Muokkaa perustyyl. napsautt.
Muokkaa perustyyl. napsautt. Esimies työyhteisöjen ristiriitojen sovittelijana
Restoratiivinen lähestyminen koko yhteisön perustana (B. Morrison) Restoratiivisen työskentelyn mahdollisuus haastavissa tilanteissa Restoratiivisten menetelmien kirjo konfliktien, haasteellisten tilanteiden ja epäsosiaalisen käytöksen hallinnassa. Vuorovaikutussuhteiden ja yhteisöllisyyden rakentaminen ja ylläpitäminen. Ymmärrys oman toiminnan merkityksestä ja mahdollisuudesta yhdessä työskentelyyn ja toisten huomioimiseen. Yhteisön tarpeiden ymmärtäminen ja niihin sitoutuminen, jotta voimme antaa parhaamme.
Muokkaa perustyyl. napsautt. Restoratiivisuus
OSAPUOLTEN AKTIIVISUUS JA TÄRKEYS KAIKKI VOITTAVAT WIN-WIN OSALLISUUS VASTUUNOTTO KUNNIOITTAVA VUOROPUHELU KORJAAMINEN TUNTEIDEN KÄSITTELY YHTEISÖLLISYYS mm. Eloheimo 2004, Hopkins 2003
Restoratiivisen yhteisön tavoitteet Yhteisön turvallisuuden, työrauhan ja ilmapiirin parantaminen Eristämisen ja eristäytymisen vähentäminen Yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen Moraalin ja itsetunnon kohottaminen Osallisuuden lisääminen Konfliktien ja häiriökäyttäytymisen vähentäminen koko yhteisössä Henkilökunnan uupumisen välttäminen (Belinda Hopkins 2006)
Restoratiiviset teemat Jokaisella on ainutlaatuinen ja arvokas näkökulmansa Ajatukset vaikuttavat tunteisiin ja tunteet vaikuttavat tekoihin Empatia ja toisten huomioiminen Tarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen luo pohjan ratkaisuille Luottamus ja voimaantuminen (Belinda Hopkins 2006)
Restoratiivinen lähestyminen koko yhteisön perustana (B. Morrison) Restoratiivisen työskentelyn mahdollisuus haastavissa tilanteissa Restoratiivisten menetelmien kirjo konfliktien, haasteellisten tilanteiden ja epäsosiaalisen käytöksen hallinnassa. Vuorovaikutussuhteiden ja yhteisöllisyyden rakentaminen ja ylläpitäminen. Ymmärrys oman toiminnan merkityksestä ja mahdollisuudesta yhdessä työskentelyyn ja toisten huomioimiseen. Yhteisön tarpeiden ymmärtäminen ja niihin sitoutuminen, jotta voimme antaa parhaamme.
Kohti konfliktin hallintaa 1. Konfliktien tunnustaminen meidän yhteisössä voi olla konflikteja. Kiilakoski 2009
Kohti konfliktin hallintaa 1. Konfliktien tunnustaminen meidän yhteisössä voi olla konflikteja. 2. Konfliktien tunnistaminen, huomaaminen osaan lukea konflikteja. Kiilakoski 2009
Konfliktien syntymiseen johtaneet keskeisimmät syyt (Pehrman 2005 2008) 1. Vuorovaikutukseen liittyvät tekijät a) Verbaalinen vuorovaikutus Selän takana puhuminen Epäasiallinen puhetyyli Aggressiivinen käyttäytyminen Kirje tai kirjallinen arvostelu 2. Henkilökohtaiset tekijät Sairaslomat Poissaolot 3. Tehtäväsuuntautuneet tekijät Erimielisyydet työn jakamisesta ja työtavoista Pelisääntöjä ei noudateta Seurataan toisten tekemisiä b) Nonverb. vuorovaikutus Puhumattomuus
Konfliktin syntyminen, kasvaminen ja eläminen työyhteisössä (Pehrman 2008) KONFLIKTIN SYNTYMINEN KONFLIKTIN ELÄMINEN JA KASVAMINEN KONFLIKTIN SEURAUKSET Tilanne Tulkinta Tunteet Uusi tulkinta Väärinymmärrykset ja juorut MIELIPAHA- KERTYMIEN KASVAMINEN Konflikti alkaa Väärän tulkinnan kehän muodostuminen ja kasvaminen Toiminta Puhumattomuuden kehän muodostuminen ja kasvaminen Puhumattomuus Eristäytyminen Liittoutuminen Kontrolli Masentuminen Työhaluttomuus Unettomuus Sairaudet Sairaslomat Työkyvyttömyys Ennenaikaiset eläkkeet
Kohti konfliktin hallintaa 1. Konfliktien tunnustaminen meidän yhteisössä voi olla konflikteja. 2. Konfliktien tunnistaminen, huomaaminen osaan lukea konflikteja. 3. Konfliktien ratkaiseminen pyritään ratkomaan konflikteja Kiilakoski 2009
Ongelma vs. Konflikti Keskiössä: Tuotantohäiriö, laatuongelma, työmenetelmät Ratkaisut: tunnistaminen, määrittely syiden erittely, testaaminen ja todentaminen tarkka analyysi -> ehdoton totuus poistetaan ongelma Keskiössä: Ihminen Ratkaisut: totuuden muodostavat osapuolten näkemykset (riittävä yhteinen ymmärrys) osapuolet kertovat omia ajatuksiaan, käsityksiään, tarpeitaan ja toiveitaan vastuu ja sitoutuminen oman käytöksen muutoksesta
