JYVÄSKYLÄ Säynätsalo, Karhuniemi ASEMAKAAVAN SELOSTUS, kaavatunnus 31:013 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan otsikko: Asemakaavan laajennus 31. kaupunginosaan ja asemakaavan muutos 31. kaupunginosan kortteleihin 61-68 sekä katu-, virkistys- ja liikennealueille Kaava-alueen sijainti: Asemakaavan muutosalue on Säynätsalon saaren länsiosassa, Karhuniemessä. Kaavan tunnus: 31:013 Kaavan päiväys: 9.9.2008 Kaavan laatija: kaavasuunnittelija Ilona Sassi, osoite: Jyväskylän kaupunki, Kaupunkisuunnitteluosasto, PL 233, 40101 Jyväskylä, puh. (014) 266 5052 ja 050 366 5284, email: ilona.sassi@jkl.fi Kaavan vireilletulosta ilmoittamisen päivämäärä: 10.11.2004 Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymispäivä: 17.11.2009 Kaupunginhallituksen hyväksymispäivä: Kaupunginvaltuuston hyväksymispäivä:
2 1.2 Kaavan tarkoitus Osa alueesta eli Huvilanrannan tilan 405-88-68, Tiilelän tilan 405-88-26 ja Huvilarinteen tilan 405-88-53 alueet ovat rakennuskiellossa asemakaavan muuttamista varten. Tilojen 405-88-19 ja 405-88-54 omistajat ovat hakeneet omistamiensa määräalojen liittämistä tontteihinsa. Määräalat sijaitsevat tontin ja rannan välissä. Tilan 405-88-68 ja määräalan 405-88-26-M601 omistaja on hakenut uusia rakennuspaikkoja omistamilleen alueille ja tonttijakoa asemakaavan yhteydessä muodostettaville tonteille. Kaavamuutoksen tavoitteena oli Huvilanrannan ja Tiilelän pihapiirien ja rakennusten kaavallinen suojelu sekä lisärakentamisen sijoittaminen tiloille siten, ettei se heikennä pihapiirien ja rakennusten suojelullista arvoa. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella koko Karhuniemen alueen kaavamuutostarpeet ja mahdollinen lisärakentaminen täydennysrakentamisen periaatteiden pohjalta eli uusien rakennuspaikkojen sijoittaminen rakennetun kunnallistekniikan piiriin tai läheisyyteen. Tonttijako tehdään kaavan yhteydessä tonteille, joilla ei ole aiempaa kaavan mukaista tonttijakoa. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus, rakennettu ympäristö Kaava-alue on pääosin 1980-luvulla rakennettua erillispientalojen ja rivitalojen aluetta. Keskellä aluetta on luonnontilainen virkistysalue. Länsi- ja luoteisrannalla sijaitsee Huvilanrannan ja Tiilelän tilat, joiden alueella olevat rakennukset halutaan suojella. Huvilanrannan päärakennus on suunnitellut Wivi Lönn. Se rakennettiin noin vuonna 1921 Parviaisen tehtaan isännöitsijän asunnoksi. Myöhemmin talossa on asunut tehtaan paikallisjohtajia. Rakennusta on muutettu ja laajennettu vuosien varrella. Rannassa on vuonna 1936 rakennetut venevaja ja sauna. Toinen sauna kauempana rannasta on palanut vuonna 1937. Pihapiirissä on massiiviset portinpylväät. Tilan talousrakennus on rakennettu uudelleen entisen huonokuntoisen piharakennuksen paikalle. Keski-Suomen museo on arvioinut, että Huvilan alue on rakennushistoriallisesti sekä sosiaalisesti merkittävä tehtaan paikallisjohtajan pihapiiri maisemallisesti arvokkaalla paikalla niemen kärjessä. Tiilelän päärakennus on rakennettu 1917 Kinkosalmen toisella puolella sijainneen tiilitehtaan mestarin ja työntekijöiden asunnoksi. Rakennusta on muuteltu alkuperäisestä asusta melko oleellisesti vuosien varrella. Pihapiirin punaisessa ulkorakennuksessa on ollut autotalli, ulkohuoneet ja avara vintti. Keski-Suomen museo on arvioinut, että Tiilelällä on paikallishistoriallista merkitystä tiilitehtaan työntekijöiden sekä tehtaan työsuhdeasuntona. 2.1.2 Maanomistus Kaavamuutoksen tonttimaat, kaksi määräalaa virkistysalueella sekä pääosa vesialueesta ovat yksityisen omistuksessa. Pääosa saarelle johtavasta tiealueesta on tiehallinnon omistuksessa ja muu osa alueesta on kaupungin omistuksessa.
