NISULAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 NISULAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Varhaiskasvatuspalvelut Nisulan päiväkoti Eeronkatu Jyväskylä

2 1. Kuvaus Nisulan päiväkodista Päiväkoti sijaitsee Eeronkadulla, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Rajakadun kampuksen naapurissa, rauhallisella paikalla Tuomiojärven läheisyydessä. Päiväkoti aloitti toimintansa kevättalvella 1991 ja laajennusosa valmistui vuonna Tällä hetkellä päiväkodissa on neljä ryhmää, joissa on noin 80 lasta. Pullapuput 1 2 v / n. 12 paikkaa totuttelemme olemaan erossa kotiväestä rauhallinen, tuttu ja turvallinen arki rytmittää päivää tärkeää on aikuisen ja lapsen vuorovaikutus ja totutteleminen olemaan yhdessä toisten kanssa korostamme hyvää kasvatuskumppanuutta työtiimiin kuuluu lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa Leipurihiiret 3 6 v / 12 paikkaa pienryhmä, jossa osa lapsista tarvitsee erityistä tukea kasvuun ja kehitykseen lasten viikko rytmittyy erilaisista pienryhmistä, joiden sisältö muovautuu lasten tarpeita vastaavaksi ryhmässä käytetään vaihtoehtoisia kommunikaatiomuotoja, mm. tukiviittomia, erilaiset kuvat, pikapiirtäminen ryhmässä annetaan esiopetusta lapsille, joilla on pidennetty 11-vuotinen oppioikeus työtiimiin kuuluu erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja Nisukissat 3 5 v / 21 paikkaa toiminta tapahtuu kiinteissä pienryhmissä leikki ja leikinomaisuus ovat tärkeä osa toimintaa päivittäin harjoitellaan arkielämän taitoja ja yhdessä toimimista työtiimiin kuuluu kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi lastenhoitaja Kokkikoirat 5 6 v / 21 paikkaa ryhmässä on päiväkodin vanhimmat lapset kokkikoirissa esiopetus on kokonaisvaltaista toimintaa lapsen arjessa vapaalle leikille ja toiminnalle jätetään aikaa toiminta tapahtuu pienryhmissä porrastetusti työtiimiin kuuluu kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi lastenhoitaja

3 2. Nisulan päiväkodissa uskomme näihin asioihin Kasvatuksessa on kyse arvovalinnoista, osaamisesta ja ymmärryksestä. Päiväkodin henkilöstön laatima eettinen ohjeisto ohjaa meitä oikeaan suuntaan jokapäiväisissä arvovalinnoissamme ja arkipäivän työssä. 3. Lapsen hyvinvoinnin edistämisen periaatteita Varhaiskasvatus on hoidon, kasvatuksen ja opetuksen saumaton kokonaisuus, jonka perustana ovat yhteinen ymmärrys perus-tehtävästä, lapsesta ja lapsen hyvinvoinnin edistämisestä.

4 Nisulan päiväkodissa pidämme tärkeänä: lapsilähtöisyyttä, joka tarkoittaa lapsen yksilöllisyyden ja ainutlaatuisuuden havaitsemista ja ymmärtämistä vanhempien kuulemista ja hyvää vuorovaikutusta sekä kasvatuskumppanuutta turvallista, avointa, lämmintä ilmapiiriä, jossa lapsen on hyvä olla aikuisten aktiivista työotetta lapsen kehitystä tukevan toiminta- ja oppimisympäristön rakentamisessa hyvää ja luottamuksellista yhteistyötä yhteistyötahojen kanssa 4. ja miten periaatteet näkyvät Nisulan arjessa Kaikissa ryhmissä on käytössä pienryhmätoiminta ryhmän lapsille tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Pienryhmät mahdollistavat paremmin sen, että jokainen lapsi tulee nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi. Mielestämme lapsen vasu on se tärkein asiakirja, joka turvaa jokaiselle lapselle yksilöllisyyttä ja osallisuutta, samoin vanhemmille. Lapsen vasu-keskustelut käydään kaksi kertaa toimintavuoden aikana. Työntekijät ovat saaneet Kasvatuskumppanuuskoulutusta. Päivähoidon aloitus ja päivähoitopaikan muutos on iso asia lapsen ja perheen elämässä. Siksi panostamme päivähoidon aloitukseen Jyväskylän kaupungissa olevan Hyvä alku mallin mukaisesti. Päivähoidon aloitus toteutetaan perheiden toivomukset huomioon ottaen. Uuden lapsen aloittaessa käymme aloituskeskustelun, jossa tutustutaan perheeseen ja lapseen joko lapsen kotona tai päiväkodissa. Jos käy niin, että hoidon aloituksella on kiire, yritämme silloinkin hoitaa tilanteen lapsen kannalta edullisimmalla tavalla yhteistyössä vanhempien kanssa. Päivittäin toistuvat arjen tilanteet ovat eri-ikäisten ryhmissä hyvinkin erilaisia ja niitä ryhmät kuvaavat vanhemmille esitteissään, omissa tapaamisissaan ja kuukausikirjeissään. Nisulan päiväkodissa on hyvät tilat monipuoliseen toimintaan. Ne mahdollistavat monimuotoiset leikit, liikkumisen, tutkimisen, taiteiden kokemisen ja itseilmaisun

