Savn ammatti- ja aikuispistn ja Varkauden lukin erityispetuksen järjestämistä kskeva suunnitelma Hyväksytty 22.6.2016 Kulutus tekee hyvää! www.sakky.fi
JOHDANTO Erityispetuksen järjestämistä kskevassa suunnitelmassa kuvataan Savn ammatti- ja aikuispistn sekä Varkauden lukin piskelijan erityisen tuen keskeiset periaatteet, tavitteet, timintatavat ja vastuut. Tämä suunnitelma täydentää erityispetuksen salta Savn ammatti- ja aikuispistn ja Varkauden lukin petussuunnitelmia, hjaussuunnitelmaa sekä arviintihjeistusta. Tämä suunnitelma n vimassa 1.8.2016 alkaen. Suunnitelman tarkistamisesta ja kehittämisestä vastaa Savn ammatti- ja aikuispistn erityispetuksen työryhmä.
Sisällys 1. Erityispetuksen perusteet... 4 1.1. Erityispetusta kskevat säädökset... 4 1.2. Erityispetuksen yleiset periaatteet... 4 2. Yhteistyö ja vastuunjak... 5 3. Tuentarpeen tunnistaminen ja tunnustaminen... 7 3.1. Erityisen tuen tunnistaminen... 7 3.2. Erityisen tuen tunnustaminen... 8 4. HOJKS... 9 5. Erityistä tukea tarvitsevan piskelijan hjaus ja petus... 11 6. Työssäppiminen ja ammattisaamisen näytöt... 12 7. Arviinti... 13 7.1. Mukauttamistarpeen arviinti... 13 7.2. Kuuleminen ja päätös... 13 7.3. Mukautettu arviinti... 13 7.4. Mukauttamisprsessi Sakkyssa... 15 7.5. Mukautetut tavitteet ja arviintikriteerit... 17 8. Erityiset piskelujärjestelyt... 18 9. Tdistukset... 18 9.1. Tutkinttdistus ja alaviitteet... 18 9.2. Tdistus saamisesta... 20 10. Erityispetus VALMA-kulutuksessa... 20 11. Rajatun erityispetuksen erityinen kulutustehtävä... 20 12. Erityinen tuki lukissa... 21 12.1. Ohjaus ja tukeminen... 21 12.2. Erityisen tuen tteutus... 21 12.3. Käytössä levia pedaggisia keinja... 21 13. Resurssien seuranta... 22 Liite 1 Tarkempi hje lukitteluperusteen määrittelyyn
4 1. Erityispetuksen perusteet 1.1. Erityispetusta kskevat säädökset Ammatillinen erityispetus määritellään laissa ammatillisesta peruskulutuksesta 19 a (20.3.2015/246) seuraavasti: Oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuksi pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä ppimisen ja piskelun tukea tarvitsevien piskelijiden petus annetaan erityispetuksena. Erityispetuksella tarkitetaan piskelijan henkilökhtaisiin tavitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedaggista tukea sekä erityisiä petus- ja piskelujärjestelyjä. Erityispetuksen tavitteena n, että piskelija vi saavuttaa tutkinnn tai kulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitvaatimukset ja saamistavitteet. Erityispetuksessa vidaan piketa tutkinnn perusteista mukauttamalla ammattitaitvaatimuksia ja saamistavitteita sekä saamisen arviintia siinä määrin, kuin se n piskelijan henkilökhtaiset tavitteet ja valmiudet humin ttaen välttämätöntä. Kulutuksen järjestäjä päättää piskelijan petuksen järjestämisestä erityispetuksena sekä mukauttamisesta. Kulutuksen järjestäjän tulee laatia erityispetuksen tteuttamiseksi piskelijalle henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS), jta päivitetään tarvittaessa. Opiskelijaa ja tämän hultajaa tai laillista edustajaa tulee kuulla ennen edellä mainituista asiista päättämistä ja henkilökhtaisen petuksen järjestämistä kskevan suunnitelman vahvistamista 20 (20.3.2015/246) mukaisesti. Lisäksi suunnitelmassa humiidaan lukikulutus, jssa erityispetusta säätelee laki (629/1998) 13 :n (muutettu lailla 478/2003). Erityispetusta järjestettäessä nudatetaan Opetushallituksen määräyksiä petussuunnitelman ja näyttötutkinnn perusteista, kulutuksen järjestämän laatimaa petussuunnitelmaa ja muuta ppilaitksessa laadittua hjeistusta. Opiskelijaa kskevan tiedn siirtämisessä nudatetaan Oppilas- ja piskelijahultlakia, Lakia viranmaisten timinnan julkisuudesta sekä Henkilötietlakia. 1.2. Erityispetuksen yleiset periaatteet Erityispetuksen perustana vat Savn kulutuskuntayhtymässä (myöhemmin Sakky) määritellyt visi, missi ja arv. Tehtävänämme n hulehtia malta saltaan kk ikälukan kuluttamisesta timintaalueella niin, että alueen kaikilla nurilla n mahdllisuus kasvaa yhteiskunnan aktiivisiksi ja vastuullisiksi jäseniksi. Kulutusta suunniteltaessa ja järjestettäessä tetaan humin piskelijiden yksilölliset tarpeet ja elämäntilanteet. Opetuksessa käytetään justavia ja ppijan valmiuksia painttavia petusmenetelmiä ja käytännön työssä ppimista. Tavitteena n saada nurille heidän kykyjensä mukaan valmiudet ammattiin, työtimintaan, jatk-pintihin ja hyvään itsenäiseen elämään. Opetuksessa nudatetaan integraatiperiaatetta, jssa tukea tarvitsevien piskelijiden petus järjestetään ensisijaisesti tavallisissa ryhmissä muiden kanssa. Tarvittaessa sa erityispetuksesta vidaan järjestää pienryhmäpetuksena. Erityispetuksen järjestämisessä timitaan yhteistyössä hultajien, työnantajien ja piskelijan tukena timivien verkstjen kanssa.
5 2. Yhteistyö ja vastuunjak Opintjen suunnittelussa ja tavitteiden asettamisessa piskelija itse n keskiössä ja myös vastuussa pinnistaan. Erityistä tukea tarvitsevan piskelijan pintjen sujumisen apuna ppilaitksessa n mnipulinen asiantuntijaverkst. Tiednkulku timijalta tiselle n tärkeää ttaen kuitenkin humin tietjen luttamuksellisuus. Oppilaitksessa n svittu työn- ja vastuunjasta erityispetuksessa seuraavasti. Erityispetuksen vastuuhenkilöiden/työryhmän tehtävät Sakkyssä Rehtri kulutuspalvelujen timinnan ja henkilöstön jhtajana vastaa petustimelle lainsäädännössä asetetuista tehtävistä ja päättää petusta ja piskelijista kskevista asiista, jihin myös erityispetus kuuluu Timialajhtaja jhtaa man timialansa timintaa ja vastaa sen tavitteista päättää käytännön järjestelyistä yhteisesti svittujen menettelytapjen mukaisesti ja vastaa saltaan myös erityispetuksen järjestelyistä päättää piskelijavalinnasta sen mukaan, miten hallintsääntö tai delegintipäätökset antavat siihen valtuudet tekee päätöksen piskelijan tutkinttdistuksen tai tdistuksen saamisesta tutkinnn sista, js 19a :ssä tarkitetun mukauttamisen tai 21 :ssä tarkitettujen erityisten piskelujärjestelyjen käyttämisen vuksi piskelija ei le saavuttanut keskeisiä tutkinnn sien ammattitaitvaatimuksia ja saamistavitteita Kulutuspäällikkö tekee hallintpäätöksen piskelijan petuksen järjestämisestä erityispetuksena sekä mukauttamisesta piskelijaa tai hultajaa kuultuaan n vastuussa piskeluhulln mnialaisen asiantuntijaryhmän (OMAR) timinnasta ja tteutuksen seurannasta vastaa malta saltaan erityistä tukea tarvitsevien piskelijiden kulutuksen kehittämisestä ja tteuttamisesta HOJKSin mukaisesti Opint-hjaaja sallistuu erityistä tukea tarvitsevien piskelijiden hjaukseen suunnittelee yksilöllisiä justavia pintplkuja heidän pintjensa tukemiseksi ja etenemiseksi sallistuu piskelijan luvalla OMARin ja tekee yhteistyötä muun piskelijan tukiverkstn kanssa Erityispetuksen krdinaattri antaa urahjausta erityisesti pintjen päättymisvaiheessa timii erityispetuksen työryhmän kllekutsujana, puheenjhtajana ja raprti ryhmän timinnasta jhttiimille vastaa yhdessä erityispetuksen työryhmän kanssa hjeistuksen valmistelusta ja päivittämisestä timii yhteistyössä ppilaitksen jhdn ja eri henkilöstöryhmien sekä ppilaitksen ulkpulisen verkstn kanssa timii pettajien ja muun henkilökunnan tukena erityispetukseen liittyvissä asiissa krdini erityispetuksen henkilöstön kkntumisia tiedttaa erityispetukseen liittyvistä asiista sisäisessä ja ulkisessa verkstssa timii asiantuntijana erityispetuksen kulutukseen, hankkeisiin ja muuhun kehittämistyöhön liittyvissä asiissa ERVA (erityispetuksen vastuupettaja) Krdini erityispetusta ja tekee yhteistyötä eri verkstjen kanssa (esim. hultajat, ssiaali- ja terveystimi, työvimatimi) timii ryhmänhjaajan ja muun henkilöstön tukena HOJKS-prsessissa
