FAKTAT M1. Maankohoaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FAKTAT M1. Maankohoaminen"

Transkriptio

1 Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä. Valtava jäämassa painoi maankuorta peräti 800 metriä sen alkuperäisen aseman alapuolelle. Mannerjää alkoi sulaa reunoilta keskustaa kohti vuotta sitten ilmaston lämmettyä huomattavasti. Mannerjään reuna kulki Merenkurkun saariston ja Korkean Rannikon kohdalla noin vuotta sitten. Vain runsaat 1000 vuotta myöhemmin käytännöllisesti katsoen koko mannerjäätikkö oli sulanut. Sitä mukaa kun jäätikkö oheni, maankuoreen kohdistunut paine helpotti ja maa alkoi kohota. Aluksi maa kohosi nopeasti, yli 10 cm vuodessa, mutta myöhemmin yhä hitaammin. Koko mannerjäätikön sulettua maa oli jo kohonnut 500 metriä. Tämä prosessi kesti 8400 vuotta. Sen jälkeen vuoden aikana nykypäivään saakka alue on kohonnut 286 metriä, mikä on Skulebergetvuoren huipulta mitattu korkein rantaviiva. Tätä nykyä maa kohoaa 8 millimetriä vuodessa, ja tutkijat uskovat, että kestää vielä vähintään vuotta ennen kuin jäljellä olevat 100 maankohoamismetriä on täytetty ja maankohoaminen päättyy. 1. Ilmasto viilenee ja mannerjäätikköä alkaa muodostua. 2. Enimmillään 3 km paksu jääpeite painaa maankuorta 800 metriä alaspäin. 3. Jäätikön alkaessa sulaa ja paineen helpottaessa maakuori alkaa pyrkiä takaisin alkuperäiseen asemaansa. Meidän alueellamme maa nousi peräti 500 metriä jääpeitteen alettua vähetä siihen, kun se oli kokonaan sulanut pois. 4. Vielä on arviolta 100 metriä jäljellä ennen kuin maakuori on saavuttanut entisen asemansa.

2 9 HÖGA KUSTEN KVARKENS SKÄRGÅRD Maankohoamisvauhti on Korkealla Rannikolla/ Merenkurkun saaristossa nykyään 8 mm vuodessa. 1. Merenkurkun saaristo 1000 vuotta sitten 2. Merenkurkun saaristo 500 vuotta sitten 3. Merenkurkun saaristo tällä hetkellä

3 GTK KORKEUS ITÄMEREN YLIMMÄN RANNAN YLÄPUOLELLA

4 SGU Korkean Rannikon Skulebergetissä on mitattu korkein viime jääkauden jälkeinen meriraja (ylin rantaviiva) Itämerellä ja muualla maailmassa. Maa on kohonnut täällä 286 metriä siitä, kun jäätikön reuna kulki alueella vuotta sitten

5 Siis itse jäämassa painaa maankuorta maan sisusta (magmaa) kohti ja kun jäätikkö sitten sulaa, maankuori palaa (joustaa takaisin) alkuperäiselle tasolleen. Tämä ilmiö ymmärretään useimmiten väärin ja luullaan virheellisesti, että vedenpinta on muuttunut (laskenut). Maa on aluksi kohonnut nopeasti, mutta sittemmin sen vauhti on hidastunut. Jäätikkö painoi maankuorta noin 800 metriä alaspäin. Näin tapahtui, kun Skandinavian mannerjäätikön keskus sijaitsi pitkän aikaa Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jopa kolmen kilometrin paksuinen ja suunnattoman painava jäämassa painoi maankuorta alaspäin.

