HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö
VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT, KAUPPAKESKUKSET 2 Pekka Normo YM 2
800 000 Myymälä-, liike-, tavaratalo- ja kauppakeskusrakennusten yhteen laskettu kerrosala kokoluokittain ja valmistumisvuoden mukaan 700 000 rakennusten kerrosala yhteensä 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 vähintään 10 000 k-m2 5 000-9 999 k-m2 3 500-4 999 k-m2 2 000-3 499 k-m2 0-1 999 k-m2 100 000 0 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 rakennuksen valmistumisvuosi LÄHDE: VRK/VTJ 4/2010 Viime vuosina kasvu tilaa vaativan kaupan, kauppakeskusten, hypermarketien rakentamisessa. Pääosa kaupan myyntialasta sijaitsee myymälä-, liike-, tavaratalo- ja kauppakeskusrakennuksissa. Myymälärakennusten lisäksi vähittäiskaupan toimipaikat sijoittuvat myös muun muassa toimisto-, asuin-, varasto- ja teollisuusrakennuksiin. Monet autokaupat ovat kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennuksissa.
LIIKERAKENNUSTEN JAKAUTUMINEN ERI LIIKKUMISVYÖHYKKEILLE Myymälä- ja liikerakennusten kerrosalan jakautuminen liikkumisvyöhykkeille valmistumisvuosikymmenen mukaan 34 kaupunkiseudulla 2000-luvulla valmistuneet 1990-luvulla valmistuneet 1980-luvulla valmistuneet Keskusta Alakeskus Keskustan reunavyöhyke Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke Muu joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Katri Nuuja YM 4
VÄHITTÄISKAUPAN OHJAUS YHTEINEN ETU Asukas Edulliset, laadukkaat ja monipuoliset palvelut Hyvä saavutettavuus Kauppa Kannattava liiketoiminta Asema markkinoilla Kunta/maakunnan liitto Kestävä yhdyskuntakehitys Kilpailukyky, houkuttelevuus Kestävä kehitys Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet Liikkumistarpeen ja liikenteen haittojen vähentäminen Keskustojen elinvoimaisuus Toimiva kilpailu Elinkeinoelämän toiminta- ja kehitysedellytykset Väljyys Joustavuus Vaihtoehtoisuus Pekka Normo YM 5
Kaavaprosessin vaiheet Aloitus- ja tavoitevaihe - Lähtökohdat ja tavoitteet kaupan ohjaukselle Valmisteluvaihe - Palveluverkkoselvitys - Tavoitteellinen palveluverkko - Vaikutukset palveluverkon kehitykseen Ehdotusvaihe - Kaupan sijainti- ja mitoitusratkaisut osana kaavan maankäyttöä - Vaikutukset palveluverkkoon Hyväksymis- ja vahvistamisvaihe Seurantavaihevaihe - Kaupan alueiden toteutuksen seuranta Pekka Normo YM 6
MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS - VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖN MÄÄRITELMÄ Vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää muutettu: paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa tulee erityisen ohjauksen piiriin eli se sisällytetään suuryksikön määritelmään (71 a ). Ei muutosta kokorajaan; 2000 kerrosneliömetriä. 7
MRL:N MUUTOS - SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran *) kauppaan (tiva) 16.4.2015 alkaen. Siirtymäaika 4 vuotta lain voimaan tulosta. Erityisiä sisältövaatimuksia ei sovelleta maakunta- ja yleiskaavoihin, jotka ovat olleet ehdotuksena julkisesti nähtävillä ennen lain voimaantullessa. *)Suositus paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tulkinnasta vuodelta 2000 Pekka Normo 8
MRL:N MUUTOS ERITYISET SISÄLTÖVAATIMUKSET 1/2 Kauppaa koskevat säännökset koottu omaan lukuun 9 a. Uutena säännöksenä lakiin vähittäiskauppaa koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavoille (71 b ). Osoitettaessa maakunta- tai yleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä on sen lisäksi, mitä maakunta- ja yleiskaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1. Suunniteltu maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisia palveluihin ja niiden kehittämiseen. 2. Palvelut saavutettavissa mahdollisuuksien mukaan joukko- ja kevytliikenteellä. 3. Edistetään sellaisen palveluverkon muodostumista, jossa asiointimatkat ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäiset. 9
MRL:N MUUTOS ERITYISET SISÄLTÖVAATIMUKSET 2/2 Maakuntakaavassa osoitetaan seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja sekä enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella(71 b ). Velvoite koskee soveltuvin osin myös keskustatoimintojen alueita 10
MRL:N MUUTOS - KESKUSTAN ENSISIJAISUUS Keskusta-alueen ensisijaisuuden periaate vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkana (ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu) kirjattu säännökseen (71 c ). - Keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoittumisessa huomioitava erityiset sisältövaatimukset (ei mm. saa haitata keskustojen palveluja merkittävästi), esimerkkinä autokauppa. - Kestävän kehityksen periaate 11
MRL:N MUUTOS, VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖIDEN SIJOITTUMINEN Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten (71 d ). Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että alue on osoitettu maakuntakaavassa erityisesti tähän tarkoitukseen (71 c ). 12
PALJON TILAA VAATIVAN ERIKOISTAVARAN KAUPPA SIIRTYMÄKAUDEN AIKANA (ENNEN 16.4.2015) Maakuntakaavoissa voidaan varautua siirtymäkauden jälkeiseen aikaan osoittamalla seudullinen tiva- suuryksikkö kmmerkinnällä (ja esimerkiksi kaupan laatua osoittavalla indeksillä). Mikäli selvitysten avulla voidaan osoittaa, että tiva-suuryksiköllä ei ole seudullista merkitystä voidaan yleis- ja asemakaavoissa varautua siirtymäkauden jälkeiseen aikaan osoittamalla yli 2000 k-m2 tiva-myymälä KM- merkinnällä (ja esimerkiksi kaupan laatua osoittavalla indeksillä). Pekka Normo 13
PALJON TILAA VAATIVAN ERIKOISKAUPAN (TIVA) PIIRIIN KUULUVAT MYYMÄLÄT *) 1. Moottoriajoneuvojen kauppa, rengaskauppa, venekauppa 2. Huonekalukauppa 3. Sisustustarvikekauppa, rautakauppa, rakennustarvikekauppa, (Asumiseen liittyvä sisustus kuuluu vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjauksen piiriin) 4. Maatalouskauppa, puutarha-alan kauppa 5. Kodintekniikkakauppa *)Suositus paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tulkinnasta vuodelta, YM 2000 Pekka Normo 14
KAUPAN SIJOITUSPERIAATTEET JA VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palveluiden alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. 15
KESKUSTA-ALUEET JA PALVELUJEN SAAVUTETTAVUUS kauppakeskus Lähteet: Suomen ympäristökeskus/ykr-moka ja Urban Zone -hankkeet, pohjakartta Affecto Finland Oy Esittäjän nimi alatunnisteeseen 16