5 Toiminnassa painottuvat vuorovaikutustaitojen opettelu ja tunneilmaisun kehittäminen lasten jatkuvan leikin mahdollistaminen aikatauluja ja ympäristöä muokkaamalla arjen oppimistilanteiden hyödyntäminen pienillä mallittaminen lasten yksilöllinen kohtaaminen (temperamentit, havainnot, persoonallisuus) pienryhmätoiminnan arviointi ja hiominen Päiväkodin periaatteena on, että kaikki lapset ovat meidän lapsiamme. Aamu aloitetaan yhteisesti Leipurihiirten tiloissa, josta 7.30 siirrytään omiin ryhmätiloihin. Iltapäivisinkin ollaan usein yhdessä. Toisen ryhmän auttaminen on myös normaali käytäntö. Yhdessä toteutamme erilaisia koko päiväkodin tapahtumia ja henkilökunnan osaamista käytetään koko yhteisön hyödyksi. Esimerkiksi joka kuukauden viimeisenä perjantaina kaikki kokoontuvat yhteiseen laulu- ja musiikkihetkeen päiväkodin saliin ja joka ryhmä tuo sinne oman ohjelmansa ne ovat hienoja hetkiä! Lasten yksilöllisen oppimisen ja kasvun tukena käytämme monipuolisia työtapoja ja - menetelmiä, mm. kuvittamista, pikapiirtämistä, sarjakuvittamista, pienryhmätoimintaa, toimintojen porrastusta ja liikuntaa. Päiväkodissa on myös erityislastentarhanopettaja, joka konsultoi työntekijöitä ja vanhempia. 5. Toimintatapojen arviointi ja kehittäminen Arvioinnin ja kehittämisen pohjana ovat mm: talon oma vasu lasten vasut/ keskustelut lasten havainnointi asiakaspalautteet tiimisopimukset kehityskeskustelut / tiimi- ja yksilökohtaiset vertaisarvioinnit talon viikkopalaverit / tiimipalaverit henkilöstökyselyt suunnittelupäivät / työillat

6 koulutukset / säteilyt Erityisesti haluamme huolehtia uuden työntekijän hyvästä perehdyttämisestä sovitun käytännön mukaisesti, että hän pystyisi heti kantamaan vastuuta yhteisistä tehtävistä. Vakinaisen väen työkierto eri ryhmissä on käytäntö joka tukee sekä henkilökunnan ammattitaidon kehitystä että lasten hyvinvointia. Pitempiaikaisilta sijaisilta haluamme myös palautetta millaista oli olla työssä meidän päiväkodissamme mikä on ihmetyttänyt, mikä on ollut hyvää ja mitä pitäisi parantaa. Vasua päivitetään vuosittain, todennäköisimmin syksyisin uuden toimintakauden alussa. Pyrimme tarkentamaan toiminnan kuvausta ryhmävasujen asteelle vähitellen ja yksikön vasu jää yleisemmälle tasolle. Todentumista seurataan tiimi- ja kehityskeskusteluissa sekä ottamalla käyttöön myös vertaisarviointi. Lapsilta ja vanhemmilta saamme palautetta lähes päivittäin. Lastentarhaopettajat suunnittelevat työaikana tulevaa toimintaa, joka viimeistellään tiimien viikkopalaverissa. Kerran viikossa on talon oma viikkopalaveri, mikä sisältää aina myös pedagogisia teemoja ja toiminnan suunnittelua. Pyrimme luomaan kasvatusyhteisöömme sellaisen ilmapiirin ja työasenteen, joka avaa ovia uusille ajatuksille ja kokeilevalle, arvioivalle mielelle. Tämä tarkoittaa myös halukkuutta koulutukseen täydentämään ja päivittämään omaa osaamistaan ja sitten säteilemään oppimaansa myös muille. Kaikkien osaaminen ja kyvyt halutaan saada käyttöön lasten ja työyhteisön hyväksi. Kukin ottaa henkilökohtaisen vastuun omasta työstään ja auttaa myös muita selviämään omasta tehtävästään. Kun lähdet ulos maailmaan, varo liikennettä, pidä toista kädestä ja pysyttele yhdessä muiden kanssa. (Robert Fulghum 1986, All I Really Need to Know I Learned in Kindergarten)