JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 1 (7) NEUVOLAN JA PÄIVÄHOIDON YHTEINEN ASIAKASRAATI Aika ke 21.3.2012 klo 18.00 20.00 Paikka Mäki-Matin päiväkoti, Löylykatu 5-7 Läsnä Maarit Tirkkonen Aino Anttila Titta Kutvonen-Lappi Soili Katko Maarit Malinen Päivi Polvi Linda Suonperä Pia Salonranta-Hynynen Taru Lampinen Tiina Rauhamäki Anu Pihl Adenius-Jokivuori Merja, Ahlqvist Tarja, Borg Ulla, Mäki-Matin päiväkoti Pihlajasaari Merja, Lapset ja perheet Kaste -hanke Vuorinen Pirkko, Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 1. Mäki-Matin päiväkodin esittely, päiväkodin johtaja Ulla Borg Päiväkodin johtajan kokonaisuuteen kuuluivat Mäki-Matin päiväkoti, Nisulan päiväkoti ja Mäki-Matin perhepuisto, joissa on lapsia noin 230 ja henkilökuntaa yhteensä 40. Mäki-Matin päiväkoti on rakennettu vuonna 1963 Lasten taloksi, jossa seimi ja lastentarha toimivat erillisinä yksikköinä. Vuonna 1988 seimi ja lastentarha yhdistettiin yhdeksi päiväkodiksi. Mäki-Matin päiväkodissa on 115 hoitopaikkaa. Lasten ikä vaihtelee yhdeksästä kuukaudesta kouluikään. Päiväkodissa toimii erilaisia lapsiryhmiä, jotka muodostetaan syksyisin lasten mukaan. Lapsiryhmät toimivat pienryhmissä ja henkilökunta työskentelee työpareina. Ryhmien muodostamisen periaatteena on, että 6-vuotiaat toimivat yhdessä, alle 3-vuotiaat ovat pienten porukassa ja muut ryhmät ovat 2 5-vuotiaiden sisarusryhmiä. Päivähoitohakemuksia on tullut runsaasti; tiedossa on jo tällä hetkellä, että keskustan alueella on pulaa hoitopaikoista. Toimintayksikön varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi jokaisessa lapsiryhmässä on ryhmäkohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat. Toimintaa dokumentoidaan vuosittain
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 2 (7) valokuvakirjoissa, joissa on valokuvia lasten kanssa tehdyistä puuhista ja toiminnoista. Kirja on monikäyttöinen, esimerkiksi sitä on hyvä antaa lahjaksi ulkomaalaisille vieraille, joita käy tutustumassa suomalaiseen varhaiskasvatukseen. Raatilaiset olivat kiinnostuneita siitä, miksi ulkomaalaiset vieraat haluavat tutustua päivähoitoon ja mitä eroja on havaittu eri maiden toiminnassa. Vierailut liittyvät Suomen Pisa-menestykseen. Halutaan tutkia ja selvittää, mitä suomalaisessa varhaiskasvatuksessa tapahtuu ennen koulun aloitusta. Ulkomaalaisten vieraiden mielestä suomalainen päivähoito elää taivaissa. Lapset ovat iloisia ja leikkiin sitoutuneita, ja lapset saavat ruoan ja levon. Lapset myös ulkoilevat säännöllisesti eri säillä. Muihin maihin verrattuna Suomessa on korkeampi henkilökunnan koulutustaso. Muissa maissa lapsiryhmät ovat suurempia, työyhteisöillä ei ole yhteistä aikaa kehittää toimintaa. Euroopassa naiset työskentelevät osa-aikaisesti, mikä vaikuttaa työyhteisöjen toimintaan. Suomalaisen varhaiskasvatuksen ja päivähoidon todellisuutta on myös arvioitu ja kuvattu uudessa kirjassa Lapsuus hoidossa, jonka on kirjoittanut Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen dosentti Marjatta Kalliala. Mäki-Matin päiväkoti on mukana monessa kehittämishankkeessa, jolloin voidaan arvioida ja tutkia omia toimintatapoja. Tällä hetkellä henkilökunta osallistuu esimerkiksi varhaiskasvatusympäristön arviointihankkeeseen. Työyhteisölle on tärkeää, miten työyhteisö toimii. Työyhteisön toiminnan arviointia ja kehittämistä tukevat esimerkiksi