloveroa korotetaan 0,5 prosenttiyksiköllä. Talousarvioon sisältyy kiinteistöverojen korotus vuodelle 2016. Kiinteistöveroa peritään seuraavien prosenttien mukaan: 2014 2015 2016 2017 vakituiset asuinrakennukset 0,60 0,60 0,75 0,75 muut kuin vakituiset asuinrakennukset 1,00 1,00 1,20 1,20 yleinen kiinteistövero 1,25 1,25 1,35 1,35 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 rakentamattomat tontit 2,50 2,50 2,50 2,50 voimalaitokset 1,40 1,40 1,40 1,40 Talousarvio 2015 ja talousarviosuunnitelma 2016 2017 7
Verotulot ja valtionosuudet on arvioitu seuraavasti: Verotulot ( 1 000 ) Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Kunnan tulovero 146 444 146 792 152 445 156 500 161 629 Yhteisövero 13 764 14 361 13 090 13 250 14 500 Kiinteistövero 11 465 13 984 14 397 17 566 18 500 Verotulot yhteensä 171 673 175 137 179 932 187 316 194 629 Valtionosuudet (1 000 ) Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Peruspalvelut 82 564 83 609 75 479 77 300 78 900 Tasaus/verotulot 366-51 9 574 9 200 9 100 Tasaus/Järjestelmämuutos 194 194-1 517-1 000-1 000 Opetus ja kulttuuri/muut - 6679-6 869-4 000-4 000-4 000 vos. Valtionosuudet yhteensä 76 445 76 883 79 536 81 500 83 000 Rahoitustuotot ja -kulut Kaupungille liikelaitoksilta tuloutettava peruspääoman tuotto on 575 000 euroa. Kertymä jakaantuu liikelaitoksittain seuraavasti: Tuloutus / Peruspääoman tuloutus Yhteensä Kokkolan Vesi 500 000 500 000 Työplus 75 000 75 000 Yhteensä 575 000 575 000 Muissa rahoitustuotoissa ja -kuluissa merkittävimmän erän muodostavat verotilitysten hyvitettävät ja perittävät korot. Korkokuluissa on varauduttu uusien lainojen osalta noin 1,25 prosentin keskikorkotasoon. Rahoituslaskelma Kaupungin (ilman liikelaitoksia) pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ovat 36,0 milj. euroa. Näiden lyhennysten ja investointien rahoittamiseen tarvitaan uutta pitkäaikaista lainaa 68,5 milj. euroa. Liikelaitokset ottavat pitkäaikaista lainaa 4,0 milj. euroa vuonna 2015 ja 5,0 milj. euroa suunnitelmakaudella. Vuonna 2015 lainoja lyhennetään 0,98 milj. euroa. Koko kaupungin pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ovat vuonna 2015 yhteensä 36,9 milj. euroa ja uutta lainaa otetaan 72,5 milj. euroa. Virallisessa tulos- ja rahoituslaskelmassa yhdistetään kaupungin lisäksi Vesilaitoksen sekä Työplussan taloussuunnitelmien mukaiset tulos- ja rahoituslaskelmat. 8 Talousarvio 2015 ja talousarviosuunnitelma 2016 2017
KOKKOLAN KAUPUNKI* EUR TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 1000 1 000 Toimintatulot 123 552 122 794 126 815 896 128 401 130 006 Valmistus omaan käyttöön 1 822 2 266 2 182 900 2 210 2 238 Toimintamenot -375 979-377 340-387 849 841-392 698-397 607 Toimintakate -250 605-252 280-258 851 045-262 087-265 363 Verotulot 171 673 175 137 179 932 000 190 061 196 329 Valtionosuudet 76 445 76 883 79 536 000 78 104 77 634 Rahoitustulot- ja menot Korkotulot 93 550 550 000 550 550 Peruspääoman tuotto 6 268 6 001 575 000 575 575 Ylimääräinen tuloutus 1 500 1 500 0 0 0 Muut rahoitustulot 691 648 1 188 000 1 038 1 038 Korkomenot -2 334-3 950-3 400 000-4 000-4 500 Muut rahoitusmenot -7-31 -10 000-31 -31 Rahoitustulot- ja menot 6 211 4 719-1 097 000-1 868-2 368 Vuosikate 3 725 4 458-480 045 4 210 6 232 Poistot ja arvonalentumiset -10 274-9 986-11 193 600-12 300-13 500 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0 0 0 0 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos -6 550-5 527-11 673 645-8 090-7 268 Poistoeron muutos 133 Varausten muutos 0 Rahastojen muutos -31 Tilikauden yli- tai alijäämä -6 448-5 527-11 673 645-8 090-7 268 Talousarvio 2015 ja talousarviosuunnitelma 2016 2017 9
