Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö. maailmanperintö. yhteistyössä 63 N. Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo
|
|
- Sami Hannele Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Syventävä esitelmä Yhteinen maailmanperintö Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Korkea Rannikko/ Yhteinen maailmanperintö 2 Maailmanperintö Korkea Rannikko/ korkea kohtaa matalan, jääkaudesta nykyaikaan 3 Ainutlaatuiset arvomme vastuumme Grand Canyon, Galapagossaaret, Pääsiäissaari, Suomenlinna, Falunin kuparikaivos, Auschwitz Birkenau, Kiinanmuuri, Egyptin pyramidit, Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo, Vapaudenpatsas, Versailles, Petra, Stonehenge, Länsi Norjan vuonomaisemat, Illulissat jäävuono jne. Maailmanperintö kertoo ainutlaatuisella tavalla maailman ja ihmiskunnan historiasta. Vuonna 2010 koko maailmassa oli lähes 900 maailmanperintökohdetta, joista 21 ylittää usean eri valtion rajat. Maailmanperintökohde voi olla kulttuuriperintökohde, luonnonperintökohde tai niiden yhdistelmä. Korkea Rannikko/ on luonnonperintökohde ja kuuluu hyvään seuraan muun muassa Yhdysvaltojen Grand Canyonin ja Ecuadorin Galápagossaarten kanssa! Luonnonperintökohteeksi hyväksyminen vaatii maailmanperinnön suojelemista, hoitamista ja esittelyä. Korkealla Rannikolla / 1
2 ssa pääsee näkemään yhä jatkuvan maankohoamisen vaikutukset ja miten mannerjäätikkö on muokannut luontoa ja luonut erikoisia geologisia muodostumia. Mannerjäätikön jälkiä ja maankohoamista pystyy tarkastelemaan maailman parhaiten juuri Korkealla Rannikolla / Merenkurkun saaristossa. Korkean Rannikon/Merenkurkun saariston ainutlaatuinen arvo liittyy geologisiin muodostumiin, kuten kalottivuoriin ja De Geermoreeneihin. Maailmanperinnöt kuuluvat kaikille. Ne ovat korvaamattomia hyvinvoinnin, tiedon ja innoituksen lähteitä. UNESCOn maailmanperintösopimus: Sopimus sitoo jäsenmaat hoitamaan ja suojelemaan maailmanperinnön ainutlaatuisia arvoja tuleville sukupolville. Korkean Rannikon/n hallinnon koordinoinnista vastaavat Ruotsissa Västernorrlannin lääninhallitus ja Suomessa Metsähallitus. Kuva: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, Anita Storm, Tomas Birkö, Jonas Salomonsson 4 Korkean Rannikon/Merenkurkun saariston rajat ylittävä maailmanperintökohde sijaitsee molemmin puolin Pohjanlahden kapeinta kohtaa Ruotsin pohjoisosassa ja Suomen keskiosassa. Korkea Rannikko hyväksyttiin UNESCOn maailmanperintökohteeksi vuonna 2000, ja vuonna 2006 alueeseen 2
3 5 Saman jään alla liitettiin. Itämeren kapeinta kohtaa Suomen ja Ruotsin välillä kutsutaan Merenkurkuksi, ja se koostuu sekä Suomen että Ruotsin rannikkosaaristoista ja merenpohjan kynnyksestä, jossa vedensyvyys on enimmillään vain 25 metriä. Merenkurkun eteläisin osa sijaitsee Ruotsin puolella noin 30 kilometriä Korkeasta Rannikosta pohjoiseen. Merenkurkku erottaa etelän Selkämeren pohjoisen Perämerestä. KORKEA RANNIKKO 20 kilometriä leveä, 80 kilometriä pitkä Pinta ala: ha, josta 56 % vettä. Henkeäsalpaavat maisemat korkeine jyrkkine vuorineen ja kapeine lahtineen. Maailman korkein rantaviiva 286 metriä merenpinnan yläpuolella Skuleberget vuorella. Kunnat: Kramfors, Örnsköldsvik. MERENKURKUN SAARISTO 70 kilometriä leveä, 60 kilometriä pitkä Pinta ala: ha, josta 85 % vettä. Matala ja kivikkoinen saaristomaisema tuhansine saarineen, kareineen ja luotoineen. Korkein kohta sijaitsee vain 20 metriä merenpinnan yläpuolella. Uutta maata nousee merestä joka vuosi noin 150 jalkapallokentän verran. Kunnat: Korsnäs, Maalahti, Vaasa, Mustasaari ja Vöyri. Viimeisimmän Veiksel jääkauden aikana molemmat alueet olivat lähes kolmen kilometrin paksuisen jääpeitteen alla, kunnes ilmasto lämpeni ja jää alkoi sulaa vuotta sitten jää oli sulanut maailmanperintöalueelta. Kokonaan 3
