Sama jää on peittänyt meidät

United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization Korkean Rannikon/ Merenkurkun saariston maailmanperintö Sama jää on peittänyt meidät Opetusmateriaalia Korkean Rannikon/ Merenkurkun saariston yhteisestä maailmanperinnöstä Gränsöverskridande samarbete över fjäll och hav Meret, vuoret ja rajat ylittävä yhteistyö Grenseoverskridende samarbeid over fjell og hav Cross-border cooperation over mountain and sea EUROPEISKA UNIONEN Europeiska regionala utvecklingsfonden www.botnia-atlantica.eu

Sisältö 3. Taustaa 5. Pedagogiset tavoitteet 9. Mitä sinä opettajana hyödyt tämän opetusmateriaalin käytöstä? 10. Opetusmateriaalin laadintaprosessi 11. Näin käytät aineistoa 12. Teema 1. Korkea ja matala rannikko (Geologia - kivilajit ja -muodostumat) 14. Teema 2. Sama jää on peittänyt meidät (Glasiologia - jääkaudet) 17. Teema 3. Nousemme koko ajan (Isostasia - maankohoaminen) 19. Teema 4. Luonto muuttuvassa maisemassa 21. Teema 5. Ihminen muuttuvassa maisemassa 39. Teema 6. Maailmanperintö nyt ja tulevaisuudessa 42. Teema 7. Maailmanperintöön keskittyvät leirikoulut ja teemapäivät Merenkurkun neuvosto Taitto: FRI Reklambyrå, Uumaja Piirustukset: Media Grafik, Luulaja Suomennos: Paula Bertell / Wasa Translations Kansikuva: Anita Storm Geologinen tarkistus: Geologinen tutkimuskeskus Vuonna 2011 Kuva: Sivu 1 Anita Storm 2

n 63 N B1 O OHJEISTUS Taustaa Korkean Rannikon / Merenkurkun saariston nimeäminen maailmanperinnöksi UNESCO on nimennyt Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston maailmanperinnöksi, koska alue on ainutkertainen esimerkki maapallon historian tärkeistä vaiheista. Useat jääkaudet ja niitä seurannut maankohoaminen sekä meri ovat muovanneet alueen maisemaa. Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston valinta maailmanperintökohteeksi osoittaa, että alueemme on maailmassa ainutlaatuinen ja näin ollen meidän täällä asuvien ja toimivien on hoidettava sitä järkevästi siirrettäväksi tuleville sukupolville. Siihen ei riitä alueen luonto- ja kulttuuriarvoista tiedottaminen ja tiedonjaon lisääminen. Tarvitaan myös tunnetta ja ymmärrystä maailmanperintöaluetta kohtaan. Jos tulevat sukupolvet ymmärtävät alueen merkityksen ja tuntevat olevansa siihen osallisia, he kantavat siitä myös vastuun tulevaisuudessa. Maailmanperintö Maailmanperintökomitea nimesi Korkean Rannikon maailmanperinnöksi 29. marraskuuta 2000 seuraavin perustein: Maailmanperintö voi olla kulttuuri- tai luontokohde, joka on niin arvokas, että sen suojelu ja säilyttäminen on koko ihmiskunnan asia. Se on paikka, alue, ympäristö tai kohde, joka aivan ainutlaatuisella tavalla todistaa maapallon ja ihmisen historiaa. Korkea Rannikko on yksi niistä kohteista maailmassa, joissa maankohoaminen jatkuu mannerjään sulamisen jälkeen. Isostaattinen kohoaminen on hyvin havainnollista, ja ominaista alueelle on maankohoamisaste, 286 metriä, mikä on korkeampi kuin muilla alueilla. Alue on tärkeä isostaattisen maankohoamisen tutkimuksen kannalta, koska ilmiö on näytetty toteen ja sitä on tutkittu siellä ensimmäisenä. Maailmanperintö nimetään Unescon maailmanperintöluetteloon joko kulttuuri- tai luonnonperintönä. Ne eivät ole maailmankulttuuriperintöjä maailmanperintö-nimikettä käytetään luetteloon hyväksytyistä kohteista huolimatta siitä, onko ne nimetty ns. mixed site -perusteella eli kulttuuri- ja luontoarvojen yhdistelmänä tai puhtaasti kulttuuri- tai luonnonperintönä. Maailmanperinnön ajatuksen ymmärtämiseksi on tärkeää tutkia valintakriteerejä. Merenkurkun saaristo merkittiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon 12. heinäkuuta 2006. Merenkurkun saaristo muodostaa yhdessä Ruotsin Korkean Rannikon kanssa ainutkertaisen geologisen kokonaisuuden ja valtionrajan ylittävän maailmanperintökohteen. Merenkurkun saaristo nimettiin maailmanperinnöksi seuraavin perustein: Alue on ainutkertainen esimerkki maapallon historian eri kehitysvaiheista, elämän alkuperästä, käynnissä olevista geologisista prosesseista topografian tai merkittävien geomorfologisten tai luonnonmaantieteellisten muodostumien kehityksessä. Maailmanperintökohde kattaa maantieteellisesti osia maankohoamisrannikosta Pohjanmaalla ja Ruotsin Ångermanlandissa. Suomi ja Ruotsi hallinnoivat maailmanperintökohdetta yhdessä. Miten jokin kohde, maisema - erotuksena muista - voidaan katsoa maailmanperinnöksi? Maailmanperintösopimuksen 1. artiklassa kulttuuriperintö määritellään muistomerkeiksi, rakennusryhmiksi, paikoiksi. Luonnonperinnön määritelmä kuuluu seuraavasti: elottomat ja elolliset luonnonmuodostumat, geologiset ja fysiografiset muodostumat sekä tarkoin rajatut alueet, jotka ovat erityisen arvokkaiden uhanalaisten eläin- ja kasvilajien elinympäristönä, sekä luonnontilaiset paikat tai tarkoin rajatut luonnonalueet, jotka ovat tieteen tai luonnonsuojelun tai luonnonkauneuden kannalta erityisen arvokkaita. Jos haluat syventyä maailmanperintöajatukseen, tutustu verkkosivuille www.edu.fi/projektit/tammi ja ruotsiksi www.unesco.se/bazment/unesco/sv/kultur/varldsarv.aspx#världsarv material Umeå SWEDEN Kvarken Vörå Korsholm Örnsköldsvik Vaasa KVARKEN ARCHIPELAGO Malax HIGH COAST Kramfors Korsnäs FINLAND Bothnian Bay Härnösand 0 10 20 30 40 50 km 3

Unesco Maailmanperintösopimuksen mukainen tiedotusvastuu Kaikki UNESCOn yleissopimukset sisältävät tiedotusvastuun. Sopimuksesta käy selvästi ilmi, mitä maiden on tehtävä lujittaakseen kansalaistensa sitoutumista ja kiinnostusta maailmanperinnön säilyttämiseen. Sopimuksen allekirjoittajamailla sekä maailmanperintöstatusta hakeneilla on suuri vastuu. Tukeakseen jäsenmaita tässä työssä UNESCO teki vuonna 1995 aloitteen maailmanperintöön liittyvään, maailmanlaajuiseen koulukokeiluun: Young People s Participation in World Heritage Preservation and Promotion. Hankkeeseen osallistuu kouluja yli 100 maasta. Ne pohtivat maailmanperintösopimusta, Unescon maailmanperintöluettelon kohteita, maailmanperinnön säilyttämiseen liittyviä ongelmia jne. Hankkeen tarkoituksena on tukea Maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisen yleissopimuksen allekirjoittaneita maita niiden pyrkiessä täyttämään sopimuksen vaatimusta kasvatus- ja tiedotusohjelmien järjestämisestä (sopimuksen 27. artikla): 1. Jokainen tämän yleissopimuksen osapuolena oleva valtio pyrkii kaikin asianmukaisin keinoin sekä erityisesti kasvatus- ja tiedotusohjelmin lujittamaan kansalaistensa arvonantoa ja kunnioitusta tämän yleissopimuksen 1. ja 2. artiklassa määriteltyä kulttuuri- ja luonnonperintöä kohtaan. On tärkeää huomata, ettei tehtävänä ole vain paikallishistorian ja kotiseututiedon osaamisen lisääminen, vaan tässä tulee nähdä, miten maailmanperintökohde suhtautuu ajassa ja paikassa muihin kohteisiin (Miltä maailma näytti tätä rakennettaessa? Onko samalta aikakaudelta muita maailmanperintökohteita? Onko niillä kytköksiä toisiinsa? Millaisia yhteyksiä tätä kohdetta luotaessa oli muiden maiden ihmisiin?). Maailmanperintösopimuksen mukainen jäsenmaiden vastuu voi toimia hyvänä perusteena, miksi tiedotus- ja kouluhankkeet eivät voi olla tempaus- tai kokeiluluonteisia, vaan niiden tulee olla integroitu osa opetussuunnitelmaa ja muita (koko koululaitosta) ohjaavia asiakirjoja sekä kunnan, alueen ja valtion vastuulla (kansalaisille tiedottamisen osalta). Koululla on tässä tärkeä rooli, jotta lapsemme ja nuoremme voivat aktiivisesti oppia tuntemaan ja ymmärtämään omaa maailmanperintöämme sekä Pohjoismaiden ja maailman muita maailmanperintökohteita. Haaste on siis paljon suurempi kuin vain faktojen opettamista omasta maailmanperinnöstämme. Maailmanperintöopetuksessa pyritään antamaan lapsille ja nuorille juuret, jotta he ymmärtävät oman historiansa sekä maailmanperinnön tarjoamat mahdollisuudet ja sitä uhkaavat vaarat. Nuorille on tarjottava mahdollisuus miettiä ja keskustella, mitä perinnöllä tarkoitetaan, miten sitä hoidetaan ja säilytetään siten, että myös tulevat sukupolvet voivat nauttia ja samalla oppia alueestamme. 2. Se sitoutuu laajalti tiedottamaan kansalaisilleen tätä perintöä uhkaavista vaaroista sekä tämän yleissopimuksen toteuttamistoimista. Sopimuksen allekirjoittajamaiden on joka viides vuosi tehtävä selkoa, miten ne soveltavat sopimusta ja muun muassa selvitettävä, millaista koulutusta peruskoululaisille, lukiolaisille ja korkeakoululaisille tarjotaan maailmanperinnön säilyttämisestä. Tässä tarkoitetun tiedottamisen ja koulutuksen tulee kohdistua laajemmalle kuin vain oman maan maailmanperintökohteisiin. Tiedottamisen ja koulutuksen tulee koskea myös maailmanperintösopimusta, maailmanperintöä uhkaavia vaaroja sekä sopimuksen puitteissa tehtävää työtä. United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization Korkean Rannikon/ Merenkurkun saariston maailmanperintö Patrimonito - lasten maailmanperintö 4

Pedagogiset tavoitteet Opetusaineisto Sama jää on peittänyt meidät käsittelee Korkean Rannikon / Merenkurkun saariston raja-alueellista maailmanperintökohdetta. Se on suunnattu esikoulun, peruskoulun, lukion, ammattikorkeakoulun ja yliopiston opettajille mutta myös luonto-oppaille, matkailuyrittäjille ym. Opetusaineisto Sama jää on peittänyt meidät käsittelee Korkean Rannikon / Merenkurkun saariston raja-alueellista maailmanperintökohdetta. Se on suunnattu esikoulun, peruskoulun, lukion, ammattikorkeakoulun ja yliopiston opettajille mutta myös luonto-oppaille, matkailuyrittäjille ym. Opetusmateriaali on sillä tavoin erikoista, että se samoin kuin maailmanperintökohteemmekin ylittää valtion rajat, koska se jakautuu kahden maan kesken. Ajatus materiaalin sovittamisesta sekä Suomen että Ruotsin olosuhteisiin sopivaksi ei ole kovin tavallinen. Tarkoituksena on kuitenkin, että kaikki jollain tavoin ryhmiensä kanssa luonnossa liikkuvat löytävät - riippumatta siitä kummalla puolella maailmanperintöä he ovat - ajatuksia ja ideoita siitä, miten voimme herättää kiinnostusta ja uteliaisuutta maailmanperintöämme kohtaan. Lisäksi aineistolla pyritään innostamaan maailmanperinnön hyödyntämiseen luonnossa. Opetusmateriaalin perusajatuksena on pyrkiä houkuttelemaan luontoretkille, jossa me opettajina, ohjaajina ja oppaina voimme rakentaa oppimisprosesseja, jotka perustuvat elämyksiin, haasteisiin ja mielenkiintoisiin kysymyksenasetteluihin sekä pohdintaan. Siksi osallistujien omat ajatukset ja mietteet ovat oppimisprosessin tärkeitä lähtökohtia - pohdintaa siitä, millä tavoin he oppivat. Pedagogiikka perustuu keskustelulle ja toiminnalle, jossa oppimista tapahtuu oppimisyhteisyyden pohjalta ja jossa kaikki osallistujat välittävät ja kehittävät tietoa. Heidän tietonsa ja asian ymmärryksensä kehittyvät yhdessä, kun opettaja, ympäristö ja oppilaat ovat kaikki pedagogeja (vrt. Reggio Emilia). Oppiminen on mitä suurimmassa määrin sosiaalinen ilmiö, jossa asioita opitaan ryhmässä yhdessä ja omia kokemuksia ja ajatuksia jaetaan muiden kanssa, saadaan yhteisiä kokemuksia, opitaan kuuntelemaan ja kunnioittamaan toisten mielipiteitä ym. Maailmanperinnöstämme saa erittäin jännittävän ja kiinnostavan käyttämällä lähtökohtana keskustelua ja toimintaa sekä yhdistämällä teorian ja käytännön toiminnan. Kokemuspohjainen opettaminen (ulkoilmapedagogiikka, seikkailupedagogiikka) voittaa yhä enemmän alaa Suomen ja Ruotsin kouluissa. Tämän aineiston tavoitteena on haastaa perinteinen kouluopetus, joka paljolti on tiedon siirtoa - oppilaat vastaanottajina ja opettaja tiedon välittäjänä. Tässä mallissa opettajan rooli on enemmänkin kumppani, jonka tehtävänä on rakentaa mielenkiintoisia oppimisympäristöjä, joissa hän voi haastaa, esittää kysymyksiä, siepata ajatuksia ja esittää uutta tietoa ja kysymyksenasetteluja. kuva: Anita Storm 5

Aistimme Aistimme ovat ikkuna ulkomaailmaan. Ne lähettävät aivoille jatkuvasti tietoa, joka auttaa meitä ymmärtämään ympäristöämme ja tekemään päätöksiä. Mitä useammat aistit ovat käytössä, sitä parempia päätöksiä voimme tehdä. Oppilaiden oppimiskyky kasvaa samalla tavoin, mitä useammat aistit ovat aktiivisia. Aineisto on laadittu siten, että aineet on integroitu toisiinsa, mikä tarjoaa mahdollisuuden kaikkien aistien käyttöön. Ajatuksenamme on, että liitätte myös ruoan opetukseenne. Jos järjestätte luontoretken tai teemapäivän, näemme ruoan luonnollisena osana opetusta. Maailmanperintöalueelta peräisin olevia raaka-aineita, maailmanperintöruokalista tai -kattaus. Ruoanlaitto yhdessä ulkona luonnossa on myös erinomaista tiimiharjoitusta. Tehtävien ohjeissa annetaan ehdotuksia oppilaiden toimintaan, jossa luonto- ja kulttuuritieto yhdistyvät ja johon sisältyy käytännön tekemistä, esim. rakentamista, kokeiluja, esittämistä (piirustus, valokuva, musiikki, draama jne.) sekä pohdintaa yksin ja ryhmässä. Kuva: Anita Storm 6