KOKKOLAN KAUPUNKI K A U P U N K I * TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 RAHOITUSLASKELMA 1000 1000 1000 1000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 725 4 458-480 045 4 210 6 232 Satunnaiset erät 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -2 198-2 000-2 000 000-2 000-2 000 1 527 2 458-2 480 045 2 210 4 232 Investointien rahavirta Investointimenot -17 919-32 867-34 099 000-21 882-40 007 Rahoitusosuudet investointim 1 453 890 1 969 000 1 742 1 942 Pysyvien vastaavien luovutustulot 2 712 2 445 2 541 500 2 746 2 613-13 754-29 532-29 588 500-17 394-35 452 Toiminnan ja investointien rahavirta -12 227-27 074-32 068 545-15 184-31 220 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennys 67 45 45 000 45 45 Antolainasaamisten lisäys -195-460 -200 000 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 53 413 60 000 68 500 000 54 500 72 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -31 195-31 930-36 000 000-37 000-39 000 22 218 28 070 32 500 000 17 500 33 000 Lyhytaik. lainojen lisäys/vähennys -7 554 0 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien m 81 0 0 Vaihto-omaisuuden muutokset 88 0 0 Saamisten muutokset -1 905 0 0 Korottomien velkojen muutos 1 417 0 Rahoituksen rahavirta 14 218 27 655 32 345 000 17 545 33 045 Rahavarojen muutos 1 991 581 276 455 2 361 1 825 10 Talousarvio 2015 ja talousarviosuunnitelma 2016 2017
KOKKOLAN KAUPUNKI K A U P U N K I ** TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Ulkoinen RAHOITUSLASKELMA 1000 1000 1000 1000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 884 20 109 2 934 899 2 982 3 070 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -2 198-2 000-2 000 000-2 000-2 000 Investointien rahavirta 0 0 0 0 0 Investointimenot -20 519-57 289-42 336 000-27 147-45 072 Rahoitusosuudet investointim 1 524 1 320 2 669 000 2 442 1 942 Fuusioinvestointi netto 0 0 0 0 0 Pysyvien vastaavien luovutustulot 2 712 2 445 2 541 500 2 746 2 613 Toiminnan ja investointien rahavirta -16 596-35 415-36 190 601-20 977-39 447 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset 67 45 45 000 45 45 Antolainasaamisten lisäykset -195-460 -200 000 0 0 Lainakannan muutokset 0 0 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 53 413 76 000 72 500 000 56 500 75 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -31 779-39 919-36 979 000-38 379-40 579 Lyhytaik. lainojen muutokset -7 883 19 183 200 18 5 Oman pääoman muutokset 0 450 900 000 900 0 Liittymismaksujen muutos 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 0 0 0 0 0 Toimeksiantojen varojen ja pääomien m 81 0 0 0 0 Vaihto-omaisuuden muutokset 88 0 0 0 0 Saamisten muutos -1 154 0 0 0 0 Korottomien velkojen muutos 1 499 0 0 0 0 Rahoituksen rahavirta 14 137 36 135 36 449 200 19 084 34 471 Rahavarojen muutos -2 459 720 258 599-1 893-4 976 Talousarvio 2015 ja talousarviosuunnitelma 2016 2017 11
Tuloslaskelma TA 2015 Kaupunki ilman Liikelaitokset Yhteensä liikelaitoksia (sisäiset erät vähennetty) Toimintatulot Myyntitulot 66 697 816 17 288 800 51 383 892 Maksutulot 16 869 070 0 16 636 070 Tuet ja avustukset 4 246 500 51 500 4 298 000 Vuokratulot 35 366 810 700 8 112 610 Muut tulot 3 635 700 5 000 3 057 600 126 815 896 17 346 000 83 488 172 Valmistus omaan käyttöön 2 182 900 66 700 2 249 600 Toiminamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot 122 966 904 5 874 100 128 841 004 Henkilösivumenot Eläkemenot 27 946 749 1 179 600 29 126 349 Muut henkilösivumenot 8 466 786 380 900 8 847 686 Palvelujen ostot 156 744 615 3 714 455 127 437 916 Aineet, tarvikkeet ja tavara 17 508 436 1 319 800 18 430 566 Avustukset 16 220 800 16 220 800 Vuokramenot 35 610 532 503 200 8 858 832 Muut toimintamenot 2 385 020 