4 6 Korkea Rannikko se oli sulanut 9000 sitten. Jääpeite oli paksuimmillaan ja painavimmillaan juuri Korkean Rannikon ja n alueella. Kuva: Christina Knookala. Korkealla Rannikolla/Merenkurkun saaristossa maa on paksun jääpeitteen sulamisen jälkeen kohonnut eniten maailmassa: noin 800 metriä. Jään painama maankuori nousee hitaasti mutta varmasti alkuperäiseen korkeuteensa. Korkea Rannikko on kuten nimestä kuulee ja kuvista näkee harvinaisen jylhää kumpuilevine vuorineen, jyrkkine rinteineen ja syvine lahtineen. 7 oli alavaa ja matalaa jo ennen jääkautta, mutta se on itse asiassa noussut yhtä paljon kuin Korkea Rannikko. Jääkauden lopulla n alue sijaitsi n. 250 metriä merenpinnan alapuolella. 8 Korkea Rannikko/ maailmanperintö jossa maa kohoaa 8 mm/vuosi Viimeisin jääkausi, maankohoaminen ja aaltojen voima ovat sävyttäneet ja muokanneet Korkean Rannikon/n ainutlaatuisen maiseman. Maankohoaminen jatkuu edelleen myös tällä noin neliökilometrin suuruisella alueella, johon kuuluu muun muassa saarta ja luotoa. Maa kohoaa yhtä nopeasti Suomen ja Ruotsin puolella eli noin 8 millimetriä vuodessa ja siis lähes metrin sadassa vuodessa. Kuva: Helifoto (ilmakuva) 4
5 9 Jään paksuus ja laajuus... koska mannerjäätikkö oli paksuimmillaan ja painavimmillaan juuri tällä alueella. Jäätikkö oli laajimmillaan noin vuotta sitten (kuva). 10 Maankohoaminen jatkuu! Maa, jota jää painoi 800 metriä alaspäin, pyrkii nyt jään sulettua takaisin alkuperäiseen korkeuteensa ja tämä maankohoamisilmiö on yhtenä perusteluna maailmanperintökohteeksi nimittämiselle! On kuitenkin olemassa eri käsityksiä siitä, miten paljon jää tosiasiassa painoi maata alaspäin, ehkä se olikin alle 800 metriä! 11 Korkea kohtaa Korkean Rannikon maisema koostuu korkeista vuorista ja syvistä laaksoista matalan Kiviä kun taas Merenkurkun rannikko koostuu matalasta, mosaiikkimaisesta ja aavasta maisemasta monine saarineen ja luotoineen. Kuva: Anita Storm. Molemmat alueet ovat olleet ajoittain mannerjäätiköiden peittäminä 2,5 miljoonan vuoden kuluessa. Kuitenkin Korkea Rannikko ja ovat aivan erilaisia. Alueiden erilaisuus selittyy tutkimalla viimeisintä jäätiköitymistä edeltäviä geologisia prosesseja. Suuri osa Suomen ja Ruotsin kallioperästä on noin
6 miljoonaa vuotta vanhaa. Kuva: Anita Storm. 14 riittää Korkealle Rannikolle muodostui myöhemmin muun muassa nordingrå graniittia ja jotunista hiekkakiveä. Diabaasia tunki vanhan kallioperän läpi myös Merenkurkun saaristossa, luultavasti maankuoren halkeamia ja siirroksia pitkin. Koko alue kului aikojen saatossa peneplaaniksi eli puolitasangoksi. Västernorrlannin läänin keskiosassa, jossa Korkea Rannikko sijaitsee, maa työntyi ylöspäin. Kohouma oli noin metriä ympäröivän alueen yläpuolella ja oletettavasti johtui aktiivisesta kallioperästä vuoden takaa nykyaikaan Mannerjäätikkö oli hävinnyt kokonaan noin vuotta sitten ja jättänyt jälkeensä avomeren. Maa oli jo kohonnut 500 metriä jääkauden laajimmasta levinneisyydestä. Rannikon korkeimmat kohdat pilkistivät vedestä saarina ja luotoina. Kalottivuoret kertovat selkeiten tästä ajasta. Vuoteen 2000 mennessä maa oli noussut melkein 300 metriä lisää. Aiempi saaristo on kasvanut yhteen kumpuilevaksi maisemaksi, ja jyrkkien vuorten ja syvien lahtien välissä näkyy kapeita laaksoja. Saaristo koostuu korkeista, jyrkistä saarista. Laaksot ovat entisiä merenlahtia, jotka ovat nousseet maankohoamisen myötä. Sedimentistä (hienorakeisesta materiaalista) on muodostunut hyvää maanviljelysmaata. 6