Opetussuunnitelman tavoitteet Ruotsi; LGR 11 Ruotsin uudessa opetussuunnitelmassa (LGR 11:ssä), joka on voimassa syyslukukaudesta 2011 lähtien, korostetaan seuraavia keskeisiä käsitteitä. Tässä alla esitetään muutamia Ruotsin peruskoululle asetettuja tavoitteita. Koulun tehtävä Koulun tärkeänä tehtävänä on antaa kokonaiskuva ja valottaa asioiden välisiä yhteyksiä. Koulun tulee edistää oppilaiden luovuutta, uteliaisuutta ja itseluottamusta sekä halua kokeilla omia ajatuksia ja ratkaista ongelmia. Oppilaille tulee tarjota mahdollisuuksia toimia aloitteellisesti ja kantaa vastuuta sekä kehittää taitoaan työskennellä niin itsenäisesti kuin yhdessä toisten kanssa. Koulun tulee tätä kautta auttaa oppilaita kehittämään yrittäjyyttä edistävää asennoitumista. Kaikessa opetuksessa on tärkeää rakentaa tiettyjä ainerajat ylittäviä näkökulmia. Oppilaat voivat historianäkökulman kautta oppia ymmärtämään nykyaikaa ja valmistautua tulevaisuuteen sekä kehittää dynaamisen ajattelun taitoaan. Ympäristönäkökulma tarjoaa oppilaille mahdollisuuksia kantaa vastuuta siitä ympäristöstä, johon he itse voivat suoraan vaikuttaa, ja omaksua henkilökohtaisen suhtautumistavan laajoihin ja globaaleihin ympäristökysymyksiin. Opetuksen tulee valaista, miten yhteiskunnan toimintoja ja omia elin- ja työskentelytapojamme voidaan mukauttaa kestävän kehityksen suuntaan. Oppilaiden tulee saada kokea erilaisia ilmaisumuotoja osaamiselle. Heidän tulee saada kokeilla ja kehittää erilaisia ilmaisumuotoja sekä kokea tunteita ja tunnelmia. Koulun toimintaan tulee sisältyä draamaa, rytmiikkaa, tanssia, musisointia sekä kuvaan, tekstiin ja muotoon liittyvää luovaa toimintaa. Harmoninen kehitys ja sivistyksen omaksuminen sisältävät mahdollisuuden kokeilla, tutkia, omaksua ja jäsentää erilaista tietoa ja kokemuksia. Kyky omaehtoiseen luomiseen kuuluu taitoihin, joita oppilaiden tulee omaksua. Tavoitteet Koulun tulee vastata siitä, että jokainen oppilas peruskoulun päätettyään osaa soveltaa matemaattista ajattelua jatko-opinnoissa ja arkielämässä, osaa käyttää luonnontieteiden, tekniikan, yhteiskuntatieteiden, humanististen ja esteettisten aineiden osaamista jatkoopinnoissa, yhteiskuntaelämässä ja arkielämässä, osaa ratkaista ongelmia ja siirtyä luovasti ideoista tekoihin, osaa oppia, tutkia ja työskennellä sekä itsenäisesti että yhdessä toisten kanssa ja luottaa omiin taitoihinsa, osaa ajatella kriittisesti ja muodostaa tietoon ja eettiseen harkintaan perustuvia mielipiteitä itsenäisesti, on saanut tietoa hyvän ympäristön ja kestävän kehityksen edellytyksistä, on saanut tietoa ja ymmärtää oman elintavan merkityksen terveydelle, ympäristölle ja yhteiskunnalle, osaa käyttää ja omaksua monia eri ilmaisumuotoja, esim. kieltä, kuvaa, musiikkia, draamaa ja tanssia ja tuntee yhteiskunnan kulttuuritarjontaa. Kuva: Anita Storm 7

Opetussuunnitelman tavoitteet Suomi; POPS 2004 (osittain uudistettu v. 2010) Suomen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa esitetään muun muassa seuraavat tavoitteet. Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Niiden tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen leikkiin, luovaan toimintaan ja elämyksiin. Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristöja luontosuhde. Ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja sisällöt valitaan oppilaiden edellytysten ja kehitystason perusteella sekä siten, että opiskelutilanteissa voidaan työskennellä myös maastossa. Ympäristöja luonnontietoon liittyvät käsitteet voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan oppilasta, ympäröivää maailmaa ja hänen toimintaansa yhteisön jäsenenä. Näiden kokonaisuuksien opiskelu auttaa häntä ymmärtämään omaa ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Ulkona tapahtuvassa opetuksessa oppilaan tulee saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen. Opetusta toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa. Maantiedon opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle. Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. [...] Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen ja oppilaan oman kulttuurin sekä hänelle vieraiden kulttuureiden visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Tutkittaessa lähemmin kunkin oppiaineen suunnitelmia voidaan havaita, että monet tavoitteet korostavat tutkivaa työtapaa, uteliaisuutta ja kiinnostusta, omia ajatuksia, kriittistä ajattelua, yhteistyötä, eri tietolähteiden ja vaihtelevien työtapojen käyttöä jne. Kuva: Anita Storm 8

Mitä sinä opettajana hyödyt tämän opetusmateriaalin käytöstä? Sama jää on peittänyt meidät -opetusmateriaalin kantavana ajatuksena on, että sinä opettajana saisit yksityiskohtaista tietoa alueesta, jossa sinä ja oppilaasi oleskelette päivittäin, ja sillä tavoin voisit helpommin hyödyntää koulun ympäristöä opetuksessa. Tieto on tiiviimmin sidoksissa todellisuuteen, jossa lähiluonto ja -kulttuuri tarjoavat tutkimuskentän käytännön ja teorian oppimistilanteille. Lisäksi aineistossa esitetään ehdotuksia eri menetelmiksi ja työtavoiksi, joita voit käyttää ja kehittää työskentelyyn yhdessä oppilasryhmien kanssa monin eri tavoin. Opettajat hakevat usein vinkkejä, menetelmiä ja harjoitusehdotuksia, joita voisi suoraan tyrkätä oppilaiden käsiin, mutta tässä aineistossa pyritään pääsemään pidemmälle. Emme halua, että harjoituksia tehdään harjoitusten vuoksi, että ne tarjoavat vain tauon perinteiseen opetukseen, kivan ja käytännönläheisen oppimistuokion jne. Vaikka nekin ovat sinällään arvokkaita tavoitteita, ne eivät saa olla päätarkoitus. Kun käsittelemme lähiympäristöämme ja maailmanperintöämme, kyseessä on suhtautumistapa, vastuunkanto, ja silloin kannattaa nähdä oppilaiden päät roihuina, jotka pitää sytyttää, pikemminkin kuin astioina, joihin pitää kaataa tietoa. Maailmanperintöpedagogiikassa on erityisen tärkeää ja keskeistä painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista. Oppilaiden uteliaisuus ja kiinnostus Korkeaa Rannikkoa ja Merenkurkun saaristoa kohtaan saadaan herätettyä paremmin käytettäessä lähtökohtana kysyvää ja tutkivaa pedagogiikkaa. Omasta maailmanperinnöstä oppiminen laajentaa katsetta muiden maailmanperintöjen suuntaan ja tekee näkyväksi UNESCOn perusajatuksen siitä, miksi alueita ja paikkoja nimetään maailmanperinnöiksi ja mihin kriteereihin nämä valinnat perustuvat. Opetusmateriaali perustuu Suomen ja Ruotsin perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin (POPS 2004 & LPO 94). Tavoitteena on tarjota oppilaille mahdollisuus harjoittaa havainnointikykyään ja kehittää valmiuksiaan tieteellisten johtopäätösten tekemiseen luonnossa tapahtuvien kokemusten ja harjoitusten pohjalta. Kun opettajana käytät tätä materiaalia, tiedät, ettei se ole ylimääräistä lisää koulun opetussuunnitelman perusteiden ulkopuolelta vaan päinvastoin täysin linjassa kummankin maan opetussuunnitelmien kanssa. Lisäksi tässä esitetty työtapa vahvistaa monia opetussuunnitelmien, tavoitteiden, arvosanakriteereiden, paikallisten koulukohtaisten suunnitelmien jne. tavoitteita ehkä selkeämmin kuin koulun monet perinteiset oppimateriaalit. Nostamme kussakin teemassa/luvussa esiin muutamia Suomen ja Ruotsin opetus- ja kurssisuunnitelmissa esiintyviä tavoitteita juuri tämän havainnollistamiseksi. Maailmanperinnön kivilajeja. Storviken, Trysunda. Kuva: Thomas Birkö 9

Opetusmateriaalin laadintaprosessi Sama jää on peittänyt meidät -opetusmateriaalin on laatinut suomalaisista ja ruotsalaisista opettajista koostunut projektiryhmä vuosina 2008-2010. He kokoontuivat Merenkurkun molemmin puolin pohjustamaan materiaalin rajaamista ja sisältöä samoin kuin sen pedagogisia tavoitteita ja opetusmenetelmiä. Aineisto perustuu ulkona maastossa toteutettavaan työtapaan, jota on vuodesta 2002 lähtien kehitetty Ruotsin Örnsköldsvikin kunnan opettajien täydennyskoulutuksessa. Thomas Birkö on vienyt opettajia koulujen lähiympäristöön ja kokeillut toisenlaisia työtapoja, joissa paikan merkitys on ollut oppimiselle keskeistä. Tehtäviä on kokeiltu opettajien täydennyskoulutuksessa Suomen ja Ruotsin puolella. Lisäksi niitä on käyttänyt opettajien testiryhmä, joka on muokannut ja kehittänyt tehtäviä oppilasryhmineen omissa kouluissaan. Mikä on totta ja mikä ei? Tämä oppimateriaali käsittelee mm. maapallon pitkän historian sekä ihmisen kehittymisen ja tälle alueelle asettumisen tapahtumia, ja aineistoa laadittaessa on käynyt aika ilmeiseksi, ettemme monissa tapauksissa löydä täsmällisiä ja varmoja vastauksia sille, miten geologiset muodostumat ovat syntyneet, miltä eri aikakausina on näyttänyt ja mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tarkastanut geologiaosuuden t, mutta siitä huolimatta kirjallisuudesta ja internetistä voi löytää toisenlaisia tietoja ja teorioita. Viittaamme aineistossamme myös kotisivuille ja faktoihin, joita on esitetty toisissa julkaisuissa ja artikkeleissa. On tärkeää muistaa, että tämän päivän tieto ei ehkä päde enää huomenna. Uudet tutkimukset ja teoriat voivat saada meidät muuttamaan aiempia käsityksiämme. Kansainväliset, luonnontieteellisiä aineita koskevat koulututkimukset, esim. TIMSS, ROSE, PISA, IRIS jne. osoittavat, että oppilaiden mielestä luonnontieteet ovat tylsiä aineita mm. koska niissä on vain yksi täsmällinen vastaus, joka pitää päntätä päähän ja sitten toistaa papukaijana, eikä niissä ole sijaa dialogille ja keskustelulle. Me tämän opetusmateriaalin laatijat emme pidä ongelmana, että on monia eri vastauksia esim. siihen, miten juomumoreenit tai De Geer -moreenit ovat syntyneet, minä vuonna Yoldiameri muuttui Ancylusjärveksi, mitkä eläimet saapuivat alueellemme ensin tai asuiko Susiluolassa neandertalinihmisiä 110 000 vuotta sitten vai 70 000 vuotta sitten. Päinvastoin selitysten moninaisuus lisää pohdintojen kiinnostavuutta ja asioiden ymmärtämistä ja omaksumista. Jos lähdemme siitä, ettemme voi koulussa opettaa sellaista, johon emme tiedä täsmällisiä vastauksia, luonnontieteistä jää paljon asioita käsittelemättä. Silloin emme myöskään saa oppilaita kiinnostumaan alan jatko-opinnoista tai esim. tutkijan urasta. Ehkä meidän täytyy koulumaailmassa murtaa -orientoitunut kaavamme eikä arvioida oppilaiden tietoja sen perusteella, minkälaisia vastauksia he antavat opettajan kysymyksiin, vaan pikemminkin sen pohjalta, millaisia kysymyksiä he esittävät opettajalle. Jos haluamme herättää kiinnostusta maailmanperintöä, luonnontieteitä ja kulttuuria kohtaan koulussa, oppilaiden täytyy olla motivoituneita ja kiinnostuneita. Jos koulu on paikka, jonne oppilaat menevät päivittäin ja saavat vastauksia kysymyksiin, joita he eivät ole koskaan esittäneet, miettineet tai joista he eivät ole kiinnostuneita, saamme oppilaita, joiden mielestä koulunkäynnillä ei ole merkitystä ja jotka etsivät tietoa ja haasteita muilta kentiltä. Kaikkien koulussa toimivien tulee olla tästä tietoisia, ja koulussa on tässä suuri haaste. Toivomme, että tämä opetusmateriaali voisi toimia porttina sellaisen työtavan käyttöön, jossa hyödynnämme lasten ja nuorten ihmettelyä, uteliaisuutta ja kysymyksiä ja annamme heidän tutkia ja miettiä myös monimutkaisia ilmiöitä. Sekä opettajat että oppilaat voivat pitää ongelmana sitä, ettemme aina tiedä, mikä on lopullinen totuus. Tämä opetusmateriaali toivottavasti rohkaisee omiin ajatuksiin ja ideoihin, sillä uteliaisuus ja motivaatio saada asioita selville syntyy useimmiten sitä kautta. 10

Näin käytät aineistoa Opetuspaketti on jaettu koko aineistoa koskeviin yleisohjeisiin, opettajille tarkoitettuihin tehtäväohjeisiin ja oppilastehtäviin sekä eri harjoituksiin liittyviin lehtiin. Ohjeistus valottaa opetusaineiston taustaa ja tarkoitusta ja sisältää lisäksi tehtäväehdotuksia, jotka on jaettu seitsemän teeman/luvun perusteella seuraavasti: 1. Korkea ja matala rannikko PERUSKALLIO, koodina P1, P2, P3 jne. Joka luvussa (teemassa) esitetään mielenkiintoisia kysymyksiä, joita oppilaat voivat yrittää ratkaista, ehdotuksia harjoitusten käytännön järjestelyistä, linkkejä jne. Lisäksi paketti sisältää lehdet, joissa annetaan yksityiskohtaisempaa tietoa kysymysten selvittämiseksi. Faktalehdet liittyvät tehtäviin. Näet koodeista, mitä lehtiä mihinkin tehtävään on tarkoitus käyttää. PERUSKALLIO t P1 2. Sama jää on peittänyt meidät JÄÄKAUSI, koodit J1, J2, J3 jne 3. Nousemme vielä vähän MAANKOHOAMINEN, koodit M1, M2, M3 jne. 4. Luonto muuttuvassa maisemassa LUONTO, koodit L1, L2, L3 jne. 5. Ihminen muuttuvassa maisemassa KULTTUURI, koodit K1, K2, K3 jne 6. Maailmanperintö nyt ja tulevaisuudessa MAAILMANPERINTÖ, koodit MA1, MA2 jne. 7. Maailmanperintöön keskittyvät leirikoulut ja teemapäivät LEIRIKOULUT, koodi LE1 Tehtävät ja harjoitukset ovat luonteeltaan erilaisia. Tehtävät on laadittu tehtäväksi ulkona, mutta ne voidaan tehdä myös sisällä. Niiden tarkoituksena on rohkaista oppilaita ajattelemaan itse ja miettimään faktoja. Tehtävät ratkaistaan useimmiten ryhmätyönä. Ne sisältävät pääsääntöisesti käytännön toimintaa, jossa oppilaat rakentavat jotain tai testaavat ajatusta, omaksuvat uutta tietoa esim. lehtien pohjalta ja lopuksi esittelevät tekemänsä jossain muodossa, esim. piirroksina, malleina, valokuvina tai draaman avulla. Opettajana voit vapaasti muokata tehtäviä ikäryhmän, paikan, ajankohdan ja oppimistilanteen mukaan. JÄÄKAUSI MAANKOHOAMINEN LUONTO KULTTUURI MAAILMANPERINTÖ LEIRIKOULUT t J 1 t M1 t L 1 t K1 t MA1 LE1 11

Teema 1. Korkea ja matala rannikko Tämän otsikon alla käsitellään Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston kallioperää ja geologisia prosesseja. Otsikko viittaa maiseman erilaisuuteen maailmanperintökohteen Suomen ja Ruotsin puolella. Ruotsin Ångermanlandin Korkealla Rannikolla vuoret laskevat jyrkästi mereen, kun taas Pohjanmaan ja Merenkurkun saariston maisema on alavaa ja muistuttaa lähinnä puolitasankoa (peneplaania). Kuitenkin kuulumme samaan maailmanperintöalueeseen, joka on hyväksytty luetteloon geologisin perustein. Maailmanperintönimityksen pohjana on itse maankohoamisprosessi siis se, että kolme kilometriä paksu jäämassa painoi maankuorta alaspäin ja nyt kun jää on sulanut, maankuori pyrkii takaisin alkuperäiseen asentoonsa. Maankohoamisvauhti on sama Suomen ja Ruotsin puolella eli 8 mm vuodessa ja 80 cm sadassa vuodessa. Suomen ja Ruotsin puolen maiseman erilaisuuden ymmärtämiseksi meidän on siirryttävä kauas ajassa taaksepäin, pitkälle ennen viimeisintä jäätiköitymistä. Ruotsissa luullaan usein, että Korkea Rannikko on niin korkea maankohoamisen ja jään vaikutuksen vuoksi. Voisi helposti luulla, että jää lisää maamassaa, mutta asia on täsmälleen päinvastoin. Jää raapii maanpintaa ja kuluttaa sitä kohti peneplaania (alavaa aluetta, jossa eroosio on kuluttanut kallioperää pitkän ajan kuluessa). Tässä annetaan muutama esimerkki siitä, miten luonnossa voi tutkia maailmanperintöalueen kallioperää ja geologisia prosesseja mm. kivilajeja (kiviä), kivilajien muodostumista, geologisia prosesseja, pitkää geologista aikajanaa, elämän syntyä ja evoluutiota. PERUSKALLIO PERUSKALLIO tehtävä P1 t P1 Näkymä Högbondenille. Kuva: Patricia Rodas/Dragos Alexandrescu 12