Formaali oikeus oikeus Lakeihin perustuvien seuraamuskäytäntöjen toteuttamista oikeusprosessin kautta. Rikos on loukkaus lakia kohtaan Määritetään syyllisyys ja rangaistus Fokus: tekojen mukainen rangaistus Restoratiivinen Rikos on loukkaus ihmisten välisiä suhteita kohtaan Osapuolten yhteisen toiminnan kautta palautetaan asiat oikeudenmukaiseen tilanteeseen Fokus: rikoksentekijän vastuunotto teoista ja uhrin vahinkojen korjaaminen hänen tarpeiden mukaisesti
Konfliktien ratkaisu ei ole kilpailua Voittaminen ja häviäminen ovat tavoitteina kilpailussa ei konflktien ratkaisussa Oppiminen, kasvu ja yhteistyö ovat tavoitteina konfliktien ratkaisussa Konfliktit voidaan nähdä energian ja luovuuden lähteenä, jolloin kumpikaan puoli ei häviä Konfliktien ratkaisussa harvoin kukaan on oikeassa. On tärkeätä myöntää ja arvostaa erilaisuutta. (Domenici & Littlejohn 2001)
Vuorovaikutuksen nelikenttä Suuri ODOTUKSET TO Autoritäärinen NOT Välinpitämätön WITH Korjaava/ kunnioittava FOR Salliva / liian lempeä Alhainen TUKI Suuri McCold &y Wachtel 2003: Social Discipline Window; Vaandering 2013
Viisi sovittelevaa kysymystä Mitä on tapahtunut? Mitä ajattelit? Miltä tuntui? Mitä toivoisit että asialle tehtäisiin? Mitä olisit itse valmis tekemään? Miten ajattelit että tämä sovittaisiin?
Kohti konfliktin hallintaa 1. Konfliktien tunnustaminen meidän yhteisössä voi olla konflikteja. 2. Konfliktien tunnistaminen, huomaaminen osaan lukea konflikteja. 3. Konfliktien ratkaiseminen pyritään ratkomaan konflikteja 4. Sovittelun kulttuuriin siirtyminen nähdään sovittelu varteenotettavana vaihtoehtona konfliktien kanssa toimimiseen Kiilakoski 2009
Restoratiivinen lähestyminen koko yhteisön perustana (B. Morrison) Restoratiivisen työskentelyn mahdollisuus haastavissa tilanteissa Restoratiivisten menetelmien kirjo konfliktien, haasteellisten tilanteiden ja epäsosiaalisen käytöksen hallinnassa. Vuorovaikutussuhteiden ja yhteisöllisyyden rakentaminen ja ylläpitäminen. Ymmärrys oman toiminnan merkityksestä ja mahdollisuudesta yhdessä työskentelyyn ja toisten huomioimiseen. Yhteisön tarpeiden ymmärtäminen ja niihin sitoutuminen, jotta voimme antaa parhaamme.
Muokkaa perustyyl. napsautt. Sovittelu
Kaksi vuotta tulin töihin möykky rinnassa odottaen, että koska taas tulee sanaharkkaa ja kiistaa työkaverin kanssa. Nyt on vapautunut olo kun vihdoin asiat on puhuttu ja asiat on saatu sovittua. -Työntekijän kommentti sovittelun yhteistapaamisen jälkeen-
Olette olleet koko työyhteisölle loistavana esimerkkinä siitä, kuinka asiat voidaan sopia ja niistä pitää kiinni. Koko työyhteisö saisi ottaa teistä mallia. Olen ylpeä teistä! Toimitusjohtajan kommentti osapuolille sovittelun seurantatapaamisessa-
Valtava taakka on pudonnut harteiltani. Huolimatta siitä että emme saaneet aikaiseksi sovittelusopimusta, niin nyt tiedän miten asiat ovat ja mitä muut ajattelevat. Kiitos. Sovittelun osapuolen kommentti sovittelun yhteistapaamisen jälkeen -
Mitä sovittelu on? Yhteisöllinen konfliktinhallintamenetelmä. Ydin on dialogissa, oppimisessa ja toisen ihmisen näkökulman ymmärtämisessä. Puolueettomat sovittelijat toimivat fasilitaattoreina. Asianosaiset itse etsivät ja löytävät ratkaisun tilanteeseen. Sovittelu on tulevaisuussuuntaista. Käsitellään tekoja, tunteita, tarpeita ja ratkaisuja. Käytössä laajasti yhteiskunnan eri alueilla
Sovittelun periaatteet osapuolten aktiivisuus ja tärkeys osallisuus vastuunotto kunnioittava vuoropuhelu tunteiden käsittely yhteisöllisyys ongelmien korjaaminen kaikki voittavat (win-win) -ratkaisut
TySo prosessi Aloitus Info Yksilöt Yhdessä Tiedotus Seuranta 40% 20% 40% Toimeksiantajan tapaaminen Sovitteluprosessi a) työyhteisön informointi, 1-2 tuntia b) yksilötapaamiset, 5-8 henk/päivä c) sovittelu eli yhteistapaaminen, tyypillinen kesto yksi työpäivä d) seurantajakso - 8-10 viikon ajan: 3 viikon välein soitto, sitten tapaaminen, jonka kesto 1-2 tuntia - jakso uusitaan tarvittaessa
Muokkaa perustyyl. napsautt. YHTEYSTIEDOT Harri Väisänen +358 40 721 7780 harri@tyso.fi www.tyso.fi