7 16 Maankohoamisen maailmanennätys 286 metriä Maankohoaminen sai nopean alun, kun jää alkoi sulaa: enemmän kuin 10 cm vuodessa eli 10 metriä sadassa vuodessa! Kun jäätikkö oli kokonaan sulanut maailmanperintöalueelta, maa oli jo kohonnut noin 500 metriä ja sen jälkeen vielä 286 metriä. Maa ei ole missään muualla maapallolla noussut yhtä korkealle merenpinnasta kuin Korkealla Rannikolla. Kohtaa, johon meri ylimmillään ulottui viimeisimmän jaakauden aikana tai sen jälkeen, kutsutaan korkeimmaksi rantaviivaksi. 17 ja maailmanlaajuisesti mielenkiintoisia jälkiä Kalottivuori, Korkea Rannikko. Mannerjäätikön paino, sulamisvedet ja aaltojen voima ovat muokanneet maailmanperintöalueen maiseman ja luoneet mielenkiintoisia geologisia muodostumia, kuten kalottivuoria, pirunpeltoja ja De Geer moreeneja. Korkealla Rannikolla on kalottivuoria, joiden huippu ei ole ikinä joutunut merenpinnan alapuolelle ja on näin ollen säästynyt aaltojen voimalta. Moreenikerros on vuoren huipulla tallella ja sen ansiosta siellä voi kasvaa metsää. Kuva: Tero Libell, Pirunpelto, Korkea Rannikko. Jään ohentuessa ja sulaessa rannat paljastuivat ja meri alkoi kuluttaa niitä. Maankohoamisen jatkuessa meren aalloille paljastuu koko ajan uutta rantaa. Meren aallot kuluttavat ja hiovat rantojen maakerroksia ja kiviä. Jyrkissä kohdissa maaperä huuhtoutuu täysin paljaaksi. Aallot huuhtovat hienorakeisen materiaalin mukanaan mereen, missä siitä muodostuu sedimenttiä merenpohjalle. Karkeat ja painavat 7
8 kivet liikkuvat vain lyhyen matkaa tai jäävät paikoilleen. Kivet pyörivät toisiaan vasten, jolloin kulmat hioutuvat ja kivistä tulee pyöreitä ja sileitä. Syntyy pirunpelto! Pirunpelloissa on kaikkia mahdollisia kivilajeja, koska mannerjäätikön mukana kulkeutui monenlaisia kiviä. Eriväriset kivet ja vihreä keltakarttajäkälä tekevät pirunpelloista sekavan värikkäitä. Pirunpeltoja on joka puolella Korkeaa Rannikkoa korkeimman rantaviivan ja nykypäivän (ja tulevaisuuden) rantaviivan välissä. Pirunpeltojen muodostumista edisti aluksi se, että avomeri oli laajempi suuren osan maastosta ollessä vielä veden alla. Jyrkän rannikon vuoksi meri lyö kalliota kohti suurella voimalla. Tämän takia ssa näkee harvemmin pirunpeltoja, koska sen rannikko on matalaa eikä meri sen vuoksi lyö rantaan samalla voimalla. Maailman korkeimmalla sijaitseva pirunpelto onkin juuri Korkealla Rannikolla noin 260 metriä merenpinnan yläpuolella. 19 Merestä kuroutunut lahti, Korkea Rannikko. Maan noustessa merenlahdet madaltuvat, ja jos lahden suulla on kynnys, lahti kuroutuu vähitellen merestä ja muuttuu aikojen kuluessa sisäjärveksi. Vågsfjärden järvi oli yhteydessä mereen noin 150 vuotta sitten. Nykyään se on sisäjärvi! Kuva: Milly Lundstedt,
9 20 on nuorta maisemaa. Ensimmäiset karikot nousivat merestä vasta 2000 vuotta sitten ja vielä 1500 vuotta sitten suuri osa matalasta rannikosta oli edelleen veden peitossa, mukaan lukien nykyinen Vaasan kaupunki. n suurimman saaren, Raippaluodon, korkeimmat kohdat alkoivat pilkistää merestä vasta 1000 luvun ensimmäisten vuosisatojen aikana. 21 Todiste maankohoamisesta sama maisema vuosina 1970 ja luvun jälkeen maa on noussut noin 15 metriä ja saaristo laajentunut huomattavasti, sillä saaret ja luodot kasvavat kokoa jatkuvasti. Rannikkokaistale on myös laajentunut ja tarjonnut paikan muun muassa Vaasan kaupungille. tarjoaa maailman parhaat edellytykset maankohoamisilmiön vaikutusten tutkimiseen matalassa moreenisaaristossa. Uutta maata nousee merestä joka vuosi noin yhden neliökilometrin verran, joka vastaa suunnilleen 150 jalkapallokenttää. Tällä maankohoamisvauhdilla matala rannikko ja saaristo muuttuvat huomattavasti jo yhden ihmisiän aikana. Laiturit ja venevajat jäävät kuivalle maalle, laivaväylät madaltuvat, lahdet kuroutuvat merestä ja uusia rantamatalikkoja nousee esiin. Kuva: Tuukka Pahtamaa. 23 Maailmanlaajuisesti mielenkiintoiset jäljet De Geer moreenit, Mannerjäätikkö irrotti ja kuljetti mukanaan suuret määrät irtomateriaalia, savea, hiekkaa, soraa, kiviä ja lohkareita. Nämä eri ainekset lajittuivat ja sijoittuivat eri tavalla jään sulaessa. 9