243 700 2 628 720 387 849 841 13 215 755 340 391 873 Toimintakate -258 851 045 4 196 945-254 654 101 Verotulot 179 932 000 0 179 932 000 Valtionosuudet 79 536 000 0 79 536 000 Rahoitustulot- ja menot Korkotulot 550 000 23 000 546 000 Korvaus peruspääomasta 575 000-575 000 0 Muut rahoitustulot 1 188 000 0 1 188 000 Korkomenot -3 400 000-230 000-3 603 000 Muut rahoitusmenot -10 000 0-10 000 Vuosikate -480 045 3 414 945 2 934 899 Poistot -11 193 600-3 047 200-14 240 800 Varausten- ja poistoeron muutos Poistoeron muutos 150 800 150 800 Varausten muutos 0 0 Tilikauden tulos -11 673 645 518 545-11 155 101 12 Talousarvio 2015 ja talousarviosuunnitelma 2016 2017
LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TOIMINNAN RAHOITUKSEEN Talousarvio 2015 Eliminoinnit Kunnan rahoitusosa Kaupunki Liikelaitokset Kaupunki Liikelaitokset (sisäiset erät yhteensä vähennetty) Tulorahoitus Vuosikate -480 045 3 414 945 1 448 487-1 448 487 2 934 900 Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät -2 000 000-2 000 000 Investointien rahavirta 0 Ulkoiset investointimenot -33 199 000-8 237 000-41 436 000 Peruspääoman lisäys -900 000 900 000 0 Rahoitusosuudet ulk. investointimenoihin 1 969 000 700 000 2 669 000 Pysyvien vastaavien ulkoiset luovutustulot 2 541 500 0 2 541 500 Toiminnan ja investointien rahavirta -32 068 545-4 122 055 2 348 487-1 448 487-35 290 600 Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset 0 Antolainasaamisten vähennys (sisäiset) 45 000 45 000 Antolainasaam. lisäys sis. liittymismaksut -200 000-200 000 Lainakannan muutokset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys (sisäiset) 68 500 000 4 000 000 72 500 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys (sisäiset) -36 000 000-979 000-36 979 000 Lyhytaik. lainojen lisäys/vähennys 0 183 200 0,00 183 200 Oman pääoman muutokset 900 000-900 000 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 0 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0 Saamisten muutokset 0 Korottomien velkojen muutos Liittymismaksujen muutos 0 0 Rahoituksen rahavirta 32 345 000 4 104 200 0,00-900 000 35 549 200 0 Vaikutus maksuvalmiuteen 276 455-17 855 2 348 487-2 348 487 258 600 Talousarvio 2015 ja talousarviosuunnitelma 2016 2017 13
Strateginen päämäärä / Kriittiset menestystekijät TOIMINNALLISET TAVOITTEET Mittarit KAUPUNGINHALLITUS JA KESKUSHALLINTO ELINVOIMAINEN JA KILPAILU- KYKYINEN KAUPUNKI Vetovoimainen kaupunki Liikunnan ja kulttuurin tarjonta Aktiivinen kaupunkielämä Kehittyvä kaupunkikeskus Merellisyyden hyödyntäminen Yrittämisen olosuhteita aktiivisesti luova ja joustava elinkeinopolitiikka Keskusta-alueen hankkeiden eteenpäin vieminen Kaupungin ja keskusta-alueen yrittäjien yhteistyö keskustan kaupallisen vetovoiman kasvattamiseksi Toimenpiteet näkyvyyden parantamiseksi Edistetään alueen korkeatasoisen ja monipuolisen kulttuurin tunnettavuutta alueen vetovoimaisuuden vahvistamiseksi Alueen matkailullinen ja Kokous Kokkolan markkinointi Keskustaajaman yleiskaavan 2030 eteneminen Kokkolan seudun ja Pietarsaaren seudun kehittymisen tukeminen kehitysvyöhykkeenä, hankkeiden käynnistäminen Työmatkaliikunnan edistäminen Hyvä yritysympäristö, kaupunki joustava ja aktiivinen elinkeinotoimija ja elinkeinojen edistäjä Suurteollisuusalueen kehittäminen Kansainvälisesti kilpailukyinen logistinen keskus Sataman kehittäminen Hyvä saavutettavuus ja monipuoliset liikenneyhteydet KIP:n alueen toiminnallisuuden kehittäminen ja kansainvälinen markkinointi Elinkeino-ohjelman (strategian) toteutuksen käynnistäminen Verkosto-organisaation toiminnan kehittäminen ja yhteistyönlisääminen Kosek:n ja Matkailun yhteistyömallin käytännön vakiinnuttaminen Satamaväylän ruoppauksen