tiimisopimukset ja työyhteisön eettiset ohjeet. Päivähoitopalvelu on laadukasta, kun työyhteisössä on mielekästä ja palkitsevaa tehdä töitä. Yhteinen arviointi- ja kehittämisprosessi koetaan tärkeäksi. on osallistunut valtakunnalliseen työyhteisöjen tutkimus- ja kehittämishankkeeseen, joka on nimeltään Innostuksen Spiraali. Hankkeessa autetaan työpaikkoja tunnistamaan, vahvistamaan ja hyödyntämään työntekijöiden, tiimien ja organisaatioiden työn arjessa vaikuttavia keskeisiä voimavaroja. Henkilöstökyselyn tulokset ovat tulleet ja niitä on viime päivinä käsitelty työyhteisössä. 2. Neuvolan asiakasraadin esittely Neuvolan asiakasraati on aloittanut toimintansa toukokuussa 2010 osana Lapset ja perheet Kaste -hanketta. Raadissa aloitti 13 innokasta jäsentä. Raadin tavoitteena on ollut lisätä vaikuttamismahdollisuuksia äitiys- ja/tai lastenneuvolapalveluita käyttäville asiakkaille, osallistua neuvolapalveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja kohdentamiseen. Asiakasraati on kokoontunut kerran kuukaudessa. Keskustelu on ollut vapaata; on käsitelty niitä asioita, joita on noussut keskustelun pohjalta. On myös käyty systemaattisesti läpi neuvolan toimintoja ja palveluja. Keskustelun aiheina ovat olleet muun muassa isän roolin tärkeys, minkälaisia nettisivuja asiakkaat toivovat, neuvolan sijoittuminen asuinalueelle, tilojen toimivuus, sähköiset palvelut, ajanvaraus, miten asiakas tulee kuulluksi käyntien määrässä, perhekohtaisen neuvolapalvelun kehittäminen, perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvät kysymykset ja kuritusväkivallan esille ottaminen. Perheet ovat toivoneet soittoaikaa terveydenhoitajalle myös perjantaisin, esimerkiksi voi olla palvelunumero, jossa terveydenhoitaja vastaa perheiden kysymyksiin. Pohdittiin, miten neuvolapalveluista on tiedotettu. Tiedotteita on ollut päiväkodin ja neuvoloiden seinällä, ja toisilta vanhemmilta saa tietoa työpaikan ruokatauolla.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 3 (7) Todettiin, että on ollut mukavaa olla jäsenenä, kun on päässyt ideoimaan mitä palveluissa voisi kehittää. Toiveena olisi, että neuvolan asiakasraati saisi virallisen aseman. Esimerkiksi tärkeää olisi, että neuvolan asiakasraadin muistiot tulisivat kaupungin nettisivulle. Tällä hetkellä muistiot jaetaan äitiys- ja lastenneuvoloiden työntekijöille, esimiehille sekä palvelualueiden vastaaville ja niitä käsitellään neuvoloiden tiimikokouksissa. Parannusta toivotaan siihen, että myös asiakkaat pääsisivät lukemaan muistiot. Asiakasraatien tulevaisuus selvinnee lähiaikoina uuden sukupolven organisaation valmistelujen yhteydessä. Kaupungin strategiaan kuuluu asiakaslähtöisten palvelujen kehittäminen ja asiakkaan äänen kuuleminen. Asiakaspalvelun kehittämishankkeessa (ASPA) Jyväskylään suunnitellaan uutta toimintatapaa, jonka tavoitteena on koota tarkoituksenmukaisesti yhteen eri toimialojen asiakaspalveluita. Hanke on koko kunnan palvelurakennetta koskettava muutosprojekti ja kiinteä osa Jyväskylän uuden sukupolven palvelujen ja organisaation (USO) rakentumista. Aspa-hankkeeseen toivotaan mukaan asiakkaiden osallisuutta. Asiakkailta halutaan tietää, mistä tiedotuskanavista olisi hyvä saada tietoa. Esimerkiksi, tarvitaanko kuvausta neuvolan palveluista, mitkä olisivat yksilöllisen neuvolapalvelun mahdollisuudet. Tällä hetkellä neuvolapalvelut ovat normitettuja ja käyntien sisältö on tarkkaan määritelty. Toimintatapojen kehittämistä varten toivottaisiin vuoropuhelua asiakkaiden tarpeiden pohjalta neuvolan palveluista sekä perheen näkökulmaa keskusteluun, mitkä asiat ovat tärkeitä ja ajankohtaisia perheille ja mitä neuvolapalveluilta haluttaisiin. 