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö. maailmanperintö. yhteistyössä 63 N. Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo

Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö. maailmanperintö. yhteistyössä 63 N. Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo Syventävä esitelmä Yhteinen maailmanperintö Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Korkea

Lisätiedot

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N

Lisätiedot

Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK)

Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK) Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot Aarno Kotilainen (GTK) Nuori Pohjanlahti Pohjanlahti ja koko Itämeren allas oli jopa 3 km paksun mannerjäätikön peitossa viimeisimmän

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Saimaa jääkauden jälkeen

Saimaa jääkauden jälkeen Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Matti.Saarnisto@Saunalahti.fi Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaari Imatra 27.8.2016 Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Imatra 27.8.2016 Salpausselät

Lisätiedot

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA 1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Maankohoaminen saaristossa

Maankohoaminen saaristossa Maankohoaminen saaristossa KALVOSARJA 4 1) Ylempi ilmakuva esittää rantaviivaa 1940 luvun loppupuolelta läheltä Siiponjoen suistoa. Maankohoaminen ja joen mereen kuljettama irtain maaaines siirtää rantaviivaa

Lisätiedot

IL~-t~ Marita Kykyri tutkija/arkeologia Kymenlaakson maakuntamuseo MUISTIO. KOTKA, Mussalo, Hevossalmi I r /. Kalastuslaitteen tarkastus 15.9.

IL~-t~ Marita Kykyri tutkija/arkeologia Kymenlaakson maakuntamuseo MUISTIO. KOTKA, Mussalo, Hevossalmi I r /. Kalastuslaitteen tarkastus 15.9. MUISTIO KOTKA, Mussalo, Hevossalmi I r /. Kalastuslaitteen tarkastus 15.9. 2003 '. Leo Hanski (Hanskintie 8, 48310 Kotka) otti yhteyttä allekirjoittaneeseen 19.5. 2003 koskien mahdollista liistekatiskaa,

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

PERNIÖ, KIRJAKKALA. Näytteenottokuoppien kaivuun valvonta

PERNIÖ, KIRJAKKALA. Näytteenottokuoppien kaivuun valvonta Raportti konekaivuun valvonnasta, jonka tutkija Heljä Brusila suoritti 25.8.999 Perniön Kirjakkalan ruukin alueella näytteenottokuoppien kaivuun yhteydessä. PERNIÖ, KIRJAKKALA Näytteenottokuoppien kaivuun

Lisätiedot

1 de+200 2 3 de Vedenpinta ylimmässä vesilukossa > 1,5 m D C A D L B H B 1,0 m 4 1 Kiintopidin Kiintopidin a Katkaisupituus = L + b b L Katkaisupituus = a + L + b b L 2 1 1

Lisätiedot

4. Nokian osakkeen arvo oli eräänä päivänä 12,70 ja kaksi päivää myöhemmin 11,22. Kuinka monta prosenttia osakkeen arvo oli muuttunut?

4. Nokian osakkeen arvo oli eräänä päivänä 12,70 ja kaksi päivää myöhemmin 11,22. Kuinka monta prosenttia osakkeen arvo oli muuttunut? Perustehtävät 1. Kuinka monta prosenttia a) 5 on luvusta 75 b) 13 cm on 2,2 metristä? 2. Laske a) 15 % luvusta 2340 b) 0,3 % 12000 km:stä. 3. Tuotteen alkuperäinen hinta on a. Kuinka monta prosenttia hinta

Lisätiedot

MERENKURKUN SAARISTON GEOLOGIAA OM GEOLOGIN I KVARKENS SKÄRGÅRD

MERENKURKUN SAARISTON GEOLOGIAA OM GEOLOGIN I KVARKENS SKÄRGÅRD MERENKURKUN SAARISTON GEOLOGIAA OM GEOLOGIN I KVARKENS SKÄRGÅRD Keijo Nenonen ja Olli Breilin Geologian tutkimuskeskus Geologiska forskningscentralen 1 "Maankohoaminen ei ole yhtäläinen joka paikassa.