Kysymyksiä Tärkeitä kysymyksiä oppilaiden mietittäviksi: Miksi Korkean Rannikon luonto eroaa niin paljon matalasta rannikosta eli siis Merenkurkun saaristosta? Mitä tyypillisiä kivilajeja maailmanperintöalueel-lamme on? Onko kivilajien esiintymisessä eroja Suomen ja Ruotsin välillä? Milloin ja miten kallioperämme muodostui? Miltä maapallolla näytti, kun meidän maamme muotoutui? Oliko maapallolla elämää ja jos oli, miltä se näytti? Missäpäin maapalloa meidän alueemme oli tämän tapahtuessa? Mitkä rakentavat ja kuluttavat voivat alueella ovat vaikuttaneet (jääkausien kuluttavat voimat, miten vesi on muovannut maisemaa, tulivuoret, meteoriitti-iskut ja vaikutus elämään/sukupuuttoon kuolemiseen)? Oppilastehtävät Oppilastehtäviä voidaan muunnella eri tavoin ja ne voidaan tehdä luonnossa erilaisissa paikoissa kaikkina vuodenaikoina. Tehtävät ovat useimmiten ryhmätöitä, mutta joskus oppilaat ovat ensin yksin miettineet kysymystä. Tehtäviä voi tehdä yksi kerrallaan tai kaikki samalla kertaa, jolloin esim. eri oppilasryhmät päättävät tilaisuuden rakentamalla ja esittämällä erityyppisiä malleja ja kertomalla tietojaan. Tiedot saadaan näin kudottua yhteen, ja opettaja voi lopuksi esittää niistä yhteenvedon. Tehtävissä viitataan lehtiin, joista saa tehtävän toteuttamiseen tarvittavaa tietoa tai vastauksia kysymyksiin. Mielenkiintoisia käyntikohteita maailmanperintöalueella tai sen läheisyydessä Ruotsissa: Trysunda, Norra Ulvön, Norrfällsviken, Storön, Köp-manholmen, Balesudden, Sörleviken, Rotsidan, Skrubban, Skuleberget. Suomessa: Söderfjärden, Öjberget, Raippaluodon silta, Sommarö, Köklot, Terranova, Oravaisten kivipuisto Linkkejä ja kirjavinkkejä Ruotsiksi: www.geologivägen.se www.sgu.se www.tellus.geo.su.se/geologi_i_skolan/ www.geologinsdag.nu/web/page.aspx?refid=182 www.geologiskaforeningen.se Suomeksi: www.geologinenseura.fi/index.html www.geologia.fi www.gtk.fi www.kvarken.fi Beskrivningar till de kvartärgeologiska kartorna i Mittnorden området, Terge Bagel, Rapporter och meddelande 125 SGU. Geology of the Kvarken Archipelago GTK. Valassaarilta. Kuva: Patricia Rodas/Dragos Alexandrescu 13

Teema 2. Sama jää on peittänyt meidät Viimeisimmän jääkauden (Veikselin) aikana jää oli kaikkein paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jäämassan arvioidaan olleen täällä vähintään kolme kilometriä paksu. Jää painoi maankuorta enimmillään 800 metriä alkuperäisen tasonsa alapuolelle. ongelmina erilaisissa harjoitusesimerkeissä. Kaikkia ilmiöitä ja harjoituksia ei ole esitetty molemmilla kielillä, suomeksi ja ruotsiksi. Tässä annetaan muutama esimerkki siitä, miten luonnossa voi tutkia maailmanperintöalueen jääkautta ja jäätiköitymisprosesseja, mm. maisemassa näkyvien muodostumien kautta. Jäätikön reuna sijaitsi Merenkurkun saariston ja Korkean Rannikon kohdalla n. 10 500 vuotta sitten. Vain runsaat 100 vuotta myöhemmin käytännöllisesti katsoa koko mannerjäätikkö oli sulanut. Jään sulaessa alueeltamme maanpinta oli täällä noussut jo 500 metriä. Tämän otsikon alla käsitellään Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston jäätiköitymisen aikaa. Tässä käsitellään erityisesti jääkausia ja maisemanmuodostumia koskevia asioita samoin kuin jään tai jäänsulamisen jättämiä jälkiä. Muodostumistavat ja niiden taustalla olevat prosessit esitetään kiinnostavina JÄÄKAUSI JÄÄKAUSI tehtävä J 1 t J 1 Balesudden. Kuva: Ove Källström 14

Kysymyksiä Tärkeitä kysymyksiä oppilaiden mietittäviksi: Miltä jääkaudella näytti? Miten monta jääkautta on ollut? Miksi jääkausia tulee? Miten mannerjäätiköt syntyvät ja miten ne sulavat? Mitä merenpinnan korkeudelle tapahtuu jääkausina? Mitä lämpökausia ja kylmäkausia, interglasiaaleja jne. on ollut? Miksi maa kohoaa? Tehtävät 4-10 jne. liittyvään muutamiin erityismuodostumiin, joita jäätikkön on luonut jään oman liikkumisen kautta ja kun vettä on virrannut jäätikön alla ja/tai jään halkeamien kautta. Niitä ovat: jääuurteet harjut drumliinit juomumoreenit (Ribbed-/Rogen-moreenit) De Geer moreenit siirtolohkareet (hiidenkivet) Nämä tehtävät on helpointa tehdä tutkimalla ilmiötä luonnossa, kokemalla korkeuserot, suunnat jne. ja sen jälkeen syventävien tietojen avulla rakentamalla sopivassa paikassa ko. muodostuma ja selittämällä sen syntyä muille. Tässä on muutamia ehdotuksia mini-muotoisiksi sopivista kokeista, joilla voidaan nähdä, voiko tällaisia muodostumia luoda. Miksi maankohoamisvauhti on nyt eri kuin alussa? Miten erilaiset geologiset muodostumat syntyvät? Oppilastehtävät Monista mannerjäätikön luomista muodostumista voidaan eri tavoin rakentaa kolmiulotteisia malleja enemmän tai vähemmän teknisin menetelmin. Ulkona sopivaa rakennusmateriaalia on sulan maan aikana esim. hiekka ja kivet ja talvella tietenkin lumi ja jää. Malleja voi rakentaa eri tavoin myös koulussa sisällä: savesta, paperimassasta tai miksipä ei vaikka leivottuna! Oppilastehtäviä voidaan muunnella eri tavoin ja ne voidaan tehdä luonnossa erilaisissa paikoissa kaikkina vuodenaikoina. Tehtävät ovat useimmiten ryhmätöitä, mutta joskus oppilaat ovat ensin yksin miettineet kysymystä. Tehtävät 1-3 voidaan tehdä peräkkäin joko niin, että yksi ryhmä tekee ne kaikki tai useat ryhmät tekevät vain yhden osatehtävän. Lähtökohtana toimii lehti J1, joka osoittaa jäätiköitymisen laajuuden Skandinaviassa 20 000 vuotta sitten jääkentän ollessa suurimmillaan. Tämän luonnoksen pohjalta voi esittää eri kysymyksiä, joiden parissa ryhmät työskentelevät ja sitten esittävät lumi- tai hiekkarakennelmansa ja/tai draamaesityksensä. Opettaja tekee lopuksi yhteenvedon. Mielenkiintoisia käyntikohteita maailmanperintöalueella tai sen läheisyydessä Ruotsissa: Trysunda, Norra Ulvön, Norrfällsviken, Storön, Köpmanholmen, Balesudden, Sörleviken, Rotsidan. Suomessa: Öjberget (kivikautinen asuinpaikka tai pyyntileiri siirtolohkareen alla), Raippaluodon silta, Fjärdskär, Sommarö, Svedjehamn ja Bodback sekä sieltä alkava vaellusreitti. (De Geer -moreenit). Linkkejä ja kirjavinkkejä Tehtävien täydennyksenä (tai aloituksena) voi leikkiä Kampen för tillvaron - På myskoxens tundra joka on kuvattuna teoksessa För det vilda - aktiverande övningar om djur på land och i vatten. Historien om jätte Finn kirjasta Livet bland Kvarkens söner och döttrar. Istidens landskap jordarter och terrängformer. Karl-Erik Perhans 2002 Geobiosfären en introduktion, toim. Per Gunnar Andréasson 2006 15

Ruotsiksi: www.geologivägen.se www.swc.se/klimathuset/klimatskola_1.3.html Världsarvet Höga kusten format av 10 000 års landhöjning Publikation 2000;1 Länsstyrelsen i Västernorrland 365 Ett år med Skuleskogens nationalpark Upptäck landhöjningen Tro och vetande om strandförskjutningarnas orsaker i Höga kusten, Västernorrland Länsstyrelsen i Västernorrland Höga kusten ett världsarv Beskrivningar till de kvartärgeologiska kartorna i Mittnorden området, Terge Bagel, Rapporter och meddelande 125 SGU Suomeksi: www.03.edu.fi/oppimateriaalit/aihiot/fi/maantieto/ jaakausi_1/index.html Jääkaudet, Marjatta Koivisto (WSOY 2004) Jääkauden jälkinäytös: Merenkurkun saariston maailmanperintö. Tiina Hietikko-Hautala 2010. 16

Teema 3. Nousemme koko ajan Luvun otsikko viittaa maankohoamisprosessiin ja sen luontoon jättämiin jälkiin. Maankohoamisvauhti on sama Suomen ja Ruotsin puolella eli 8 mm vuodessa ja 80 cm sadassa vuodessa. Maan kohotessa meren voimat, aallot ja jää alkavat muokata rantoja, ja tulokset voidaan nähdä pitkällä sisämaassa. Pirunpellot ja tunneliluolat ovat kaksi esimerkkiä meren voimien tuloksena syntyneistä muodostumista. Alue nimettiin maailmanperinnöksi osittain tämän ilmiön ansiosta. Erityisen selvästi se käy ilmi Korkean Rannikon maailmanperintönimityksen perusteluista vuonna 2000.Ne kuuluvat seuraavasti: Korkea Rannikko on yksi niistä kohteista maailmassa, joissa maankohoaminen jatkuu mannerjään sulamisen jälkeen. Isostaattinen kohoaminen on hyvin havainnollista, ja ominaista alueelle on maankohoamisaste, 286 metriä, mikä on korkeampi kuin muilla alueilla. Alue on tärkeä isostaattisen maankohoamisen tutkimuksen kannalta, koska ilmiö on näytetty toteen ja sitä on tutkittu siellä ensimmäisenä. MAANKOHOAMINEN MAANKOHOAMINEN tehtävä M1 t M1 Häggvik. Kuva: Ove Källström 17

Kysymyksiä Tärkeitä kysymyksiä oppilaiden mietittäviksi: Miksi maa kohoaa? Miten maankohoaminen on edennyt? Miksi korkein rantaviiva on erilainen eri paikoissa? Mitä jälkiä maankohoamisesta voimme nähdä luonnossa? Miten nämä jäljet ovat muodostuneet? Miten paljon maa vielä kohoaa? Milloin maankohoaminen päättyy? Miten pirunpellot ovat muodostuneet? Mitä tunneliluolat (sipuliluolat) ovat ja missä ja miten niitä on muodostunut? Mitä kalottivuoret ovat ja miten niitä on muodostunut? Miten rantavallit/-palteet ovat muodostuneet? Mitä kluuvit ja fladat ovat ja miten ne ovat muodostuneet? Mitä kuroutumisella tarkoitetaan? Miten maankohoaminen on vaikuttanut Itämereen jäätikön sulettua? Oppilastehtävät Maan kohotessa meren synnyttämistä muodostumista voidaan eri tavoin rakentaa kolmiulotteisia malleja, enemmän tai vähemmän teknisesti. Hiekka ja kivet ovat esimerkiksi sopivaa materiaalia ulkona sulan maan aikana ja talvella tietenkin lumi ja jää. Malleja voi rakentaa myös sisällä koulussa savesta, paperimassasta tai vaikka leivonnaisina. Mielenkiintoisia käyntikohteita maailmanperintöalueella tai sen läheisyydessä Ruotsissa: Ulvönin itäpuoli, Norrfällsviken, Högklinten, Trysunda, Skuleberget, Skuleskogen Suomessa: Sommarö, Kikanberget, Björkö-Panike vaellusreitti, Valassaaret, Mikkelinsaaret (Kummelskär) Öjberget, Raippaluoto, Gerby Linkkejä ja kirjavinkkejä Suomeksi: Jääkaudet. Marjatta Koivisto WSOY 2004 Jääkauden jälkinäytös: Merenkurkun saariston maailmanperintö. Tiina Hietikko-Hautala 2010. Bodback. Kuva: Patricia Rodas/Dragos Alexandrescu Ruotsiksi: Höga kusten Kulturutveckling under 5000 år, publikation 1998:1. Länsstyrelsen i Västernorrland Världsarvet Höga kusten format av 10 000 års landhöjning, publikation 2000;1. Länsstyrelsen i Västernorrland 365 Ett år med Skuleskogens nationalpark Upptäck landhöjningen Tro och vetande om strandförskjutningarnas orsaker i Höga kusten, Västernorrland, Länsstyrelsen i Västernorrland. Höga kusten ett världsarv 18

Teema 4. Luonto muuttuvassa maisemassa Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston luonto on viime jääkaudesta lähtien joutunut sopeutumaan muuttuvaan ympäristöön maan noustessa merestä. Sen huomaa ennen kaikkea rannikolla, jossa kasvillisuus jatkuvasti siirtyy alaspäin ja jossa ensimmäiset kasvit valtaavat käyttöönsä merestä nousseen maan. Tämä rantakasvillisuuden vyöhykkeisyys tai sukkessio on selvästi havaittavaa ja mielenkiintoista tutkittavaa. Maankohoaminen on merkinnyt myös sitä, että monet vesistössä elävät lajit ovat jääneet loukkuun sisäjärviin, ja niistä on tullut ns. glasiaalireliktejä eli jäänteitä jääkauden aikaisista oloista. Ne ovat voineet jatkaa elämäänsä täällä senkin jälkeen, kun järvet eivät enää olleet yhteydessä Pohjanlahteen. Myös jotkut eläimet ovat jääneet viime jääkauden jälkeen eristyksiin pienempiin populaatioihin, esim. norppa, josta meidän alueellamme esiintyy kolme alalajia eli itämerennorppa, laatokannorppa ja saimaannorppa. Simpukoiden ja kotiloiden kuoria on maankohoamisen ja aaltojen vuoksi kerrostunut joihinkin rantavalleihin ja penkereisiin, joissa ne ovat tarjonneet hyvät edellytykset kalkkipitoista kasvualustaa vaativille kasveille. Näissä simpukankuoriesiintymissä kasvaa monia alueelle harvinaisia kasveja. Myös ilmasto on muuttunut jääkauden jälkeisenä aikana, ja nykyään meillä on n. 5000 vuoden takaiselta lämpökaudelta jäljellä tiettyjä lämmöstä nauttivia lajeja vuorten etelärinteillä. Maailmanperintöalueen ympäristö on jatkuvassa muutoksessa, minkä vuoksi uusia lajeja voi ilmaantua tai asettua alueelle uudelleen. Meillä on monia sekä varhaisia että myöhäisiä tulokkaita alueellamme. Täällä on myös ollut jääkautisia lajeja, jotka ovat sittemmin hävinneet, esim. grönlanninhylje. Lisäksi täällä eleli ennen viime jääkautta useita isoja nisäkkäitä, jotka sittemmin kuolivat sukupuuttoon, esim. villamammutti, alkuhärkä ja villasarvikuono. Joskus niiden luita löytyy, mutta löydöksiä ei ole kovin paljon, koska jääkausi kulutti ja haravoi maisemaa ja maastoa aika rankasti. Veiksel-jääkautta ennen ja sen aikana eläneen ns. megafaunan jäljet ovat siis pitkälti tuhoutuneet. Jääkauden jälkeen alueellemme on saapunut eläimiä eri suunnista, koska meille on ollut maayhteys ajoittain sekä idästä että etelästä. Siksi Skandinaviassa on eläinlajeja, jotka edustavat geneettisesti eri linjoja. Eräs esimerkki on karhu, jota Ruotsissa esiintyy kahta geneettisesti kahta eri kantaa, joka on vaeltanut alueelle Suomesta, ja eteläeurooppalaista kantaa, joka on aikanaan vaeltanut Ruotsiin Skånen ja Tanskan välistä kannasta pitkin. LUONTO LUONTO tehtävä L1 t L 1 19