3 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Ympäristöministeriö 14.4.2009 vahvistamassa maakuntakaavassa kaava-alue on taajamatoimintojen aluetta. Oikeusvaikutteista yleiskaavaa alueella ei ole. Säynätsalon kunnanvaltuuston vuonna 1986 hyväksymässä yleiskaavassa alue on asuinpientalojen ja erillispientalojen aluetta sekä virkistys-, liikenne ja venevalkama-aluetta. Alueen asemakaavan (Karhuniemen rakennuskaavan) on lääninhallitus hyväksynyt 29.8.1988 ja saarelle johtavan liikennealueen kaavan 26.9.1975. Kaava-alue on osa Säynätsalon teollisuusyhdyskunnan aluetta, joka kuuluu inventoinnin mukaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Luettelon on koonnut museovirasto. Sitä ei ole vielä virallisesti hyväksytty. Kaupunginhallitus määräsi 27.10.2003 tilojen 88:26, 88:53 ja 88:68 alueet rakennuskieltoon asemakaavan muuttamiseksi. Rakennuskieltoa on jatkettu 6.11.2009 saakka, koska kaavamuutostyö on kesken. Ympäristöosasto on tehnyt Karhuniemen luonnonoloista biotooppitasoisen tarkastelun vuonna 2005. Sen mukaan alueen keskellä oleva virkistysmetsä on kalliopohjaista, minkä seurauksena kasvillisuus on varsin karua. Puusto on mäntyvaltainen, iäkäs ja karuuden vuoksi vajaakasvuinen. Aluskasvillisuus on lajistoltaan niukkaa, pääosin mustikkavaltaista kangasmaata taikka vain sammalten peittämää kallio- ja kivipintaa. Karhuniemen koillisrannan virkistysalue on pääosin otettu käyttöön asumisen pihatoimintoihin. Huoltoaseman takaosan virkistysalue on mäntypuustoista kalliokkoa ja kivikkoa, jota peittää vaihtelevassa määrin mustikan varvusto tai vähäinen ruohosto ja sammaleet. Luonnonolojen loppupäätelmä oli, että alueella ei ole luontotyyppejä tai luontoarvoja, joiden säästämiseksi asemakaavassa tarvittaisiin jo käytössä olevia VL- ja s-merkintöjä velvoittavampia merkintöjä tai määräyksiä. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET 3.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunginhallitus teki päätöksen tilojen 88:26, 88:53 ja 88:68 vanhentuneen asemakaavan muuttamisesta 27.10.2003 ja laittoi tilojen alueet rakennuskieltoon. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 3.2.1 Osalliset Alueen ja lähiympäristön maanomistajat Technopolis Oyj Jyväskylän yliopisto Rakennusvalvontaosasto Tonttiosasto Katu- ja puisto-osasto Ympäristöosasto Keski-Suomen Pelastuslaitos Jyväskylän Energia Oy / vesi
Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö JE Siirto Oy TeliaSonera Finland Oyj Keski-Suomen museo Keski-Suomen tiepiiri Keski-Suomen ympäristökeskus (osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetty tiedoksi) 4 3.2.2 Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän tiedotuslehdessä 10.11.2004 kaavoituskatsauksen yhteydessä. 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavaluonnos pidettiin luonnosvaiheen kuulemista varten nähtävillä 4.-18.11.2008. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella Keskisuomalaisessa sekä lisäksi kirjeitse maanomistajille ja nimetyille osallisille. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan keskeinen sisältö Karhuniemen kaavamuutoksessa Huvilanrannan ja Tiilelän tilojen vanhoilla rakennuksilla ja pihapiireillä on suojelumerkinnät ja tilojen alueelle muodostetaan 4 uutta rakennuspaikkaa nykyisten kahden lisäksi. Tonttien ranta-alueet ovat s-merkinnällä alueita, joilla olemassa oleva puusto ja pensasto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Tarvittaessa on puustoa ja pensastoa täydennettävä alueelle ominaisin lajikkein. Kulku Huvilanrannan päärakennukseen on muutettu kulkemaan Karhupolun kautta. Karhuniementien katualuetta on jatkettu uusien rakennuspaikkojen kohdalle asti. Kadun kääntöpaikalta rantaan on merkitty viherkaista hulevesien johtamista varten. Kaupungin maalla uusia rakennuspaikkoja on kaavaluonnoksessa kolme, yksi Lossitien varrella ja kaksi Karhuniementien varrella. Rakennettuihin kiinteistöihin 88:19 ja 88:54 on liitetty pieni osa määräaloista, jotka ovat ko. kiinteistöjen omistajien omistuksessa. Loppuosa on jätetty virkistysalueeksi, kuten se on voimassa olevassa asemakaavassa. Omistajat olivat hakeneet kaavan muuttamista siten, että määräalat liitettäisiin kokonaan heidän omistamiinsa kiinteistöihin, jolloin muodostettavat tontit olisivat rantaan asti ulottuvia. Haettua muutosta ei ole tehty. Perusteluna on, että se saattaisi johtaa tilanteeseen, että muuallakin Säynätsalon alueella alettaisiin vaatia rantakaistojen liittämistä tontteihin. Lisäksi Museovirasto on ajantasaistanut ja tarkistanut valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten kohteiden luetteloa vastaamaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kaava-alue kuuluu alueeseen, jonka museovirasto on inventoinut valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Museoviraston tavoitteena on, että tarkistettu aineisto korvaa vuoden 1993 julkaistun aineiston. Museoviranomaisten mielestä ei määräaloja tulisi liittää tonttimaaksi. Muut rakennetut asuinkiinteistöt on merkitty tonteiksi nykyisillä rajoilla ja rakennusoikeuksilla. Huoltoaseman tontin rajoja on tarkistettu rakennetun tilanteen mukaisiksi ja rakennusoikeudeksi on merkitty tehokkuusluku 0,25.
5 Saareen johtava tie on muutettu liikennealueesta katualueeksi. Pohjoisrannalle on merkitty venepaikkojen alue. 4.2 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Kaavaluonnos pidettiin maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n sekä asetuksen 30 :n määräysten mukaisesti nähtävillä 4.-18.11.2008 palvelupiste Hannikaisessa, osoite Hannikaisenkatu 17 ja Säynätsalon aluetoimistossa, os. Parviaisentie 9, jotta osallisilla on tilaisuus esittää mielipiteensä asiaan. Nähtävillä olleen kaavaluonnoksen pääsisältö: - Huvilanrannan ja Tiilelän tilojen rakennuksilla ja pihapiireillä oli suojelumerkinnät - Huvilanrannan tilalle 88:68 ja Tiilelän tilan määräalalle 88:26-M601 rajattiin nk. Huvilaa ympäröivän tontin lisäksi 6 uutta rakennuspaikkaa omistajan kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta - kaupungin maalle rajattiin 3 uutta rakennuspaikkaa valmiin kunnallistekniikan varrelle - kiinteistöihin 88:19 ja 88:54 liitettiin omistajien hakemuksen mukaisesti rannassa olevat määräalat, jotka ovat voimassa olevassa kaavassa virkistysaluetta - Huvilatie muutettiin Karhuniementieksi - Karhuniementien ja Karhupolun katualueita jatkettiin uusien tonttiliittymien vuoksi - pohjoisrannan virkistysalueelle merkittiin ohjeellinen venevalkama-alue pienveneille Palautetta tuli Säynätsalon aluelautakunnalta, Keski-Suomen museolta, Keski-Suomen pelastuslaitokselta, Keski-Suomen tiepiiriltä, Ratahallintokeskukselta, Vattenfall Verkko Oy:ltä, Jyväskylän Energian vesiliiketoimelta ja kahdelta maanomistajalta. Lisäksi kaavaluonnosta on käsitelty kaupungin sisäisissä kaavakokouksissa ja rakennussuojeluryhmän kokouksessa. Säynätsalon aluelautakunta kiinnitti huomiota siihen, onko esitys ottanut tasapuolisesti