Lisätiedot

Beat 1 Rostad ja Sanden

Beat 1 Rostad ja Sanden Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,

Lisätiedot

kansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa KM Suomi Luku 1

kansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa KM Suomi Luku 1 kansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa Suomen sijainti Mitkä a) leveyspiirit b) pituuspiirit rajaavat Suomea? Mitkä valtiot luetaan pohjoismaihin? Suomi, Ruotsi, Islanti, Tanska ja Norja. Fennoskandia on laaja

Lisätiedot

Nokia Tottijärvi Pajulahti Vesihuoltoputkiston kaivannon koneellisen kaivamisen valvonta 2011 Tapani Rostedt

Nokia Tottijärvi Pajulahti Vesihuoltoputkiston kaivannon koneellisen kaivamisen valvonta 2011 Tapani Rostedt 1 Nokia Tottijärvi Pajulahti Vesihuoltoputkiston kaivannon koneellisen kaivamisen valvonta 2011 Tapani Rostedt Kustantaja: Tottijärven vesiosuuskunta/pajulahti 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Maastokartta...

Lisätiedot

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):

Lisätiedot

OPETTAJA. Tehtävä 1. KULTTUURI

OPETTAJA. Tehtävä 1. KULTTUURI Tehtävä 4. Paikannimet ja maankohoaminen Tehtävän tavoitteena on saada oppilaat ymmärtämään, miten paikannimet ovat syntyneet, miten vanhoja ne voivat olla ja millaiselta luonto näytti paikkakuntien/ paikkojen

Lisätiedot

Harjoitustehtävä 6. Harjut ja jäätikköjokien suistot

Harjoitustehtävä 6. Harjut ja jäätikköjokien suistot Harjoitus 6. Harjut ja jäätikköjokien suistot Tehtävä 1. Kävelkää muodostelman päällä, jotta tunnette korkeuserot ja muodon. - Kuinka korkeuserot muodostuivat? Mietittyänne saatte kartan, joka näyttää

Lisätiedot

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Luvut 4 5. Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan. Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa. KM Suomi Luku 4 5

Luvut 4 5. Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan. Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa. KM Suomi Luku 4 5 Luvut 4 5 Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa Ennakkokäsityksiä 1. Voiko kylmä talvi kertoa jääkauden alkamisesta? 2. Miten paljon kylmempää

Lisätiedot

Saimaan altaan historia ja Saimaan lohi Matti Hakulinen 20.3.2014

Saimaan altaan historia ja Saimaan lohi Matti Hakulinen 20.3.2014 Saimaan altaan historia ja Saimaan lohi Matti Hakulinen 20.3.2014 1 Esihistoriallinen kalliomaalaus Kirkkonummen Juusjärvellä. Osasuurennoksessa on kala, ehkä lohi, ja sen edessä kalastaja kädet palvonta-asennossa

Lisätiedot

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 1 Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin

Lisätiedot

Teräsrakenteiden palosuojaus

Teräsrakenteiden palosuojaus Teräsrakenteiden palosuojaus Vers. 0-05 PROMATECT-L on palamaton levy, jota käytetään teräs- ja betonirakenteiden suojaamisen tulipaloilta. Levy on valmistettu epäorgaanisesta kalsiumsilikaatista, joka

Lisätiedot

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

VILMA 9A 8.12.2011 MINUN KOTISEUTUNI

VILMA 9A 8.12.2011 MINUN KOTISEUTUNI VILMA 9A 8.12.2011 MINUN KOTISEUTUNI Yllä on kuvia minusta ja kavereistani, sillä minun mielestäni kotiseutuun kuuluu kaverit ja harrastukset, sillä ilman niitä Perniö olisi tylsä paikka asua. Sijainti

Lisätiedot

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Dno 7/420/2015 Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Heidi Pettersson, Kimmo Kahma ja Ulpu Leijala 2015 Ilmatieteen laitos (Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki) PL 503, 00101 Helsinki puh: +358 29 5391000

Lisätiedot

Kotiseutu. Kotiseutuun samaistumista kutsutaan alueelliseksi identiteetiksi. Joku voi kokea kotiseudukseen kylän, kaupunginosan tai kotikunnan

Kotiseutu. Kotiseutuun samaistumista kutsutaan alueelliseksi identiteetiksi. Joku voi kokea kotiseudukseen kylän, kaupunginosan tai kotikunnan Suomi Kotiseutu Kotiseutuun samaistumista kutsutaan alueelliseksi identiteetiksi. Joku voi kokea kotiseudukseen kylän, kaupunginosan tai kotikunnan Joku taas maakunnan, Suomen, Euroopan tai jopa koko maailman.