käynnistyminen 14 metrin syvyyteen nopealla aikataululla. Pohjanmaan radan peruskorjauksen eteneminen aikataulun mukaisesti. Lentoaseman ja lentoliikenteen toiminnan turvaaminen Osaava ja oppiva kaupunki Koulutuksen kehittyminen kaikilla asteilla Ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen kehittyminen Matkakeskushanke ja ratapiha-alueen järjestelyt Tuetaan alueen osaamis- ja kehittämisyksiköiden yhteistyön ja työnjaon vahvistumista sekä kansainvälistymistä Yliopistokeskuksen strategisten kehittämiskohteiden tukeminen Ammattikorkeakoulun kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten vahvistaminen 14 Talousarvio 2015 ja talousarviosuunnitelma 2016 2017
Strateginen päämäärä / Kriittiset menestystekijät Koulutuksen ja tutkimuksen volyymi Alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö KESTÄVÄ TALOUS Kestävä kuntatalous Terveen talouden ja toiminnan edellytysten parantaminen Ajantasainen sopeuttamisohjelma Tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehitys Toiminnan ohjaus ja suunnitelmallisuus Mittarit Luonnonvarakeskuksen yksikön saaminen ja sijoittuminen kampusalueelle Uuden EU ohjelmakauden kaupungin strategiaa tukevien hankkeiden rahoitus Kokkola Kajaani Mikkeli (Witera) hankkeiden käynnistäminen Sopeuttamisohjelman toimeenpano Palvelujen kustannustasossa pääsy alle vertailukuntien Tukipalveluiden koordinointi ja toimivuus Talouden- ja toiminnanohjausjärjestelmien kehittäminen ja hyödyntäminen Taloussuunnittelun kehittäminen joustavaksi ja pitkäjänteiseksi Tavoitteellinen toimintatavan edistäminen (esimiehet) Osaava johto ja motivoitunut henkilöstö Henkilöstöohjelman päivittäminen Laaditaan strategiaa tukeva henkilöstösuunnitelma Toimivat työyhteisöt ja motivoitunut, osaava henkilöstö Kannustava johtaminen HYVINVOIVA KUNTALAINEN Hyvä elämänlaatu, terveys ja aktiivinen kuntalainen Osallistuva ja vastuullinen kuntalainen Kunta luo edellytykset hyvän elämän laadun ja terveyden ylläpitämiseen Aktiivinen kuntalaisviestintä Kuntapalveluihin tyytyväiset asukkaat Hyvä työllisyys Kehitetään johtamisen osaamista: kehityskeskusteluprosessi ja koko organisaation koulutussuunnitelma Kehitetään osaamista: esimiestyön, muutosjohtamisen ja työyhteisötaitojen valmennukset Hyvinvointikertomuksen ja hyvinvointisuunnitelman aiheuttamat toimenpiteet Toimialojen hyvinvointiprosessien yhteistyö Viestinnän ajankohtaisuuden lisääminen ja muutoksen tukeminen viestinnällisin keinoin, esim. sähköinen uutuuskirje/ verkkolehti Henkilöstön viestinnällisten valmiuksien kehittäminen Käyttäjäkyselyt ja palautteet Käyttäjä- ja asiakasraatien toiminta Työllisyyden hoito Pitkäaikatyöttömien korkea aktivointiaste Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Monipuoliset asumisvaihtoehdot Viihtyisä, turvallisuutta ja terveyttä edistävä elinympäristö Kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut Tonttitarjonta Yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen edistyminen niin, että tavoite voi toteutua Hyvä vuokra-asuntotarjonta koko kaupungin alueella Pyöräilykaupunkiohjelman toteuttaminen Janssonin alueen hankkeen edistyminen Talousarvio 2015 ja talousarviosuunnitelma 2016 2017 15