3. Päivähoidon asiakasraadin esittely Päivähoidon asiakasraati on perustettu vuonna 2008, ja se kokoontuu kerran kuukaudessa, 10 kertaa vuoden aikana. Uusia jäseniä on haettu, kun raatilaiset ovat jääneet pois lasten siirtyessä kouluun. Tapaamisissa keskustellaan raatilaisten toivomista aiheista ja teemoista, esimerkiksi yksityinen ja kunnallinen perhepäivähoito, päivähoitomaksut, vuorohoito, esiopetus, varhaiserityiskasvatus. Asiakasraatilaiset ovat oppineet eri päivähoitomuodoista ja heille on muodostunut vähitellen kokonaiskuva päivähoidon palveluista, kun on tavattu eri päiväkodeissa. Tapaamisissa on keskusteltu erilaisista ryhmistä, erilaisista vaihtoehdoista erilaisille lapsille, millainen ryhmä voisi olla paras vaihtoehto erilaisille lapsille. Päivähoidon asiakasraadin ideana on ollut keskustella ja ottaa kantaa yleisesti päivähoitoa ja varhaiskasvatusta koskeviin asioihin ja toimintatapoihin. Asiakasraadin nettisivuilla on yhteydenottotiedot, asiakasraadin sähköpostiin voi lähettää postia asiakasraadille, ja asiakasraadin esitteet ovat päivähoidon ilmoitustauluilla. Asiakasraadin muistiot lähetetään tiedoksi päivähoidon kaikille työntekijöille, sivistyslautakunnalle, opetuspalvelujen ja päivähoidon hallinnon henkilöstölle. Esimiesten vastuulla on käsitellä esille tulleita asioita erilaisissa työyhteisöjen tapaamisissa. Asiakasraadilla on virallinen asema organisaatiossa, raati voi toimia vanhempien edustuksellisena ryhmänä poliittisiin päättäjiin päin, mikäli tällainen toiminta katsotaan tarpeelliseksi ja kannanottoja heiltä pyydetään. Raadissa on mukana sekä yksityisen että kunnallisen päivähoidon edustajia. Keväällä 2011 käytiin raadin toiminnasta arviointikeskustelu ja sen jälkeen tehtiin tarkennusta toimintatapoihin. Syksystä 2011 alkaen on yritetty käyttää enemmän aikaa keskusteluun, käytännössä teemoista ei ole ollut diaesityksiä. Mukana olleet työntekijät ovat kertoneet teemasta lyhyesti omaan työrooliin liittyen, ja pääpaino on ollut asiakasraatilaisten kysymyksillä ja keskustelulla.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 4 (7) 4. Toiveita neuvolapalveluiden kehittämiseen Kaupungilla on hyvät nettisivut neuvolapalveluista. Keskusteltiin, olisiko neuvolassa mahdollista saada yksilöllisempää palvelua perheiden tarpeiden mukaan; esimerkiksi enemmän tukea tarvitseville perheille olisi tarjolla enemmän neuvolakertoja. Toiveena olisi, että saataisiin jatkumo vauvaperheen, leikki-ikäisten lasten perheiden ja kouluun siirtyvien lasten perheiden vaiheisiin ja neuvolakäynteihin. Lisäksi tarvittaisiin vanhemmuuden vahvistamista erityisesti nuorten perheiden kohdalla. On tärkeää, että päivähoito ja neuvola keskustelevat yhdessä lapsen tarpeista; lainsäädännössä on velvoite neuvolan, päivähoidon ja koulun yhteistyöstä. Joillekin vanhemmille tuntuu vaikealta vauvavaiheen terveydenhoitajasta luopuminen. Kysyttiin, onko asuinpaikka määrittävä tekijä neuvolapalvelujen valinnassa? Perhe voi valita palvelun lääkärivastuu alueen mukaan, jolloin kaikki palvelut valitaan yhdeltä alueelta. Esimerkiksi jos keskustassa asuva perhe haluaa käydä Halssilan alueen palveluissa, niin se on mahdollista. Neuvolapalvelun sähköinen asiointi on kehittymässä. Keskusteltiin, olisiko hyvä lähettää perheille muistutus neuvola-ajan varaamisesta. 