huomioon kiinteistöjen edut ja että se poikkeaa aikaisemmasta Säynätsalon käytännöstä omarantaisten tonttien suhteen. Keski-Suomen museon mielestä kaavalla tulisi turvata Säynätsalon tehtaisiin liittyvän rakennuskannan ja ympäristön erityisluonne. Tiilelä ja Huvila (tilan nimi on Huvilanranta) vaativat väljyyttä ympärilleen, jotta niiden rakennushistoriallinen ja maisemallinen arvo voidaan turvata. Tästä syystä Tiilelän ja Huvilan väliin mahtuisi vain yksi tontti eikä Huvilan pihapiiriä tulisi pienentää toiseltakaan puolelta uudella rantatontilla. Rakennussuojeluryhmän kanta oli yhtenevä Keski-Suomen museon kanssa Huvilan ja Tiilelän osalta. Muista suojeluarvoista ryhmä on todennut, että kiinteistöihin 88:19 ja 88:54 ei tulisi liittää rannassa olevia määräaloja ja muodostaa näistä rantatontteja. Perusteluna on mm. Säynätsalon perinne, että rannat ovat yhteiskäytössä ja pelko, että jos tässä kohdassa poiketaan ja liitetään kaavoitettua puistoa tonttimaaksi, siitä seuraa muita vaatimuksia Säynätsalon rannoille. Perusteluna on myös se, että Museovirasto on ajantasaistanut ja tarkistanut valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten kohteiden luetteloa vastaamaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kaava-alue kuuluu alueeseen, jonka museovirasto on inventoinut valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Tavoitteena on, että tarkistettu aineisto korvaa vuoden 1993 julkaistun aineiston. Keski-Suomen museon ja rakennussuojeluryhmän palautteen johdosta luonnoksesta poistettiin toinen rakennuspaikka Tiilelän ja Huvilanrannan tilojen väliltä ja uusi rantaan ulottuva rakennuspaikka Huvilanrannan eteläreunasta. Tämän lisäksi kiinteistöihin 88:19 ja 88:54 liitettiin vain pieni osa viereisistä määräaloista eli niistä ei muodosteta rantatontteja, vaikka omistajat ovat sitä hakeneet. Rantametsä jätetään virkistysalueeksi, kuten on voimassa olevassa kaavassa.
Ratahallintokeskuksella ei ole huomautettavaa kaavaan. 6 Keski-Suomen pelastuslaitoksella ei ole huomauttamista kaavaan henkilö- ja paloturvallisuuden kannalta. Keski-Suomen tiepiiri ilmoitti, että sillä ei ole kaavaan huomautettavaa eikä tiepiiri laadi erillistä lausuntoa kaavamuutokseen liittyen. Liikennealueen muuttaminen katualueeksi vastaa tiepiirin käsitystä liikenneverkon hallinnollisesta ja toiminnallisesta luokituksesta. Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoimi on kiinnittänyt huomiota hulevesien järjestämiseen, padotuskorkeuden alapuolelle rakennettavien tilojen viemäröintiin sekä maankäyttö-/rakentamissopimuksiin. Hulevesien hoitamiseksi on katualueiden jatkojen rajauksia tarkistettu ja lisätty Huvilanrannan tilan eteläreunaan viherkaista. Kaavaan on lisätty määräys, että padotuskorkeuden alapuolelle liityttäessä viemäröinti on hoidettava kiinteistökohtaisella pumppaamolla. Kaavaan liittyvät sopimukset käsitellään ennen kaavan hyväksymistä. Vattenfall Verkko Oy ilmoitti, että Tiilelän ja Huvilan välillä on pienjännitekaapeleita ja jakokaappeja, joiden siirto saattaa tulla tarpeelliseksi. Siirroista aiheutuvat kustannukset peritään niiden aiheuttajilta, siirtoa tarvitsevilta. Kaavaluonnokseen ei ole muuta huomautettavaa. Huvilanrannan tilan 88:68 ja määräalan 179-405-88-26-M601 omistaja Timo Häll sekä Tiilelän tilan 88:26 omistaja Asunto Oy Tiilelä ovat tietoisia kaapelin ja jakokaapin siirtotarpeesta rakentamistilanteessa. Tiilelän omistaja esitti, että pihan ohi Huvilalle johtava Karhunpolun