Strateginen päämäärä / Kriittiset menestystekijät PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN JA KONSERNIOHJAUS Vahva ja dynaaminen kunta palvelujen järjestäjänä ja tuottajana Kaupunki palvelujen järjestäjänä ja rahoittajana Kaupunki kustannustehokkaiden palvelujen järjestäjänä Mittarit Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen mukaisen tuotantoalueen organisoinnin valmistelun vetäminen Kaupungin aloitteen mukaisen kuntarakenneselvityksen 1. vaiheen valmistumisen jälkeen päätettävien jatkotoimenpiteiden käynnistäminen Kumppanuuksien ja yhteistyöverkostojen vahvistaminen kaupungin strategian mukaisesti. Sote kuntayhtymän perussopimuksen valmisteluun vaikuttaminen Kustannustehokkuuden parantamiseksi vaihtoehtoisten järjestämis- ja tuottamistapojen selvittäminen, palveluprosessien uudistaminen Palvelusuunnitelma ja hankintojen osaamien Laajentuneen hankintayhteistyön käytännön vakiinnuttaminen Strategian toteutumisen seuranta ja arviointi USO hankkeeseen osallistuminen ja sen hyödyntäminen kaupungin johtamisen kehittämisessä, kestävän talouden johtamisessa sekä kunnan uuden roolin selkeyttämisessä ja sen mukaisissa toimintamalleissa. Toimivat ja tehokkaat palveluiden järjestämistavat ja palveluprosessit Asiakaslähtöinen ja osallistava palveluiden organisointi Tehokas palveluverkosto Toimiva omistajaohjaus ja konsernirakenne Konserniohjauksen parantaminen Liikelaitosten yhtiöittäminen Palveluverkostojen arviointi ja tarkistukset osana sopeuttamisohjelmaa Kaupungintalon peruskorjauksen suunnittelu työn ja palvelujen edellyttäminen toimintamallien mukaisesti Tilaohjelman jatkuva päivittäminen Sähköisen asioinnin kehittäminen Konsernihallinnon organisaation tarkistaminen strategian mukaiseksi Konsernijohtamisen, omistajaohjauksen, konserniohjauksen ja hallinnon kehittäminen Uusien yhtiöiden konserniohjauksen tehokkaiden toimintamallien käyttöön otto ja vakiinnuttaminen 16 Talousarvio 2015 ja talousarviosuunnitelma 2016 2017
Strateginen päämäärä / Kriittiset menestystekijät Mittarit YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNTA ELINVOIMAINEN JA KILPAILU- KYKYINEN KAUPUNKI Yrittämisen olosuhteita aktiivisesti luova ja joustava elinkeinopolitiikka Hyvä yritysympäristö, kaupunki joustava ja aktiivinen elinkeinotoimija ja elinkeinojen edistäjä HYVINVOIVA KUNTALAINEN Eläinlääkintäpalvelut turvataan koko yhteistoiminta-alueella, oikea resursointi. Asianmukainen valvonta ja neuvonta Mittarina eläinlääkintähuollon palveluiden tarjonta ja kehitys Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Viihtyisä, turvallisuutta ja terveyttä edistävä elinympäristö Vahva ja dynaaminen kunta palvelujen järjestäjänä ja tuottajana Kaupunki kustannustehokkaiden palvelujen järjestäjäkuntana Valvontasuunnitelma toteutetaan ja arvioidaan. Valvontatyö suoritetaan lainsäädännön ja laatujärjestelmän mukaisesti. Ympäristöterveydenhuollon palvelut tuotetaan lainsäädännön vaatimusten mukaisesti laadullisesti ja määrällisesti samanlaisina koko yhteistoiminta-alueella. Ympäristöterveydenhuollon toimitilatarvetta tarkastellaan. Talousveden jatkuvan valvonnan näytteenotto ja uimahallien vesinäytteiden otto ulkoistetaan vuoden 2015 alusta. Vapautuneet resurssit kohdistetaan suunnitelmallisiin tarkastuksiin. PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN JA KONSERNIOHJAUS Toimivat ja tehokkaat palveluiden järjestämistavat ja palveluprosessit Asiakaslähtöinen ja osallistava palvelujen organisointi TALOUS, OSAAMINEN, HENKILÖSTÖ Kestävä kuntatalous Tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehitys Osaava johto ja motivoitunut henkilöstö Toimivat työyhteisöt ja motivoitunut, osaava henkilöstö Mittarina ympäristöterveydenhuollon kustannuskehitys Nettisivuja kehitetään ja päivitetään jatkuvasti. Eri tiedotuskanavia hyödynnetään tehokkaasti. Valvontaprojekteista tiedotetaan. Toteutetaan asiakastyytyväisyyskyselyitä säännöllisesti. Elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmä (Oiva) laajenee vaiheittain kaikkiin elintarvikealan yrityksiin vuoden 2015 aikana. Valvontasuunnitelma toteutetaan ja sitä arvoidaan. Laatujärjestelmää päivitetään jatkuvasti. Jatkokoulutus on suunnitelmallista ja tarvelähtöistä. Yhteistyö oppilaitosten kanssa toimii. Talousarvio 2015 ja talousarviosuunnitelma 2016 2017 17
