Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus vs. historiallinen sosiologia
MENNEISYYS JA HISTORIA -historia: menneisyys nykyisyydessä? nykyisyydelle tärkeä menneisyys, sen tulkinta? -historian opetuksia vai 'kuinka asiat olivat' -historian poliittinen funktio: kysymykset nykyisyydestä, hakee 'käyttökelpoista menneisyyttä' (nykyisyyden ja menneisyyden dialogi) -edellyttää valintaa ja käsitteellistämistä
HISTORIA TIEDONMUOTONA -historia tiedonmuotona 'länsimainen', moderni - vrt. myytit, eeppiset tarut (Nandy) -historian faktisuus: perustuu tosiasioille, vain tosiasiapohjalle voi rakentaa -historian dynaamisuus: tutkii yhteiskunnallista muutosta ja sen syitä -menneisyys tutkimuskohteena suljettu : tiedetään mitä tapahtui -menneen rekonstruontia ja menneen mahdollisuuksien konstruointia - välttämättömyyksien ja satunnaisuuksien dialektiikka
HISTORIANTUTKIMUS JA KEHITYSMAAT -kehitysmaiden historia vs. kehityksen (globaali)historia -historia kehitysmaatutkimuksessa historiallisten kehitysprosessien erilaisuus - kehityksen ja alikehityksen historialliset juuret - liittyvätkö toisiinsa?
J. Koponen: Siirtomaavallan vaikutus Tansanian yhteiskunta- ym. rakenteisiin (a) People and Production in Late Precolonial Tanzania' -kuva ('työmalli) Tansanian alueen talodellisesta ja sosiaalisesta tasosta ja potentiaalista siirtomaavallan aattona - lähtökohta muutoksen tutkimukselle -lähdeongelmat ilmeiset: lähteet niukkoja, epäluotettavia, 'ulkopuolisten' tuottamia -teoreettiset lähtökohdat: kehitysdiskurssi ja materialistinen historiankäsitys -väite: kaikki eurooppalaiset ('modernit') käsitteet epäkelpoja, ongelma: muita ei ole -ratkaisu: epäkelvoilla käsitteillä operointi niistä keskustellen ja niitä täsmentäen ( esikoloniaalinen Tansania ) -uudet vs. 'perinteiset' prosessit ja lähteiden sijainti
HISTORIANKIRJOITUKSEN METODOLOGIA perinteinen /uudempi 1.lähteisiin liittyvä metodologia (Ranke): -tiedot perustuvat lähteisiin -lähteet alkuperäisiä (tutkittavan prosessin itsensä jättämiä jälkiä) -perinteinen lähdekritiikki (a) ulkoinen (lähteen autenttisuus) (b) sisäinen (lähteen tarkkuus) 'taistelu dokumenttien kanssa' (Bloch) -uudempi käsitys: kaikki lähteet käyttökelpoisia, lähteen pätevyys riippuu kysymyksestä (Kalela) 2.Muu metodologia - 'datan' muuttaminen 'historiallisiksi faktoiksi' ja tulkinnoiksi ( Renvall: rakennekokonaisuus - valinta, käsitteellistäminen -perinteisesti ei ohjeita, nyt mennään teoreettisesti esksplisiisempään suuntaan
REALISMI(T) -usko realismiin historiankirjoituksen edellytys mutta mihin realismiin? -'naiivi' realismi (niin on miltä näyttää, todellisuus havainnoitsijan ulkopuolella) -empirisimi, positivismi (vain havaittavissa oleva kuuluu tutkimukseen) -'kriittinen' realismi (yhteiskunnallinen todellisuus kerrostunutta, voidaan ymmärtää ja selittää vain käsitteiden ym. läpi mutta on siellä ja voidaan ymmärtää ja selittää)
J. Koponen: Development for Exploitation. German Colonial Policies in Mainland Tanzania, 1884-1914 -perustuu arkistomateriaaliin (lähinnä saksalaiseen, Saksasta ja Tansaniasta) -teesi: kehitys alkoi Saksan siirtomaavallan aikana, kehitys oli siirtomaavallan piiloehto (tarpeen 'riistettävien' resurssien kehittämiseksi) -arkistolähteiden tulkinta: organisaation tuntemus olennaista -siirtomaakielen analyysi ( pakkotyö ) -'metodologinen anakronismi' osoittaa historiallisen jatkuvuuden
HISTORIALLISEN TUTKIMUKSEN MUOTOJA -'akateeminen historiankirjoitus' vs. historiallinen sosiologia -akateeminen historiankirjoitus: alkuperäislähteet, vähäisempi teoreettinen reflektio -historiallinen sosiologia: isot teoreettisesti perustellut kysymykset, toisen käden lähteet OK -molemmat tarpeen -molemmilla sama suuri metodinen perusongelma: riittämättömät teoriat ja eurosentriset käsitteet ('kapitalismi') - ideaalityypit vs. reaaliabstraktiot