6 timii kulutusalan tai yksikön erityispetuksen asiantuntijana tiedttaa ja hjeistaa vastuualuettaan erityispetuksen asiissa kirjaa antamansa tuen ehojksiin / ehopsiin tehtävät määritellään tarkemmin timi- tai kulutusalittain Erityispettaja timii pettajana integridussa erityispetuksessa, pienryhmän pettajana kirjaa antamansa tuen ehojksiin / ehopsiin vastaa malta saltaan tiedn siirtymisestä, erityisestä tuesta sekä yhteistyöstä kulun sisäisen ja ulkisen verkstn kanssa vi timia myös kulutusalansa tai yksikkönsä erityispetuksen vastuupettajana Ryhmänhjaaja vastaa ehopsin ja ehojksin laadinnasta, seurannasta sekä HOJKSin päättämisestä vastaa piskelijan ja alaikäisen hultajan kuulemisesta ennen HOJKSin, sekä mukauttamisen päätöstä Tiedttaa mukauttamisesta niitä pettajia, jita se kskee ja tarvittaessa työpaikkahjaajaa Käy piskelijan kanssa HOJKS-keskustelun jaksittain tai vähintään kaksi kertaa lukuvudessa ja päivittää HOJKSin jka jaks timii yhteistyössä piskelijan ja alaikäisen hultajan kanssa käynnistää tarvittaessa tukitimet ttamalla yhteyttä erityispetuksen vastuupettajaan, pint-hjaajaan, kuraattriin, terveydenhitajaan, piskelupsyklgiin tai muihin yhteistyötahihin sallistuu piskelijan luvalla piskeluhulln mniammatillisen asiantuntijaryhmän (OMAR) kkuksiin vastaa piskelijan jatk-hjauksesta Opettaja ilmittaa havaintihin perustuen erityisen tuen- tai mukauttamisen tarpeesta tiedttaa tarvittaessa piskelijille saatavilla levista tukitimista neuvttelee vaihtehtisista piskelutavista piskelijan, ryhmänhjaajan, ERVAn, pint-hjaajan tai kulutuspäällikön kanssa tiedttaa ryhmänhjaajalle, js piskelu ei etene tai js piskelija ei sallistu säännöllisesti piskeluun käynnistää erityiset tukitimet man petuksensa salta kirjaa antamansa tuen ehojksiin / ehopsiin Ammatinhjaaja ilmittaa havaintihin perustuen erityisen tuen- tai mukauttamisen tarpeesta timii piskelijan, pettajan ja ppimisen tukena. timii pajahjaajana (ala- ja yksikkökhtaista) antaa yksilöllistä hjausta kirjaa antamansa tuen ehojksiin Kulutussihteeri merkitsee diaarinumert hallintpäätöksistä piskelijan ehojksin merkitsee tdistuksiin tarvittavat alaviitteet 19a ja 21 tapauksissa pettajan antaman tiedn mukaan Opiskelija sallistuu HOJKSin laadintaan sekä seurantaan ilmittaa tuentarpeen muutksista ryhmänhjaajalle hyödyntää saamaansa erityistä tukea pintjen etenemiseksi Erityispetuksen kehittää ja krdini erityispetusta työryhmä vastaa Erityispetuksen järjestämistä kskevan suunnitelman päivittämisestä Kuraattri, psyklgi ja terveydenhitaja tekevät työnantajansa määrittelemän tehtävänkuvan mukaisesti yhteistyötä ppilaitksen henkilöstön kanssa hjauksellisissa asiissa. Tehtävät n määritelty Sakkyn hjaussuunnitelmassa, jssa myös muut ppilaitksen ulkpuliset yhteistyökumppanit n kuvattu.
7 3. Tuentarpeen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelija vidaan nimetä erityispiskelijaksi sillin, kun humataan että hän tarvitsee säännöllistä ja pitkäaikaista pedaggista tukea, tai erityisiä petus- ja piskelujärjestelyjä saavuttaakseen tutkinnn perusteiden mukaiset ammattitaitvaatimukset ja saamistavitteet. Nimeäminen tulee lla tarkkaan harkittua ja hulellisesti arviitu. Opiskelijan saamisen tunnistaminen n tärkeä sa erityispetuksen järjestämistä. Tieta saamisesta saadaan nurten, peruskulun päättävien piskelijiden päättötdistuksista, erilaisista testeistä, nivelvaiheen yhteistyön kautta ja erityispetuksen tarve vi ilmetä myös pintjen aikana, jten saamisen tunnistaminen n sa ppimisen arviintia kk piskelun ajan. Ammatillisen kulutuksen valmentavissa kulutuksissa piskelija saattaa surittaa perustutkintkulutukseen sisältyviä asiita, jtka tulee tunnistaa ja tunnustaa. Valmentavista kulutuksista saadaan myös runsaasti tieta piskelijan valmiuksista ja tuen tarpeista. Keskeisiä tietjen välittäjiä vat piskelijat itse, heidän hultajansa, pint-hjaajat, erityispettajat ja piskeluhulln henkilöstö. 3.1. Erityisen tuen tunnistaminen Erityisen tuentarpeen tunnistaminen Sakkyssa Ennakktiedt erityispetuksesta vastaavat pettajat tai pint-hjaajat ilmittavat ryhmänhjaajille piskelijavalinnan jälkeen ne erityistä tukea tarvitsevat piskelijat, jista n j tieta lähteinä vat yhteisvalinnan, jälkihaun ja harkintaan perustuvan haun tiedt, yksilöllistettyjen ppiaineiden arvsanat sekä muut ppilaitkseen yksilökhtaisesti siirretyt tiedt myös piskelija tai hänen hultajansa vi ilmaista piskelijan mahdllisen erityispetuksen tarpeen Opiskelijan tuntemus piskelupaikan vastaanttamisen yhteydessä piskelija täyttää taustatietlmakkeen, jnka perusteella ryhmänhjaaja haastattelee piskelijat. Ryhmänhjaaja vastaa siitä, että piskelijan peruskulun päättötdistus käydään läpi, jtta vidaan havaita mm. yksilöllistetyin tavittein piskellut aineet. Testit piskelijat sallistuvat alkuvaiheen pintjen aikana matemaattisten ja kielellisten perusvalmiuksien testaamiseen sekä lukiseulaan testeistä saatavaa tieta hyödynnetään piskelijan tukitimia suunnitelta- essa tarpeen mukaan piskelija hjataan piskelupsyklgille tarkempiin ppimiskyvyn selvityksiin Jatkuva seuranta Erityisen tuen tarve vi ilmetä myös myöhemmin pintjen aikana, jllin tulee harkita HOJKS:n laadintaa. Kunkin työyhteisön jäsenen tulee ennakida mahdllista tuen tarvetta, js: piskelijalla n runsaasti pissalja käyttäytyminen muuttuu tavanmaisesta työtaitjen kehityksessä tai ppimisessa n vaikeuksia sallistumisen aktiivisuus heikkenee nuren ssiaalisissa suhteissa tapahtuu muutksia piskelija alisuriutuu piskelija käyttäytyy hyvin trjuvasti herää muusta syystä huli nuresta