Strateginen päämäärä / Kriittiset menestystekijät Mittarit SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA HYVINVOIVA KUNTALAINEN Hyvä elämänlaatu, terveys ja aktiivinen kuntalainen Kunta luo edellytykset hyvän elämänlaadun ja terveyden ylläpitämiseen Hyödynnetään Tea-viisarin antamia tietoja terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnittelussa. Edistetään tavoitteellisesti kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä arvioidaan työn toteutumista osana kunnan poikkitoiminnallista hyvinvointijohtamista. Tässä työssä hyödynnetään työvälineenä hyvinvointikertomusta. Osallistuva ja vastuullinen kuntalainen Aktiivinen kuntalaisviestintä PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN JA KONSERNIOHJAUS Toimivat ja tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja palveluprosessit Tehokas palveluverkosto Vaikuttavien palveluketjujen ja -prosessien kehittäminen TALOUS, OSAAMINEN, HENKILÖSTÖ Osaava johto ja motivoitunut henkilöstö Kannustava johtaminen Toimivat työyhteisöt ja motivoitunut, osaava henkilöstö Vetovoimainen työnantajakuva Kilpailukykyinen työnantajapolitiikka ja aktiivinen rekrytointi Kestävä kuntatalous Terveen talouden ja toiminnan edellytysten parantaminen Toimiva ja ennakoiva talousohjaus Siirretään painopistettä varhaisen tuen antamiseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan sekä lisätään kuntouttavaa työotetta Kehitetään kuntalaisten ja asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia palvelujen järjestämiseen Otetaan käyttöön kattava sähköinen asiakaspalautejärjestelmä. Laajennetaan sähköistä asiointia. Kehitetään sosiaali- ja terveystoimeen toimiva laadun, talouden sekä toimintojen seuranta- ja palautejärjestelmä. Toimenpiteitä ovat mm. johdon raportointijärjestelmän käyttöönotto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen sosiaali- ja terveystoimen integraation lisääminen. Kustannuskehitys on koko ajan maltillisempaa kuin maassa keskimäärin. Valmistaudutaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraation toteutumiseen suunnitelmakauden lopulla Kuntalaiset saavat laadukkaita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja oikea-aikaisesti oikeassa paikassa ja hoidon porrastus toimii hyvin. Palveluohjauskeskusta vahvistetaan. Henkilöstön osaamista kehitetään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti (systemaattinen osaamisen arviointi ja täydennyskoulutussuunnittelu). Huolehditaan siitä, että sairauspoissaolot vähentyvät. Hyödynnetään henkilöstökyselyn tuloksia. Otetaan käyttöön sähköinen henkilöstöpalautejärjestelmä mm. kesätyöntekijöiden palautteen keräämiseksi. Henkilöstösuunnittelua, -seurantaa ja raportointia kehitetään. Kehitetään henkilöstön perehdyttämistä ja kehitetään varahenkilöjärjestelmää. Toteutetaan sopeuttamisohjelmaa ja arvioidaan sen tuloksia. Kehitetään talousarviosuunnittelua. Kehitetään toimiva laadun, talouden sekä toimintojen seuranta- ja palautejärjestelmää. Palvelujen tuotteistamista jatketaan. 18 Talousarvio 2015 ja talousarviosuunnitelma 2016 2017
