Sovittelu antaa mahdollisuuden

Transkriptio

1 Sovittelu antaa mahdollisuuden Lastensuojelun kehittämishankkeet ja arkipäivän haasteet Vaasa Kalevi Juntunen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

2 Sovittelu nojaa restoratiiviseen oikeuteen Restoratiivinen oikeus tarkoittaa korjaavaa oikeutta: - suuntaudutaan tulevaisuuteen. - pyritään hyvittämään uhria, ja saattamaan asiat ennalleen Korjaavaksi oikeudeksi voidaan katsoa menettely, joilla rikosvahinkoja voidaan korjata ja ihmisten välisiä ristiriitoja lievittää sekä lisätä osapuolten tyytyväisyyttä Arvoina ovat osapuolten aktiivisuus, aineellisten ja henkisten vahinkojen hyvittäminen tai korjaaminen ja tekijän vastuunotto teoistaan

3 Lakisääteinen sovittelu Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta tuli voimaan v Lain mukaan: Sovittelutoiminnan yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle Palvelujen järjestämisvelvollisuus on aluehallintovirastolla Palveluja tuottavat kunnan ja järjestöt Sovittelutoiminnan järjestämisestä aiheutuvat kustannukset korvataan valtion varoista Kustannukset vuosittain n. 6.5 milj euroa

4 Lain soveltamisala Rikosasioiden sovittelulla (sovittelu) tarkoitetaan lain mukaan maksutonta palvelua, jossa rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille järjestetään mahdollisuus puolueettoman sovittelijan välityksellä: - kohdata toisensa luottamuksellisesti, - käsitellä rikoksesta sen uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä - pyrkiä omatoimisesti sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi Sovittelu voi kohdistua myös sellaisiin riita-asioihin, joissa ainakin yksi osapuoli on luonnollinen henkilö

5 Mitä sovitellaan? Sovittelussa voidaan käsitellä rikoksia, joiden arvioidaan soveltuvan soviteltaviksi Soviteltavaksi ei saa ottaa alaikäiseen kohdistunutta rikosta, jos uhrilla rikoksen laadun tai ikänsä vuoksi on erityinen suojan tarve Riita-asia voidaan ottaa soviteltavaksi, jos sen käsittelemistä sovittelussa voidaan pitää tarkoituksenmukaisena Asian käsittely ja ratkaisu poliisi- tai syyttäjäviranomaisessa taikka tuomioistuimessa eivät estä sovittelua

6 Asioiden ohjautuminen sovitteluun Sovittelua koskevan aloitteen voi tehdä rikoksesta epäilty, rikoksen uhri, poliisi- tai syyttäjäviranomainen taikka muu viranomainen Jos rikoksesta epäilty tai rikoksen uhri on alaikäinen, myös hänen huoltajallaan tai muulla laillisella edustajallaan on oikeus tehdä aloite sovitteluun ryhtymisestä Vain poliisi- tai syyttäjäviranomaisella on kuitenkin oikeus tehdä aloite sovitteluun ryhtymisestä, jos kyseessä on väkivaltaa sisältävä rikos (lähisuhdeväkivalta), joka on kohdistunut rikoksesta epäillyn puolisoon, lapseen, vanhempaan tai muuhun heihin rinnastettavaan läheiseen

7 Tietoa sovittelusta on annettava Arvioidessaan käsiteltävänään olevan asian soveltuvan sovitteluun, poliisi- tai syyttäjäviranomaisen tulee tiedottaa rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille sovittelumahdollisuudesta ja ohjata heidät sovitteluun, Jos rikoksesta epäilty tai rikoksen uhri on alaikäinen, tieto sovittelumahdollisuudesta tulee antaa myös tällaisen henkilön huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle Vajaavaltaiseksi julistettua täysi-ikäistä henkilöä koskevassa asiassa tieto tulee antaa vajaavaltaisen lisäksi hänen edunvalvojalleen Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

8 Sovittelun vaikutus rikosten uusimiseen Tutkijan mielestä sovittelussa olleiden ero rikosten uusimisen estämisessä on kaikissa ikäryhmissä yhteensä verrokkiryhmään verrattuna merkittävä (Tutkija Ida Mielityinen, oikeuspoliittinen tutkimuslaitos v. 1999) Ero korostuu selvemmin nuorimmissa ikäryhmissä ja ensikertalaisissa Alle 15 v. juttuja sovitellaan lisääntyvästi ja sovittelun merkitys on kasvanut tässä ikäryhmässä Vuonna 2009 soviteltuja alle 15 v lasten rikoksia rangaistusten määrästä oli 74,8 %. (v vastaavasti vain 56,4 %) (Lainsäädäntöneuvos Matti Marttusen tutkimustietoa v. 2011) Sovittelun asema lasten ja nuorten rikosten tuomioistuinkäsittelyssä on merkittävä Määrällisesti Suomessa sovitellaan suhteellisesti enemmän kuin monissa muissa maissa Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