8 Alla kuva erityistä tukea tarvitsevan piskelijan piskeluplkuja, jita vidaan hyödyntää saamisen tunnistamisen jälkeen. Mikään pluista ei lpullinen, vaan niitä vidaan muuttaa piskelijan edistymisen edellyttämällä tavalla. 3.2. Erityisen tuen tunnustaminen (Kuva: Erityispetuksen käsikirja 2015, 37) Erityispetuksen peruste n aina määriteltävä. Määrittelyn perusteena n Tilastkeskuksen lukitus. Lukittelun perustana käytetään ensisijaista, erityispetuksen tarpeeseen eniten vaikuttavaa vaikeutta tai vammaa. Lievät vammat eivät le erityispetuksen peruste, ne kuuluvat nrmaalin tukipetuksen piiriin. Erityispetuksen peruste määritellään tarvittaessa mniammatillisesti, mikäli piskelijalla ei le selkeää diagnsia. Perusteen määrittelyssä tarvitaan erityispettajan ja/tai ssiaali- ja terveydenhulln sekä piskelijan verkstn asiantuntemusta. Ulkmaalaisen piskelijan kielivaikeus tai piskelijan tarvitsema lisätuki ei pelkästään riitä erityispetuksen perusteeksi. Alla vat tilastkeskuksen lukittelu perustekdeista, jtka n avattu tarkemmin hjeistukseksi liitteessä 1. 01 = hahmttamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet 02 = kielelliset vaikeudet 03 = vurvaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt 04 = lievä kehityksen viivästyminen 05 = vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma 06 = psyykkiset pitkäaikaissairaudet 07 = fyysiset pitkäaikaissairaudet 08 = autismiin ja Aspergerin ireyhtymään liittyvät ppimisvaikeudet
9 09 = liikkumisen ja mtristen timintjen vaikeus 10 = kuulvamma 11 = näkövamma 12 = muu syy, jka edellyttää erityispetusta 4. HOJKS Ennen erityispetuspäätöksen tekemistä ja henkilökhtaisen petuksen järjestämistä kskevan suunnitelman (HOJKS) laatimista n kulutuksen järjestäjän kuultava piskelijaa ja alaikäisen khdalla tämän hultajaa tai laillista edustajaa (L 630/1998, 20 ). Kun petus järjestetään erityispetuksena, tulee siitä tehdä hallinnllinen päätös. Päätöksestä piskelija tai hultaja vi hakea ikaisua. Sakkyssa kuulemisesta tehdään merkintä Wilmaan ja päätöstä haetaan myös Wilmassa levalla kaavakkeella. Sakkyssa HOJKS tehdään sähköisesti Wilmaan syksystä 2016 alkaen. HOJKSin avulla turvataan piskelijalle tarkituksenmukaiset petukselliset ratkaisut ja tarvittavat tuki- ja kuntutumistimenpiteet sekä varmistetaan mniammatillisen yhteistyön nnistuminen. HOJKS myös velvittaa kulutuksen järjestäjää. Onkin aina harkittava mitä tukikeinja piskelijalle vidaan tarjta ja miten piskelija hyötyy HOJKSsta. Aikuispiskelijille erityisen tuen suunnitelma n sana henkilökhtaistamis -asiakirjaa. Ryhmänhjaaja vastaa HOJKSin laadinnasta ja päivityksestä. Mukana vivat lla piskelijan lisäksi hänen hultajansa. Asiantuntijina ryhmänhjaajan tukena timivat erva tai erityispettaja ja lisäksi tarvittaessa muita asiantuntijita. HOJKSin laatimisesta Wilmaan n erillinen hjeistus liitteenä. HOJKS laaditaan mahdllisimman pian pintjen alkaessa ja tukitimet alitetaan välittömästi. HOJKSia laadittaessa tulee tukitimet lla suunniteltuna ja kirjattuna. Ellei suunnitelmaa le vitu tehdä ennen tilastintipäiviä (20. syyskuuta ja 20. tammikuuta), ei piskelijaa vida sillin laskea erityispiskelijaksi. Ryhmänhjaaja seuraa tukitimien riittävyyttä ja kirjaa säännöllisesti pidettävissä hjauskeskusteluissa pintjen etenemisen ehojksiin. Tarvittavat tukitimet näkyvät Wilmassa. Opettajat ja hjaajat täydentävät tavitteita ja tukitimia sekä kirjaavat niiden tteutumista. Mikäli erityisen tuen tarve lakkaa piskelun kestäessä, ryhmänhjaaja tekee siitä merkinnän ehojksiin. Sillin piskelijaa ei ilmiteta erityispiskelijiden määrässä laskentapäivänä.
10 HOJKS-prsessi Sakkyssa Mitä Miten Kuka Ennakktiedt ja lähtötasn kartitus (HOPS) HOJKSin laadinta ennen tilastintipäivää Tilastintipäivät 20.9. (syksy) 20.1. (kevät) Tiedttaminen lukuvuden aikana ja jaksjen vaihtuessa HOJKSin tteutuminen ja seuranta lukuvuden aikana ja jaksjen vaihtuessa Opiskelijavalinnan vahvistuttua pt ja ervat selvittävät kulutuspäällikön kanssa erityistä tukea tarvitsevien piskelijiden ryhmiin jakautumisen sekä erityispetuksen järjestämisen tarpeen peruskulusta timitettujen ja harkintaan perustuvan haun tietjen perusteella. Kartitetaan lähtötilanne kaikilta piskelijilta ja merkitään Wilmaan. perusvalmiuksien testaus lähtötastesteillä (matematiikka, luki, kielet) peruskulun päättötdistuksen taustatiedt (keskiarv, yksilöllistetyt pinnt) ryhmänhjaajan alkuhaastattelut peruskulusta timitetut tiedt harkintaan perustuvan haun kautta siirtyneet tiedt muut yksilölliset tiedt Kartitetaan tarkemmin piskelijan tarvitsema tuki piskelijan (hultajan) ja tarvittavan sisäisen verkstn kanssa yhdessä. Kirjataan tiedt Wilmaan Ryhmänhjaaja kuulee hultajaa ja laittaa merkinnän Wilmaan. HOJKSin allekirjittaa RO. HOJKS kpiidaan piskelijalle. Alkuperäinen HOJKS timitetaan hallintsihteerille, jka valmistelee KP:lle päätöksen. KP tekee päätöksen petuksen järjestämisestä erityispetuksena. Kulutussihteeri merkitsee diaarinumern Wilmaan. HOJKS n laadittava ja tukitimet alitettava tilastintipäivään mennessä. Svitaan petuksen järjestelyistä ja vastuista, yhteistyöstä verkstn kanssa ja HOJKSin seurannasta ja päivittämisestä. RO kirjaa tilastintiajankhdan tiedt lukkakhtaiseen tarkistuslistaan lukukauden tilastintipäivän mukaisesti. RO tiedttaa piskelijan tuen tarpeesta petus- ja hjaushenkilöstölle. Wilman petusryhmissä (arviintikirja) HOJKSin merkkinä n sininen i piskelijan nimen perässä. RO kirjittaa pintihin suunnitellut tukitimet. Opettaja tarkistaa tukitimet ja kirjaa tteutuksen Wilmaan. Opiskelijaa kannustetaan kertmaan tuen tarpeesta petushenkilöstölle ja työssäppimisen hjaajille. HOJKSia päivitetään yhdessä piskelijan kanssa jaksn päättyessä ja tarvittaessa. RO käy säännöllisesti hjauskeskustelut piskelijan kanssa. Humiidaan piskelijalta ja muilta pettajilta saatu palaute. Tarkistetaan tavitteiden tteutuminen ja tuetaan jatksuunnitelmien tekemisessä. OPO ERVA kulutuspäällikkö(kp) RO piskelija, ERVA pettajat RO piskelija ERVA OPO Hallintsihteeri Kulutussihteeri KP RO pettaja piskelija ERVA RO