5. Päivähoidon ja neuvolan yhteistyöhön Jyväskylän kaupungin organisaatiomuutoksessa on tarkoitus palata alueelliseen yhteistyöhön, esimerkiksi eri tahot tekevät yhteistä työtä yhteisen asiakkaan kanssa. Esimerkiksi mietitään, mitä käytännössä tarkoittaa turvallinen matka eskarista epuksi. Alueellisen yhteistyön hanketta pilotoidaan Tikkakoskella ja Keltinmäessä. Raatilaisten mielestä kuulostaa hyvältä, että suunnitelmat muuttuvat ja yhteistyötä eri tahojen välillä tehdään. Tällä hetkellä näyttää olevan kuilu neuvolan ja päivähoidon välissä. Ei ole välttämättä tiedossa, mitä palveluja ja apua perheen on mahdollista saada. Raatilaisten kokemukset yhteistyöstä liittyvät lapsen 5-vuotis ja 4-vuotistarkastuksiin. Vanhemmat pyytävät päivähoidolta kuvausta 5-vuotiaan lapsen taidoista neuvolaan; nyt kuvaus on muuttunut päiväkodin työntekijöiden havainnoiksi 4-vuotiaiden taidoista. Pohdittiin, että kuvauksen merkitys on ehkä tärkeämpää erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla. Raatilaiset toivoivat, että puheterapeuttien vastaanotot olisivat päiväkodeissa. Kun lapsella alkaa päivähoito, päiväkoti on iso osa lapsen elämää. Päivähoidossa olevan lapsen elämän painopiste muuttuu. Vanhemmat saattavat unohtaa vuositarkastuksia, vaikka vauvaiässä neuvola on ollut tärkeä paikka. Jos vanhempi on unohtanut varata ajan syntymäpäivän aikoihin, niin ajan voi varata myös myöhemmin. Päivähoidossa olisi hyvä käydä keskustelua, onko perhe varannut ajan vuositarkastukseen. Lapset, jotka eivät ole päivähoidossa, voivat neuvolakäynnillä jännittää tai kieltäytyä terveydenhoitajan havaintojen keräämisen liittyvästä toiminnasta. Olisi tärkeää, että vanhemmat kirjaisivat joka tapauksessa, mitä lapsi vanhemman mielestä osaa. Vanhemman kuvaus lapsen kehityksestä on terveydenhoitajalle tärkeää tietoa.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 5 (7) Raatilaiset olivat sitä mieltä, että päiväkodin vasuihin kirjoitetaan paljon havaintoja lapsesta ja lapsen kehityksestä. Vasukeskusteluissa myös vanhempi pysähtyy miettimään lapsen kasvua ja kehitystä. Lapsen vasujen käyttö alueellisessa yhteistyössä on kehitettävä asia, ja niitä voisi hyvin hyödyntää yhteisessä työssä. Esimerkiksi lapsen vasukansio olisi hyvä viedä tutustuttavaksi neuvolan terveydenhoitajalle ja myös kouluun siirryttäessä opettajan luettavaksi. Lapsen vasun käyttöä helpottaa, kun se on tulossa myös sähköisenä versiona Muksunettiin (vrt. Vilma). Raatilaiset toivoivat, että terveydenhoitaja voisi mennä päiväkotiin tekemään havaintoja lapsista. Tällainen yhteistyö ja toimintatapa voisi säästää aikaa yksilölliseen, enemmän perheiden tarpeista lähteviin neuvolakäynteihin. 