9 Sovittelujen osuus (%) rikosten määrästä Lainsäädäntöneuvos Matti Marttusen tutkimustietoa (v. 2011)) Alle

10 Sovittelu tilastoina vuonna Sovittelun tuli yhteensä rikos- ja riita-asiaa. Tapausmäärät vähenivät 7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sovitteluun ohjatuista rikoksista ja riita-asioista oli 53,5 % väkivaltarikoksia. Lähisuhteessa tapahtuneiden rikosten osuus oli 17 % kaikista sovitteluun esitetyistä rikos- ja riita-asioista. Alle 21-vuotiaiden osuus sovittelualoitteissa väheni 3 %. Epäillyistä 41% oli alle 21-vuotiaita. Alle 15-vuotiaiden osuus oli 12 %. Sovittelujen tuloksina syntyneisiin sopimuksiin kirjattujen rahakorvausten arvo nousi 5 % ja oli lähes 2 miljoonaa euroa vuonna Työkorvausten rahallinen arvo puolestaan laski lähes 40 prosenttia ja oli nyt noin euroa. Linsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Kalevi Juntunen

11 Sovitteluesite nuorille Uusi esite lapsia ja nuoria sovitteluasiakkaita varten on valmistumassa THL:n toimesta yhteistyössä asiantuntijatyöryhmässä, johon kuuluvat mm. AVI:ien, sovittelutoimistojen, Rikosuhripäivystyksen ja THL:n edustajat (AVI:ien edustajaksi viestintätyöryhmään on nimetty Kalevi Juntunen)

12 Tutkimus lasten rikosten sovittelusta Ossi Eskelinen 2005 Polarisaatio: Pieni lapsijoukko (28 %) teki 75 % tiedossa olevista lasten rikoksista (kasaantumisilmiö) Enimmillään yhdellä lapsella oli lähes 100 rikosta Yleisimmin sovittelun uusimiskertoja oli kaksi Pienellä osalla uusimiset on tehty lyhyellä aikavälillä Rikoksen tehneistä lapsista 46 % oli tehnyt muun rikoksen ennen ensimmäistä sovittelua Lapsista 44 % lopetti rikokset ainoan tai viimeisen sovittelun jälkeen Osa lapsista oltuaan sovittelussa lopetti rikokset yhden tai kahden rikoksen jälkeen

13 Jutut tehdään yhdessä Ossi Eskelinen 2005 Rikokset tehdään yleensä 2 8 hengen ryhmissä Nuorimmat tekijät olivat 7 8 -vuotiaita Ensimmäisen rikoksen keskimääräinen tekoikä oli 13 v. Tavallisimmat jutut olivat väkivaltarikoksia (lievät pahoinpitelyt), vahingonteot, omaisuusrikokset ja graffitit (vahingontekorikoksia) Myös ryöstöjä ja törkeitä pahoinpitelyjä esiintyi alle 15 vuotiaiden rikoksissa Päihteet eivät tulleet näkyvästi esille tutkituissa sovittelujutuissa

14 Sovittelu tehoaa Ossi Eskelinen 2005 Sovittelu ei ole ollut riittävä toimenpide osalle lapsilainrikkojista (ei pure riittävän tehokkaasti) Sovittelun jälkeen tai pienellä viiveellä (1-2) tekoa tilastoidut teot loppuvat % lapsista Ennaltaehkäisevyysfunktio merkittävä Sovittelu toiminta näyttää olevan varteenotettava ja kehittämisen arvoinen interventio

15 Sovittelun tuloksia Ossi Eskelinen 2005 Yleisimmät jutut: lievät pahoinpitelyt, vahingonteot, graffitijutut, omaisuusrikokset Sopimus jäi syntymättä melkein joka viidennestä sovittelusta (syitä on useita) Sopimukset yleensä pitivät hyvin (n. 80 %) Rahakorvaus oli ensisijainen korvausratkaisu Muita korvauksia olivat työkorvaus, anteeksianto ja korvausten erilaiset yhdistelmät

16 Sovittelun tuloksia Ossi Eskelinen 2005 Enemmistö sovitteluun osallistuneista katsoi saneensa hyötyä sovittelusta Vain harva koki sovittelun turhaksi Asianomistajat arvostivat anteeksipyyntöä ja vapautumista pelosta Sovittelu on koettu yleisesti järkevänä ja hyödyllisenä interventiona lasten rikoksiin Uusimista ehkäisevinä tekijöinä koettiin kiinnijääminen ja sovittelutoiminta yleensä Osaan lapsirikollisista sovittelu ei purrut eivätkä he katuneet tekojaan

17 Sovittelun tuloksia Ossi Eskelinen 2005 Ilmapiirin puhdistus Uhrin ja tekijän suhteen selkiytys Uhrin henkisen tilanteen helpottuminen Lapsiasianomistajille sovittelu toi erityistä helpotusta Rikosten uusimisen ehkäisy osana muita toimenpiteitä

18 Johtopäätöksiä Ossi Eskelinen 2005 Lasten lainvastaisiin tekoihin on puututtava Sovittelulla on kasvattava vaikutus Huoltajien vastuu sovitteluprosessissa on tärkeää Sovittelun tiedotusta on tehostettava Sovittelu yksinäisenä tapahtumana ei aina riitä Sovittelun vapaaehtoisuus tulee säilyttää Sovittelun tulisi toimia katsastusasemana, jossa tarkistetaan lapsen tilanne

19 Sovittelupalvelu kattaa koko maan Sovittelutoimistoja on koko maassa yli 30 Palveluista huolehtivat aluehallintovirastot ja paikalliset sovittelutoimistot Lisätietoja saa aluehallintovirastoista ja paikallisista sovittelutoimistoista Tilastoja ja muuta sovitteluun liittyvää aineistoa on myös THL:n sivuilla sovittelu

20 Kiitos kuulijoille ja mukaan kutsujille! Kalevi Juntunen, ylitarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Tampereen toimipaikka Uimalankatu 1, PL 272, Tampere Puhelin ,