11 Opintjen päättyessä pettaja piskelija ERVA RO kirjaa hjauskeskustelujen myötä tteutuneet timenpiteet, uudet tarpeet ja muutkset Wilmaan. Opettajat kirjaavat teeman tai saamisalueen san päättyessä sen aikana tteutuneet tukitimet piskelijan tietihin. Mikäli tuen tarve lakkaa, RO kirjaa tiedn ehojksiin, sekä tiedttaa muutksesta kulutussihteerille. Kulutussihteeri arkisti HOJKSin. Opiskelijan jatksijittumista tuetaan tekemällä yhteistyötä TE-palveluiden, työelämän, kulutuksen ja piskelijan tukitahjen kanssa. Opiskelijan jatk-pintjen ja työllistymisen suunnitelmat tarkistetaan ja kirjataan Wilmaan. Svitaan mahdllisesta yhteydenpidsta pintjen jälkeen. RO tekee lppukirjaukset Wilmaan. HOJKS arkistidaan 10 vutta. Kulutussihteeri OPO RO piskelija ERVA 5. Erityistä tukea tarvitsevan piskelijan hjaus ja petus HOJKSia laadittaessa suunnitellaan ne tukitimet, jita piskelijalle vidaan järjestää piskelun tueksi. Erityispettajan hjaus, ammatinhjaajan tuki, rinnakkais-/samanaikaispetus, pienryhmäpetus sekä työvaltainen ppiminen ja petus vat ala- ja yksikkökhtaisia tukikeinja. Linkki Sakkyn erityispetuksen tukimutihin. Muut tukikeint, jita käytetään petuksessa yleisesti, työssäppimisessa, ppimisen ja saamisen arviinnissa: Erilaiset hjauksen ja petuksen tukikeint Yleisesti petuksessa käytettäviä ppimisen tukemisen keinja Tuki työssäppimisessa ja näytöissä hjeet mahdllisimman lyhyitä ja selkeitä (selkkielisyys) hjeet asteittain, jaksittain, välivaiheittain hjeet tistetaan ja näytetään kirjallisina selvennetään käsitteitä ja vierasperäisiä sanja tuntimateriaali annetaan etukäteen kuunteleminen ja kirjittaminen eri aikaan eri aistien käyttö (kuul, näkö, tunt, maku, haju, liike) palaute ppimistehtävistä timinnallisten ppimis- ja petusmenetelmien käyttö mahdllisimman rauhallinen ppimisympäristö (äänet, valt, järjestys/siisteys) työskentelyn tauttaminen timinnan hjauksen tukeminen (alittaminen, tekeminen, valmiiksi saaminen, tarkistaminen. spivan työpaikan löytäminen tarvittaessa ennakkkäynnit yhdessä tuki työpaikkahjaajalle piskelijan hjaukseen piskeluhulln knsultinti tarvittaessa piskelijan perehdytys (mm. työpaikka, työvälineet, työtveri, työpaikan tavat ja kulttuuri) näyttösuunnitelman tarkennus suulliset ja kirjalliset selkkieliset hjeet mahdllisuus harjitella ja kerrata pittavia asiita
12 saamisen kartittamista, pitun arviintia kannustusta pitun varmistamista ja keskustelua piskelijan kanssa tarvittaessa lisähjausta ja harjittelua hjeiden ja tehtävien täsmentäminen ja selventäminen, vaikean vaiheen yli hjaaminen kysymysten avulla tuki työyhteisössä timimiseen lisähjauskäynnit työssäppimispaikalle piskelijiden keskinäinen vertaistuki sanallinen arviinti. Oppimisen arviinti suullinen palaute ja keskustelu kirjallisten tehtävien vähentäminen ppimistehtävien sittaminen kirjallisten ppimistehtävien täydentäminen suullisesti tai visuaalisesti timinnallisten menetelmien ja tehtävien käyttö lisäajan antaminen ppimistehtävien ja kkeiden tekemiseen ppimistehtävien surittaminen pari-, ryhmä- tai ktitehtävinä. Osaamisen arviinti piskelijan valmentaminen esim. kirjallisten hjeiden läpikäyminen, harjittelu ja keskustelu piskelijan kanssa tekemällä ppimisen ja näyttämisen krstaminen tarvittaessa uusintanäyttö mnipulisten arviintimenetelmien käyttäminen mm. prtfli. 6. Työssäppiminen ja ammattisaamisen näytöt Erityistä tukea tarvitsevan piskelijan työssäppiminen ja ammattisaamisen näytöt vat sa piskelijan HOJKSia. Opiskelijaa tuetaan ennen työssäppimista, työssäppimisen aikana, sen lppuvaiheessa sekä tarpeen mukaan työssäppimisen. Edellä taulukssa n eri tukimutja. Oppilaitksessa n laadittu Mdleen työpaikkahjaajakulutuksen materiaali. Opiskelijaa kskevia tietja annetaan työssäppimispaikkaan humiiden salassapitvelvllisuus. Erityistä tukea tarvitsevalle piskelijalle ammattisaamisen näytöt antavat mahdllisuuden sittaa käytännön vahvuuksiaan. Useimmiten piskelija kuitenkin tarvitsee pettajan valmentamisen ja rhkaisevan tuen näyttötilanteeseen. Myös pettajan ja työpaikkahjaajan yhteistyö krstuu kun piskelijalla n rajitteita ppimisessaan tai timinnassaan. Opiskelijan ammattisaamisen näyttö suunnitellaan ja tteutetaan nudattaen tutkinnn perusteiden phjalta laaditun ammattisaamisen timielimen hyväksymän tutkinnnsakhtaisen ammattisaamisen näytön arviinti- ja tteutussuunnitelman mukaisesti. Ennen näyttöä tteutetuilla hjaus- ja tukitimilla pyritään varmistamaan piskelijan suriutuminen näytöstä. Näyttö suunnitellaan jkaisen piskelijan vahvuudet ja tuen tarpeet humin ttaen. Yksilölliset ert vidaan ttaa humin mm. antamalla lisäaikaa ppimiselle, tekemällä sanäyttöjä, tarjamalla vaihtehtisia näyttötapja, valitsemalla näyttöpaikaksi ppilaits tai työpaikka, antamalla hjausta ammattisaamisen näytön aikana sekä mukauttamalla tarvittaessa tavitteita. Suunnittelun lähtökhtana n piskelijan HOJKS ja piskeltava tutkinnn sa sekä piskelijan tiveet ja kyvyt, piskelijan tuen tarpeen määrittely, suunnitelma tuen tarpeesta työssäppimispaikassa sekä työssäppimisen sijittuminen pintjen ajalle. Näytön aikana piskelijalle annettu lisätuki kirjataan HOJKSiin ja saatuja kkemuksia hyödynnetään seuraavien ammattisaamisen näyttöjen suunnittelussa. Mikäli piskelija surittaa mukautetuin tavittein
13 tutkinnn san, hänellä n ikeus surittaa myös ammattisaamisen näyttö mukautetuin tavittein. Sillin mukautus kirjataan ammattisaamisen näytön arviintilmakkeeseen. 7. Arviinti Ensisijaisesti erityistä tukea tarvitsevien arviinnissa lähdetään siitä, että piskelija surittaa perustutkinnn perusteissa määriteltyjen ammattitaitvaatimusten ja arviintikriteereiden mukaisesti, jskin tuettuna. Opiskelijalla n ltava mahdllisuus näyttää saamisensa mnipulisin ja vaihtelevin tavin sekä hänelle tulee löytää spiva arviintimenetelmä. Opiskelijan tarvitsemat apuvälineet, tulkkaus, henkilökhtainen avustaja, tiet- ja viestintätekniset keint yms. eivät saa vaikuttaa piskelijan arviinnin arvsanaa alentavasti. 7.1. Mukauttamistarpeen arviinti Mikäli piskelija ei jssakin tutkinnn sassa saavuta perustutkinnn perusteissa ilmaistuja tyydyttävä 1-tasn ammattitaitvaatimuksia ja saamistavitteita, niitä vidaan mukauttaa ja speuttaa piskelijan edellytysten mukaisiksi, tällöin käytetään mukautettuja arviintikriteerejä (19 a (20.3.2015/246)). Opiskelijan yksilöllisenä tavitteena vi lla keskeisten ammattitaitvaatimusten saavuttaminen, jllin tavitellaan T1-tasn saamista. Opiskeluun ja tavitteen saavuttamiseen vidaan käyttää enemmän aikaa ja mnipulisia menetelmiä. Tällöin ei le kyse mukauttamisesta. Mukauttamista ei le myöskään se, että piskelija käyttää useita harjituskertja tai erilaisia ppimisympäristöjä saavuttaakseen tavitteet. Mukauttamisen perusteeksi eivät käy myöskään runsaista pissalista jhtuvat hunt ppimistulkset, jiden syynä ei le piskelijan ppimiskyvyn puute. Näissä tapauksissa piskelijan pintjen edistymistä tuetaan muilla keinilla. Mukauttamisen tarvetta arviidaan humiiden piskelijan tilanne ja tutkinnn T1 tasn arviintikriteerit; vidaank ne saavuttaa petusta yksilöllistämällä ja erityispetuksen tuella. Tutkintrakenteen justt mahdllistavat myös esimerkiksi valinnaisten tutkinnn sien käyttämisen siten, että ne tukevat piskelijan suriutumista yleisten tavitteiden mukaisesti. Valinnaisuuden avulla piskelijan n mahdllista syventää, laajentaa tai täydentää saamistaan. Erilaiset hjauksen ja petuksen menetelmät ja tukikeint vat khdassa 5.1 (HUOM! vat erityispetuksen tukimenetelmiä, eivätkä sellaisenaan le mukauttamista). 7.2. Kuuleminen ja päätös Kulutuspäällikkö vi tehdä päätöksen mukauttamisesta piskelijaa ja hänen hultajaansa kuultuaan. Mukauttamisesta tulee keskustella piskelijan ja alaikäisen piskelijan hultajan kanssa ja piskelijalle n kerrttava, mitä mukauttaminen aiheuttaa jatk-pintja ajatellen. Kuitenkaan kirjallista sustumusta mukautukseen ei tarvita. Kulutuspäällikkö tekee mukautuksesta aina erillisen päätöksen, päätöstä ei vi liittää päätökseen petuksen tteuttamisesta erityispetuksena. 7.3. Mukautettu arviinti Erityispetuksessa vidaan piketa tutkinnn perusteista mukauttamalla ammattitaitvaatimuksia ja saamistavitteita sekä saamisen arviintia siinä määrin, kuin se n piskelijan henkilökhtaiset ta-