Kysymyksiä Tärkeitä kysymyksiä oppilaiden mietittäviksi: Mitä etelävuorella tarkoitetaan? Mitkä kasvit ja eläimet kuuluvat jääkaudelle? Mitä glasiaalirelikti on? Mitkä eläimet ja kasvit ovat voittajia ja mitkä häviäjiä, jos ilmasto lämpenee/kylmenee? Mitä simpukankuorihiekka on? Mitkä eläimet kuolivat sukupuuttoon viime jääkauden aikana? Miten eri kasvit ja eläimet ovat valloittaneet aluettamme jään vetäydyttyä pois? Miten maankohoaminen on vaikuttanut Itämereen jään sulettua? Onko mammutti voinut laiduntaa Vuosaaren pohjassa? Oppilastehtävät Kasvit ja ennen kaikkea eläimet ovat kiitollisia työskentelykohteita koulussa. Niitä voi piirtää, rakentaa, leikkiä ja niistä voi kertoa. Eläinten, joko edelleen elävien tai sukupuuttoon kuolleiden, rakentaminen sisällä tai ulkona on hauskaa ja opettavaista. Oppimiseen yhdistyy luovuus ja tekeminen. Hiekka, kivet ja muut luonnonmateriaalit ovat esimerkiksi sopivaa rakennusmateriaalia ulkona kesäaikaan ja talvella lumi ja jää. Sisällä työskenneltäessä eläimiä ja kasveja voi maalata tai rakentaa eri materiaaleista, esim. puusta, paperista, paperimassasta, savesta jne. Mielenkiintoisia käyntikohteita maailmanperintöalueella tai sen läheisyydessä Ruotsissa: Trysunda, Norra Ulvön, Norrfällsviken, Storön, Köpmanholmen, Balesudden, Sörleviken, Rotsidan, Ringkallen, Skuleberget Suomessa: Söderfjärden, Öjberget, Sommarö, Terranova Oravaisten kivipuisto, Björkö-Paniken vaellusreitti Linkkejä ja kirjavinkkejä Kvarkens natur Ett år i skuleskogen Kuva: Anita Storm Kuva: Ove Källström Kuva: Ove Källström 20

Teema 5. Ihminen muuttuvassa maisemassa Jäätikön vetäydyttyä alueelta noin 10 500 vuotta sitten ihmiset alkoivat palata ja asuttaa seutuamme. Ilmasto on muuttunut 10 500 viime vuoden kuluessa, meillä on ollut sekä lämpimämpiä että kylmempiä kausia, ja maa on kohonnut merestä. Maankohoaminen oli aluksi nopeaa, mutta sitten vauhti vähitellen hidastui, ja nykyään maa kohoaa 8 mm vuodessa. Lisäksi Itämeren vedenkorkeus on vaihdellut, koska jäätiköiden sulamisvesiä on valunut runsaasti mereen ja koska merien vedenpinnat ovat nousseet. Itämeren vesi on ollut joskus suolaista ja joskus makeaa tai murtovettä. Ihminen sopeutui luontoon ja hyödynsi sitä eri tavoin näiden olosuhteiden pohjalta tänä ajanjaksona. Maankohoaminen vaikuttaa meihin edelleen: merenlahdet madaltuvat, satamia täytyy siirtää, ja luodoista ja kareista tulee saaria ja niemiä. Tämä luku ei ole historian oppikirja. Olemme pyrkineet kehittämään tehtäviä, jotka liittyvät ihmisen sopeutumiseen maankohoamiseen eri aikakausina. Luku on jaettu kolmeen ajanjaksoon, joita te opettajat voitte työstää oppilaidenne kanssa. Ne ovat: Kivikautisen Hedenhösin perheen aika, Yhteisen lipun alla ja Muutama metri sitten. 5:1. Kivikautisen Hedenhösin perheen aika. Tässä tarjotaan esimerkkejä, miten muinaisaikaa eli kivikautta, pronssikautta, rautakautta ja viikinkiaikaa ajanjaksoa 8000 ekr n. 1050 jkr voisi käsitellä. Luvussa käsitellään ihmisen toimintaa etenkin viime jääkauden jälkeen, mutta esitellään myös uusia tutkimustuloksia, esim. Susiluolasta. Susiluolassa todennäköisesti asusti neandertalinihmisiä jo ennen viime jääkautta ja sen aikana. Kun silmät avautuvat näkemään, missä kohdin rantaviiva kulki eri aikakausina, oppii ymmärtämään paremmin entisajan maisemaa, johon muodostui Ruotsin Övervedan, Bjästamonin, Genen ja Kyrkesviken sekä Suomen Öjbergetin kaltaista asutusta nykyiselle maailmanperintöalueelle tai sen läheisyyteen. Vanhemmat ajanjaksot näkyvät paremmin Ruotsin puolella, koska Merenkurkun saaristo oli silloin vielä veden peitossa. KULTTUURI KULTTUURI tehtävä K1 t K1 Pronssikauden hautaröykkiö Stavarhallsbergetillä Grundsundassa. Kuva: Thomas Birkö 21

5:2. Yhteisen lipun alla. Tämä luku valottaa historiallista aikaa eli keskiaikaa ja alkaa kristinuskon saapumisesta Ruotsiin 1000-luvulla ja päättyy Suomen sotaan v. 1808 1809. Se kattaa noin 800-vuotisen jakson, jolloin Ruotsi ja Suomi olivat samaa valtakuntaa. Jaksossa käsitellään näin ollen ihmisasutusten sijoittumista alueelle, kirkkoja, kauppapaikkoja, satamia sekä varhaista teollista toimintaa, esim. vesivoimalla toimineita sahoja jne, ja sitä, miten tämä kaikki liittyy maankohoamiseen. Lisäksi annetaan esimerkkejä, miten paikannimiä on syntynyt ja miten ne liittyvät maankohoamiseen Tällä aikakaudella aletaan myös piirtää ensimmäisiä karttoja, ja saatavillamme on lisäksi kirjallista tietoa kirkonkirjoista, kyläarkusta sekä valtionhallinnosta, jota rakennettiin kuninkaan vallan vankentamiseksi voutien, maaherrojen, verojärjestelmän jne. avulla. 5:3. Muutama metri sitten kehittynyttä teollistumista ja maankohoamisen vaikutusta siihen. Esimerkiksi siltoja, satamia ja sahoja on jouduttu siirtämään maan kohotessa merestä. Muun muassa Vaasassa on satamia siirretty useaan kertaan. Tältä ajanjaksolta on käytettävissä Suomen ja Ruotsin maanmittauslaitosten yhä tarkempia karttoja sekä valokuvia noin vuodesta 1880 lähtien. Valokuvista näemme selvästi, miten maankohoaminen on muuttanut maisemaa. Tutkimassa vanhaa Galastanin markkinapaikkaa Moälven-joen varrella. Paikka oli elintärkeä keskus ja mahdollisti kaupankäynnin mereltä tuntureille. Markkinapaikkaa käytettiin vuodesta 1550 aina 1800-luvulle, kunnes alukset eivät enää maankohoamisen vuoksi pystyneet purjehtimaan joessa. Henkilöliikennettä kuitenkin harjoitettiin vuoteen 1904 saakka. Kuva: Thomas Birkö. 22

5:1. Kivikautisen Hedenhösin perheen aika Ruotsin Själevadin pitäjän Gottnen kyläarkusta löydetyssä vanhassa tuomiokirjassa vuodelta 1499 käytetään sanontaa jo Hedenhösin aikaan viitattaessa tapahtumiin kauan ennen silloista aikaa. Sanonta on siis hyvin vanha ja oli näin ollen tunnettu jo kauan ennen kuin Bertil Almqvist kirjoitti ensimmäisen kirjansa Barna Hedenhös vuonna 1948. On mielenkiintoista, että Hedenhös-sana mainitaan jo niin varhain kuin v. 1499. Se liittyy varmaan siihen, että kristinuskoa edeltänyttä aikaa pidettiin pakanallisena aikana (hedning = pakana), jolloin asukkaat palvoivat muita jumalia tai olentoja. Tässä luvussa käsitellään juuri tätä aikakautta eli ihmisen toimintaa viime jääkaudella ja sen jälkeen. On kiintoisaa tutkia, miten ihmiset ovat palanneet seudullemme ja miten he ovat valinneet väliaikaisten ja pysyvien asutustensa sijainnit sen ajan houkutteleville paikoille. Viime jääkausi, Veiksel, alkoi noin 120 000 vuotta sitten ilmaston jäähdyttyä. Se vaikutti sen jälkeen eri tavoin alueeseemme, kunnes jää suli noin 10 000 vuotta sitten. Tänä aikakautena oli kaksi lämpimämpää kautta, niin sanottuja interstadiaaleja, jolloin jää suli ja maisema vapautui mannerjäätiköstä. Näitä lämpimiä jaksoja kutsutaan nimillä Brörup ja Odderade, ja ne esitetään alla olevassa lämpötila-asteikossa (myös lehdellä J3). Ihmisen läsnäolosta tässä jäänpeittämässä maisemassa on alettu kirjoittaa 10 15 viime vuoden aikana. Etenkin ihmisasutukseen liittyvät löydökset Kristiinankaupungin Susiluolasta, n. 100 km Vaasasta etelään, ovat herättäneet huomiota. Luolasta on kerätty noin 200 irtolöydöstä, jotka kertovat ihmisasutuksesta ehkä 130 000 120 000 vuotta sitten. Nämä ihmiset ovat voineet olla neandertalinihmisiä, jotka asuivat täällä jo ennen viime jääkautta. Kysymysmerkkejä kuitenkin vielä on ja tutkijat kiistelevät asioista, mutta se, että alueellamme on voinut ajoittain olla ihmisasutusta ennen viime jääkautta ja sen aikana, on kutkuttava ajatus. Jäätikön vetäytyessä ihminen ilmaantui seudulle aika pian. Ensimmäiset jäljet löytyvät Ruotsin puolelta, sillä suuri osa Suomen puolen maailmanperintöaluetta oli edelleen veden peitossa. Ångermanälven-joen varrella Näsåkerissa, noin 100 km nykyisestä rantaviivasta, on kalliopiirroksia ajalta, jolloin merenranta sijaitsi nykyisen Ångermanälven-jokilaakson perimmäisessä pohjukassa. Nämä kalliopiirrokset ovat ensimmäinen merkki varhaisesta kivikautisesta asutuksesta alueellamme. Kivikauden ajatellaan alkaneen jääkauden päätyttyä ja vaihtuneen 3800 vuotta sitten (eli 1800 ekr) pronssikaudeksi. Silloin alettiin valmistaa pronssiesineitä työkaluja, jotka osin korvasivat aiemmat kivityökalut. Pronssikaudesta siirryttiin rautakauteen 2500 vuotta sitten (eli 500 ekr) ja sen arvioidaan Korkea Rannikko jäätön EEM BRÖRUP ODDERADE HOLOSEENI Korkea Rannikko jään petossa VEIKSEL JÄÄKAUSI 150 000 vuotta sitten 100 000 50 000 nykyaika Kuva: Thomas Birkö Siirtolohkare Mikkelinsaarilla ja kalliopiirrosmaisia ihmisen ja koiran (suden?) varjoja hiekkakivimuodostumassa Storön-saarella. Kuva: Thomas Birkö 23

arvioidaan kestäneen viikinkiajan loppuun, noin tuhat vuotta sitten. Ilmasto vaihteli koko muinaisajan. Muun muassa kivikaudella ja pronssikaudella oli pitkähkö lämpöjakso, jolloin keskilämpötila oli useita asteita nykyistä korkeampi, mutta pronssikauden vaihtuessa rautakaudeksi ilmasto jäähtyi (n. 500 vuotta ekr) (Ks. lehti M3). On vaikea tietää, vaikuttiko ilmastonmuutos siirtymiseen pronssikaudesta rautakauteen ja samoin, ovatko eri alkuperää olevat ihmiset hyödyntäneet vaihdellen maailmanperintöaluettamme. Tutkijoille on tarjolla monia mielenkiintoisia aiheita! Löydämme kaikkialta luonnostamme jälkiä esi-isiemme toiminnasta. Niitä voivat olla pirunpeltojen kivirakennelmat eli siis tilapäiset asutukset, eri aikakausien pysyvämmät asutuspaikat, esim. Bjästamonin kivikautiset asuinpaikat tai Genen rautakautiset rakennukset Korkealla rannikolla. Lisäksi luonnossa on monia kiviröykkiöitä, joita voi lähteä tutkimaan, esim. pronssikautisia rantaröykkiöitä, jotka sijaitsivat silloisella merenrannalla. Lisäksi on tehty runsaasti irtolöydöksiä, jotka ovat ihmiskäden muokaamia, esim. kaapimia nahanmuokkausta varten, nuolenkärkiä, kivikirveitä, poltettuja kiviä. Alueella on myös punaokralla maalattuja kalliopiirroksia ja maalauksia. Alueellamme on tehty useita arkeologisia tutkimuksia ja kaivauksia. Ne ovat paljastaneet runsaasti uutta ja mielenkiintoista aineistoa ja osoittaneet muun muassa, miten alueen ihmiset ovat asuneet, mitä he ovat metsästäneet ja syöneet ruoakseen, milloin he ovat alkaneet viljellä ja pitää karjaa ym. Erityisen kiintoisaa on verrata asutusten ja irtolöytöjen paikkoja karttaan, jossa näkyy sen ajanjakson rantaviiva, johon löydökset on voitu ajoittaa. Silloin ymmärtää helpommin maankohoamisen vaikutuksen maisemaan ja miksi juuri kyseiseen paikkaan vakiintui asutusta. Örnsköldsvikin kunnasta on laadittu kartta, Örnsköldsvik 10000 år, johon voi valita eri rantaviivoja aina 500 vuoden välein ja sijoittaa eri muinaisjäännöksiä (niitä jotka on rekisteröity Riksantikvariatetin Fornsök -tietokantaan). Voit joko yksin opettajana tai yhdessä oppilaidesi kanssan kokeilla karttaa ja tutkia, mitä juuri sinun alueeltasi löytyy. Kartta on mielenkiintoinen, ja sellainen olisi hyvä olla koko maailmanperintöalueelta. Muinaisaikaa tai oikeammin sanottuna sen jäänteitä löytyy koulujemme ja asuinalueidemme edustalta, ja niitä voi tutkia luonnossa. Kivikausi, pronssikausi ja rautakausi eivät ole vain epämääräisiä nimityksiä, joista voi lukea kirjoista. Voimme lähteä ulos tutkimaan niiden jäänteitä paikan päälle ja miettiä vastauksia kysymyksiin miksi, milloin, mitä ja miten. Meidän on opettajina hyödynnettävä tätä herättääksemme laajempaa kiinnostusta omaan historiaamme ja maailmanperintöömme, jotta tiedettäisiin enemmän muun muassa siitä, miten ihminen on toiminnassaan hyödyntänyt maankohoamisrannikkoa. Se voi toivottavasti herättää kiinnostusta ja uteliaisuutta asioiden tutkimiseen myös omin päin. Monet paikannimistämme ovat huomattavasti vanhempia kuin uskommekaan, ja tutkimalla nimiä voimme löytää kyliä, joiden nimet ovat peräisin aina rautakaudelta. Katso Öfjärdenin esimerkki luvusta 5:2. Gene Fornby, rekonstruoitu rautakauden kylä ajalta 100 500 jkr. Kuva: Thomas Birkö. 24