10 Lajittumaton maa aines, moreeni, peittää ensimmäisenä kallioperää. Topografia seuraa tämän takia usein kallioperän pinnanmuotoja. Moreenia on usein myös kerrostunut eri muodostumiin ja juuri tämä antaa Merenkurkun näkyvälle maisemalle sen erikoisluonteen. Erityisen huomiota herättäviä ovat pyykkilautamoreenit eli De Geer moreenit, jotka muodostuivat mannerjäätikön sulamisen loppuvaiheilla. De Geer moreeneja esiintyy usein ryhminä alavilla alueilla. Moreeniselänteet voivat olla kilometrin pituisia ja 1 5 metriä korkeita. Erityisen hyvin muodostuneita De Geer moreeneja näkee Raippaluodossa ja Björkön Svedjehamnissa. Kuva: Tomas Birkö, Fladat ja kluuvujärvet, Matalat merenlahdet kuroutuvat merestä, jos niiden suulla on matalampi kynnys. Tällöin niistä muodostuu ensin fladoja, melkein irti kuroutuneita lahtia, joilla on kuitenkin vielä yhteys mereen. Flada muuttuu vähitellen kluuviksi, jonne virtaa vain satunnaisesti merivettä merenpinnan ollessa korkealla tai myrskytessä. Seuraava aste on kluuvijärvi, jonne merivesi ei ulotu. Kuva: Helifoto, Maankohoamismetsää, Kasvillisuus mukautuu asteittain maankohoamiseen ja meren läheisyyteen. Kasvillisuus vaihtelee kovasti: karujen ulkosaarien tunturikasveista rikkaiden metsämaiden vehmaisiin lehtipuihin sisämaata kohti kuljettaessa. 10
11 Korkea Rannikko ja Merenkurkun saaristo tarjoavat laajan ja ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia kasviyhdyskuntien kehitysasteita juuri merestä nousseista maastoista ikivanhoihin kuusimetsiin. Vesiympäristön muutos on tässä myös tärkeää, kun murtovesi muuttuu makeaksi vedeksi maankohoamisen muodostamissa järvissä. Kuva: Luontokeskus Korkea Rannikko Terranova Korkean Rannikon naturum Skuleberget vuoren juurella ja Terranova Merenkurkun luontokeskus Vaasassa tarjoavat yksityiskohtaisia näyttelyitä maailmanperintökohteesta ja vinkkejä paikoista, joissa kannattaa vierailla. Terranova on latinaa ja tarkoittaa uutta maata. Kuva: Anja Sundberg (vasemmalla). 27 Kohtaamme, mutta koska? Maankohoamisen odotetaan vielä jatkuvan, mutta kohoamisen määrästä on eri käsityksiä; 14, 100 vai 200 metriä? Noin 2000 vuoden kuluttua maa on noussut niin paljon, että Suomi ja Ruotsi kasvavat Merenkurkun kohdalla yhteen ja Perämeri muuttuu Euroopan suurimmaksi makeavetiseksi sisäjärveksi. Kasvihuoneilmiö voi kuitenkin muuttaa tätä kehitystä. Ilmaston lämpeneminen sulattaa napajäätiköitä, jolloin merenpinta nousee, ja se voi kumota maankohoamisen vaikutuksen. Merenpintaan vaikuttavat myös monet muut tekijät, kuten maan sisuksen painovoiman muutokset 11
12 sekä veden lämpötila, joka vaikuttaa meren tilavuuteen
FAKTAT M1. Maankohoaminen
Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.
LisätiedotSyventävä esittely Merenkurkun saaristo
Syventävä esittely Merenkurkun saaristo Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Korkea
LisätiedotSyventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen
Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N
LisätiedotSyventävä esitelmä. Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö
Syventävä esitelmä. Maiseman geologinen kehitys Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N
LisätiedotKORKEA RANNIKKO MERENKURKUN SAARISTO
Ihminen ja meri Märarygghålet, Björkö, Merenkurkun saaristo, 1949. Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Jatkuvaa sopeutumista Märarygghålet, Björkö, Merenkurkun saaristo, 2008. Maailmanperintö yhteistyössä
Lisätiedot- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).
1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20
LisätiedotJÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS
JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen
Lisätiedot1. Vuotomaa (massaliikunto)
1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan
Lisätiedot1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA
1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotPitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK)
Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot Aarno Kotilainen (GTK) Nuori Pohjanlahti Pohjanlahti ja koko Itämeren allas oli jopa 3 km paksun mannerjäätikön peitossa viimeisimmän
LisätiedotSuomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty
Suomen kallioperä Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Svekofenninen orogenia Pääosin 1900 1875 miljoonaa vuotta vanha Pohjoisreunaltaan osin 1930 1910 miljoonaa vuotta Orogenia ja
LisätiedotMaankohoaminen saaristossa
Maankohoaminen saaristossa KALVOSARJA 4 1) Ylempi ilmakuva esittää rantaviivaa 1940 luvun loppupuolelta läheltä Siiponjoen suistoa. Maankohoaminen ja joen mereen kuljettama irtain maaaines siirtää rantaviivaa
LisätiedotMaailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin
Länsi-Suomen yksikkö 16.5.2011 Kokkola Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.05.2011/L/289/42/2010
LisätiedotSyventävä esitelmä. Kasvit ja eläimet
Syventävä esitelmä. Kasvit ja eläimet Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Kertojan käsikirjoitus, sisältö Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö
LisätiedotItämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet
Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:
LisätiedotLuvut 4 5. Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan. Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa. KM Suomi Luku 4 5
Luvut 4 5 Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa Ennakkokäsityksiä 1. Voiko kylmä talvi kertoa jääkauden alkamisesta? 2. Miten paljon kylmempää
LisätiedotIPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA
IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ
LisätiedotYyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015)
Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin alueen peruskallio on muodostunut hiekkakivestä Kallioperä on maapallon kiinteä kuori, joka
LisätiedotROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR
ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12
LisätiedotTeema 7. Maailmanperintöön keskittyvät leirikoulut ja teemapäivät
Teema 7. Maailmanperintöön keskittyvät leirikoulut ja teemapäivät Maailmanperintöopetus tarjoaa jännittävän reitin useimpiin Suomen ja Ruotsin opetussuunnitelmien kouluaineisiin. Koulu voi työstää maailmanperintöä
LisätiedotRantojen kasvillisuus
Rantojen kasvillisuus KALVOSARJA 3 Rantaniittyjen kasvillisuus Murtoveden alavat merenrantaniityt kuuluvat alkuperäisiin rannikon kasvillisuusmuotoihin. Merenrantaniittyjen muodostumiseen ja laajuuteen
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotHarjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita
Harjoitus 1. Kiviä ja muita Tehtävä 1. Jos kivet voisivat puhua Oppilaat saavat etsiä mieleisensä kiven. Tehtävä voidaan myös toteuttaa kotinä, jolloin oppilaat ottavat mukaan kiven kotoaan. - Mistä löysit
LisätiedotArvoluokka: 1 Pinta-ala: 206,6 ha
2487000 2488000 2489000 7366000 7367000 7368000 7369000 7369000 7368000 7367000 7366000 7365000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotArvoluokka: 2 Pinta-ala: 259,3 Karttalehti:
2551000 2552000 2553000 TUU-13-141 7368000 7369000 7370000 7371000 7371000 7370000 7369000 7368000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m 7367000 Karttatuloste Geologian
LisätiedotYmpäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat
Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 6A1 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA 1 SIJAINTIPAIKKA
LisätiedotLukukappaleita ja kartanpaloja MAANKOHOAMISESTA koonnut RAUMANMEREN VÄKEÄ -projekti Selkämeren kansallispuiston ystävät ry
Lukukappaleita ja kartanpaloja MAANKOHOAMISESTA koonnut RAUMANMEREN VÄKEÄ -projekti 2016-18 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry Nurmeksen saaren länsiranta edustaa hyvin maankohoamisrannikkoa. Kuva