jatke siirrettäisiin hieman Tiilelän pihasta kauemmaksi, jotta se ei rasittaisi vanhaa ulkorakennusta ja pihapiiriä. Kadun sijaintia on siirretty hieman kauemmaksi Tiilelän pihasta. Tilan 88:16 omistaja Kauno Lehtomäki Kontiopolun päässä näkee, ettei täydennysrakentamisen tarvetta ole. Lisäksi hän toi esille, että tontin hulevedet on sovitusti johdettu tontin viereiselle alueelle. Tilan 88:16 (tontti 31-71-2) hulevesien imeytystä varten on kaavaan lisätty viherkaista tonttien väliin. Luonnosvaiheen nähtävillä olon jälkeen kaavaluonnokseen tehdyt pääasialliset tarkistukset: - Timo Hällin omistamilta mailta poistettiin kaksi uutta rakennuspaikkaa ja tonttien väliin lisättiin puistokaistoja hulevesiä varten - kiinteistöjen 88:19 ja 88:54 kohdalla olevat määräalat rannassa palautettiin pääosin virkistysalueeksi - Karhupolku muutettiin Tiileläntieksi, koska Palokassa on Karhunpolku ja lähes samoista katunimistä oli pelättävissä aiheutuvan hälytysajoneuvoille osoitesekaannusta hätätilanteessa - kaavaan lisättiin määräys, että padotuskorkeuden alapuolelle liityttäessä viemäröinti on hoidettava kiinteistökohtaisella pumppaamolla Koska palautteen johdosta kaavaluonnokseen tehtiin melko merkittäviä tarkistuksia joidenkin kiinteistöjen osalle, tiedotettiin muutoksista kirjeitse maanomistajille lähettämällä tarkistettu kaavaluonnos kommentoitavaksi 25.8.-4.9.2009 välisenä aikana. Näin on tarkoitus vähentää julkisen nähtävillä olon aikana tehtäviä muistutuksia.
Tehtyjen tarkistusten johdosta kommentoivat Timo Häll, Kari ja Tuija Kortekangas, Veijo ja Merja Lindberg, Erkki Huovinen, Maarit Moijanen, Rita ja Timo Hynninen sekä Olavi Laine. 7 Timo Häll toivoi enemmän rakennuspaikkoja omistamilleen maille ja Karhupolun jatkeen tarpeellisuuden tutkimista. Rakennuskannan ja ympäristön erityisluonteen vuoksi alueelle ei lisätä tontteja enempää. Asiasta keskusteltiin Keski-Suomen museon edustajien kanssa. Karhunpolun jatkeesta on neuvoteltu Tiilelän tilan omistajan kanssa ja hän on hyväksynyt tonttien 64-3 ja 4 ajoyhteyden tonttinsa rasitteeksi, jolloin katualueen jatke ei ole tarpeen. Kari ja Tuija Kortekangas sekä Veijo ja Merja Lindberg haluavat, että rannassa sijaitsevat, heidän omistamansa määräalat liitettäisiin tonttimaaksi kokonaisuudessaan. Rakennussuojeluryhmän perustelut eivät ole maanomistajien mielestä riittäviä. Heidän mielestään alueisiin ei ole kohdistunut käyttöpaineita alueen asukkaiden taholta muutamaa tilapäistä veneen säilytystä lukuun ottamatta, joihin he ovat antaneet luvan. Virkistysalueeksi kaavoitettuja määräaloja ei rannan osalta liitetä tontteihin, koska se saattaisi johtaa siihen, että muuallakin Säynätsalon alueella alettaisiin vaatia rantakaistojen liittämistä tontteihin ja koska Museovirasto on ajantasaistanut ja tarkistanut valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten kohteiden luetteloa vastaamaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kaava-alue kuuluu alueeseen, jonka museovirasto on inventoinut valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Museoviraston tavoitteena on, että tarkistettu aineisto korvaa vuoden 1993 julkaistun aineiston. Erkki Huovinen ehdottaa yhtä uutta rakennuspaikkaa Lossitien varrelle, ohjeellisen puistopolun siirtoa virkistysalueella polun nykyiselle paikalle, puistokaistaleen liittämistä kortteliin 61 rannan puolella, Karhuniemen kevytväylävarauksen poistamista melko turhana (koska rivi- ja paritalojen asukkaat ovat ottaneet ranta-alueen omaan käyttöönsä), kevytväyläyhteyttä Sisälmyslahden saareen ja saaren merkitsemistä lähivirkistysalueeksi sekä Lossitien päässä olevan venevalkamavarauksen laajentamista. Uusia rakennuspaikkoja ei tässä vaiheessa ole lisätty. Ohjeellinen puistopolku on siirretty polun nykyiselle paikalle, vaikkakin ohjeellinen merkintä ei sido polkua määrättyyn paikkaan. Korttelin 61 omistajat eivät ole esittäneet puistokaistaleen liittämistä tonttiinsa, joten siltä osin kaavaluonnosta ei ole tässä vaiheessa muutettu. Karhuniemen itärannan kevytväylävaraus on nykyisessä kaavassa eikä kaavamuutoksen yhteydessä nähty syytä sen poistoon. Kevytväyläyhteys saareen ja siitä edelleen pääsaareen on varauksena Säynätsalon kunnanvaltuuston 11.11.1986 hyväksymässä yleiskaavassa. Siltayhteys voidaan asemakaavoittaa tulevaisuudessa, jos ja kun yhteyden rakentaminen tulee tarpeelliseksi. Kaava-aluetta ei laajenneta tässä vaiheessa saareen. Lossitien päässä oleva ranta-alue on merkitty kaavassa noin 100 metrin matkalta venevalkama-alueeksi pienveneille, jotka kiinnitetään rantaan. Tälle alueelle ei ole näköpiirissä isojen venelaitureiden tarvetta. Maarit Moijasen mielestä Karhuniementien ja Otsopolun välissä olevat uudet rakennuspaikat tai ainakin toinen niistä jätettäisiin toteuttamatta, koska kyseinen alue on alueen lasten yhteinen leikkipaikka, jonne on ollut helppo ja turvallinen tulla keskeisen sijainnin vuoksi. Alueelle jaa lähivirkistysalueita aikuisten ja lasten käytettäväksi, vaikka tämä kahden kadun välinen kaistale kaavoitetaan tonttimaaksi. Olavi Laine sekä Rita ja Timo Hynninen toivovat, että Karhupolun nimeä ei muuteta Tiileläntieksi. Perusteluna he sanovat, että postinumero erottaa sen riittävästi Palokassa sijaitsevasta Karhunpolusta.
8 Samannimisiä tai lähes samannimisiä kadunnimiä saman kunnan alueella ei pidetä hyvänä lähinnä hälytysajoneuvojen mahdollisen väärään osoitteeseen ajamisen vuoksi. Täysin samat kadunnimet muutettiin kaupungin alueella vuoden 2009 alusta lähtien. Huomautusten johdosta Karhupolku jätetään muuttamatta. Jos kuitenkin lähes samoista kadunnimistä tulee ongelmia, voidaan tämä ja muut lähes samannimiset kadunnimet muuttaa erillisellä päätöksellä. Saatujen kommenttien ja keskustelujen johdosta on tehty seuraavia tarkistuksia: - Karhupolun jatke on muutettu tonttimaaksi, jolla on ajorasite - Karhupolun nimi jätetään ennalleen eli sitä ei muuteta Tiileläntieksi - puistokaista korttelin 64 ja 74 välistä on poistettu ja sen myötä tonttirajoja siirretty - ohjeellinen puistopolku virkistysalueella on siirretty pääosin nykyiselle paikalleen - huoltoaseman viereistä venevalkamaa on laajennettu siten, että rakennettu aallonmurtaja jää venevalkama-alueelle Tonttijako tehdään asemakaavan yhteydessä. (Julkisen nähtävillä olon aikana saadut lausunnot ja muistutukset ja niihin annettu palaute sekä kaavaehdotukseen tehdyt tarkistukset selitetään tämän asiakirjan loppuun lisättävässä selostuksen lisälehdellä.) 4.2.1 Viranomaisyhteistyö MRL 66 2 momentin mukainen viranomaisneuvottelu Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen kesken järjestettiin kaavoituksen alkuvaiheessa 22.11.2004. Palaverissa sovittiin, että ympäristöosasto tutkii alueen luontoarvot keväällä 2005 lumien sulettua. Tiehallinnon edustajia kuultiin kaavoituksen aikana eikä heillä ollut huomautettavaa kaavaan. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on vanhentuneen asemakaavan uudistaminen ja alueella sijaitsevien Huvilanrannan ja Tiilelän tilojen rakennuskannan suojelu sekä Karhuniemen alueen tarkastelu täydennysrakentamisen periaatteiden pohjalta. 4.4 Kaavan vaikutukset ja vaikutusarvioinnin tulokset MRL 9.n mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kaavamuutoksen pääasiallinen vaikutusalue on Karhuniemi. Kaavan arviointityössä on paneuduttu vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa ovat mahdolliset sosiaaliset vaikutukset, vaikutukset luonnonympäristöön sekä vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön. Kaavan muuttaminen herättää asukkaissa yleensä pelkoja asuinalueen muuttumisesta. Vireillä olon aikana yhteyttä ottaneiden kanssa on keskusteltu ja turhia pelkoja on pyritty poistamaan. Luonnonympäristöön kaavan muuttamisella ei ole merkittävää vaikutusta. Tonttimaaksi muutetaan kadun varrelta kolmen erillispientalotontin verran. Rantaan ulottuvista määräaloista liitetään tonttei-
hin 31-64-6 ja 7 vain pienet maakaistat. Määräalojen ranta-alue jätetään virkistysalueeksi, kuten se on voimassa olevassa asemakaavassa. Rantaan ulottuvien tonttien ranta-alueet on merkitty alueiksi (s), joilla puusto ja pensasto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Tarvittaessa on puustoa ja pensastoa täydennettävä alueelle ominaisin lajikkein. Rakennettu kulttuuriympäristö on huomioitu kaavassa siten, että Huvilanrannan ja Tiilelän tilojen rakennukset on merkitty suojelluiksi ja pihapiirien kasvillisuus tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Suojelurakennusten väliselle alueelle tulevan uuden rakennuksen julkisivut on rakennettava siten, että rakennus soveltuu yhteen suojeltavien rakennusten kanssa. (Osalliset voivat esittää oman näkemyksensä vaikutuksista osallistumismenettelyiden kautta ja arviointia täydennetään tarvittaessa kuulemisen jälkeen.) Kuulemisessa ei tullut esille uutta kaavan vaikutuksista. 9 4.5 Asemakaavan toteuttaminen Alueen kunnallistekniikan lisärakentaminen on tarkoitus tehdä sitä mukaa, kun alueen rakentaminen edellyttää. 4.6 Kaavaprosessin vaiheet - Kaupunginhallitus päätti 27.10.2003 tilojen 88:26, 88:53 ja 88:68 asettamisesta rakennuskieltoon asemakaavan muuttamiseksi. Rakennuskieltoa on sen jälkeen jatkettu kaksi kertaa. - Kiinteistöjen 179-405-88-19 ja 179-405-88-54 sekä niiden viereisten määräalojen omistajilta tuli kaavamuutoshakemus 6.2.2008 (aiempi 16.8.1993 päivätty hakemus jätettiin aikanaan odottamaan alueen kaavoitusta) - Kiinteistön 179-405-88-68 ja määräalan 179-88-26-M601 omistajalta tuli kaavamuutos- ja tonttijakohakemus 10.6.2008. - Kaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin 3.11.2004 ja sitä on päivitetty viimeksi 3.8.2009 - Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitettiin 10.11.2004 kaavoituskatsauksen yhteydessä - Viranomaisneuvottelu 22.11.2004 - Luonnosvaiheen kuuleminen 4.-18.11.2008 - Kaavamuutosta on tarkistettu 8.12.2008 ja 17.4.2009 - Maanomistajille tiedotettiin kuulemisen jälkeen tehdyt muutokset 25.8.2009 ja kaavaa tarkistettiin vähäiseltä osin 14.10.2009. Jyväskylässä 30.10.2008 (selostusta on päivitetty ja täydennetty 21.8.2009 ja 2.11.2009) Kaavasuunnittelija Ilona Sassi puh. 014-266 5052 ja 050-366 5284 ilona.sassi@jkl.fi LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA - Asemakaavan seurantalomakkeet - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Ote ajantasa-asemakaavasta - Ote asemakaavakartasta ja kaavamerkinnät ja määräykset - Tonttijakokartat