Kysymyksiä Tärkeitä kysymyksiä oppilaiden mietittäviksi: Kiviröykkiön, muinaisjäännöksen, asuinpaikan, kalliopiirroksen jne. äärellä Mitä minkätyyppinen muinaisjäännös? Missä löytypaikka/-paikat? Milloin ajanjakso? (kytkös karttoihin, rantaviivoihin) Miten materiaali ja rakenne? Kuka tekijä/ rakentaja? Miksi käyttö? Koska ihminen saapui alueelle jääkaudella? Millä he elivät ja miten he sen tekivät? Mikä on tunnusomaista kivikaudelle, pronssikaudelle ja rautakaudelle? Miltä maisema näytti heidän asuessaan täällä? Mitä muita kulttuureja oli eri puolilla maailmaa, kun meillä oli täällä kivikausi, pronssikausi, rautakausi, viikinkiaika? Oliko täällä maailmanperintöalueellamme asuneilla yhteyksiä muihin ihmis- tai perheryhmiin/ muihin kulttuureihin? Oppilastehtävät Oppilaat voivat mielellään työskennellä ryhmissä. Jotta oppilaiden uteliaisuuden saisi herätettyä ja opetuksesta saisi kiinnostavampaa ja elävämpää, on hyvä työskennellä luonnossa ja käydä jollain arkeologisella löydöksellä, esim. kiviröykkiöllä, asuinpaikan jäänteillä, irtolöydöksen paikalla, kalliopiirroksen/- maalauksen paikalla tai paikalla, jossa sellaisia voisi olla, esim. vesistön vieressä olevilla kallioilla, siirtolohkareilla jne. Paikan päällä voidaan pohtia yllä olevia kysymyksiä ja mielellään rakentaa pienoiskokoisen muinaisjäännöksen. Monet oppiaineet voivat osallistua tähän, esim. tekninen työ, biologia, maantiede, historia, ympäristö- ja luonnonoppi, ja oppilaat saattavat tarvita mm. apua rakennelman teossa, kaavoissa, matematiikassa jne. topografiakarttojen lukemisessa. Koko koulu voi osallistua, jos eri teemoja voidaan valmistella etukäteen (esim. ajanmukainen vaatetus, työkalut tai ruoka). Aihetta voi helposti dramatisoida ja ilmaista teatterin, musiikin, kuvan ja muodon avulla, jos käytössä on jokin perustarina ja/tai jokin erityinen tapahtuma, todellinen tai keksitty (esim. sadut, tarut, kansanuskomukset). Paikallishistoriaa voidaan tutkia, ja jos alueella on tehty arkeologisia kaivauksia tai tutkimuksia, niiden luona voidaan käydä ja/tai niitä voidaan tutkia. Pohjanmaan museon, Härnösandin lääninmuseon, Örnsköldsvikin museon tai kotiseutuyhdistysten ja paikallisten museoiden henkilöstö voi mahdollisesti olla avuksi ja tarjota tietoa ja tekemistä. Mielenkiintoisia käyntikohteita maailmanperintöalueella tai sen läheisyydessä Pronssikauden kiviröykkiöitä ja muita hautaröykkiöitä Ruotsissa: Skuleskogen, Alneskogen, hautaröykkiöt Grämestaskolanin lähellä, Stavarhallsberget Salusandissa, Killingsnäsviken, Norrfällsviken, rautakauden haudat Frånössä (Gudmundshögen ja Storhögen), Noran, Nordingrån, Torsåkerin ja Bjärtrån haudat. Ullångerin Äskjasta on löytynyt kaksi hautaa, joissa on kahden naisen luurangot. Asehautoja Ärstassa, Rossvikissa Noran pitäjässä Suomessa: Öjberget/Kompassberget Sundomissa. Labyrintteja (jatulintarhoja) Ruotsissa: Stora Haraskär Suomessa: Useissa paikoissa saaristossa, mm. Storskär, Öjberget. Lisäksi nykyajan jatulintarha Bragen ulkoilmamuseossa Vaasassa. Ansakuoppia: Yleisesti Suomessa Ruotsissa soraharjujen äärellä jonkin matkan päässä rannikolta. Kaivauksia: Ruotsissa: Gene Fornby (lisäksi rekonstruoitu kivikauden kylä), Bjästamon, Kyrkesviken, Överveda, Bjärtrå, Lappnäset ja Styresholm Suomessa: Kristiinankaupungin Susiluola Kalliopiirroksia/kalliomaalauksia (Yleisesti voidaan etsiä suuria siirtolohkareita (hiidenkiviä) tai silokallioita ja tehdä harjoitukset siellä.) Ruotsissa: Näsåkerin kalliopiirrosalue, Trolltjärnin luonnonsuojelualueen kalliopiirros ja Åbosjönin kalliopiirros (talvisin) 25

5:2. Yhteisen lipun alla. Viikinkiajan arvioidaan päättyneen noin 1050 jkr. Ruotsi tai Svean valtakaunta on todennäköisesti ollut olemassa 1000-luvulta lähtien. Mahdollisesti Eerik Voittoisa tai Olavi Sylikuningas yhdisti maan 990-luvulla jkr. Joidenkin tutkijoiden mielestä vakiintunut valtakunta on voinut syntyä aikaisintaan 1100-luvun lopussa. Vakiintuneen valtakunnan käsite määritellään valtiona, jolla on asioista päättävä kuningas ja valtakunnanneuvosto sekä roomalaiseen oikeudenkäyttöön perustuvat lait. Pähkinäsaaren rauha v. 1323 solmittiin Ruotsin kuningaskunnan ja Novgorodin tasavallan (Venäjän edeltäjä) kesken. Rauhansopimus päätti 30-vuotisen sodan. Sopimuksessa vahvistettiin ensimmäistä kertaa Ruotsin valtakunnan itäraja, ja läntinen Suomi säädettiin osaksi Ruotsin valtakuntaa. Tänä ajanjaksona aina vuosien 1808 1809 Suomen sotaan Ruotsi ja Suomi olivat samaa valtiota. Ruotsi menetti v. 1809 Venäjän kanssa solmitussa rauhansopimuksessa koko Suomen ja Ahvenanmaan, ja maiden välinen raja vedettiin kulkemaan silloisen Västerbottenin halki Tornion- ja Muonionjokia pitkin. Tässä luvussa käsitellään tätä ajanjaksoa. Sen kuluessa dokumentaatio paranee, saamme kirjallista aineistoa mm. valtionhallinnon ja veronkannon kautta, omistuskirjoista, maanmittaustoimesta joka lohkoi maata ja piirsi karttoja, luonnontieteellisistä tutkimuksista jne. Historiamme ajanjakso 1000-luvulta 1800-luvun alkuun on mielenkiintoinen ja jännittävä tutkimuskohde, kun sitä suhteuttaa maankohoamiseen. Koko tänä aikana meri on yhdistänyt kansaa, ja suuret metsät, esim. Skuleskogen, ovat olleet esteinä. Koska paikasta toiseen liikuttiin vesitse niin sotilaallisesti, kaupankäynnissä kuin ihmisten matkustamisessakin, kauppapaikkojen, kylien ja kaupunkien sijainti on liittynyt voimakkaasti merenrannan muotoon sekä jokien suille, joista pääsi liikkumaan sisämaahan päin. Rantaviiva on tänä kautena siirtynyt noin 8 metriä alemmas. Näin ollen merenlahdet ovat madaltuneet, saarista on tullut niemiä ja niin edelleen, jonka vuoksi ihmisen on ollut pakko sopeuttaa toimintansa muuttuvien olosuhteiden mukaan. Paikannimet Voimme opiskella tätä koulussa monin tavoin. Yksi tapa on tutkia eri kylien tai muiden paikkojen nimiä. Kylien muodostuessa paikalleen, ne olivat usein kytköksissä rantaan, ja se näkyy paikannimien loppuosissa, esim. grund (matalikko), -flada (flada), -glo (kluuvijärvi), -vik (lahti), -ö (saari) jne. Oppilaita voi pyytää tutkimaan oman kotiseutunsa nimistöä ja miettimään, millä tavalla paikannimet voivat liittyä mereen. Suomen puolelta esimerkkeinä mainittakoon kylät: Södra ja Norra Vallgrund, Långlidfladan Björkössä ja Stråkfladan Södra Vallgrundissa sekä Degerverkfladan ja Sandfladan. Ruotsin puolelta esimerkkeinä ovat kylät: Övervike, Nedervike, Stranne, Överön, Nederön, Lunnön, Öfjärden ja Ström Strömsånin vesistössä Örnsköldsvikissä (ks. alla oleva kartta). Öfjärdenissä, jossa ei nykyään ole ainuttakaan saarta, oli aiemmin 5 6 saarta, joista Överön, Nederön ja Lunnön on muutamia. Rantaviiva kulkee täällä 20 metriä nykyistä rantaviivaa korkeammalla, joten se vastaisi suunnilleen vuotta 0 eli rautakauden loppua. Hei Öfjärdenin luoteispuolella Arnäsin kirkon luona on asutuspaikka, Arnäsbacken, varhaisemmalta rautakaudelta. Tämä näyttäisi viittaavan siihen, että paikannimemme voivat olla jopa 2000 vuotta vanhoja ja ehkä jopa sitäkin vanhempia. Nykyinen Öfjärden vasemmalla ja Öfjärden 2000 vuotta sitten oikealla. Noudettu verkkosivulta Örnsköldsvik 10000 år. 26

Vanhat kartat Karttoja alettiin piirtää 1500-luvulla ja etenkin 1600-luvulla. Kuningas Kustaa Aadolf perusti Ruotsin maanmittaustoimen v. 1628, ja sillä on nykyään maailman suurimpia digitaalisia arkistoja, joka sisältää yli miljoona historiallista karttaa. Ne ulottuvat aina vuoteen 1628 saakka.kartat ovat usein niin hyvin tehtyjä ja runsaasti koristeltuja, että ne ovat melkeinpä taideteoksia. Niitä voi katsella ilmaiseksi (ks. linkit Luvun 5 lopussa). Kartat ovat kiitollisia käyttää opetuksessa, ja niiden ansiosta voimme verrata entisaikoja nykyaikaan ja nähdä maankohoaminen aivan toisella tavalla. Voimme nähdä vanhoista kartoista alkuperäisten tilojen sijainnin, mikä oli laiduinmaata ja mikä viljelysmaata, vanhat tiet (kärrytiet) kirkot ja myös järvien, purojen ja meren rantaviivat. Verkkopaikalla Örnsköldsvik 10000 år voi projisoida vanhoja 1600-luvun ja 1700-luvun karttoja nykypäivän karttojen päälle, jolloin pystyy suoraan vertaamaan, mikä on muuttunut. Kauppapaikat, kirkot, satamat, kalastajakylät ja varhaiset teollisuuslaitokset Karttojen avulla voi tutkia esim. markkinapaikkojen (vesivoimasahojen, myllyjen jne.) sijoittumista, joka on tapahtunut jokien ja vesistöjen varrelle. Ne ovat nyt maankohoamisen vuoksi joko siirtyneet ylävirtaan päin tai hävinneet kokonaan. Alla olevassa esimerkissä on kartta, joka esittää Bjästan vanhan kirkon ja markkinapaikan aluetta v. 1690. Näitä rakennuksia on nykyään todella vähän jäljellä. Nätran vanhasta kirkosta on enää vain perustukset jäljellä. Markkinapaikasta ja ranta-aitoista ei enää näy jälkeäkään. Sitä vastoin markkinapaikasta on vuodelta 1914 valokuva, joka osoittaa ranta-aittojen seisseen pystyssä vielä pitkään sen jälkeen, kun Nätraån-joki oli tullut maankohoamisen vuoksi kulkukelvottomaksi, koska siihen oli muodostunut koskia markkinapaikasta merelle päin. Kartta vuodelta 1690 Nätran kirkon ja markkinapaikan seutuvilta. Lähde: Nätra Hembygdsförening. 27

Kysymyksiä Tärkeitä kysymyksiä oppilaiden mietittäviksi: Kun nyt seisoo jollain paikalla ja pitää edessään vanhaa ja uutta karttaa: Mitkä piirteet voi tunnistaa? (tiet, talot, kirkot, sillat, joen- ja järvenrannat jne.) Mikä on muuttunut? Miltä luonto näyttää nyt vanhaan karttaa verrattuna? Miltä asutus näyttää? Mikä on vaikuttanut muutokseen? Miten maankohoaminen on voinut vaikuttaa tähän muutokseen? Kuinka ihmisiä ja tavaroita kuljetettiin entisaikaan? Miltä liikenneyhteydet näyttivät? Miten pitkän ajan matka vei? Mistä ihmiset saivat entisaikaan elantonsa? Millaisia työpaikkoja oli? Oppilastehtävät Kylien ja yhteisöjen tutkiminen paikan päällä on kiinnostavaa varsinkin miettimällä historiallisesta näkökulmasta, mitä karttoja tarkastelemalla paljastuu ja millaisia muinaismuistoja voisi löytyä muinaismuistorekisteristä ym. Muinaismuistorekisteriin merkittyjä rakennuksia ja esineitä ovat mm. kirkot ja niiden rauniot, sahat, myllyt, satamat, padot, markkinapaikat, laiduinpaikat, virstanpylväät (jotka kertovat etäisyyksistä vanhoilla teillä), hirttomäet ym. Jos kylässä tai yhteisössä on useita muinaismuistoja, oppilaiden kanssa voi lähteä aikamatkalle entisaikaan ja yrittää etsiä muinaismuistoja ja verrata, miltä ne näyttävät nykyään. Aikamatkasta voi tehdä koko päivän kestävän retken, joka voi sisältää esim. ruoanlaittoa tai vastaavaa. Tässäkin jokin perustarina on hyvä; alueelta on usein taruja ja kertomuksia, joita voi dramatisoida ja ilmaista teatterin, musiikin, kuvan ja muodon keinoin. Museoiden ja kotiseutuyhdistysten/kyläyhdistysten henkilökunta voi tässäkin tarjota tietoa ja tekemistä. Mielenkiintoisia käyntikohteita maailmanperintöalueella tai sen läheisyydessä Kalastajakyliä ja -kappeleita Ruotsissa: Fällsvikshamn, Berghamn, Barsta, Bönhamn, Norrfällsviken, Grunnanin kalastajakappeli Marviksgrunnanissa Södra Ulvönillä, Ulvön vanha kalastajakappeli, Sandvikenin kalastajakylä ja -kappeli, Grisslan, Skagenin kalastajakappeli, Skeppsmalenin ja Holman kalastajakylät. Suomessa: Kalastajakyliä museoita: Granösundin kalastajakylä, Bragegården. Saariston kalastajakyliä mm. Mikkelinsaaret, Ritgrund, Valassaaret, Norrskär, Rönnskär, Bergön saaristo, Molpehällorna. Kirkkoja ja niiden raunioita Ruotsissa: Nätran vanha kirkko, Själevadin vanha keskiaikainen kirkko (josta on jäljellä vain kuvia), Nordingrån kirkon rauniot ja kirkkotallit, Vibyggerån vanha kirkko. Suomessa: Isonkyrön vanha kirkko ja Vanhan Vaasan Mariankirkon rauniot. Markkinapaikkoja ja satamia Ruotsissa: Nätran markkinapaikka Nätraån-joella, Galastanin markkinapaikka ja Svedjeholmenin markkinapaikka Moälven-joella. Suomessa: Vanhan Vaasan Kaupunginsalmen satama Korsholman linnan luona ja Hästholmenin satama (nykyinen Vanha Satama), Tervajoki, Karvat (Vöyri), Petsmo (Mustasaari) ja Tuovila (Mustasaari), joissa toimi kauppaa käyviä satamia 1200-luvulla. Kuningas Mauni Eerikinpoika perusti v. 1348 Mustasaaren tulli- ja kauppapaikan Korsholman linnalääniin (johon sitten Korsholman linna rakennettiin satamapaikan viereen 1360-luvulla). Björkössä on ollut Bodsletonin, Kistorsbackin, Skaghamnin, Nyboskatanin ja sittemmin myös Bodbackin satamat. Linnoja Ruotsissa: Styresholm Prästmonissa, Ångermanälven-joen varrella, 1300-luvulta. Puusta rakennettu linnake, suojattu maavalleilla ja vallihaudalla, sijainti saarella keskellä Ångermanälven-jokea, jota silloin kutsuttiin nimellä Styrån. Kuninkaankartanot Bjärtråssa, Styrnäsgårdenissa ja Holmissa. Suomessa: Korsholman linnan (Krytzeborg) muistomerkki 1800-luvulta, Vanhassa Vaasassa. 28

Vesisahoja Ruotsissa: Skortsjön saha Galasjöån-joella, Söderåforsin sahapaikka ja Mon sahapaikka Moälven-joella, Bryngen saha ja mankelitupa Nätraån-joella. Kramforsin Hembygdsgårdenissa on vanha vesisaha. Myllyjä Suomessa ja Ruotsissa on monissa puroissa vesimyllyjen jäänteitä, Suomessa myös tuulimyllyjen. Ruotsissa: Skvaltkvarnen Lilla Mosjön, Torsåker, Offer Boteå-joella. Suomessa: Sulvan tuulimylly Söderfjärdenillä. Karjamajoja Laiduntaminen tarkoitti karjan (lehmien, lampaiden, vuohien) viemistä kesäksi muualle laiduntamaan. Merenkurkun saaristossa eläimet vietiin useimmiten saaristoon, kun taas Korkean rannikon karjamajat sijaitsivat useimmiten jonkin matkan päässä sisämaassa. Ruotsissa: Nätran ja Vibyggerån laiduinmaat, karjamajoja mm. Västanåhöjdenissä, Mjälassa, Kornsjöbodarnassa, Östansjön karjamajat Gottnessa. Suomessa: Vaasan edustan Sundomin saaristo oli tunnettua laiduinseutua. Uusia saaria ja luotoja nousi voimakkaan maankohoamisen vuoksi jatkuvasti merestä, ja ne olivat hyviä laiduinmaita Virstanpylväitä Ruotsissa/Suomessa. Kaikkialla katso eri muinaismuistorekistereistä! Hautapaikkoja/Hirttomäkiä jne. Suomessa: Storskärin keskiaikainen kirkkomaa Rönnskärin saaristossa. Trysundan kalastajakappeli. Kuva: Thomas Birkö Virstanpylväs (1/2 peninkulmaa) Gottnessa. Kuva: Thomas Birkö Pyhän Marian kirkon rauniot 1300-luvulta sekä graniittiristi Korsholman linnan (Chrysseborg tai Krytzeborg) paikalla Vanhassa Vaasassa symboloivat kristinuskon ensi askeleita tällä seudulla. Muistoristin teksti julistaa Tähän pohjan pakanoille pyhä risti rakettihin. Korsholman linna rakennettiin 1370-luvulla maan turvaksi, ja sieltä hallittiin monen vuosisadan ajan koko Pohjanmaata ja ajoittain myös nykyistä Ruotsin Västerbottenia. 29