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotArtturi Koskinen MAANKOHOAMISEN MALLINTAMINEN BJÖRKÖBYSSÄ
Artturi Koskinen MAANKOHOAMISEN MALLINTAMINEN BJÖRKÖBYSSÄ Tekniikka ja liikenne 2014 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologia TIIVISTELMÄ Tekijä Artturi Koskinen Opinnäytetyön nimi Maankohoamisen
LisätiedotSiuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010
1 Siuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Kustantaja: Nokia Asset Management Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 5 Muinaisjäännös... 6
LisätiedotMERENKURKUN SAARISTO MAAILMANPERINTÖLUETTELOON JO KUULUVAN RUOTSIN KORKEAN RANNIKON TÄYDENNYSALUEEKSI EHDOTETTAVAN KOHTEEN ESITTELY (KÄÄNNÖS) VAASA 20 8 2004 Toimittajat: Leena Rinkineva-Kantola, Susanna
LisätiedotSidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta
Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Yleistä Kyselyn tarkoitus oli toimia Merenkurkun saariston hallinto- ja kehitystyön nykytila-analyysin perustana Kysely lähetettiin 90 hengelle,
LisätiedotIlmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen
Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen Jari Raitaniemi, Luonnonvarakeskus Kalapäivät, Caribia, Turku 29.3.2019 Ilmastonmuutoksen odotetaan aiheuttavan
LisätiedotYlöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...
LisätiedotOPPILAS. Tehtävä 11. Vaasan kaupungin satamat K11. Tehtävä 1. KULTTUURI
Kuningas Kaarle IX perusti Vaasan kaupungin vuonna 1606. Vaasa oli vilkas kauppakeskus ja Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Kaupungissa käytiin muun muassa terva-, piki- ja puutavarakauppaa, ja vaasalaiset
LisätiedotTURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014
TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti
LisätiedotLuontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt
Luontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt 7.7.2016 0,3 Venesatama 0,3 0,6 0,5 0,8 Keittokatos Kovaa ehmeää ohjan kovuus 1 Sisällys 1. Johdanto ja työn tarkoitus 3
LisätiedotHappamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018
Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:litorinameri_5000_eaa.svg
LisätiedotEuroopan valtioista ensimmäisiä. sopusoinnuksi. sykkivä sydänl Se on melkein yhtä. kaukana myrskyisestä Noidkapista kuin
on Euroopan sydän, voimakas, sykkivä sydänl Se on melkein yhtä kaukana myrskyisestä Noidkapista kuin Gibraltarin uhmailevista kallioista ja tarujen ympäröimästä Kreikasta. Se on, historialliselta näkökannalta
LisätiedotRahjan saaristoluonto
Rahjan saaristoluonto KALVOSARJA 4 Ulkosaaristo Ulkosaaristossa maata ja vettä on jokseenkin yhtä paljon ja merenkäynti on täällä heikompaa kuin merivyöhykkeellä. Lohkare-, kivikko- ja kalliorannoilla
Lisätiedot3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m
2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi
LisätiedotArvoluokka: 1 Pinta-ala: 342,2 ha
3514000 3515000 3516000 TUU-11-098 7264000 7265000 7266000 7267000 7267000 7266000 7265000 7264000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotHautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana
Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät
LisätiedotHarjoitustehtävä 6. Harjut ja jäätikköjokien suistot
Harjoitus 6. Harjut ja jäätikköjokien suistot Tehtävä 1. Kävelkää muodostelman päällä, jotta tunnette korkeuserot ja muodon. - Kuinka korkeuserot muodostuivat? Mietittyänne saatte kartan, joka näyttää
LisätiedotMitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):
LisätiedotAntti Peronius geologi, kullankaivaja
Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen
LisätiedotYleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?
Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen
LisätiedotTaipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:
LisätiedotSuomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä. kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys
Suomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys Suomen kallioperän alkuvaiheet vanhaa: Siuruan gneissi 3,5 miljardia vuotta arkeeinen poimuvuoristo
LisätiedotIkimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy.
Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! 1 Majoittuminen Hangosta löytyy monta majoituskohdetta, jotka sopivat leirikoulu ryhmälle. Valitsetko motellin
LisätiedotTiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11
Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11 Suomi on pohjoinen valtio (kpl1) - Suomessa on 6 lääniä, joihin kuuluu 19 maakuntaa - Forssa kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan, joka puolestaan kuuluu Etelä-Suomen lääniin
LisätiedotHernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011
1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotMAAILMANPERINTÖPÄIVÄT 12.-15.8.2010
MAAILMANPERINTÖPÄIVÄT 12.-15.8.2010 Tule mukaan juhlimaan Merenkurkun saaristoa, yhteistä maailmanperintöämme! Kaikki maailmanperintöpäivien tapahtumat ovat yleisölle avoimia. TERVETULOA! OHJELMA Torstai
LisätiedotIPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
LisätiedotEteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,
LisätiedotPala. Kristina Sedlerova
Pala idealuonnos Luodon Equity-kiinteistön viereiselle torille sijoitettavalle taideteokselle materiaalit: kivi, vesi, savea, metalli, valo Kristina Sedlerova 2018 kristina.sedlerova@gmail.com +358468103878
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotYhteistyösopimus Merenkurkun saariston maailmanperintöalueen kehittämistyön yhteensovittamisesta
Yhteistyösopimus Merenkurkun saariston maailmanperintöalueen kehittämistyön yhteensovittamisesta 1. Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena on, että sopijapuolet selventävät vastuualueitaan maailmanperintöasioissa
LisätiedotKouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014
Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 6 Tutkimusalueen
Lisätiedot1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN
MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.
Lisätiedotkansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa KM Suomi Luku 1
kansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa Suomen sijainti Mitkä a) leveyspiirit b) pituuspiirit rajaavat Suomea? Mitkä valtiot luetaan pohjoismaihin? Suomi, Ruotsi, Islanti, Tanska ja Norja. Fennoskandia on laaja
LisätiedotGeologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010
Geologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010 Olli-Pekka Siira FM geologi www.aapa.fi Miten tulivuoret liittyvät Hanhikivenniemen kallioperään? Hanhikivenniemen alueen peruskallioperä syntyi alkuaan tulivuorenpurkauksista,
LisätiedotRaamatullinen geologia
Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui
LisätiedotOPETTAJA. Tehtävä 1. KULTTUURI
Tehtävä 4. Paikannimet ja maankohoaminen Tehtävän tavoitteena on saada oppilaat ymmärtämään, miten paikannimet ovat syntyneet, miten vanhoja ne voivat olla ja millaiselta luonto näytti paikkakuntien/ paikkojen
LisätiedotHarjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita
Tehtävä 1. Jos kivet voisivat puhua 1 a. Etsi sellainen kivi, josta pidät. - Mistä löysit kivet? - Milloin löysit kiven? - Miksi valitsit juuri tämän kiven? 1 b. Esittele Esittele kivesi. Käyttäkää luovuutta
LisätiedotYlöjärvi Kuru Poikelisjärvi, Heinuu, Pitkäjärvi, Ahvenlammi. Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ylöjärvi Kuru Poikelisjärvi, Heinuu, Pitkäjärvi, Ahvenlammi Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Metsähallitus / Laatumaa 2 Sisältö: Kansikuva:
LisätiedotUutiskirje Merenkurkun saaristo
Uutiskirje Merenkurkun saaristo MAAILMANPERINNÖN YSTÄVÄT Numero 4, 15.9.2012 SVEDJEHAMN HOUKUTTELEE TURISTEJA Metsähallitus on pyörittänyt Svedjehamnissa jo toista kesää infotupaa, jonka työntekijät kertovat
LisätiedotRANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita
KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA Y21 RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita Pöyry oy, 29.5.2007 1 NIEMET JA KANNAKSET Todellista rantaviivaa on suoristettu, jolloin siitä on poistunut alle 50m kapeat
Lisätiedothyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa
Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen
LisätiedotENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen
1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotSama jää on peittänyt meidät
United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization Korkean Rannikon/ Merenkurkun saariston maailmanperintö Sama jää on peittänyt meidät Opetusmateriaalia Korkean Rannikon/ Merenkurkun saariston
LisätiedotPIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys
PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO
HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO RISTO NIINIMÄKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, RAKENNUSGEOLOGI CASE: VUOSAARI VUOSAAREN JAKSO Vuosaaren jakso kuuluu pitkään harjujaksoon. Vuosaareen on muodostunut
LisätiedotPohjois-Karjalan tuulivoimaselvitys lisa alueet, pa ivitetty
Merja Paakkari 21.12.2012 1(17) Pohjois-Karjalan tuulivoimaselvitys lisa alueet, pa ivitetty 21.12.2012 Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Nurmes Juuka Lieksa Lieksa/ Nurmes Lieksa Kontiolahti Panjavaara
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotMaiseman perustekijät Maisemarakenne
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
LisätiedotRuoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus
Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja
LisätiedotLAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005
1 LAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta 1: 20 000... 5 Kansikuva: Ruohosaaren
LisätiedotErkki Haapanen Tuulitaito
SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta
LisätiedotKOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi
KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi Kreetta Lesell 2009 DG860:1 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta kaava-alueesta 4 2. Alueen
LisätiedotSuomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat
Suomen kallioperä Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat Arkeeinen alue Arkeeinen = 4000 2500 miljoonaa vuotta sitten Pääosa Itä- ja Pohjois-Suomesta Ensimmäinen päävaihe 2840 2790
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotItämeri pähkinänkuoressa
Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut
LisätiedotHarjoitustehtävä 6. Harjut ja jäätikköjokien suistot
Harjoitus 6. Harjut ja jäätikköjokien suistot Tämä suoritetaan soraharjun päällä, jolloin oppilailla on mahdollisuus vaellella harjulla ja kokea sen korkeuserot. Oppilaat voivat myös miettiä harjumuodostuman
LisätiedotAlustava pohjaveden hallintaselvitys
Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi
LisätiedotSama jää on peittänyt meidät
United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization Korkean Rannikon/ Merenkurkun saariston maailmanperintö Sama jää on peittänyt meidät Opetusmateriaalia Korkean Rannikon/ Merenkurkun saariston
Lisätiedot5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.
Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4
LisätiedotPihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006
1 Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pihtiputaan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Maastokarttaote... 3 Kartoitus... 3 Maasto...
LisätiedotKotiseutu. Kotiseutuun samaistumista kutsutaan alueelliseksi identiteetiksi. Joku voi kokea kotiseudukseen kylän, kaupunginosan tai kotikunnan
Suomi Kotiseutu Kotiseutuun samaistumista kutsutaan alueelliseksi identiteetiksi. Joku voi kokea kotiseudukseen kylän, kaupunginosan tai kotikunnan Joku taas maakunnan, Suomen, Euroopan tai jopa koko maailman.
LisätiedotMaiseman perustekijät Maisemarakenne. Sirpa Törrönen
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 19.9.2016 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
LisätiedotRautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013
1 Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...
LisätiedotBeat 1 Rostad ja Sanden
Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on
Lisätiedot