14 vitteet ja valmiudet humin ttaen välttämätöntä. (L630/19 ). Tällöin piskelija ei hjauksesta hulimatta saavuta jssakin tutkinnn sassa tutkinnn perusteissa ilmaistuja T1-tasn ammattitaitvaatimuksia ja saamistavitteita. Mukauttamisen tarve tulee arviida mahdllisimman varhaisessa vaiheessa. Mukauttamisen tarpeen arviinti vi tulla ajankhtaiseksi j heti piskelujen alussa piskelijasta saatujen taustatietjen ja/tai piskelutilanteissa tehtyjen havaint- ja menestymistietjen perusteella. Js mukautusta suunnitellaan tehtäväksi j kulutuksen alkaessa, piskelijan pitää timittaa tarpeelliset dkumentit ja mahdlliset mniammatilliset lausunnt (esimerkiksi aikaisempi HOJKS, lääkärintdistus, psyklgiset testit) mukauttamispäätöksen perusteeksi. Epävarmissa tapauksissa tteutetaan petusta perustutkinnn perusteiden ammattitaitvaatimusten ja saamistavitteiden phjalta, havainnidaan piskelun edistymistä ja tarvittaessa mukautetaan ammattitaitvaatimuksia, saamistavitteita ja arviintikriteereitä (Arviinnin pas 2015). Tutkinnn san tavitteita ei tarvitse mukauttaa, js saaminen ei le leellista työn tekemisen kannalta. Esimerkiksi js piskelija ei saavuta liiketaluden perustutkinnn Asiakaspalvelun ja myynnin saamisalan vieraan kielen (englanti) ammattitaitvaatimuksia, tutkinnn san tavitteita ei tarvitse mukauttaa, kska ammattitaitvaatimus ei le työprsessin hallinnan kannalta keskeinen (Opas mukauttamiseen 2016, s 11). Mukauttamisen tarpeen tteaa yleensä pettaja mien havaintjensa perusteella. Opettaja arvii, nk saaminen keskeistä. Js taas jkin saaminen ei le keskeistä työn tekemisen kannalta, ei tutkinnn saa tarvitse mukauttaa. Tarkempi kuvaus mukauttamisesta kirjataan HOJKSiin. Mukauttaminen vi lla laadullista, määrällistä tai mlempia. Määrällisessä mukauttamisessa tutkinnn san saamistavitteita ja ammattitaitvaatimuksia vähennetään tai kavennetaan. Oleellista n keskittyä piskelijan työllistymisen kannalta keskeisimpien työtehtävien ppimiseen. Näiden työtehtävien salta n kuitenkin humiitava riittävä työturvallisuuden hallinta. Laadullisessa mukauttamisessa työn tekemisen itsenäisyys vähenee ja hjaus työtehtäviin lisääntyy. Tällöin saamistavitteita ja ammattitaitvaatimuksia kuvatessa käytetään usein termejä hjattuna, tuettuna, avustettuna (Opas mukauttamiseen 2016). Säädösten mukaan erityispetuksessa petus n mukautettava siten, että piskelija mahdllisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa peruskulutuksessa. Js piskelijan saaminen jää lennaisilta sin puutteelliseksi, piskelijalle ei vida antaa tutkinttdistusta.
15 7.4. Mukauttamisprsessi Sakkyssa (Opas mukauttamiseen 2016) Mukauttaminen vi tarkittaa työn tekemisen itsenäisyyden vähentämistä tai että tavitteita vähennetään ja pistetaan. Tavitteita ei vi kuitenkaan pistaa keskeisiltä silta. Tutkintkhtaisesti vi lla määräyksiä siitä, mitä tutkinnn sia tai pintja ei vida mukauttaa. Kun pintihin tai ammatissa timimiseen sisältyy alaikäisten turvallisuutta, ptilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta kskevia vaatimuksia, ns. SORA-tutkinnissa n arviiva piskelijan valmiudet käytännön työn edellyttämiin turvallisuusvaatimuksiin. Työ- tai asiakasturvallisuutta kskevia tavitteita ei vida mukauttaa missään tutkinnssa. Mitä Miten Kuka tekee Mukautustarpeen arviinti Opiskelijan/ hultajan kuuleminen Tehdään HOJKS (Wilma), js sitä ei le vielä tehty Haetaan kirjallisesti mukauttamispäätöstä Opintjen alussa varmennettujen dkumenttien perusteella tai pintjen aikana tutkinnn san pettajien havaintjen perusteella. esim. keskustelu kerrttava, miten mukauttaminen vi näkyä tdistuksessa ja miten se vi vaikuttaa tutkinttdistuksen saamiseen kerrttava, mitä se vi aiheuttaa jatk-pintja tai työllistymistä ajatellen piskelijan realististen tavitteiden psitiivinen merkitys hum. ltava ennen mukauttamista hallintpäätös erityispetuksesta (HOJKS) Wilman ehops-lmake jk tutkinnn saan tai pienempään sa-alueeseen ryhmänhjaaja, pettaja(t), hultaja ja erityispettaja ryhmänhjaaja merkitse ehops lmakkeelle, että hultajaa kuultu mukautuksesta ryhmänhjaaja ryhmänhjaaja ja pettava pettaja hakevat päätöstä kulutuspäälliköltä. Kulutussihteeri merkitsee päätöksen piskelijan ehopsiin
16 Laaditaan henkilökhtaiset mukautetut ammattitaitvaatimukset ja saamistavitteet arviintikriteereineen Opetuksen ja arviinnin suunnittelu Laaditaan Wilmaan ehojksiin käyttäen apuna vahvistettuja valmiita Luvin ja Bvalliuksen mukautettuja arviintikriteereitä. Linkit mukautettuihin tavitteisiin ja arviintikriteereihin Valmiit mukautetut arviintikriteerit ammatillisiin ja YTO-pintihin http://www.luvi.fi/piskelijalle/petussuunnitelmat/ http://www.ba.fi/piskelu/petussuunnitelmat/ Suunnitellaan ppimisen ja petuksen sisällöt, petuksen tteutustapa ja menetelmät, ppimisympäristöt ja ppimisen ja saamisen arviintitavat. Ne kirjataan Wilmaan, -ehojks/timenpiteet vai ehops Opettava pettaja erityispettajan tuella ryhmänhjaaja, erityispettaja Kirjataan tavitteet ja suunnitelma tukitimista Tiedttaminen ehojksiin henkilökhtaiseen petussuunnitelmaan ryhmänhjaaja, erityispettaja Opettajia ja hjaajia jita mukauttaminen kskee ryhmänhjaaja sekä tarvittaessa työpaikkahjaajaa mukautettu päätös näkyy Wilmassa punaisella värillä Mukautetun petuksen tteuttaminen Opetuksessa tulee keskittyä piskelijan vahvuuksiin. piskelijaa pettavat ja hjaavat henkilöt Humiidaan petussisällöt, -järjestelyt, - menetelmät ja -ympäristöt. Esim. ppimistyylien hyödyntäminen, ppimisympäristön kehittäminen, materiaalin yksilöllistäminen, kertaukset ja rutiinit, annetaan aikaa ppimiseen, samanaikaispetus, justavat pienryhmät, työssä harjaantumista jne. Seuranta ja tteutus Kirjataan (Wilma:eHOJKS/timenpiteet pettava pettaja ja ammatinhjaaja Arviinti Kriteeriperusteista, saamista verrataan laadittuihin mukautettuihin arviintikriteereihin. Rinnalla kuljetetaan tutkinnn perusteiden mukaisia arviintikriteereitä. Tarvittaessa mukautuspäätös vidaan purkaa, mikäli piskelija saavuttaa T1-tavitteen. Opiskelijan saaminen arviidaan sanallisesti numeerisen lisäksi, kun kk tutkinnn sa n mukautettu. Wilmassa n sanallisen arviinnin tukilausekkeita. pettava pettaja tai tutkinnn san arvsanan antaja erityispettajan tuella.