Strateginen päämäärä / Kriittiset menestystekijät Mittarit SIVISTYSKESKUS JA OPETUS- JA KASVATUSLAUTAKUNTA ELINVOIMAINEN JA KILPAILU- KYKYINEN KAUPUNKI Osaava ja oppiva kaupunki HYVINVOIVA KUNTALAINEN Hyvä elämänlaatu, terveys ja aktiivinen kuntalainen Sivistystoimen ja sen vastuualueiden kehittäminen etenee kaupungin strategian ja toimialan sekä vastuualueiden kehittämissuunnitelmien pohjalta. Palvelu- ja toimintaolosuhteet kehittyvät investointisuunnitelmien mukaan perustuen ennakointiin, vastuualueiden yhteistyöhön ja alan edelläkävijyyteen. Varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden investoinneilla edistetään kasvatuksen ja opetuksen uudistumista sekä laajaa moniammatillista yhteistyötä. Varhaiskasvatuksen palvelujen laatu ja saatavuus järjestetään muuttuvan lainsäädännön mukaisesti. Perusopetuksen laatu ja saatavuus turvataan ja sitä arvioidaan laatukriteerien mukaisesti. Kasvatuksen jatkumoa vahvistetaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välillä sekä perusopetuksen yhtenäisyyden parantamisella. Lukiokoulutusta kehitetään omana koulutusmuotonaan yhteistyössä alueen toisen asteen koulutuksen kanssa. Suomenkielisen lukiokoulutuksen palveluverkon uudistamistyö etenee suunnitelmallisesti. Palveluiden tuottamisessa otetaan huomion kaupunginosien ja kieliryhmien tarpeet. Sähköisiä asiakas- ja hallintopalveluja laajennetaan. Kuntalais- ja asiakaspalautetta kerätään järjestelmällisesti vastuualueilla ja palveluyksiköissä toiminnan kehittämiseksi. PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN JA KONSERNIOHJAUS Toimivat ja tehokkaat palveluiden järjestämistavat ja palveluprosessit TALOUS, OSAAMINEN, HENKILÖSTÖ Kestävä kuntatalous Osaava johto ja motivoitunut henkilöstö Sosiaalista kestävää kehitystä tuetaan syrjäytymisen ehkäisemisellä. Yhteisöllisyyttä edistetään yhteistyöllä toimialojen ja vastuualueiden kesken sekä hyvinvointia edistävien toimijoiden kanssa. Asiakaslähtöisyyttä palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä lisätään. Sivistystoimen organisaation uudistamisen suunnittelu käynnistetään. Toimialan sisäistä yhteistyötä lisätään ja palveluprosesseja uudistetaan. Alueellisen ja valtakunnallisen yhteistyön pohjana on tavoitteellinen verkostoyhteistyö. Käyttötalouden menot pysyvät sopeuttamisohjelman tasolla. Toimialan investointisuunnitelmilla pyritään yhteisiin hankkeisiin, investointien taloudellisuuteen ja oikea-aikaiseen toteutumiseen. Kehittämishankkeiden hakeminen on aktiivista. Kehittämistyö rahoitetaan hankerahoituksella ja vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti. Henkilöstön rekrytointi on tuloksellista. Henkilöstön täydennyskoulutus on tarvelähtöistä ja koordinoitua. Mentorointi- ja työnohjauskäytäntöjä kehitetään edelleen. Työpaikkaselvityksiä jatketaan. Yhteistoiminnallista ja osallistavaa johtamista edistetään ja kehittämiskeskustelut käydään säännöllisesti. Työolosuhteita kehitetään työhyvinvointisuunnitelmien mukaisesti. Talousarvio 2015 ja talousarviosuunnitelma 2016 2017 19
Strateginen päämäärä / Kriittiset menestystekijät Mittarit KULTTUURI- JA NUORISOLAUTAKUNTA ELINVOIMAINEN JA KILPAILU- KYKYINEN KAUPUNKI Vetovoimainen kaupunki Osaava ja oppiva kaupunki HYVINVOIVA KUNTALAINEN Hyvä elämänlaatu terveys ja aktiivinen kuntalainen Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Turvataan kulttuuri- ja nuorisopalvelujen sekä kaupunkilaisten oman harrastustoiminnan olosuhteet Vastuualueiden toiminta pidetään tasolla, jolla varmistetaan nykyisen, maakuntakeskustasoisen palvelutason säilyttäminen. Palvelutason mittareina vertailu edellisen vuoden palveluihin, niiden määrään ja laatuun, sekä palvelujen käyttöön Vuoden 2015 tavoitteina ovat lautakunnan vastuualueiden tapahtumayhteistyön kehittäminen sekä tapahtumakeskusinvestoinnin edistäminen kaupungin hallinnossa. Kehitetään eri kuntalaisryhmien osallisuutta kulttuuri- ja nuorisopalveluihin Vastuualueet tiivistävät yhteistyötään eri asukasryhmien hyvinvointia edistävien palvelujen tuottamisessa. Vuonna 2015 mittarina palvelujen kehitys lasten ja nuorten ikäluokissa PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN JA KONSERNIOHJAUS Vahva ja dynaaminen kunta palvelujen järjestäjänä ja tuottajana