Lisätiedot

A-osio. Ei laskinta! Laske kaikki tehtävät. MAOL-taulukkokirja saa olla käytössä. Maksimissaan tunti aikaa.

A-osio. Ei laskinta! Laske kaikki tehtävät. MAOL-taulukkokirja saa olla käytössä. Maksimissaan tunti aikaa. MAB2 koe Jussi Tyni Lue ohjeet huolellisesti! Muista, että välivaiheet perustelevat vastauksesi. Muista kirjoittaa konseptille nimesi ja tee pisteytysruudukko konseptin yläreunaan. A-osio. Ei laskinta!

Lisätiedot

Konsolin näytössä näkyy käytettäessä ohjaavia viestejä, joita kannattaa tämän ohjeen lisäksi seurata.

Konsolin näytössä näkyy käytettäessä ohjaavia viestejä, joita kannattaa tämän ohjeen lisäksi seurata. 1 Tulostaulun käyttöohje 1. Yleistä Konsolin näytössä näkyy käytettäessä ohjaavia viestejä, joita kannattaa tämän ohjeen lisäksi seurata. Näytön alapuolella olevilla A, B, C jne. painikkeilla voi valita

Lisätiedot

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo Esko Kuusisto SYKE Helsinki, Mechelininkatu, helmikuu 2013 1 HAAPASAARI 2 Konsekvenser av klimatförändring antas bli mycket starka

Lisätiedot

Teräsrakenteiden palosuojaus

Teräsrakenteiden palosuojaus PROMATECT -H Teräsrakenteiden palosuojaus Vers. 0-05 PROMATECT -H PROMATECT-H on palonkestävä levy, jolla voidaan suojata teräs- ja betonirakenteita kosteudelle altistuvissa ympäristöissä PROMATECT-H-levyjä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

MDF-JA PUULISTOJEN ASENNUSOHJE

MDF-JA PUULISTOJEN ASENNUSOHJE MDF-JA PUULISTOJEN ASENNUSOHJE Aloita asennus katkaisemalla listat sopivaan mittaan. Tee tarvittavat jiiraukset valmiiksi. JIIRAUS: MDF-ja puulistat voit jiirata sahaamalla. NAULAUS: käytä viimeistelynaulainta,

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

Syksyn 2015 Lyhyen matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

Syksyn 2015 Lyhyen matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut Sksn 015 Lhen matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut Tekijät: Olli Karkkulainen ja Markku Parkkonen Ratkaisut on laadittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmalla kättäen Muistiinpanot -sovellusta.

Lisätiedot

Suomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty

Suomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Suomen kallioperä Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Svekofenninen orogenia Pääosin 1900 1875 miljoonaa vuotta vanha Pohjoisreunaltaan osin 1930 1910 miljoonaa vuotta Orogenia ja

Lisätiedot

Takin mitat Kaulanympärys

Takin mitat Kaulanympärys Takin mitat Kaulanympärys Mittaa kaulanympärys aataminomenan alapuolelta. Ota mitta niin, että mittaajalla on sormi mittanauhan alla. Hartialeveys Mittaa hartialeveys hartioiden uloimmista kohdista. Voit

Lisätiedot

MUNKINSEUDUN GEOLOGIAA. Koonnut Jani Hurstinen. Kuvat tekijän ellei toisin mainittu.