17 7.5. Mukautetut tavitteet ja arviintikriteerit Sakkyssa käytetään mukautettujen tavitteiden laadintaan apuna mukautusprsessin khdan 5 linkkejä (Luvin ja Bvalliuksen hjeistus). Mukauttaminen tehdään kuitenkin aina yksilöllisesti ja humiidaan piskelijan vahvuudet. Tavitteet ja arviintikriteerit kirjataan ehojksiin. Mukauttaminen tarkittaa ammattitaitvaatimusten ja saamistavitteiden speuttamista piskelijan ppimisedellytysten mukaisiksi ja mukautetun arvsana-asteikn taslle. (kuva Arviinninpas 2015, s.67) Tyydyttävä tas (T1-tas) n määritelty niin, että sen saavuttaessaan piskelija tai tutkinnn surittaja pystyy työllistymään alan perustehtäviin ja erikistumisalansa työhön. T1-tasn arviinnin saavuttava piskelija työllistyy useimmiten avimille työmarkkinille. Mukautetuin ammattitaitvaatimuksin pinnt surittanut piskelija työllistyy usein avustaviin tai rajattuihin tehtäviin tai tuettuun työhön. Mukautetun kiitettävän tasn ammattitaitvaatimukset ja saamistavitteet vat alle T1 -tasn vaatimusten. Opiskelijan yksilöllisiä tavitteita ja arviintikriteerejä laadittaessa n tärkeää humiida, että piskelija saisi työllistymisensä kannalta riittävät tiedt ja taidt. Työturvallisuuteen liittyviä ammattitaitvaatimuksia piskelijan tulee hallita vähintään T1- tasisesti suhteessa työtehtäviin saadakseen tutkinttdistuksen. Mikäli piskelija saavuttaa ammattitaitvaatimuksen arvsanalla T1M, niin sillin työturvallisuuden itsenäisessä hallinnassa n usein puutteita. Tällöin tulee harkita, saak piskelija tutkinttdistuksen asemasta tdistuksen saamista. Kun kk tutkinnn sa mukautetaan, tulee piskelijan saamisesta myös sanallinen arviinti. Sanallisen arviinnin tekee pettava pettaja tai tutkinnnsan antaja erityispettajan tuella. Sanallinen arviinti tehdään Wilmaan. Mukautettuja tavitteita kuvaavat arviintikriteerit: Arvsana K3 M) = Ohjattuna Opiskelija pystyy työllistymään tutkinta vastaavalle alalle ja kulutushjelman mukaisiin avustaviin tehtäviin, vaikka puutteita työtaidissa ja tiedissa lisikin. Opiskelija työskentelee tutuissa tistuvissa työtehtävissä hjauksen saatuaan, hjattuna/jatkuvasti hjattuna, tutussa työympäristössä, työparin kanssa. Arvsana H2 M) = Tuettuna Opiskelija pystyy hjattuna työllistymään tutkinta vastaavalle ammattialalle ja yksilöllisesti valittuihin työtehtäviin Opiskelija työskentelee tuettuna, yksilöllisesti/jatkuvasti hjattuna; tutuissa lissa, tutuissa työtehtävissä; työparina
18 Arvsana T1 M) = Avustettuna Opiskelija työllistyy tuettuun työhön tai yksilöllisesti järjestettyyn työtimintaan. Opiskelija työskentelee työparin pastuksella ja avustettuna, yksilöllisesti paljn harjitellut, tutut työtehtävät; kk ajan työparina; jkaisessa työvaiheessa 8. Erityiset piskelujärjestelyt Laki ammatillisesta kulutuksesta (21 20.3.2015/246) mahdllistaa sen, että piskelussa vidaan myös muutin kuin lain 19 a :ssä tarkitetussa erityispetuksessa piketa tutkinnn tai kulutuksen perusteiden mukaisista ammattitaitvaatimuksista tai saamistavitteista ja saamisen arviinnista. Tällainen pikkeaminen n mahdllista, js: 1) tutkinnn tai kulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitvaatimukset tai saamistavitteet vat lsuhteet tai aikaisemmin hankittu saaminen humiiden jiltakin sin piskelijalle khtuuttmia; tai 2) pikkeaminen n perusteltua piskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisten piskelujärjestelyjen käyttämisen tavitteena n, että piskelija vi surittaa tutkinnn tai kulutuksen, vaikka hän 1 mmentissa tarkitettujen syiden vuksi jiltakin sin ei vi saavuttaa tutkinnn tai kulutuksen perusteiden mukaisia ammattitaitvaatimuksia tai saamistavitteita. Ammattitaitvaatimuksista ja saamistavitteista vidaan piketa vain siinä määrin, kuin se 1 mmentissa tarkitettujen syiden vuksi n välttämätöntä. Kulutuksen järjestäjä päättää erityisistä piskelujärjestelyistä. Opiskelijaa ja tämän hultajaa tai laillista edustajaa tulee kuulla ennen päätöksen tekemistä. Erityiset piskelujärjestelyt liittyvät usein pikkeavaan peruskulutaustaan tai muuhun pikkeavuuteen, jka vaikeuttaa khtuuttmasti muutin nrmaalisti eteneviä pintja. Erityiset piskelujärjestelyt vat siis mahdllisia myös sillin kun ei le kyse erityispetuksesta. Opetushallitus vi tutkinnn tai kulutuksen perusteissa määrätä, miltä sin ammattitaitvaatimuksista ja saamistavitteista ei vida piketa tässä pykälässä tarkitettuja erityisiä piskelujärjestyksiä käyttämällä. Erityiset piskelujärjestelyt sisältyvät Sakkyn arviintihjeeseen 2016. 9. Tdistukset 9.1. Tutkinttdistus ja alaviitteet Opiskelijalle annetaan tutkinttdistus, vaikka perustutkinnn ammattitaitvaatimuksia tai saamistavitteita ja saamisen arviintia lisikin mukautettu tai niistä lisi pikettu, mikäli piskelija n saavuttanut perustutkinnn keskeiset ammattitaitvaatimukset ja saamistavitteet. Tutkinttdistus tuttaa aina jatk-pintkelpisuuden. Vastaanttava ppilaits arvii piskelijan sveltuvuuden niihin pintihin, jihin hän n hakeutumassa. Näyttötutkintjärjestelmässä ei tutkinnn sien tavitteita vida mukauttaa. Kun tutkinnn ammattitaitvaatimuksia tai saamistavitteita ja saamisen arviintia n mukautettu, siitä n tehtävä merkintä tdistukseen. Mukautetuista ammattitaitvaatimuksista tai saamistavitteista ja saamisen arviinnista n tehtävä alaviitemerkintä päättötdistukseen ja myös näyttötdistukseen.
19 Lisäksi merkitään sanallinen arviinti piskelijan saamisesta alaviitteeseen, js kk yhteisen tutkinnn san saamistavitteet ja saamisen arviinti n mukautettu ja näyttötdistukseen, js ammatillisen tutkinnn sana ammattitaitvaatimuksia ja saamisen arviintia n mukautettu. Sanallisen arviinnin saamisesta tekee pettaja Wilmaan. Arvsanaan liitettävät viitteet: M) M-tunnus liitetään heti arvsanan perään. Mukauttamisen tapja / tilanteita vi lla useita erilaisia, jllin syntyy useita M) -merkintöjä. Ne numeridaan juksevasti. Alaviite-esimerkkejä mukauttamistilanteisiin: Ammatillisten tutkinnn sien mukauttaminen M) Tutkinnn san ammattitaitvaatimuksia ja saamisen arviintia n mukautettu ammatillisesta peruskulutuksesta annetun lain (630/1998, muuts 246/2015) 19 a :n perusteella. Näyttötdistuksen alaviite samasta tilanteesta: M) Ammattisaamisen näyttöjen ammattitaitvaatimuksia ja saamisen arviintia n mukautettu ammatillisesta peruskulutuksesta annetun lain (630/1998, muuts 246/2015) 19 a :n perusteella. Opiskelija sallistuu ryhmän mukana ympäristövaikutusten arviintiin, mittausten tekemiseen sekä tarvittavien näytteiden ttamiseen. Yhteisten tutkinnn san yhden sa-alueen mukauttaminen M1) Tutkinnn san sa-alueen, tinen ktimainen kieli, saamistavitteita ja saamisen arviintia n mukautettu ammatillisesta peruskulutuksesta annetun lain (630/1998, muuts 246/2015) 19 a :n perusteella. Yhteisen tutkinnn san mukauttaminen M2) Tutkinnn san saamistavitteet ja saamisen arviinti n mukautettu ammatillisesta peruskulutuksesta annetun lain (630/1998, muuts 246/2015) 19 a :n perusteella. Opiskelija saa peruslaskutimitukset, käyttää mittavälineitä työssä hjatusti, ymmärtää kemiallisten aineiden hulellisen käsittelyn merkityksen ja saa käyttää tietknetta hjatusti tiednetsintään ja piskeluun. Sekä mukautettu että järjestetty tisin M) Tutkinnn san ammattitaitvaatimuksia ja saamisen arviintia n mukautettu ja niistä n pikettu ammatillisesta peruskulutuksesta annetun lain (630/1998, muuts 246/2015) 19 a ja 21 :n perusteella. (myös vastaavat versit yhteisistä aineista sveltaen). Alaviite-esimerkkejä erityiset piskelujärjestelyt: Opetus n järjestetty tisin ( erityiset petusjärjestelyt ) ilman mukauttamista M) Tutkinnn san ammattitaitvaatimuksista ja saamisen arviinnista n pikettu ammatillisesta peruskulutuksesta annetun lain (630/1998, muuts 246/2015) 21 :n perusteella. Opetus n järjestetty tisin ( erityiset petusjärjestelyt ) ilman mukauttamista M) Tutkinnn san saamistavitteet ja saamisen arviinnista n pikettu ammatillisesta peruskulutuksesta annetun lain (630/1998, muuts 246/2015) 21 :n perusteella (svelletaan myös tutkinnn san sa-alueeseen). Jukseva viitenumerinti 1) Tutkinnn san sa-alueen, tinen ktimainen kieli, saamistavitteiden salta n pikettu ammatillisessa peruskulutuksesta annetun lain (630/1998, muuts 246/2015) 21 perusteella. Opiskelija n
20 surittanut tisen ktimaisen kielen sa-alueen tilalla X sp X:n saamistavitteita ammatillisen perustutkinnn mudstumisesta annetun valtineuvstn asetuksen (801/2014 3 ) perusteella. 9.2. Tdistus saamisesta Mikäli petusta n mukautettu niin, ettei piskelija le saavuttanut keskeisiä tutkinnn sien ammattitaitvaatimuksia ja saamistavitteita, hänelle ei vida antaa tutkinttdistusta. Tdistusta suritetuista tutkinnn sista ei vida myöskään antaa sellaisten tutkinnn sien salta, jissa piskelija ei le saavuttanut keskeisiä ammattitaitvaatimuksia. Kulutuksen järjestäjä antaa tällaisissa tilanteissa tdistuksen piskelijan saamisesta (L 630/1998, muuts 246/2015, 25 e ). Päätöksen tekee timialajhtaja. Tutkinnn sien keskeiset ammattitaitvaatimukset jäävät viime kädessä asiantuntevalle pettajalle harkittavaksi, mutta apuna vi käyttää esim. Luvin petussuunnitelmaan laadittuja keskeisiä tavitteita. http://www.luvi.fi/piskelijalle/petussuunnitelmat/ Kun piskelijalle annetaan tdistus suritetuista tutkinnn sista tai tdistus piskelijan saamisesta, kirjitetaan alaviitteeseen maininta, että piskelijan piskelu n päättynyt. 10. Erityispetus VALMA-kulutuksessa Sakkyssa järjestetään ammatilliseen peruskulutukseen valmentavaa kulutusta (VALMA-kulutusta), jhn vivat ammatillisen kulutuksen ulkpulelle jääneet nuret, maahanmuuttajat, maa kulutusalaa etsivät tai esimerkiksi ppispimuskulutukseen tähtäävät nuret. Kulutuksen tavitteena n antaa piskelijille valmiuksia ammatilliseen peruskulutukseen hakeutumiseksi sekä vahvistaa piskelijiden edellytyksiä surittaa ammatillinen perustutkint. Kulutusta järjestettäessä timitaan yhteistyössä muiden nivelvaiheen sidsryhmien, kuten työpajatimijiden, ssiaali-, terveys- ja nuristyön viranmaisten sekä myös peruspetuksen järjestäjien, kanssa. Kulutus n lunteeltaan justavaa, ja se mahdllistaa yksilölliset pintplut ja siirtymisen tutkinttavitteiseen tai muuhun kulutukseen vaikka kesken valmentavan vuden. VALMA-kulutusta kskevat samat integridun erityispetuksen periaatteet kuin ammatillista peruskulutusta. Linkki Valma 11. Rajatun erityispetuksen erityinen kulutustehtävä Sakkyssa n järjestämislupa Valma erityispetuksena kulutukseen, jssa piskelijalla n mahdllisuus saada tavanmaista integritua erityispetusta enemmän tukea pintihinsa sekä Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan kulutukseen (TELMA). Telmassa tavitteena n antaa sairauden tai vamman vuksi erityistä tukea tarvitseville piskelijille henkilökhtaisten tavitteiden ja valmiuksien mukaista petusta ja hjausta. Kulutus n tarkitettu piskelijille, jiden tavitteena n pääsääntöisesti muu jatksuunnitelma kuin ammatillisen perustutkinnn surittaminen. Kulutus tarjaa pikkeustapauksissa jatk-pintihin hakeutumisen piskelijan yksilöllisten valmiuksien mukaisesti. (Opetushallituksen määräys 6/011/2015.) Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava kulutus tteutetaan aina erityispetuksena. Linkki Telma
21 12. Erityinen tuki lukissa Erityistä tukea tarvitsevien piskelijiden piskelu vidaan lukilain (629/1998) 13 :n (muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää sittain tisin kuin lukilaissa ja -asetuksessa ja lukin petussuunnitelmassa määrätään. Erityisen tuen tarkituksena n auttaa ja tukea piskelijaa siten, että hänellä n tasavertaiset mahdllisuudet surittaa luki-pintnsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset piskelijat, jtka vat tilapäisesti jääneet jälkeen pinnissaan jiden piskelun edellytykset vat heikentyneet vamman, sairauden tai timintavajavuuden vuksi jtka tarvitsevat psyykkistä tai ssiaalista tukea Opiskelijalla vi lla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, ssiaaliseen speutumattmuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ngelmien vuksi. 12.1. Ohjaus ja tukeminen Lukilain 13 :ssä tarkitetut ppimistilanteet ja kkeet tulee järjestää siten, että piskelijan yksilölliset tarpeet tetaan humin. Tarvittavat tukitimet ja tuki eri ppiaineissa vidaan spia kirjattavaksi piskelijan henkilökhtaiseen piskelusuunnitelmaan. Suunnitelman hyväksyy timialajhtaja. Js piskelijan kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukissa, tukitimien suunnittelu ja tteuttaminen tulee alittaa välittömästi. Opetussuunnitelmassa määritellään, miten erityistä tukea tarvitsevien piskelijiden petus ja tukitimet järjestetään. 12.2. Erityisen tuen tteutus Jkaiselle lukin alittavalle sumea äidinkielenään piskelevalle tehdään heti lukuvuden alussa lukiseula-testi, jnka tarkituksena n kartittaa kunkin piskelijan luku- ja kirjitustaita sekä muita piskeluun liittyviä asiita. Js piskelijalla havaitaan lukihäiriö, jatktimenpiteet suunnitellaan sen vaikeusasteen mukaan. Samalla päätetään myös, tarvitaank ylippilastutkintlautakunnan tutkintn liittyviin hujennuksiin edellyttämää tarkempaa luki-testiä vai riittääkö piskelumenetelmiin liittyvä hjaus eri ppiaineissa. Js piskelijan piskeluhjelmaan tarvitsee tehdä muutksia, ne kirjataan piskelijan henkilökhtaiseen piskelusuunnitelmaan. Suunnitelman laatii ja myös päivittää lukukausittain ryhmänhjaaja yhdessä piskelijan ja hänen hultajansa ja erityispettajan kanssa. Suunnitelmassa mainitaan perusteet suunnitelmalle, svitut timenpiteet ja seuranta. Käytännössä suunnitelmassa vidaan ttaa kantaa piskelutapihin, piskelun kestn, tarvittaviin apuvälineisiin sekä ylippilaskirjitusten surittamiseen. 12.3. Käytössä levia pedaggisia keinja Tukipetus Tukipetusta vidaan antaa eri ppiaineissa. Määrästä neuvtellaan aineenpettajan ja lukin timialajhtajan kanssa. Tukipetus vidaan tteuttaa jk yksilöllisesti tai pienryhmässä. Tukikurssit Tukikursseja tarjtaan sekä kielissä, että matematiikassa. A. ppiaineet n tarkitettu piskelijille, jilla n puutteita kielten perusasiissa. Näillä kursseilla n myös mahdllisuus aiempien kielten kurssien arvsanjen krtukseen. Tukikursseja tarjtaan sekä 1. että 2. lukalla.