6. Keskustelua päivähoitoasioita Keskusteltiin, onko sisaruksilla mahdollisuus olla samoissa ryhmissä. Useissa päiväkodeissa lapsiryhmät muodostetaan niin, että lapset voidaan sijoittaa ryhmiin vanhempien toiveiden mukaan. Joissakin yksiköissä lapset toimivat ikäryhmittäin. Raatilaisilla oli erilaisia kokemuksia siitä, oliko lasten hyvä olla samassa ryhmässä vai eri ryhmissä. Esimerkiksi lapset ovat käyneet samassa kerhoryhmässä, mutta päiväkodissa lapset menivät omiin ryhmiin. Tärkeää oli, että he kohtasivat ulkoilutilanteissa. Vanhemmilla on toiveita siitä, että lapset olisivat samassa ryhmässä tai siitä, että lapset olisivat eri ryhmissä. Vanhempien mielestä tuntuisi hyvältä, että lapset voisi viedä samaan paikkaan. Raatilaisia mietitytti, joutuuko vanhempi sisarus liikaa vastuuseen pienemmästä sisaruksesta, kun lapset ovat samassa ryhmässä? Työntekijöiden vastuulla on, että vanhempi sisarus ei ole vastuussa pienemmän hyvinvoinnista. Sisarusten ollessa puolestaan eri ryhmissä lapsi on kysynyt, miksi ei saa olla sisaruksen kanssa päivän aikaan. Eri yksiköt ovat miettineet erilaisia pedagogisia ratkaisuja lapsiryhmien muodostamiseen ja toimintaan. Esimerkiksi sisarusryhmissä voidaan toimia osa päivästä (yleensä aamupäivä) pienryhmissä ja osa päivästä (yleensä iltapäivä) sisarukset voivat halutessaan leikkiä ja tavata toisiaan tiiviimmin. Perhepäivähoidossa on ollut hyvä kokemus siitä, että lapset saivat olla samassa ryhmässä, mutta heille oli myös omat kaverit (suunnilleen saman ikäiset) ryhmässä. Nisulan päiväkodissa oli aikoinaan ryhmä viittomakielisille lapsille. Tällä hetkellä Nisulassa toimii pienryhmä, johon on ohjattu erilaisilla tuen tarpeilla olevia lapsia. Viittomakielisille lapsille on tärkeää, että he saisivat olla vertaisryhmässä. Jyväskylän kaupungissa on linjattu, että kaikille lapsille päivähoitopalvelu pyritään järjestämään lähipalveluna ja lapsen tarvitsemat tukitoimet järjestetään lapsen hoitopaikkaan. Esimerkiksi päivähoidon työntekijöille järjestetään joka vuosi syksyllä ja keväällä viittomakielen kurssi. Raatilaisten tiedossa oli, että Helsingin seudulla on erikoistuneita päiväkoteja esimerkiksi viittomakielisille ja vaikeasti allergisille lapsille. Valintakriteerit allergiapäiväkotiin pääsyyn ovat hyvin tiukat. Raatilaiset kysyivät, voisiko olla tarvetta perustaa allergiapäiväkoti Jyväskylään päiväkodeissa olevien sisäilmaongelmien vuoksi. Tällä hetkellä Jyväskylän kaupungin sisäilmastoryhmä selvittää rakennusten sisäilmaongelmia ja seuraa korjaustöiden toteutumista. http://www.jyvaskyla.fi/tilapalvelu/sisailmastoryhma Tavoitteena on, että kaikille lapsille ja työntekijöille taataan terveelliset tilat.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 6 (7) Kunnallisten perhepäivähoitajien määrä vähenee jatkuvasti, toisaalta yksityisten perhepäivähoitajien määrä on kasvanut. Päivähoidon asiakasraadissa 23.2.2012 teemana oli perhepäivähoito. Muistioon voi tutustua päivähoidon asiakasraadin nettisivulla http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskyl awwwstructure/52241_asiakasraati_muistio_23022012.pdf 7. Päiväkotien ja perhepäivähoidon laatu Yhteisessä raadissa keskusteltiin, millä päivähoidon laatu varmistetaan ja miten varmistetaan, että lapsella on hyvä päivä. Miten voi saada luotettavaa tietoa, millaisia kasvatuksellisia menetelmiä käytetään? Vanhemmat toivoivat saavansa tietää, mitä tarkoitetaan sillä, että lapselle tarjotaan hyvä päivä ja laadukasta päivähoitoa. Raatilaisia kiinnosti myös, miten yksityisellä puolella valvotaan laatua ja miten varmistetaan toimintaperiaatteita perhepäivähoidossa. Keskustelua käytiin myös siitä, miten päivähoidon virallinen seuranta tapahtuu. Päiväkodin johtaja vastuussa oman yksikkönsä ja esimiesalueen päivähoidon laadusta; pedagoginen johtajuus on