MUNKINSEUDUN GEOLOGIAA. Koonnut Jani Hurstinen. Kuvat tekijän ellei toisin mainittu. MUNKINSEUDUN GEOLOGIAA Koonnut Jani Hurstinen. Kuvat tekijän ellei toisin mainittu. Munkinseudulla tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä Munkkiniemen ja Munkkivuoren alueita Helsingin länsiosassa (kuva

Lisätiedot

PIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys

PIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen

Lisätiedot

Sama jää on peittänyt meidät

Sama jää on peittänyt meidät United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization Korkean Rannikon/ Merenkurkun saariston maailmanperintö Sama jää on peittänyt meidät Opetusmateriaalia Korkean Rannikon/ Merenkurkun saariston

Lisätiedot

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi

Lisätiedot

Rannikko- ja merialueen yhdennetyn käytön ja hoidon suunnittelun käynnistäminen Selkämerellä

Rannikko- ja merialueen yhdennetyn käytön ja hoidon suunnittelun käynnistäminen Selkämerellä Rannikko- ja merialueen yhdennetyn käytön ja hoidon suunnittelun käynnistäminen Selkämerellä POHJANMAAN LIITON RANNIKKOSTRATEGIAPROSESSIN ALKUVAIHEET JA ETENEMINEN Pori, 11.3.3009 kaavoitusjohtaja Saini

Lisätiedot

Ilmastonmuutokset skenaariot

Ilmastonmuutokset skenaariot Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta

Lisätiedot

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi 2018 Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki 18.12.2018 Miksi uusi arviointi? Uudet tiedot: VELMU, vesipuite- ja meristrategiadirektiivien toimeenpano,

Lisätiedot

OPETTAJA. Tehtävä 6. Kartat, kylät, tiet. Tehtävä 2. Lisäharjoituksia eri ryhmille. Tehtävä 1. KULTTUURI

OPETTAJA. Tehtävä 6. Kartat, kylät, tiet. Tehtävä 2. Lisäharjoituksia eri ryhmille. Tehtävä 1. KULTTUURI Tehtävä 6. Kartat, kylät, tiet Tehtävän tavoitteena on saada oppilaat tutkimaan vanhaa karttaa sekä tunnistamaan samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Oppilaiden tulee oivaltaa muutokset, jotka ovat tapahtuneet

Lisätiedot

Minun Saimaani. Saimaan juuret

Minun Saimaani. Saimaan juuret Minun Saimaani Saimaan juuret Baltian jääjärvet ja Salpausselät Saimaan jääjärvet Etelä-Saimaan jääjärvi Säämingin jääjärvi Lohikoski jääjärvien sarana Pohjois-Karjalan jääjärvi Jääjärvistä nykypäivään

Lisätiedot

Kivirauniot löytyivät Porin kaupungin mittaustoimiston suorittaessa palstoitusmittauksia Leppäkorven uudella asuntoalueella marras-joulukuun

Kivirauniot löytyivät Porin kaupungin mittaustoimiston suorittaessa palstoitusmittauksia Leppäkorven uudella asuntoalueella marras-joulukuun PORI, LEPP jti(qrpi Kivirauniot löytyivät Porin kaupungin mittaustoimiston suorittaessa palstoitusmittauksia Leppäkorven uudella asuntoalueella marras-joulukuun vaihteessa 1984. Merkille pantavaa on, että

Lisätiedot

FORSSA - LIETO ARKEOLOGINEN INVENTOINTI KILOVOLTIN VOIMAJOHTOHANKKEEN ALUEELLA

FORSSA - LIETO ARKEOLOGINEN INVENTOINTI KILOVOLTIN VOIMAJOHTOHANKKEEN ALUEELLA FORSSA - LIETO ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 400 110 KILOVOLTIN VOIMAJOHTOHANKKEEN ALUEELLA 7. 14.6.2010 Vesa Laulumaa Sisällys Johdanto 2 Tutkimusalue, sen ympäristö ja vesistöhistoria 2 Inventoinnin kulku