Toimivat ja tehokkaat palveluiden järjestämistavat ja palveluprosessit TALOUS, OSAAMINEN, HENKILÖSTÖ Kestävä kuntatalous Osaava johto ja motivitunut henkilöstö Kuntalaisten osallisuutta palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä lisätään. Mittarina osallisuutta edistävien kehittämishankkeiden ja niihin osallistuneiden kuntalaisten määrä Syvennetään sivistystoimen vastuualueiden yhteistoimintaa ja valmistaudutaan prosessiorganisaatioon Lautakunnan alaiset vastuualueet kehittävät keskinäistä yhteistyötään sekä yhteistyötä sivistystoimen muiden vastuualueiden kanssa. Tavoitteena on joustava siirtyminen toimialan prosesseihin perustuvaan organisaatiomalliin. Lautakunnan vastuualueet ovat aktiivisia sähköisten palvelujen soveltamisessa. Vuoden 2015 mittareina vastuualueiden edistyminen yhteistoiminnallisessa työskentelyssä sekä sähköisten palvelujen käyttöönotossa Vahvistetaan vastuualueiden taloudellista sopeutumiskykyä ja henkilöstön työhyvinvointia Vastuualueet jatkavat perehdyttämis- ja mentorointitoimintaansa sekä muuta henkilöstön työhyvinvointiin ja osaamiseen tähtäävä kehittämistään. Vuoden 2015 mittareina em. toimintaan osallistuneen henkilöstön määrä 20 Talousarvio 2015 ja talousarviosuunnitelma 2016 2017
Strateginen päämäärä / Kriittiset menestystekijät LIIKUNTALAUTAKUNTA ELINVOIMAINEN JA KILPAILU- KYKYINEN KAUPUNKI Vetovoimainen kaupunki Osaava ja oppiva kaupunki HYVINVOIVA KUNTALAINEN Hyvä elämänlaatu terveys ja aktiivinen kuntalainen Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Mittarit Liikuntapalvelujen ja -olosuhteiden turvaaminen ja kehittäminen Ylläpidetään ja kehitetään monipuoliset ja helposti saavutettavat liikuntapalvelut ja olosuhteet kaikenikäisille. Palvelutason mittareina vertailu edellisen vuoden palveluihin, niiden määrään ja laatuun, sekä palvelujen käyttöön Vuoden 2015 tavoitteina ovat kehittämissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen sekä olosuhdetyön edistäminen. Kehitetään terveysliikunnan palveluketjut ja lisätään eri kuntalaisryhmien osallisuutta liikuntapalveluihin Laajassa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kehitetään terveysliikunnan palveluketjut ja prosessit (esim. liikuntaneuvonta). Tuetaan erityisesti lasten ja nuorten sekä perheiden yhdenvertaista liikunnan harrastamista kehittämällä matalan kynnyksen palveluita. PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN JA KONSERNIOHJAUS Vahva ja dynaaminen kunta palvelujen järjestäjänä ja tuottajana Toimivat ja tehokkaat palveluiden järjestämistavat ja palveluprosessit TALOUS, OSAAMINEN, HENKILÖSTÖ Kestävä kuntatalous Osaava johto ja motivitunut henkilöstö Kuntalaisten osallisuutta palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä lisätään. Edistetään monialaisesti kävelyä ja pyöräilyä kulkumuotona ja turvataan ulkoilu- ja lähiliikuntaolosuhteet Mittareina palvelujen käyttömäärät ja palaute Syvennetään yhteistoimintaa lautakunnan palvelujen kehittämiseksi Vastuualue lisää yhteistyötään sivistystoimen muiden vastuualueiden kanssa sekä kehittää yhteisiä hankkeita ja palveluja kaupungin muiden toimialojen ja eri organisaatioiden kanssa. Vastuualue kehittää aktiivisesti sähköisten palvelujen soveltamista. Vuoden 2015 mittareina vastuualueen edistyminen yhteistoiminnallisessa työskentelyssä sekä sähköisten palvelujen käyttöönotossa. Vahvistetaan lautakunnan taloudellista sopeutumiskykyä ja henkilöstön työhyvinvointia Vastuualue jatkaa perehdyttämis- ja mentorointitoimintaansa sekä muuta henkilöstön työhyvinvointiin ja osaamiseen tähtäävä kehittämistään. Vuoden 2015 mittareina em. toimintaan osallistuneen henkilöstön määrä Talousarvio 2015 ja talousarviosuunnitelma 2016 2017 21