5:3. Muutama metri sitten Vuosien 1808 1809 sodan jälkeen Ruotsin ja Suomen tiet erosivat. Vuonna 2009 tätä 200-vuotista historiaa muistettiin muun muassa lyömällä Ruotsin yhden kruunun kolikkoon erityinen muistokuvio. Kahta viime vuosisataa leimaavat uskomattoman nopea teollinen kehitys ja erittäin mittavat yhteiskunnalliset muutokset, joissa ihmiset ovat yhä laajemmin muuttaneet kaupunkeihin ja suuriin taajamiin, kun taas maaseudun asutus on jäänyt yhä harvemmaksi. Maa on kohonnut merestä noin kaksi metriä Suomen ja Ruotsin eron jälkeen, ja maankohoaminen vaikuttaa meihin edelleen, joten satamia joudutaan siirtämään, ranta-aitat jäävät yhä kauemmas rannikolta ja aiemmin kulkukelpoiset lahdet ja väylät madaltuvat ja muuttuvat kulkukelvottomiksi. Tämä muutos näkyy selvimmin Merenkurkun saaristossa, jossa merestä nousee 150 jalkapallokenttää vastaava pinta-ala joka vuosi. Valokuvaustekniikka alkoi kehittyä 1830-luvulla eri puolilla Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa. Se mullisti mahdollisuutemme dokumentoida luontoa ja yhteiskuntaa. Alueeltamme löytyy vanhoja mustavalkokuvia 1870 1880-luvuilta lähtien. Ne tuovat uuden ulottuvuuden oppimiseen, koska voimme hyödyntää vanhoja valokuvia ja verrata, miltä maisema näytti 120, 80 tai 50 vuotta sitten. Meillä on tällä tavoin ainutlaatuista aineistoa, joka kertoo maiseman muuttumisesta 130 viime vuoden aikana. Koulut voivat käyttää kuvavertailua työskentelyssään ja verrata entisajan maankohoamista nykytilanteeseen. Tieto siitä, että maa kohoaa, on sekin hyvin myöhäistä perua. 1800-luvulla vallitsevana käsityksenä oli, että rannikoilla havaittavissa ollut vedenväheneminen johtui merenpinnan alenemisesta mahdollisesti koska syntiinlankeemuksen vedenpaisumus oli silloin vetäytymässä pois. Isostasia-teorian eli että maa kohoaa, koska aiempi jäämassa on painanut sitä, esitti ensimmäisenä skotlantilainen geologi Thomas F. Jamieson v. 1865. Vuosien 1880 1890 tienoilla vedenväheneminen tai vaihtoehtoisesti maankohoaminen alkoi yhä enemmän pohdituttaa pohjoismaisia geologeja. Gerard de Geer ja Henrik Munthe esittivät maankohoamisteorioitaan. Västerbottenin Lövångerissa varttunut geologi Arvid Högbom esitti viimein omien mittaustensa pohjalta v. 1896 isobaasikarttansa, jossa Ångermanlandin rannikko on kohonnut eniten ja näin ollen jäämassan paine on sillä kohden ollut suurimmillaan. Maankohoamisteoria esiteltiin suuressa kansainvälisessä geologiakonferenssissa Tukholmassa v. 1910, ja tutkijat asettuivat sen jälkeen yksimielisesti teorian tueksi. Ihmisen sopeutuminen maankohoamiseen 200 viime vuoden aikana näkyy selvästi. Rannikkoalueella pitkään asuneet huomaavat muutoksen elinaikanaan. Koska maa kohoaa hitaasti, 8 mm vuodessa, eron näkee vasta verrattaessa tilannetta vuosikymmenien taakse. Siellä missä lapsena kalasti haukea tai missä vanhemmat tai isovanhemmat soutelivat, on nyt kuivaa maata. Vaasan lentokentän paikalla oli sata vuotta sitten matala merenlahti. Vaasan eteläpuolella sijaitsevalla Söderfjärdenillä kalastettiin 1700- ja 1800-luvuilla, mutta nyt se on hedelmällistä viljelysmaata, vaikkakin ihminen on auttanut kehityskulkua ojittamalla ja pumppaamalla alueelta vettä saadakseen lisää viljelysmaata. Vasemmassa kuvassa Själevadin vanha keskiaikainen kirkko, joka räjäytettiin v. 1876. Rantaviiva oli silloin 1,5 metriä nykyistä korkeammalla ja Moälven oli merenlahti. Oikealla uusi kirkko ja silta. Kuva: Thomas Birkö 30

Valokuvia Luvuissa 5:1 ja 5:2 esiteltyjen työmenetelmien lisäksi meillä on kahdelta viime vuosisadalta käytettävissä myös valokuvia, joista maankohoaminen näkyy selvästi. Koska valokuvia on runsaasti, ne tarjoavat hyvän työkalun maankohoamisen toteamiseen ja ymmärtämiseen. Museoiden ja sanomalehtien toimitusten sekä kotiseutuyhdistysten ym. arkistoissa on vanhoja valokuvia, joita voi pyytää käyttöön. Oppilaat voivat myös kaivella vanhempiensa ja isovanhempiensa vanhoja valokuva-albumeita. Niistä löytyy varmaankin paljon kiinnostavaa tietoa! Kuvat on otettu Merenkurkun saaristossa Valassaarten eräältä lahdelta vuosina 1984 ja 2011. Kuva: Seppo Lammi 31

Kysymyksiä Tärkeitä kysymyksiä oppilaiden mietittäviksi: Vanhan valokuvan pohjalta voi kysyä: Miltä silloin näytti? Mikä on muuttunut? Mitkä piirteet voi tunnistaa? Mistä muutos johtuu? Miltä luonnossa näyttää nyt vanhaan valokuvaan verrattuna? Miksi rakennuksia ja toimintaa (esim. satamia) on purettu tai siirretty? Millä tavalla luonto on muuttunut? Oppilastehtävät Opettaja voi käyttää koulun lähellä sijaitsevan paikan vanhaa valokuvaa ja viedä oppilaansa samalle paikalle. Perille saavuttua opettaja kertoo oppilailleen löytäneensä paikasta vanhan valokuvan esim. vuodelta 1895 tai 1910 ja pyytää oppilaita kuvaamaan piirtämällä, miltä valokuva näyttää. Oppilaat saavat käyttää vapaasti mielikuvitustaan ja keskustella ryhmissä, joissa he vertaavat kuviaan ja pohtivat asiaa. Sen jälkeen opettaja näyttää heille vanhan valokuvan. Se voi herättää mielenkiintoista keskustelua siitä, mikä on muuttunut ja miksi. Tämä on monille, niin aikuisille kuin lapsillekin, silmiä avaava kokemus, joka herättää ajatuksia ja auttaa ymmärtämään, että luonto muuttuu ympärillämme hiljakseen koko ajan. Valokuvien ja karttojen yhdistäminen ja niiden vertailu on toinen menetelmä, jolla voi saada kuvaa muutoksesta. Oppilaiden voi antaa itse selvittää faktoja, ehkä haastattelemalla ikääntyneitä paikkakuntalaisia, jotka voivat kertoa, miltä alue näytti heidän lapsuudessaan. Missä he kalastivat? Kävivät uimassa? Veneilivät? Yhtenä työskentelytapana on pienoismaisemien rakentaminen karttojen ja valokuvien perusteella. Silloin oppilaat työstävät muutosta kolmiulotteisten mallien avulla, jolloin muutoksen näkee ja ymmärtää paremmin. Mielenkiintoisia käyntikohteita maailmanperintöalueella tai sen läheisyydessä Satamia Suomessa: Vaasan satamat Palosaaren Sundissa ja Vaskiluodossa. Bodback, Svedjehamn ja Vikarskat Mustasaaren Björköbyssä. Merenselät joista on tullut lahtia Ruotsissa: Vågsfjärden, Nordingrå, Veckefjärden Moälvenissä, Bäckfjärden Domsjössä. Suomessa: Söderfjärden, Lappörenin kluuvijärvet. 32

Merenkurkun Gåsgrund v. 1978. Merenkurkun Gåsgrund v. 2006. Kuva: Seppo Lammi Fortstyrelsen Kuva: Seppo Lammi Fortstyrelsen 33

Google Earthin käyttö vanhojen rantaviivojen lisäämiseen Google Earthia voi käyttää rantaviivojen lisäämiseen karttoihin. Sillä voi tehdä hienoja karttoja, mutta Google Earthin korkeuskäyrät eivät valitettavasti ole kovin tarkkoja. Niinpä rantaviivan sijainnin joutuu kuitenkin mittaamaan tavalliselta kartalta ja sen jälkeen testailemaan Google Earthilla, jotta projektiosta saa oikeanlaisen. Olemme käyttäneet tässä Västernorrlannin lääninhallituksen kulttuuri- ja hyvinvointiyksikön antikvaari Peter Perssonin laatimaa ohjetta ja soveltaneet sitä Vaasan eteläpuolella sijaitsevaan Söderfjärdeniin, joka saa toimia mallina tämän työkalun käytöstä. KUVA 1 1. Tee sininen ruutu Photoshopissa tai Paintissa. Avaa Google Earth ja zoomaa haluamallesi alueelle. Mene Google Earthissa välilehdelle Lisää (Kuva 1) ja valitse sieltä Peittokuva. KUVA 2 2. Valitse Selaa (kuva 2) ja hae esiin tallentamasi sininen kuva. 34

KUVA 3 Kaksoisklikkaa ruutua tai valitse se ja klikkaa Avaa. 3. Valitse Selaa (kuva 2) ja hae esiin tallentamasi sininen kuva. Kaksoisklikkaa ruutua tai valitse se ja klikkaa Avaa (kuva 3). KUVA 4 Vedä muuttaaksesi sinisen ruudun kokoa tai siirrä sitä, jos se on tarpeen! 4. Älä klikkaa heti OK, kun ruutu asettuu taustalle olevan kartan päälle, vaan ala jo nyt tehdä tehdä ruudusta helposti läpinäkyvää (läpinäkyvyys), ja jos haluat, voit muuttaa ruudun kokoa vetämällä vihreiden merkintöjen nurkista ym. (kuva 4). Jotta sen voisi tehdä, täytyy siirtää Google Earth Uusi kohde ruutua: Peittokuvaa niin että kartta näkyy taustalla. Muuta läpinäkyvyyttä! 35

KUVA 5 Klikkaa välilehteä korkeus. Muuta se absoluuttiseksi! 5. Läpinäkyvyyttä muutetaan siirtymällä asteikolla Läpinäkymättömästä Läpinäkyvää kohti, kunnes olet tyytyväinen tulokseen (kuva 4).Mene seuraavaksi välilehdelle Korkeus ja muuta Kiinnitetty maahan vaihtoehdosta Absoluuttinen-vaihtoehtoon (kuva 5). KUVA 6 Lisää korkeus metreinä! Tai vedä asteikon palkkia. 6. Nyt voit muuttaa korkeutta vetämällä palkkia asteikolla Maa Avaruus (kuva 6) tai lisäämällä korkeus metreinä ruutuun, jossa alunpitäen lukee 0m. Kun olet tyytyväinen, voit klikata OK. Alla olevassa mallissa on korkeudeksi valittu 15 metriä. 36

KUVA 7 Siirry välilehdelle Muokkaa! Valitse Ominaisuudet! 7. Jos haluat muuttaa jotain, voit milloin tahansa valita Muokkaa ja sen jälkeen Ominaisuudet (kuva 7). KUVA 8 8. Voit sen jälkeen zoomata karttaa Google Earthissa, käännellä sitä niin, että näet maiseman viistosti sivulta tai vaihtaa projektiota eri ilmansuuntiin niin, että esim. alla olevasta kuvasta näet Söderfjärdenin lännestä eli mereltä päin (kuva 8). 37

Lukuihin 5:1-5:3 liittyvät linkit: Bjästamon www.murberget.se/media/2860/bjastamonskrift.pdf Överveda/Rödklitten http://www.destinationnordingra.se/index-filer/ historiskaplatser.htm Fornsök-muinaismuistohaku (Ruotsi) www.fmis.raa.se/cocoon/fornsok/search.html Örnsköldsviks 10 000 år http://www.ornskoldsvik.se/upplevaochgora/ornsko ldsviksmuseumochkonsthall.4.33413099136f65805 3c303e.html Kirjavinkkejä Bonns, Bertil. Kvarkens historia. Klang. L., Lindgren, B och Ramqvist, P H. 2002. Hällbilder och hällbildernas rum. Toimintaa/ käyntikohteita: Gene fornby www.dufvabygg.se/gene/index.html Naturum Höga Kusten www.naturumhogakusten.se/ Örnsköldsviks museum och konsthall www.ornskoldsvik.se/upplevaochgora/ornskoldsvik smuseumochkonsthall.4.33413099136f658053c30 3e.html Terranova Merenkurkun luontokeskus www.osterbottensmuseum.fi www.pohjanmaanmuseo.fi/?page=terranova www.kvarken.fi Länsmuseet Murberget, Härnösand www.murberget.se Studier i regional arkeologi 2. Mitthögskolan, Örnsköldsvik 2002. ISBN. 91-631-2322-3 Olsson, Anders, 2002. Kulturmiljövård i skogen. Skogsstyrelsen. ISBN 918846220X Larsson, E. L. och Öborn, G. 1991. På upptäcktsfärd i kulturlandskapet. Bokskogen Pohjanmaan liitto: Pohjanmaan merellinen perintö 38

Teema 6. Maailmanperintö nyt ja tulevaisuudessa Perinnöstä puhuttaessa ajattelemme usein aineellista perintöä, jonka menehtynyt jättää jälkeensä sukulaisille tai ystäville. Mutta maailmanperintö on laajempi käsite. Sen omistavat kaikki ihmiset yhdessä ja se on niin arvokas, että sitä kannattaa säilyttää ja hoitaa tulevienkin sukupolvien koettavaksi ja nautittavaksi. Juuri tämä on maailmanperintöajatuksen ja UNESCOn maailmanperintösopimuksen perusajatus. Koululla on tärkeä tehtävä maailmanperintöajatuksen opettamisessa ja maailmanperintöjen käyttämisessä mielenkiinnon herättämiseksi säilyttämisen arvoisiin kohteisiin. Rauhanajatus on maailmanperintö-sopimuksen kantavana teemana, ja kansallisuudesta, uskonnosta, kulttuurista ja muusta ryhmäkuuluvuudesta riippumatta meillä on sama vastuu luontomme ja kulttuurimme suojelemisesta. Ei ole sattumaa, että esim. Auschwitz-Birkenau, Hiroshiman Genbaku Dome tai Etelämeren Bikiniatolli ovat UNESCOn maailmanperintölistalla. Ne kertovat 1900-luvun traumaattisista tapahtumista ja siitä, miten olemme käyttäneet tekniikkaamme ja toisiamme kohtaan tuntemaamme pelkoa pyrkimyksiin toistemme tuhoamiseen. Emme saa milloinkaan unohtaa näiden maailmanperintöjen taustalla olleita tapahtumia! Olet opettajana saanut YK:n alaiselta UNESCOlta tehtäväksi viedä maailmanperintöajatusta eteenpäin tuleville sukupolville. Maailmanperintöajatus juurrutetaan lapsiin jo koulussa. Tämä luku on suppeahko, koska nykyään on jo saataville tietoa ja ohjeita maailmanperinnön käsittelyyn oppilaiden kanssa. Opettajan ohjeet Världsarv i unga händer (saatavilla vain ruotsiksi) on loppuunmyyty kirjana, mutta se on saatavilla verkkoversiona osoitteessa http://unesco.se/uploads/files/31.pdf Käytä sitä tiedon ja innoituksen lähteenä! Voit opettajana työstää maailmanperintöä samalla tavoin kuin aiemmissa luvuissa eli esittämällä oppilaille kysymyksiä ja tehtäviä ja saattamalla heidät luovaan tilanteeseen, jossa he voivat työstää maailmanperintöä kolmiulotteisesti rakentamalla, luomalla taidetta tai hyödyntämällä teatteria ja musiikkia. Muista esimerkiksi, että argentiinalainen tango on maailmanperintö. MAAILMANPERINTÖ tehtävä MA1 Maailmanperinnön teema ja sen parissa työskentely kouluympäristössä on tärkeää, hauskaa ja käyttökelpoista kaikissa kouluaineissa ja kaikille kouluasteilla. Mitä sinä teet kunnassasi ja koulussasi tarjotaksei lapsille hyvän arvoperustan maailmanperinnöstä? MAAILMANPERINTÖ t MA1 39

Mitä maailmanperintöjä uskotte näiden alla olevien pienoismallien esittävän? Tulevaisuuden Korkea rannikko ja Merenkurkun saaristo? Luleå Luulaja Oulu Uleåborg Umeå Uumaja Örnsköldsvik Kramfors Vaasa Vasa Härnösand 40

Kysymyksiä Yleisluonteisia kysymyksiä: Mitä maailmanperintö on? Minkätyyppisiä maailmanperintöjä on olemassa? Miksi maailmanperintöjä perustetaan? Kuka valitsee maailmanperinnöt? Mitä maailmanperintöjä on olemassa? Miten maailmanperintöä hoidetaan ja suojellaan? Millaisia uhkia maailmanperintöihin kohdistuu? Voiko maailmanperintöaseman menettää? Korkean rannikon ja Merenkurkun saariston maailmanperintöön liittyviä kysymyksiä: Kuka vastaa maailmanperinnöstämme? Mikä voi uhata maailmanperintöämme? Kuka vastaa maailmanperinnöstämme? Mitä maailmanperintöalueellemme tapahtuu tulevaisuudessa? 1000 vuoden kuluttua? 2000 vuoden kuluttua? Milloin maankohoaminen pysähtyy? Oppilastehtävät Tässä hauska tehtävä: pyydä oppilaita miettimään, mitä he tietävät eri maailmanperinnöistä, esim. mitä maailmanperintöjä he tuntevat Pohjoismaista, Euroopasta ja/tai muualta maailmasta. Anna oppilaiden pohtia asiaa ensin itsekseen ja sitten ryhmissä. Sitten opettaja voi tarjota oppilaille lisätietoa lehtien avulla, jonka jälkeen oppilaat saavat rakentaa jonkin maailmanperinnön (luonnonperinnön tai kulttuuriperinnön) itse valitsemastaan aineesta ympäristöstään (sisällä ulkona) ja esitellä sen muille. Harjoitus herättää oppilaiden mielenkiintoa ja kannustaa heitä esittämään uusia kysymyksiä sekä hankkimaan lisätietoa maailmanperinnöistä. Harjoitusta voidaan hyödyntää esimerkiksi oman maailmanperintömme, Korkean rannikon/ Merenkurkun saariston tutkimisessa, muista kulttuureista oppimisessa tai muiden maiden maailmanperintöjä voidaan havainnollistaa käsittelemällä niitä maantiedon opetuksessa. Ruotsin ja Suomen koulut ovat nykyään paljon monikulttuurisempia kuin 50 vuotta sitten, ja muista maista lähtöisin olevia oppilaita saattaa kiinnostaa kotimaansa maailmanperintöjen tutkiminen. Näin voidaan vahvistaa kiinnostusta eri kulttuureihin sekä niiden ymmärtämistä. Oman maailmanperintömme osalta on jännittävää miettiä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Milloin maamme ovat jälleen yhdessä maankohoamisen ansiosta? Kirjavinkkejä: Lundman, Kerstin 2003. Världsarv i unga händer. Svenska UNESCO-rådet. http://unesco.se/uploads/files/31.pdf Toimintaa/ käyntikohteita: Cafe Mannaminne i Häggvik i Kramfors kommun www.mannaminne.se Gene fornby www.dufvabygg.se/gene/index.html Naturum Höga Kusten www.naturumhogakusten.se/ Örnsköldsvikin museo ja taidehalli www.ornskoldsvik.se/upplevaochgora/ornskoldsviks museumochkonsthall.4.33413099136f658053c303e. html Terranova Merenkurkun luontokeskus www.osterbottensmuseum.fi www.pohjanmaanmuseo.fi/?page=terranova www.kvarken.fi Länsmuseet Murberget, Härnösand www.murberget.se 41

Teema 7. Maailmanperintöön keskittyvät leirikoulut ja teemapäivät Maailmanperintöopetus tarjoaa jännittävän reitin useimpiin Suomen ja Ruotsin opetussuunnitelmien kouluaineisiin. Koulu voi työstää maailmanperintöä arkisessa toiminnassaan, ja oman asuinpaikan luonnon ja kulttuurin opiskelu tekee opetuksesta kiintoisampaa. Kun oppilaat voivat konkreettisesti tutkia jotain todellista eikä vain lukea siitä esim. oppikirjasta, oppiminen saa aivan uusia ulottuvuuksia. LEIRIKOULUT LE1 Koska maailmanperintö kattaa niin monta eri kouluainetta ja työmenetelmää, se sopii oikein hyvin teemapäivän tai leirikoulun teemaksi tai leirikoulun yhteydessä käsiteltäväksi aiheeksi. Tässä luvussa annetaan vinkkejä ja ideoita teemapäivien ja leirikoulujen suunnitteluun. Samoin tarjotaan vinkkejä sopiviksi leirikoulupaikoiksi Korkealla rannikolla ja Merenkurkun saaristossa. 42

7:1. Teemapäivät Maailmanperintöä voi mielellään käsitellä teemana koulupäivän tai miksipä ei kokonaisen kouluviikon aikana. Siinä voi hyödyntää tässä Korkean rannikon ja Merenkurkun saariston opetusmateriaalissa esitettyjä harjoituksia ja ideoita. Alla muutamia ehdotuksia, miten maailmanperintöä voisi käsitellä teemapäivän aikana. TEEMAPÄIVÄEHDOTUKSIA Johdanto: Esitä oppilaille muutamia seuraavista kysymyksistä: - Mikä on maailmanperintö? - Kuka valitsee maailmanperinnöt? - Tunnetteko yhtään maailmanperintöä? - Miksi Korkea rannikko/ Merenkurkun saaristo muodostavat maailmanperinnön? - Mitä maailmanperintöasema merkitsee? - Miksi meidän pitää työstää maailmanperintöä koulussa? Tavoitteet: Oppilaiden on tarkoitus päivän jälkeen tietää jotain maailmanperinnöstä. Heissä on herännyt uteliaisuutta kotiseutuaan kohtaan ja he ovat oppineet luovasti historiaa. Päivästä on tarkoitus tulla ponnahduslauta nuorille heidän etsiessään identiteettiä ja juuriaan. Päivä lisää ymmärrystä ja osaamista maailmanperintöjen säilyttämisestä ja hoitamisesta sekä demokraattisen maailman rauhan, vapauden, yhteisymmärryksen ja kehityksen vaalimisesta. Tehtävän toteutus: 1. Jaa oppilaat 4 ryhmään (5 6 oppilasta per ryhmä). Kirjoita lapuille neljä Suomen (tai Ruotsin) maailmanperintöä, esim. Korkea rannikko/ Merenkurkun saaristo, Suomenlinna, Vanha Rauma, Verlan puuhiomo ja kartonkitehdas, Petäjäveden vanha puukirkko (Ruotsissa: Birka/Hovgården, Falun kuparikaivos, Öölannin peltomaisema). Oppilaiden pitää pantomiimin avulla löytää maailmanperintönsä, jonka ryhmän he muodostavat. Mitä muita maailmanperintöjä tunnemme (esim. Vapaudenpatsas, Angkor Wat, pyramidit, Grand Canyon ym.)? Jokainen ryhmä rakentaa maailmanperintönsä käyttäen omia kehojaan ja pantomiimia. Ne esitetään muille, jotka yrittävät arvailla, mitä maailmanperintöä koulukaverit esittävät. VÄLITUNTI TAI KAHVITAUKO. 2. Ryhmätyö Ryhmissä työskentely Ryhmä 1: työstää aikajanaa, ryhmä tarvitsee 46 metrin pituisen köyden ja pyykkipoikia. Faktalehti P1, oppilastehtävä P3, opettajan ohjeet P3. Ryhmä 2: työstää maankohoamista ja sen jälkiä. Kalottivuoret. Faktalehti M1, oppilastehtävä M1, opettajan ohjeet M1, oppilastehtävä M2 ja M4, opettajan ohjeet M4. Ryhmä 3: työstää maankohoamisen jälkiä. Pirunpellot. Faktalehti M5, oppilastehtävä M5, opettajan ohjeet M5. Ryhmä 4: työstää maankohoamisen jälkiä. Luolat. Faktalehti M6, oppilastehtävä M6, opettajan ohjeet M6. Ryhmät esittelevät luomuksensa ja kertovat muille, mitä he ovat tehtävässään oppineet. KESKEYTÄ TYÖT LOUNASTAUON AJAKSI. 3. Tulevaisuus Kaikille tarkoitettu päätöstehtävä. Kaikki miettivät, mitä tietoa he haluavat tekemällään kalliopiirroksella välittää tulevaisuuteen. Piirroksen voi tehdä sisällä isolle piirustuspaperille tai ulkona sileälle kalliopinnalle. Maalaa vesiväreillä ja siveltimellä. Älä unohda pohtia päivän antia. Opinko jotain uutta? Miltä ryhmätyö tuntui? Heräsikö uteliaisuuteni tai haluaisinko peräti tietää jostain jutusta enemmän? Muita vaihtoehtoja Ryhmissä työskentely Voi myös tehdä niin, että kaksi ryhmää työstää Luonto-teemaa, esim. silakkaa ja harmaahyljettä. Katso lehdet L4 ja L12. Kaksi ryhmää työstää Ihmisen kulttuurijälkiä, esim. hautaröykkiöitä ja kalliomaalauksia. Katso lehdet K1, K4 ja K9. Kaikki tutkivat kalliomaalauksia. 43

7:2. Leirikoulut Merenkurkun molemmin puolin on paikkoja, joita koulut käyttävät nykyään leirikoulutoimintaan. Monet niistä sopivat hyvin maailmanperintöopetukseen. Tässä annetaan vinkkejä, mitä onnistuneeseen leirikouluun tai ulkoilupäivään tarvitaan, mitkä paikat ovat sopivia sekä ehdotuksia leirikoulupäivän rakenteeksi. Leirikoulutoiminnan edellytyksiä Leirikoulun maailmanperintöteeman toteutukseen tarvitaan - hyvä paikka jossa on tarjolla mielenkiintoista luontoa ja kulttuuria - majoitustilat osallistujille - ruoanlaittomahdoolisuudet - hyviä ideoita toimintaa varten Leirikoulupäivän/ulkoilupäivän maailmanperintö-emaan tulee yleensä sisältyä seuraavat seikat: Maailmanperintöajatus Esim. mitä maailmanperintö on, minkä takia sellaisia valitaan, rauhanajatus, minkälaisia maailmanperintöjä on olemassa (luonnonperintö, kulttuuriperintö), esimerkkejä Pohjoismaiden, Euroopan ja muun maailman maailmanperinnöistä. Geologia ja peruskallio Esim. peruskallion ikä, minkätyyppisiä peruskalliolajeja täällä on, miten vuoret syntyvät ja murentuvat? Jääkausi Esim. kuinka paksu jäämassa alueen yllä oli, milloin viimeisin jääkausi oli täällä, missä sen keskus oli ja miksi, mitä jälkiä voimme nähdä jääkaudesta? Maankohoaminen Esim. miten voimakasta se on, mitä jälkiä voimme nähdä maankohoamisesta, miten luonto (kasvit ja eläimet) on sopeutunut maankohoamiseen, miten ihminen on sopeutunut maankohoamiseen (kulttuurin kehittyminen jääkauden jälkeen)? Tulevaisuus Esim. milloin pääsemme kävellen Suomesta Ruotsiin, mitä tulevaisuudessa tapahtuu (lämpimämpi ja/tai kylmempi ilmasto)? Ehdotuksia leirikoulupaikoiksi Korkealla rannikolla Örnsköldsvikin kunta - Salusand lääninrajalla Västerbottenin suuntaan. Hiekkarantoja, kallioita, luolia, kallionhalkeamia, maankohoamisrannikko, kasveja ja eläimiä, ihmiskulttuurin jälkiä esim. kiviröykkiöitä, virstanpylväitä (Norrstigen), lääninrajoja, taruja jne. Majoittuminen esim. mökeissä; Metsä Boardilla on Husumissa keittiöllisiä mökkejä, joita voi ehkä vuokrata/lainata tai vaihtoehtoisesti majoittuminen Salusandin leirintäalueen mökeissä tai telttamajoitus. Ruokasali ja kioski on. - Aggösundet Husumista etelään. Hiekkarantoja, kallioita, siirtolohkareita, paasia, jäätikön tekemiä uurteita, maankohoamisrannikko, kasveja ja eläimiä. Örnsköldsvikin helluntaikirkolta voi vuokrata/lainata majoittumismahdollisuuksia; makuusaleja, mökkejä, ruokasali, wc-rakennuksia ym. - Sandudden Anundsjössä. (Sisämaassa). Hiekkarantoja, runsaskalainen järvi, kasveja ja eläimiä, maankohoaminen, ihmiskulttuurin jälkiä (Peter Artedi, iktyologian isä), asuinpaikan kaivauksia, myllyjä, sahoja, uittoa jne. Majoitus. Lastensiirtolassa huoneita, keittiö, ruokasali jne. Varaukset: Norrböle-Norrmesunda byaförening. Uimaranta ja pukuhuoneita, wc, grillausmahdollisuus jne. - Gene fornby. Rekonstruoitu rautakautinen kylä, kaivausalue. Maankohoaminen, hiekkaranta, kasveja ja eläimiä, erilaisia jälkiä kulttuurin harjoittamisesta jne. Telttamajoitus, ruokasali ja keittiö Järnkrogenissa. - Trysunda. Geologia, maankohoaminen, pirunpeltoja, luolia, kallioita, hiekkarantoja, kalastajakylä, kasveja ja eläimiä, malminluohintaa, kappeli, museo. Majoitus retkeilymajoissa, huoneita, ruoanlaittomahdollisuus jne. - Skuleskogenin kansallispuisto Näskebodarna tai Kälaviken. Geologia, maankohoaminen, hiekkarantoja, kallioita, kallionhalkeamia, luolia, röykkiöitä. Telttamajoitus. - Köpmanholmen. Hiekkarantoja, kallioita, maankohoaminen, ihmiskulttuurin jälkiä (Herrgårdsudden), kasveja ja eläimiä. Majoitus retkeilymajan huoneissa. Ravintola - Sandvikenin kalastajakylä, Norra Ulvön. Hiekkarantoja, kallioita, kasveja ja eläimiä, tunneliluolia ja kallionhalkeamia, malminlouhintaa, kalastajakylä, kalastajakappeli. Majoitus mökeissä, ruoanlaitto ja siivous itse. Kokoontumissali, ruokasali. 44

Kramforsin kunta - Skuleberget. Korkein rantaviiva, kalottivuori, luola, hiekkaranta (Vedåsand), kasveja ja eläimiä, etelänkasvillisuusvuoria, ihmiskulttuurin jälkiä, Norrstigen (Linné, Kaarle XI). Majoitus Rövarbyssä (labyrintti). Muuta: naturum Korkea rannikko, köysirata (istuinhissi), kahvitupa vuoren huipulla, ulkoilmateatteri, karjamajakylä. - Norrfällsviken. Pirunpeltoja, hiekkarantoja, geologiaa, röykkiöitä, kompassiruusuja, vanhoja kalastajakyliä, kalastajakylä, kappeli, kluuvijärvi, kasveja ja eläimiä. Majoitus Norrfällsvikenin leirintäalueella. Golfrata, ravintoloita. Kolme luonnonpuistoa lähietäisyydellä. - Lappudden. Majoitusta, telttailumahdollisuus sekä keittiö. Lappuddenin lisäksi voi vierailla esim. Högklintenissä, jossa voi työstää pirunpeltoja, maankohoamista, aikajanaa ja luolia. Ehdotuksia leirikoulupaikoiksi Merenkurkun saaristossa - Björköby, Mustasaari. Käyntikohteita mm. Svedjehamn, Bodback ja Saltkaret-näkötorni, josta voi nähdä De Geer moreeneja. Mökkejä, leirintäalue, telttapaikkoja. - Söderudden, Mustasaari. Kikanbergetin luontopolku, Klobbskatin kalasatama. Hotelli, retkeilymaja. - Södra Vallgrund, Mustasaari. Koulu, vuokramökki, telttapaikkoja, tilausravintola. Granösundin kalastajakylä, Sommarön linnake, Sommarösund, Merivartioasema, fladoja, Korsön loisto, käsityöläisputiikki. - Raippaluoto, Mustasaari. Raippaluodon silta (Suomen pisin siltä, portti maailmanperintöalueelle), kalasatama, urheilukenttä. Majoitus koulussa. Ravintoloita. - Fjärdskär, Mustasaari. Virkistysalue. - Alskat, Mustasaari. Ryhmämajoitus: Alskathemmet. - Vaasan kaupunki. Terranova Merenkurkun luontokeskus, vanhat satamat, Bragen ulkoilmamuseo. Majoitus: leirintäalue, hotelleja, kouluja. - Öjberget, Vaasa. Vaellusreitti, röykkiöitä, pirunpeltoja jne. Telttailumahdollisuus. - Söderfjärden, Vaasa. Meteoriihi Söderfjärden vierailukeskus meteoriittikraatterissa. - Molpehällorna, useita maankohoamisen takia yhteen kasvaneita saaria, majakka, taruja ja kertomuksia. Majoitus: mökki, telttapaikka. Mielenkiintoisia saaria: - Mikkelinsaaret, pirunpeltoja, siirtolohkareita, primaarisukkessio. - Valassaaret, runsas linnusto, luontopolku ym. - Norrskär (majakanvartijan asunto vuokrattavissa). - Rönnskär (vuokramökki). 45

Ehdotuksia ulkoilupäiväksi/ leirikouluksi Ehdotus 1. Aggösundet, Husum. Ulkoilu-/ leirikoulupäivän ohjelma (Yksi päivä). Paikka Pysytelkää Aggösundetin etelärannalla asutuksesta itään päin. (Pohjoisrantaa voi käyttää, jos on kova etelätuuli). Oppilaat voivat aloittaa tehtävät rannalla aamupalan jälkeen esim. klo 8.30 (klo 8.30 16.00). Ajat voidaan sovittaa oppilaiden iän mukaan. Ryhmäjako Oppilaat jaetaan 4 5 hengen ryhmiin. Alla esitetään erilaisia, opetusmateriaaliin liittyviä tehtäviä. Lihavoitu teksti viittaa oppilastehtävän nimeen. Toiminta 1. Maailmanperintö mitä maailmanperintö on? Klo 8.30 9.30. Kaikki ryhmät tekevät Teeman 6 tehtävän 1!Tehtävä MA1. Faktalehti MA1. Miettikää rakentakaa esitelkää! Jatka maailmanperintöajatusta keskustelemalla oppilaiden kanssa, jolloin he saavat uutta tietoa! Miten suojelemme maailmanperintöä? Mitä tulevaisuudessa tapahtuu? KAHVIT 9.30 10.00 2. Geologian, jääkauden ja maankohoamisen tehtäviä klo 10.00 11.30. Oppilaat voidaan jakaa eri paikkoihin, mutta kaikki rakentaminen tulee tapahtua rannalla. Ehdotuksia sopiviksi ryhmätehtäviksi: - Aikajana (rannalla) Tehtävä P3. - Kivikautinen miten vanha se on? Tehtävä P2 tehtävä 2.2. Kivikivaa. - Mannerjäiden laajeneminen ja sulaminen (rannalla) Tehtävä J3. - Jääuurteet (Ryhmä käy Aggösundetin lounaispuolella olevalla niemellä) Tehtävä J4. - Siirtolohkareet (Ryhmä käy tutkimassa siirtolohkareita Aggösundetin kaakkoispuolella olevalla niemellä). Tehtävä J9. LOUNAS 11.30-13.00. Lounas joko valmistetaan rannalla esim. Muurikkapannulla tai ruokailu järjestetään majapaikassa. 3. Kulttuuriin liittyviä tehtäviä Klo 13.00-14.30. Oppilaat voidaan jakaa eri paikkoihin, mutta kaikki rakentaminen tulee tapahtua rannalla. Tehtäväehdotuksia: - Jatulintarha (rannalla) Tehtävä K5. - Hiidenkivet (Ryhmä käy tutkimassa siirtolohkareita Aggösundetin kaakkoispuolella olevalla niemellä). Tehtävä J9 ja Tehtävän K1 harjoitukset 3 ja 4 (kalliopiirrokset). - Kalliomaalaukset (Tehtävä voidaan tehdä aivan niemen eteläkärjessä, kaakkoon rannasta. Todella hienoja kallioita. Opettaja tarvitaan ryhmän seuraksi). Tehtävän K1 harjoitukset 3 ja 4. - Rakenna kiviröykkiö (rannalla) Tehtävä K2. - Paikannimet ja kartat Milloin Aggön oli saari? Tehtävään tarvitaan paikan kartta, varustettuna 5 metrin korkeuskäyrillä, sekä lehti K1. (rannalla). Tehtävä K4, luku K5:2. - Vanhat valokuvat kalastajakylä. Tutki rannasta etelään sijaitsevia ranta-aittoja. Tehtävän K4 harjoitus 3 ja/tai Tehtävän K12 harjoitus 1. KAHVIT klo 14.30-15.00 4. Luontoon liittyviä harjoituksia Eläintehtävä Klo 15.00-16.00. Kaikki oppilaat saavat saman perustehtävän, mutta eri eläimistä (eri lehdet). Heidän pitää miettiä, mitä he tietävät kyseisestä eläimestä, ja sen jälkeen muotoilla eläimen (ja sen elinympäristöä) rannalle. - Eläinehdotuksia: harmaahylje, norppa, härkäsimppu, silakka, merikotka, haahka ja supikoira.tehtävä L1. - Miksi maa kohoaa? (rannalla) Tehtävä M1. 46

Ehdotuksia ulkoilupäiväksi/ leirikouluksi Ehdotus 2. Skule Skuleberget. Ulkoilu-/ leirikoulupäivien ohjelma. (Kaksi päivää; jälkimmäiselle päivälle kolme vaihtoehtoista paikkaa). Paikka: Skulebergetin huippu. Majoitus Bygdegårdenissa. Ryhmäjako Oppilaat jaetaan neljään 4 5 hengen ryhmiin. Alla esitetään erilaisia, opetusmateriaaliin liittyviä tehtäviä. Lihavoitu teksti viittaa oppilastehtävän nimeen. TOIMINTA, 1. PÄIVÄ 1. Skulebergetin huipulla. Mene köysiradalla Skulebergetin huipulle. Työstä neljässä ryhmässä seuraavia tehtäviä: - Kalottivuori Tehtävä M4. - Maankohoaminen Tehtävä M1. - Korkein rantaviiva Tehtävä M2. - Etelänkasvillisuusvuori Tehtävä L13. Tehtävä L5. Lukekaa tekstit, rakentakaa tai dramatisoikaa ja kertokaa/näyttäkää muille ryhmille, mitä te olette oppineet. 2. Kungsgrottan-luola. Laskeutukaa sitten alas luolaan. Kerro Skuleskogenin rosvoista! Täällä voi työstää tunneliluolia. 3. Naturum. Laskeutukaa alas ja vierailkaa Naturumissa! TOIMINTA, 2. PÄIVÄ KOLME VAIHTOEHTOISTA PAIKKAA. Paikka: Skuleskogen. Menkää Slåttdalsskrevaniin. Reitin varrella voi työstää ryhmissä seuraavia tehtäviä. - Pirunpellot. Tehtävä M5. - Kiviröykkiöt. Tehtävä K2. - Siirtolohkareet. Tehtävä J9. - Hiidenkirnut. Tehtävä M3. Paikka: Norrfällsviken Majoittuminen mökkeihin. Kulkekaa pirunpellon reittiä. Tehtäväehdotuksia: - Pirunpellot. Tehtävä M5. - Kompassiruusu, Tehtävän K9 harjoitus 5. (Käyttäkää Fornsök-hakua tai Fornminnensovellusta! - Kompassbergetin kompassiruusu on lähellä yhtä pronssikautista kiviröykkiötä.) - Kiviröykkiöt. Tehtävä K2. - Kalliopiirroksia. Tehtävän K1 harjoitukset 3 ja 4. Paikka: Trysunda. Majoittuminen: retkeilymajassa tai teltassa. Kävellään Storvikeniin. Tehtäväehdotuksia: - Kivitehtäviä. Tehtävä P1 (oppilastehtävä P1, lehti P3, opettajan ohjeet P1). - Etsi kivesi. Kerro ryhmällesi, miksi valitsit juuri sen kiven. - Rakentakaa ryhmän kivistä patsas. Antakaa patsaalle nimi. - Minkätyyppisiä kiviä alueelta löytyy? Voimmeko ajoittaa ne vanhimmasta nuorimpaan kiveen? - Miten eri kivilajit ovat muodostuneet? Lukekaa t ja dramatisoikaa. Näyttäkää muille. Kävelkää Björnvikeniin. Neljä ryhmää työstää seuraavia harjoituksia: - Ryhmä 1.Trysunda-nimi. Tehtävä K4. - Ryhmä 2. Miksi maa kohoaa? Tehtävä M1. - Ryhmä 3. Aikajana. Tehtävä P3. - Ryhmä 4. Söderfjärden. Tehtävä P5. 47

Ehdotuksia ulkoilupäiväksi/ leirikouluksi Ehdotus 3. Svedjehamn Maailmanperinnön ulkoilu-/ leirikoulupäivän ohjelma. Paikka: Svedjehamn ja Bodback. Ryhmäjako Oppilaat jaetaan tervetulopuheen jälkeen ryhmiin. Alla esitetään erilaisia, opetusmateriaaliin liittyviä tehtäviä. Lihavoitu teksti viittaa oppilastehtävän nimeen. Klo 13.00 Takaisin Svedjehamniin. Harjoituksia rannalla - Moreenimuodostumat, De Geer -moreenit Tehtävä J8. - Fladat ja kluuvijärvet. Tehtävä M7. Rantasukkessio Tehtävä L6, lehti L14. - Itämeren kehitys. Tehtävä M2, L1. TOIMINTA, 1. PÄIVÄ Tervetuloa klo 8.30 - Tervetulopuhe Istutaan piirissä lähekkäin : kaikki kokoontuvat piiriin. Muodostetaan pieni ja tasainen piiri niin, että osallistujat kulkevat sisään päin olka olkaa vasten. Kaikki kääntyvät sen jälkeen samaan suuntaan, piiriä pienennetään jälleen, jotta osallistujat seisovat selkä-vatsa, rinta vastakkain. Kaikki istuvat hallitusta takana istuvan syliin ja ottavat vastaan edessä olevan omaan syliin. Klo 14.30-15.00 Päivä päättyy Mahdollisia kotitehtäviä: - etsi isoäidin/isoisän luota valokuvia ja ota kuva nyt samasta kohdasta. Tehtävän K10 harjoitus 1 ja/tai harjoitus 2. - Siirtolohkareet Tehtävä J9, harjoitus 1. - Ryhmäjako: hahmotetaan maailmanperintö. - Jokaiselle ryhmälle annetaan eläin/kasvi esiteltäväksi hauskalla tavalla päivän mittaan. Tehtävä L1, lehdet L2 12. Klo 9.00. Maailmanperintö Mitä maailmanperintö on? Tehtävä F1. Faktalehti F1. - Miettikää rakentakaa esitelkää! Klo 9.30 Kierrä Bodvattnetin ympäri. Harjoituksia ensimmäisellä pysäköintipaikalla: - Aikajana Tehtävä P3. - Maailmanperintöalueen matka Tehtävä P4. - Miksi maa kohoaa? Tehtävä M1. Bodback - Muistokivi, postisoutu. - Aitat, maankohoaminen, satamien historia. - Pinnatehtävä Tehtävä K8. Saltkaret (n. klo 11.30-12.00) - Kenttälounas - Kiivetkää Saltkaretiin, katselkaa ympärillesi Korkea rannikko De Geer moreenit Rantasukkessio Maisema 48

MAAILMANPERINNÖN MINITARKISTUSLISTA Viisi a Korkean rannikon / Merenkurkun saariston maailmanperintö: 1. MIKÄ ON MAAILMANPERINTÖ? Maailmanperinnön omistavat kaikki ihmiset yhdessä ja se on niin arvokas, että sitä kannattaa säilyttää ja hoitaa tulevienkin sukupolvien koettavaksi ja nautittavaksi. Rauha on 1950-luvulla solmitun maailmanperintösopimuksen kantava ajatus. Meillä on kansallisuudesta, uskonnosta, kulttuurista ja muista ryhmäsidonnaisuuksista riippumatta sama vastuu maailman ainutlaatuisten luonto- ja kulttuuriarvojen suojelusta ja niiden nostamisesta esiin. 2. MIKSI MEILLÄ ON ALUEELLAMME MAAILMANPERINTÖ? Korkea rannikko valittiin maailmanperinnöksi viime jääkauden jälkeisen maankohoamisen vuoksi vuonna 2000. Nimitysperustelujen mukaan alue edustaa ainutlaatuisesti maapallon historian kehityksen pääpiirteitä ja tärkeitä, käynnissä olevia geologisia prosesseja. Merenkurkun saaristo lisättiin maailmanperinnöksi v. 2006 ainutkertaisena esimerkkinä maapallon historian eri kehitysvaiheista, elämän alkuperästä, käynnissä olevista geologisista prosesseista topografian tai merkittävien geomorfologisten tai luonnonmaantieteellisten muodostumien kehityksessä. 3. KUKA VASTAA MAAILMANPERINNÖN HALLINNOSTA JA HOIDOSTA? UNESCO* nimittää maailmanperinnöt. Ruotsissa lääninhallitus ja Suomessa Metsähallitus vastaavat maailmanperintöjen hallinnosta ja hoidosta ja laativat niille hoitosuunnitelmat. * UNESCO (United Nations Educational, Scientific and Cultural Organisation). 4. MISSÄ MAAILMANPERINTÖÄ PÄÄSEE NÄKEMÄÄN? Maailmanperintö koostuu kolmesta maantieteellisestä osa-alueesta (ks. kartta). Karttaan on merkitty erityiset käyntikohteet (paikat), joissa on näkyvissä selkeitä maankohoamisen jälkiä. Niitä kutsutaan nimellä OUV (Outstanding Universal Values). Ne ovat mannerjäätikön painon ja meren aaltojen kuluttavan vaikutuksen ansiosta syntyneitä maamuodostumia. Esimerkkejä: - Kalottivuoret - Tunneliluolat - Hiidenkirnut - Pirunpellot - Kluuvijärvet ja fladat - Moreenimuodostumat, esim. De Geer moreenit ja juomumoreenit 5. MIKSI KORKEA RANNIKKO ON ERILAINEN KUIN MATALA RANNIKKO? Maailmanperintöalueen korkeusero syntyi kauan ennen jääkausia ja maankohoamista. Kallioperä on hyvin vanhaa, ja tutkijat uskovat, että tänne syntyi korkea ja matala rannikko, kun maapallon sisuksen magma liikkui Korkean rannikon kohdalla ja puristui ylös poimuttaen maankuoren jyrkiksi vuoriksi. Merenkurkun saaristo jäi alavaksi. Useat jääkaudet ovat muovanneet niin korkeaa kuin matalaakin rannikkoa miljoonia vuosien ajan. 49

KYMMENEN LUKUA MAAILMANPERINNÖSTÄMME 3 Mannerjäätikkö oli paksuimmillaan juuri maailmanperintöalueemme yllä, n. 3 km. 8 Maankohoamisvauhti on maailmanperintöalueella 8 mm vuodessa. 150 Merenkurkun saaristossa merestä nousee 150 jalkapallokenttää vastaava pinta-ala uutta maata joka vuosi. 286 Maailman korkein mitattu rantaviiva, johon vesi ulottui jään sulettua maailmanperintöalueeltamme, on Skulebergetin huipulla, 286 metriä merenpinnan yläpuolella. 800 Maa on noussut n. 800 metriä siitä, kun mannerjäätikkö alkoi sulaa oltuaan laajimmillaan 22 000 vuotta sitten. 10 500 Mannerjäätikkö oli täysin sulanut Merenkurkun saaristosta ja Korkealta rannikolta 10 500 vuotta sitten. 2000 Korkea rannikko hyväksyttiin maailmanperintöluetteloon vuonna 2000. 2006 Merenkurkun saaristo lisättiin maailmanperintöön vuonna 2006. 120 000 Maapallon toistaiseksi viimeisin jääkausi alkoi 120 000 vuotta sitten. Sitä kutsutaan Veikseliksi. 1 200 000 000 Diabaasi on maailmanperintöalueemme nuorin kivilaji, ja se on noin 1 200 000 000 (=1,2 miljardia) vuotta vanhaa. 50

Varustelista Mitä varusteita maailmanperintötehtäviin tarvitaan: Reppu, jossa on: - Ensiapupakkaus, laastaria. - Mittanauha, esim. 5 m, 3-5 kpl ryhmien määrästä riippuen. - kompasseja 1-2 kpl - 1 pitkä (46 m) köysi, aikajanaan (ei saa leikata). - köysi jonka voi tarvittaessa leikata - 2-3 puukkoa - pyykkipoikia aikajanaan Maailmanperinnön minitarkistuslista Opettajan tai luonto-oppaan voi olla hyvä kuljettaa mukanaan pientä tarkistuslistaa maailmanperinnön joistain faktoista ja luvuista. Edellisellä sivulla on sellainen. Voit kopioida sen ja ottaa mukaan kentälle! Seuraavat tarvikkeet joko reppuun tai valmiiksi paikan päälle: - 2-3 pientä lapiota - pieni pressu, esim. 2x2m tai 3x3m - kokoelma kiviä käytettäväksi harjoituksiin, tai kokonainen kivikokoelma (laatikko) Opiskelua Bodbackissa. Kuva: Thomas Birkö. 51