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

AMPUMATAKIN JA -HOUSUN MITTAUSOHJEET

AMPUMATAKIN JA -HOUSUN MITTAUSOHJEET 25.2.2015 1 AMPUMATAKIN JA -HOUSUN MITTAUSOHJEET MITAT ON OTETTAVA KAIKKIEN NIIDEN ALUSASUJEN PÄÄLTÄ, JOITA AMPUJA PITÄÄ AMPUESSAAN TAKIN JA HOUSUN ALLA. OY TEEMA LINE LTD OY TEEMA LINE LTD. AA 3.9.2012

Lisätiedot

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 342,2 ha

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 342,2 ha 3514000 3515000 3516000 TUU-11-098 7264000 7265000 7266000 7267000 7267000 7266000 7265000 7264000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Lahti Precision Fluidisointijärjestelmä

Lahti Precision Fluidisointijärjestelmä Lahti Precision Fluidisointijärjestelmä 100 years of experience Lahti Precision -fluidisointijärjestelmä estää siilojen purkautumishäiriöt Patentoitu fluidisointijärjestelmä jauheiden ja muiden hienojakoisten

Lisätiedot

Matinkylä-Seura ry. Matinkylän alueen kaupunkipolut NUOTTANIEMI noin 5 km. 1 Aluerakentaminen

Matinkylä-Seura ry. Matinkylän alueen kaupunkipolut NUOTTANIEMI noin 5 km. 1 Aluerakentaminen Matinkylä-Seura ry Matinkylän alueen kaupunkipolut NUOTTANIEMI noin 5 km 1 Aluerakentaminen Matinkylää kaavoitettiin hiljakseen 1940 50- luvulla Rakennushallituksessa ja Helsingin seutukaavaliitossa. Rakennusliike

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

Työssäoppimisjakson päiväkirja

Työssäoppimisjakson päiväkirja 1 1. työviikko Päivämäärä alkoi - päättyi Työaika tuntia Poissaolot tuntia (* 2. työviikko Työaika Poissaolot 2 3. työviikko Työaika Poissaolot 4. työviikko Työaika Poissaolot 3 5. työviikko Työaika Poissaolot

Lisätiedot

MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ. Nostotyön suuruus ei riipu a) nopeudesta, jolla kappale nostetaan b) nostokorkeudesta c) nostettavan kappaleen massasta

MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ. Nostotyön suuruus ei riipu a) nopeudesta, jolla kappale nostetaan b) nostokorkeudesta c) nostettavan kappaleen massasta MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ Ympyröi oikea vaihtoehto. Normaali ilmanpaine on a) 1013 kpa b) 1013 mbar c) 1 Pa Kappaleen liike on tasaista, jos a) kappaleen paikka pysyy samana b) kappaleen nopeus pysyy samana

Lisätiedot

Gallträskin rantojen stabiliteettilaskelmat Kauniaisten kaupunki

Gallträskin rantojen stabiliteettilaskelmat Kauniaisten kaupunki Gallträskin rantojen stabiliteettilaskelmat Kauniaisten kaupunki 15.9.2004 19385 Gallträskin rantojen stabiliteettitarkastelu Laskelmat Järven rantojen stabiliteettitarkastelu suoritettiin liukupintalaskelmina

Lisätiedot

Pälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila

Pälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila 1 Pälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Fiskars ShapeCutter Plusmuotoleikkuri

Fiskars ShapeCutter Plusmuotoleikkuri Fiskars ShapeCutter Plusmuotoleikkuri Fiskarsin ShapeCutter Plus-muotoleikkurilla leikkaat helposti erilaisia muotoja joko muotosabluunoiden avulla tai vapaalla kädellä. Muotoleikkuri sopii erilaisille

Lisätiedot

VEDENHANKINNAN HAASTEET. Tekninen johtaja Ari Kainulainen

VEDENHANKINNAN HAASTEET. Tekninen johtaja Ari Kainulainen VEDENHANKINNAN HAASTEET Tekninen johtaja Ari Kainulainen Siilinjärvi, liikenteen risteyspaikka Savon rata ja yhteys Karjalan radalle Valtateiden (VT5 ja VT 9) ja kantateiden (KT75 ja KT 77) risteys Lentokenttä