päiväkodin johtajan yksi päätehtävä. Laatua varmistavat säännölliset arviointikeskustelut ja erilaiset kehittämisprosessit päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Työyhteisöt ovat erilaisessa vaiheessa ja yksiköissä painottuvat erilaiset tavoitteet, esimerkiksi uudet työyhteisöt vasta aloittavat yhteistä keskustelua kasvatuskäytännöistä ja luovat yhteisiä pelisääntöjä. Tärkeimmät kuvaukset ja lupaukset laadusta löytyvät Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmasta http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskyl awwwstructure/38242_jklvasu.pdf ja esiopetussuunnitelmasta http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskyl awwwstructure/46560_jyvaskylan_esiopetussuunnitelma.pdf, eri yksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmista (löytyvät jokaisen yksikön omilta nettisivuilta) sekä lapsiryhmien ja lasten henkilökohtaisista varhaiskasvatussuunnitelmista. Aluejohtajat tekevät vuosittain työpaikkakierrokset, joiden aikana aluejohtaja keskustelee työyhteisön kanssa esimerkiksi työhyvinvoinnista ja työntekijöitä askarruttavista asioista. Raatilaiset kysyivät, määrittääkö joku taho työntekijöiden tehtäväkuvat ja onko sovittu, kuka pitää lasten vasukeskustelut. Lastentarhanopettajilla on työtiimissä pedagoginen vastuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen arvioinnista, toteuttamisesta ja kehittämisestä kaupungin linjausten mukaisesti. Vasukeskustelujen pitämisestä sovitaan työtiimissä lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien kesken. Raatilaisten odotukset ja kokemukset vaihtelivat siitä, oliko lapsen vasukeskustelussa ollut mukana lastentarhanopettaja vai lastenhoitaja. Myös työntekijän työkokemuksen pituus on näkynyt keskustelujen sisällössä. Päivähoidossa on tärkeää perehdyttää uudet työntekijät vasukeskustelujen pitämiseen vanhempien kanssa. 8. Lapsen äänen kuuleminen päivähoidossa Raatilaiset halusivat keskustella, kysytäänkö päivähoidossa lapsilta, miten he haluavat toimia ja kuunnellaanko lapsia, mitä he haluavat tehdä. Ottaako päivähoito lapsen tavan olla oma itsensä huomioon? Raatilaisilla oli kokemuksia siitä, että syksyn ohjelma on annettu etukäteen ja lapsi olisi kuitenkin halunnut enemmän vapaata leikkiä. On myös ollut kokemuksia siitä, että henkilökunta on ollut joustavaa ja päiväohjelmaa on
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 7 (7) muutettu lasten toivomuksesta. Lapsi on myös voinut toteuttaa omalla ja haluamallaan tavalla toimintaa aiheen pohjalta. Päiväunille meneminen ahdistaa useita lapsia. Työntekijästä riippuen joskus on saanut lukea kirjaa ja joskus ei. Makuutuksella voi olla suuri vaikutus lapsen viihtyvyyteen päivähoidossa. Lapsi odottaa vapaapäivää, ettei tarvitse nukkua päiväunia. Olisiko tälle vuodesta toiseen toistuvalle kysymykselle tehtävissä jotain päivähoidossa? Lasten ja nuorten osallisuuden monialaisessa kaupunkiohjelmassa 2012 2015 on nostettu esiin toimenpide-ehdotus koskien osallisuutta varhaiskasvatuksessa. Toimenpide-ehdotus on kirjattu seuraavasti: "Luodaan varhaiskasvatukseen lasten osallisuuden ja vaikuttamisen malli". Ohjelmaluonnos on tällä hetkellä lausuntokierroksella lautakunnissa, lasten parlamentissa, nuorisovaltuustossa ja vammaisneuvostossa. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunta käsittelee lausunnot kokouksessaan 25.4.2012.