22 Vapautukset Opiskelija vidaan myös vapauttaa jnkin ppiaineen piskelusta. Kyseessä vi lla esimerkiksi piskelija, jka n aiemmin piskellut ulkmailla eikä pintihin le sisältynyt tietyn aineen (esimerkiksi rutsin kielen) pintja. Tällöin hänen tulee valita sen tilalle muita pintja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Vapauttamisesta tekee päätöksen timialajhtaja. Ssiaalis-emtinaaliset ngelmat Lukissa n piskelijilla käytettävissään kuraattripalvelut ja pintpsyklgi tarpeen mukaan. Vieraskieliset piskelijat Mikäli piskelijan äidinkieli n muu kuin sumi, hän piskele sumi tisena kielenä -ppimäärää. Vaiht-piskelijat piskelevat pulestaan finish fr freigners -ppiainetta. 13. Resurssien seuranta Erityispiskelijiden pettajat arviivat etukäteen erityistä tukea tarvitsevien piskelijiden tuen tarpeen missa työsuunnitelmissaan. Työaikaa seurataan kirjaamalla tteutunut työ: Tunti-ilmitus, tukija erityispetus, prjektityö. Tarkemmin työajan käytöstä ja sen seurannasta svitaan timiala- tai kulutusalakhtaisesti. Erityispetuksessa työskentelevien hjaajien työ määritellään henkilökhtaisissa timenkuvissa. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava kulutus n kknaisuudessaan erityispetusta. Tällöin pettajat käyttävät tavanmaista päiväkirjaa.
Liite 1 ERITYISOPETUKSEN PERUSTE TILASTOKESKUKSEN TIEDONKERUUTA VARTEN Tarkentava hje erityispetuksen perusteen määrittelyyn SYY, JOKA EDELLYTTÄÄ ERITYISOPETUSTA: 01 =hahmttamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet piskelijat, jilla n diagnsituja hahmttamiseen, tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen liittyviä vaikeuksia kuten AD/HD tai ADD tai ppilaitksessa tdettu vaikeus, jka vi ilmentyä mm.: - ssiaalisina syinä, jtka näkyvät piskelussa k. vaikeuksina (erilaiset elämäntilanteiden kriisit ym.) - mtrisina vaikeuksina - matemaattisina vaikeuksina, jiden syy n avaruudellisen hahmttamisen ngelmat - lievinä psyykkisinä vaikeuksina (masennus, jaksamisen vaikeus jne.), jtka petustilanteessa ilmenevät hahmttamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeuksina - arkielämän puutteellisina taitina (piskelijan vimavarat rajalliset) 02 = kielelliset vaikeudet piskelijat, jilla n vaikeita lukemiseen, kirjittamiseen ja puhumiseen liittyviä vaikeuksia kuten vaikeita lukingelmia, dysfasia tai dyslexia lisäksi vaikeudet vivat ilmetä mm. seuraavasti: diagnsitu tai ppilaitksessa arviitu ja tdettu vaikea LUKI-vaikeus - englannin ja rutsin lähtötaskartituksessa heikk tuls - matemaattisena vaikeutena, jka tulee esiin mm. sanallisten tehtävien ymmärtämisen vaikeutena - muussakin petuksessa hitaana lukemisena, luetun ymmärtämisen vaikeutena tai vaikeutena ymmärtää hjeita 03 = vurvaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt piskelijat, jilla n pedaggisesti tdettuja käyttäytymiseen liittyviä ngelmia kuten ssiaalista speutumattmuutta vaikeudet vivat ilmetä mm.: - ssiaalisten taitjen puutteena, vaikeutena ssiaalisissa suhteissa (ryhmässä timiminen vaikeaa, pinnt vaikeutuvat k. ngelmien jhdsta) - esiintymispelkna/kulupelkna (pissalt ja tiettyjen tuntien välttely, uusien tilanteiden pelk) - psyksmaattisena ireiluna - elämänhallinnan ngelmina - vi vastata entistä ESYä 04 = lievä kehityksen viivästyminen piskelijat, jilla n laajja ppimisvaikeuksia, mutta ei kuitenkaan khdan 5 mukaista vaikeaa kehityksen viivästymää vaikeudet vivat ilmetä mm.: - heikkna kgnitiivisena suritustasna (esim. muistamisen tai ymmärtämisen vaikeus) - lähtötaskartitusten heikkna tulksena ja heikkna peruspetuksen päättötdistuksena (sittain tai kknaan yksilöllinen ppimäärä) - kehityksen viivästymä diagnsitu jssakin elämänvaiheessa - vi vastata entistä EMUa 05 = vaikea kehityksen viivästyminen (keskivaikea tai vaikea kehitysvamma) piskelijat, jtka vat saaneet peruskulussa petusta timinta-alittain ja jtka yleensä tarvitsevat runsaasti henkilökhtaista avustusta päivittäisissä timinnissa
Liite 1 06 = psyykkiset pitkäaikaissairaudet mielenterveyden ngelmat, päihdekuntutujat - piskelijat, jtka tarvitsevat jatkuvia ppilaitksen sisäisiä tai ulkisia tukitimia k. ngelmiin ja nämä ngelmat vaikeuttavat pintjen etenemistä 07 = fyysiset pitkäaikaissairaudet - kuten allergia, astma, diabetes, epilepsia, syöpä - sairaus n erityispetuksen syy vain sillin, js sen seurauksena ilmenee erityisen tuen tarvetta 08 = autismiin ja aspergerin ireyhtymään liittyvät ppimisvaikeudet k. diagnsilla levat piskelijat 09 = liikkumisen ja mtristen timintjen vaikeus tuki- ja liikuntaelinvammat, cp-ireyhtymä, lyhytkasvuisuus 10 = kuulvamma 11 = näkövamma 12 = muu syy, jka edellyttää erityispetusta - tuen tarve selvä, mutta peruste selkiintymätön. Käytettävä mniammatillista yhteistyötä perusteen tarkemmaksi määrittelyksi seuraavaan tilastintipäivään! Lukittelun perustana käytetään ensisijaista, erityispetuksen tarpeeseen eniten vaikuttavaa vaikeutta tai vammaa. Lievät ngelmat tai vammat eivät le erityispetuksen peruste, ne kuuluvat nrmaalin tukipetuksen piiriin. Ensisijainen peruste määritellään niistä tekijöistä, jihin piskelija tarvitsee eniten tukea ja hjausta. Lukittelu avautuu myös Wilmassa HOJKSin. Oppilaitksessa n laadittu HOJKS-krtist erityistä tukea tarvitsevan piskelijan hjaamiseen sekä Opiskelun ja ppimisen tuen tukikrtist piskelijalle piskelun ja ppimisen tueksi.
Savn ammatti- ja aikuispistn ja Varkauden lukin erityispetuksen järjestämistä kskeva suunnitelma IISALMI Asevelikatu 24, 74100 Iisalmi KUOPIO Presidentinkatu 1, 70100 Kupi Presidentinkatu 3, 70100 Kupi Sammakklammentie 2, 70200 Kupi Klmispentie 7, 70780 Kupi Phjlankatu 1, 70500 Kupi Sahakatu 2, 70800 Kupi Viestikatu 1, 70601 Kupi JUANKOSKI Hietaphjantie 926, 73460 Muuruvesi SIILINJÄRVI Haapamäentie 1, 70900 Tivala Siltasalmentie 450, 70900 Tivala VARKAUS Osmajentie 75 A, 78210 Varkaus Osmajentie 75 D, 78210 Varkaus Micrkatu 1 A-sa, 70210 Kupi PL 87, 70101 Kupi Kulutus tekee hyvää! www.sakky.fi