Lisätiedot

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen

Lisätiedot

Pielisen säännöstelyselvitykset. Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille

Pielisen säännöstelyselvitykset. Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle Pielisen alueen kunnat

Lisätiedot

Sama jää on peittänyt meidät

Sama jää on peittänyt meidät United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization Korkean Rannikon/ Merenkurkun saariston maailmanperintö Sama jää on peittänyt meidät Opetusmateriaalia Korkean Rannikon/ Merenkurkun saariston

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 2.12.212 1 (2) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 212 Talven 212 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11

Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11 Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11 Suomi on pohjoinen valtio (kpl1) - Suomessa on 6 lääniä, joihin kuuluu 19 maakuntaa - Forssa kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan, joka puolestaan kuuluu Etelä-Suomen lääniin

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 Liite 2. Aiemmat korkeusjärjestelmät ja niiden väliset muunnokset

JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 Liite 2. Aiemmat korkeusjärjestelmät ja niiden väliset muunnokset JHS 163 Suomen korkeusjärjestelmä N2000 Liite 2. Aiemmat korkeusjärjestelmät ja niiden väliset muunnokset Versio: 1.0 Julkaistu: 6.9.2019 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Aiemmat suomalaiset korkeusjärjestelmät

Lisätiedot

Höga Kusten retkikunta, Katanpäästä Härnösandiin

Höga Kusten retkikunta, Katanpäästä Härnösandiin Höga Kusten retkikunta, Katanpäästä Härnösandiin (versio 22.1.2017) Seitsemän Colin Archer venekuntaa oli kokoontunut Katanpään linnakesaarelle heinäkuun alussa 2010. Colin Archer purjeveneitä on Suomessa

Lisätiedot

RAK Computational Geotechnics

RAK Computational Geotechnics Janne Iho Student number 263061 / janne.iho@student.tut.fi Tampere University of Technology Department of Civil Engineering RAK-23526 Computational Geotechnics Year 2017 Course work 2: Settlements Given

Lisätiedot

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 9 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?

Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund

Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund 1 Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund Kustantaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3

Lisätiedot

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4

Lisätiedot

Kpl 2: Vuorovaikutus ja voima

Kpl 2: Vuorovaikutus ja voima Kpl 2: Vuorovaikutus ja voima Jos kaksi eri kappaletta vaikuttavat toisiinsa jollain tavalla, niiden välillä on vuorovaikutus Kahden kappaleen välinen vuorovaikutus saa aikaan kaksi vastakkaista voimaa,

Lisätiedot

Vedenpinnan nousu Etelä-Saimaan jääjärvessä?

Vedenpinnan nousu Etelä-Saimaan jääjärvessä? 1 Vedenpinnan nousu Etelä-Saimaan jääjärvessä? MATTI HAKULINEN Teksti täydentää Saimaan jääjärvet kirjassa kuvattua maanäytetutkimusta. Aiheeseen liittyvät kuvat on esitetty kirjassa. 1. Tutkimuspaikka

Lisätiedot

Kertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a)

Kertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a) Juuri 9 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.5.6 Kertaus Integraalifunktio ja integrointi KERTAUSTEHTÄVIÄ K. a) ( )d C C b) c) d e e C cosd cosd sin C K. Funktiot F ja F ovat saman

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Lappeenrannassa

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Lappeenrannassa Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Lappeenrannassa PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 24 2 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO 3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO POHDITTAVAA 1. Kuvasta voidaan arvioida, että frisbeegolfkiekko käy noin 9 metrin korkeudella ja se lentää noin 40 metrin päähän. Vastaus: Frisbeegolfkiekko käy n. 9 m:n

Lisätiedot

Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012

Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012 1 Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kuvia... 3 Kartat... 6 Näkymä alueen

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot