TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 PÄLKÄNEEN KUNTA

TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 PÄLKÄNEEN KUNTA Kunnanhallitus 30.3.2015 93 Kunnanhallitus 29.4.2015 113 Kunnanvaltuusto 17.6.2015 27

SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1. Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa... 3 1.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä... 9 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 9 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset... 13 1.5. Kokonaistulot ja menot... 15 1.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous... 17 1.7. Tilikauden tuloksen käsittely... 22 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 23 2.1. Kunnan ja kuntakonsernin tavoitteiden toteutuminen... 23 2.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen... 31 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 67 3.1. Tuloslaskelma... 67 3.2. Rahoituslaskelma... 68 3.3. Tase... 69 3.4. Konsernilaskelmat... 71 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 75 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 75 4.2. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 76 4.3. Tasetta koskevat liitetiedot... 79 4.4. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 83 4.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 85 5. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET... 86 Vesihuoltolaitos-taseyksikön tilinpäätös... 86 Vesihuoltolaitos-taseyksikön liitetiedot... 89 6. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 91 7. LUETTELOT JA SELVITYKSET... 92 LIITTEET... 93 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 93 VESIHUOLTOLAITOKSEN ERILLISTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014... 111

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa 1.1.1. Kunnanjohtajan katsaus Vuoden 2014 kuntakenttää on edelleen leimannut uudistus sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksesta. Saman vuoden alussa Pälkäneen kunnan organisaatio koki suuren muutoksen sosiaalipalveluiden siirtyessä Kangasalan kunnan vastattavaksi isäntäkuntamallilla. Yhteistyö sosiaalipalveluissa Kangasalan kanssa sujui jo vanhalla rutiinilla, mutta palvelujen tuottamisen näkökulmasta yhteisten toimintamallin kehittäminen jatkuu edelleen. Pälkäneen kunnan hallinnossa tapahtui myös paljon muutoksia. Pitkäaikainen kunnanjohtaja, Esko Arasalo eläköityi marraskuussa 2014. Aloitin kunnanjohtajan vakinaisessa virassa joulukuun alusta, mutta olin hoitanut tehtävää kesäkuusta asti sijaisena. Myös muita henkilöstövaihdoksia tapahtui. Vaihdokset sujuivat mutkattomasti, mutta varmasti osaltaan aiheuttivat asioiden viivästymisiä, mutta myös mahdollisti toimintamallien uudistamista. Kuntarakenneselvitys käynnistyi Kangasalan, Kuhmoisten ja Pälkäneen kesken elo-syyskuussa 2014 kuntien valtuustojen päätöksestä. Kuntien yhteisestä sopimuksesta selvitystyötä tekee ts. hallintokoordinaattori Aleksi Saukkoriipi. Työ on edennyt asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja jatkuu edelleen vuonna 2015. Valtakunnallisesti kuntatalouden tilanne on edelleen heikentynyt. Verotulokehitys on heikkoa ja kunnat ovat joutuneet sopeuttamaan taloutta valtionosuusleikkauksiin. Pälkäneellä vuoden 2014 tilinpäätös toteutui merkittävästi odotettua paremmin. Hyvä tulos mahdollisti 1,0 miljoonan euron investointivarauksen tekemisen Harjutuulen peruskorjausta varten. Tilikauden ylijäämäksi jäi varauksen jälkeen 326 521 euroa. Talousarvion valmisteluvaiheessa arvioitiin tilinpäätöksen toteutuvan lähes 500 000 euroa alijäämäisenä, joten tulos oli kunnan näkökulmasta erittäin myönteinen. Tilinpäätöksessä näkyy pitkällä aikavälillä toteutetut taloudentasapainottamisen tuomat muutokset, mutta suurin vaikuttava tekijä tilinpäätöksen ylijäämäisyyteen oli sosiaali- ja terveyspalvelut. Pälkäneen sosiaalipalvelujen siirtyessä yhteistoiminta-alueelle valmistelu tapahtui erittäin nopealla aikataululla ja Kangasalan talousarvioon siirrettiin vuoden 2013 talousarvioluvut. Sosiaalipalvelujen tilinpäätös 2013 oli 700 000 euroa alle arvioidun, joten tämä ero vielä kasvoi vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuoden 2014 positiivisesta tuloksesta huolimatta talouden tasapainosta ja tasapainottamisesta tulee huolehtia. Joudumme myös jatkossa etsimään uusia talouden tasapainottamiskeinoja, jotta tulevista laihoista vuosista selvitään. Pälkäneen kunnan väkiluvun muutos oli vuonna 2014 negatiivinen, joka tulisi saada kääntymään positiiviseksi. Uusien asuinalueiden kaavoittaminen ja teollisuustonttien lisääminen sekä markkinointi ovat keinoja, joilla voidaan lähteä kilpailemaan väestöstä ja yrityksistä. Työttömyysaste kasvoi Pirkanmaalla vuoden 2014 aikana niin, että se oli joulukuussa 15,9 %. Pälkäneellä työttömyysaste oli joulukuussa Pirkanmaan keskiarvoa matalampi 13,9 %. Pälkäneen kunta jatkoi työllistämistoimintansa kehittämistä vuonna 2012 käynnistyneen Parasta aikaa- Pälkäneen paja hankkeen kautta. Hanke on Pirkanmaan ely-keskuksen 50%:sti rahoittama työllisyyspoliittinen projekti. Hankkeessa on yksi työntekijä. Hankkeen pääasiallisena tavoitteena on luoda seinättömän pajan palveluita lähinnä Pälkäneläisille nuorille työttömille ja pitkäaikaistyöttömille. Hankkeen asiakasmäärä oli vuoden 2014 aikana kokonaisuudessaan 79 henkilöä.

4 Seinättömän pajatoiminnan lisäksi Pälkäneellä käynnistyi kesällä 2014 perinteinen pajatoiminta. Sen tehtäväkenttänä ovat teknisluonteiset avustavat remontointi-, rakennus-, kiinteistönhoito- ja kuljetustehtävät yms. Pajatoiminta sijaitsee Harjutuulen vanhainkodin pihapiirissä ns. Harjulan kiinteistössä. Vuoden 2014 aikana pajatoiminnassa muun muassa remontointiin pajan toimintaan tarvittavat tilat, kunnostettiin luistinkenttien koppeja, toimittiin liikuntapaikkojen hoitoon liittyvissä tehtävissä, rakennettiin aitoja ryhmäperhepäiväkodeille, suoritettiin sosiaalitoimen muuttoja ja niin edelleen. Pälkäneen kunnan työmarkkinatuen kuntaosuus oli vuonna 2014 yhteensä noin 233 000 euroa. Summa on merkittävä, mutta positiivisena suuntauksena voidaan nähdä se, että työmarkkinatukimenot kasvoivat valtakunnallisena keskiarvona 14, 74% vuonna 2014, kun Pälkäneellä ne laskivat 9.33%. Kunnat vapautuvat edellä mainituista menoista pitkään työttömänä olleiden aktivoiduttua. Pitkään työttömänä olleiden aktivointiaste oli Pälkäneellä vuonna 2013 8.7%:a. Vuonna 2014 aktivointiaste oli kasvanut 23%:n ja se on edelleen menossa selvästi parempaan suuntaan. Koko maan aktivointiaste oli vuonna 2013 30.2%:a ja vuonna 2014 30.3%. Aktivointiaste ylitti kuukausitasolla koko maan keskiarvon ensimmäistä kertaa lokakuussa 2014. Mennyt vuosi sisälsi paljon tapahtumia ja hyviä asioita, joita tässä ei tullut edellä mainittua. Haluankin erityisesti kiittää henkilöstöä ja luottamushenkilöitä samaan hiileen puhaltamisesta ja yhteisiin päämääriin pyrkimisestä, vaikka toimintaympäristö on ollut muutoksessa ja kunnan talous tiukoilla. Janita Koivisto kunnanjohtaja 1.1.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luopioisten ja Pälkäneen kunnat lakkautettiin 31.12.2006 ja uusi Pälkäneen kunta perustettiin 1.1.2007. Vuoden 2009 alusta lukien valtuustossa on ollut 27 valtuutettua. Kunnanhallinto vuonna 2014 Valtuuston jäsenmäärä: Valtuuston puheenjohtajisto: 27 jäsentä KOK 9, KESK 8, SDP 5, PS 4, VAS 1 Puheenjohtaja Petri Urkko (KESK), 1. varapuheenjohtaja Rainer Zeitlin (KOK) 2. varapuheenjohtaja Maria Aho (SDP) Kunnanhallituksen jäsenmäärä: 9 jäsentä KOK 3, SDP 2, KESK 3, PS 1 Kunnanhallituksen puheenjohtajisto: Puheenjohtaja Eero Laesterä (KOK) 1. varapuheenjohtaja Eveliina Hakala (KESK) 2. varapuheenjohtaja Risto Lindholm (SDP) Kunnanhallituksen esittelijät: kunnanjohtaja Janita Koivisto

5 Pöytäkirjanpitäjä: vs. hallintojohtaja Mia Sorri Lautakunnat Sivistyslautakunta (9 jäsentä), vapaa-aikalautakunta (9), tekninen lautakunta (9), rakennuslautakunta (9), ympäristölautakunta (9), tarkastuslautakunta (7), keskusvaalilautakunta (5) Kunnan hallinto-organisaatio 31.12.2014 Pälkäneen Aluelämpö Oy Matti Niikkula Konserniohjaus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Sopimusohjaus Pälkäneen Asuntotuotanto Oy Jouni Kiviniemi Kunnanjohtaja Janita Koivisto Tilausten valmistelu ja seuranta Yhdyskuntasuunnittelu Aluearkkitehti Marja Kuisma Yleishallinto vs. hallintojohtaja Mia Sorri Sivistystoimi sivistystoimenjohtaja Mauri Nest Tekninen toimi tekninen johtaja Matti Vesava Sosiaali- ja terveyspalvelut Kangasalan yhteistoimintaalue Talouspalvelut Henkilöstöpalvelut kamreeri Toni Leino Varhaiskasvatus varhaiskasvatuksen päällikkö Juha Forsman Ruokahuolto- ja siivousyksikkö, p. Seija Snäkin-Laitinen Sosiaalipalvelut Yhteistoiminta-alue Kirjanpito Kehittämispalvelut vs. hallintokoordinaattori Aleksi Saukkoriipi Asiakaspalvelu Tietohallinto tietohallintopäällikkö Harri Pinola Aluejohtajat: Mika Pietilä, va. Kaija- Leena Lindstedt Peruskoulu- ja lukiopalvelut koulunjohtajat, rehtorit Koulut: Kostia, Aitoo, Luopioisten krk, Rautajärvi Yhteiskoulu/Lukio Kiinteistöpalvelut rakennusmestari Markku Nurmi Vesihuoltolaitos käyttöpäällikkö Harri Vierikka Rakennusvalvonta rakennustarkastajat Anitta Käenniemi, Jari Ainasoja Perusterveydenhuolto Yhteistoiminta-alue Erikoissairaanhoito Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Ensihoito Työllisyyspalvelut työpajaohjaaja Panu Raivio Yrityspalvelut Kirjastopalvelut kirjastotoimenjohtaja Seija Heikkilä Vapaa-aikapalvelut liikunta- ja vapaaaikasihteeri Petri Ketola Ympäristönsuojelu ympäristönsuojelusihteeri Hannu Niukkanen Nuorisotyöntekijä Kulttuuripalvelut kulttuurituottaja Marketta Vaismaa

6 1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Alustavien tietojen BKT:n vuoden 2014 vuosikasvun ennakoidaan olevan 0,1 %. Nettoviennin vaikutus vuoden ennusteeseen on positiivinen. Yksityinen kulutus ei lisääntynyt vuonna 2014 lainkaan ja yksityiset investoinnit laskivat. Työmarkkinoiden tilanne heikkeni edelleen ja työttömyysaste nousi noin 8,6 prosenttiin. Vuoden 2015 BKT:n kasvuksi ennustetaan 0,9 %. Kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, huolimatta siitä, että kotitalouksien reaalitulot eivät juuri lisäänny. Viennin kasvu jää edelleen maailmankaupan kasvua heikommaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu. Tuonnin kasvua hidastaa kotimaisen kysynnän vaimeus. Työn tuottavuuden kehitys on vaimeaa, sillä nousua kertyy vain 0,8 %. Inflaatio jää 0,8 prosenttiin. (VM taloudellinen katsaus 17.12.2014) Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 mrd euroa, mikä on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kuntien rahoitusasemaan. Vuoden 2014 aikana henkilöstökuluja vähennettiin kunnissa noin 400 miljoonalla eurolla ja veroprosenttien korotukset lisäsivät verotuloja noin 390 miljoonalla eurolla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua 2 % edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Käyttötalousmenojen katteeksi velkaa ei juuri oteta. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen 7 %. Kunnilla on nyt lainaa 2733 euroa jokaista asukasta kohti. (Kuntaliiton tiedote 12.2.2015) Työmarkkinoiden tilanne heikkenee ensi vuoden aikana. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,8 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömien osuus on nousussa ja siten rakenteellinen työttömyys edelleen kasvaa. Taloudellisen aktiviteetin viriämisestä huolimatta työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä ilmenevät yhteensopivuusongelmat ylläpitävät pitkäaikaistyöttömyyttä. (VM taloudellinen katsaus 17.12.2014) Joulukuussa työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi kausiluonteisesti korkealle tasolle. Työttömiä työnhakijoita on nyt lähes saman verran kuin heinäkuussa vuonna 1997. Tämä osaltaan kertoo vaikeasta tilanteesta työllistymisen kannalta. Työllisyystilanne oli Pirkanmaalla joulukuun lopussa koko maata heikompi. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 15,9 prosenttia ja koko maassa keskimäärin 13,9 prosenttia. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden määrä oli edelleen kasvusuunnassa vuositasolla verrattuna, muutos oli 8 prosenttia. Työttömien työnhakijoiden määrä nousi maan kaikkien ELY-keskusten alueilla.

7 Pälkäneen työttömyysasteen kehitys kuukausittain vuosina 2012 2014: Pirkanmaalla joulukuun työttömyysaste kasvoi edellisvuoden 14,8 prosentista 15,9 prosenttiin vuonna 2014. Pälkäneellä työttömyysprosentin kehitys on myötäillyt vuoden Pirkanmaan kehitystä, ollen lähimmillään noin -2 % Pirkanmaan työttömyysprosenttia alhaisempi. Pälkäneen työttömyys kääntyi kasvuun kesän 2012 jälkeen ja sama kasvusuunta on jatkunut edelleen vuoden 2014 lopussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä väheni vuoden aikana 2 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömien määrään on pyritty vuoden 2014 aikana vaikuttamaan kunnassa aikaisempaa huomattavasti aktiivisemmalla työllistämis- ja aktivointitoiminnalla. Joulukuun 2014 lopussa yli vuoden työttömänä olleita oli 148 henkilöä. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä 45 henkilöä oli pysynyt samana kuin vuoden 2013 lopussa. Pälkäneen kunnan väkiluku jatkoi vuonna 2010 alkanutta laskua. Tietoja luonnollisesta väestökehityksestä sekä muuttoliikkeestä vuoden 2014 ei ole vielä käytettävissä. Vuosi Miehiä Naisia Yhteensä Muutos Muutos% 2010 3 450 3 497 6 947-65 -0,93 % 2011 3 413 3 467 6 880-67 -0,96 % 2012 3 400 3 435 6 835-45 -0,65 % 2013 3 398 3 397 6 795-40 -0,59 % 2014 3 371 3 353 6 724-71 -1,04 %

8 1.1.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Vuosi 2014 oli uuden Pälkäneen kunnan kahdeksas toimintavuosi. Pälkäne toteutti vuosien 2010 2013 aikana ensimmäistä talouden tasapainotusohjelmaa, joka painottui sosiaalitoimen palvelurakennemuutoksiin. Kunnassa valmisteltiin ja päätettiin vuonna 2013 uudesta talouden tasapainotusohjelmasta, joka kattaa vuodet 2014 2016. Pälkäneen kunnanvaltuusto päätti elokuussa 2011 Paras-lain edellytysten mukaisesti, että kunnan sosiaalitoimen palvelut lukuun ottamatta päivähoitoa siirretään yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi vuodesta 2015 alkaen. Orivesi irtisanoutui terveyspalveluyhteistyöstä siten, että Oriveden osalta sopimus päättyi vuoden 2013 loppuun. Kangasalan ja Pälkäne sopivat vuoden 2013 aikana, että sosiaalipalvelut siirto Kangasalan yhteistoiminta-alueelle toteutettiin jo vuoden 2014 alusta. Vuosi 2014 oli ensimmäinen toimintavuosi, jossa sosiaalipalveluiden tuottamisesta vastasi Kangasala. Vuoden 2013 talousarviossa siirryttiin kaikilla käyttötalouden osastoilla nettobudjetointiin. Investointiosa on bruttobudjetoitu. 1.1.5. Kunnan henkilöstö Kunnan palvelukseen jäänyt henkilöstömäärä vuoden 2014 alussa oli 275 henkilöä, mikä sisältää vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön. Vuoden lopussa 31.12.2013 vastaava poikkileikkaustilastoon perustuva henkilöstön määrä oli 406 henkilöä. Vähentyminen johtuu sosiaalipalvelujen henkilöstön siirtymisestä Kangasalan palvelukseen 1.1.2014 alkaen, mikä vähensi Pälkäneen poikkileikkaustiedon mukaista henkilöstömäärää 131 henkilöllä. Kunta laatii erillisen henkilöstötilinpäätöksen. 1.1.6. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä kunnan muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Kunnan talous ei ole tasapainossa, koska kertaluontoisista eristä puhdistettu tulojen kasvu on ollut vähintään viiden vuoden tarkastelujakso huomioiden hitaampaa kuin menojen kasvu. Vuosikate kattoi tilinpäätösvuoden nettoinvestoinneista vain 55 %, mikä tarkoittaa että loppuosa investoinneista rahoitettiin kunnan kassavaroja vähentämällä sekä lainanotolla. Lainakanta kasvoi vuoden 2014 aikana 2,6 milj. euroa. Vuoden 2014 tilinpäätökseen sisältyy noin 410 000 euron määrästä käyttöomaisuuden myyntivoittoja, joista pääosa kertyi kahden koulukiinteistön myynneistä. Kuntia koskevien suurten uudistushankkeiden jatkumisesta ja mahdollisista uusista valmistelulinjauksista ei ole eduskuntakauden päättyessä saatavilla tietoja, mikä ylläpitää epävarmuutta kunnallisessa päätöksenteossa. Hallituksen hankkeista valtionosuusjärjestelmän sekä kuntalain uudistukset toteutuivat, mutta kuntarakenneuudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus jäivät tällä hallituskaudella toteutumatta. Vuoden 2015 alusta voimaan tullut valtionosuusjärjestelmän uudistus vähentää Pälkäneen valtionosuuksia lähes noin 520 000 euroa vuodessa vuoden 2014 tasossa, mikä vastaa noin 0,6 prosenttiyksikköä kunnallisveroprosentissa. Siirtymään liittyvän välittömän vähenemisen lisäksi uudet valtionosuuskriteerit mahdollisesti kerryttävät kunnalle valtionosuuksia vähemmän kuin aikaisempi järjestelmä, millä on pitkällä aikavälillä vielä siirtymävaiheen negatiivista muutosta suurempi taloudellinen merkitys. Rahoitusperiaatteen mukaisesti valtion tulee antaessaan kunnille tehtäviä ja velvoitteita varmistua siitä, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset niistä selviytymiseen. Kuntaliitto on Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2018 -esityksessään todennut, että rahoitusperiaatteen toteutuminen on kuntien lisääntyneiden tehtävien ja velvoitteiden sekä mittavien valtionosuusleikkausten vuoksi vakavasti uhattuna.

9 Valtio on lisännyt kuntien vastuuta työttömyyden hoidosta. Työmarkkinatuen kuntaosuutta tulee maksettavaksi työmarkkinatukimenoista vuoden 2015 alusta 50 % jo 300 päivää ylittävistä työttömyysjaksoista aikaisemman 500 päivän sijaan ja lisäksi 1000 päivää ylittävistä 70 %. Velvoiteraja kuntouttavaan työtoimintaan osoittamiseen säilyi kuitenkin 500 työmarkkinatukipäivässä. Pälkäneen välittömäksi kustannusten lisäykseksi vuodelle 2015 on arvioitu noin 100 000 euroa. Aktivoinnista aiheutuvat kustannukset jäävät kunnan maksettavaksi lukuun ottamatta palkkatukea. Uhkana on, että kuntien velvoitteet ja kustannukset työllisyydenhoidosta kasvavat ja epäsuhta kunnille määrättyjen velvoitteiden ja toimivaltuuksien lisäämisessä kasvaa. Kunnan vuosien 2015 2017 investointiohjelman nettomenot ovat yhteensä 12,1 milj. euroa. Taloussuunnitelman vuosikate kattaisi näistä nettoinvestoinneista vain noin 25 prosenttia, mikä tarkoittaisi kunnan merkittävää velkaantumista. 1.1.7. Ympäristötekijät Pälkäneen kunnan luonnon erityispiirteistä on hyvin tietoa, mutta tieto on pääosin kunnan ulkopuolisilla tahoilla. Tämän tiedon kerääminen ja kartuttaminen sekä pinta- ja pohjavesien tilan seuranta ja suunnitelmallinen valvonta ovat tulevaisuudessa tärkeimpiä tehtäviä. Valvontaviranomaisen rooli tulevaisuudessa korostuu lakiuudistuksen vuoksi joka samalla asettaa resursseille paineita. Pohjavesien suojelusuunnitelma on valmistunut kesän 2014 aikana ja se on hyväksytty valtuustossa alkuvuodesta 2015. Suunnitelman mukainen valvonta on jo aloitettu. Pohjavesien seurantaa suoritetaan yhdessä vesilaitoksen kanssa. Kunta oli jo vuoden 2009 talousarviossa varautunut Pälkäneen keskustaajaman jäteveden puhdistamon tehostamiseen vuosina 2009 ja 2010. Puhdistamon rakennushanke käynnistyi viivästysten jälkeen vuonna 2013 ja laitos on valmistunut käyttöön vuoden 2015 alussa. Tavase Oy:n Pälkäneen keskustaajamaan asti yltävä tekopohjavesilaitos asutuksen ja teollisuusalueen keskelle on merkittävä asukkaisiin ja maankäyttöön vaikuttava riskitekijä. Lupapäätös aluehallintovirastosta tulee todennäköisesti kevään 2015 aikana. 1.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan, hanketoiminnan sekä laskutuksen ja perinnän ohjeen 22.11.2010. Kunnanvaltuusto on 18.12.2014 hyväksynyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Koko kunnan kattava riskienarviointimenettely, josta johdetaan merkityksellisimmät riskikohteet ja asetetaan seurattavat tavoitteet riskien vähentämiseksi, toteutetaan vuoden 2015 aikana. Selonteot sisäisestä valvonnasta on laadittu osastoittain. Yhteenveto hallinto-, sosiaali-, sivistys- ja teknisen osaston selonteoista sisäisen valvonnan järjestämiseksi esitetään toimintakertomuksen liitteenä. Kunta teki vuonna 2014 päätöksen sisäisen tarkastuksen palveluiden ostamisesta, mutta niiden toteuttaminen jäi vuodelle 2015. 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen kuvataan tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitus rahoituslaskelmassa. Molempien laskelmien ja niistä laskettavien tunnuslukujen tehtävänä on osoittaa, miten kunnan rahoitus on riittänyt tilikaudella.

10 1.3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyys jaksotettuihin menoihin osoitetaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. TULOSLASKELMA (ulkoiset, teur) 2014 2013 TOIMINTATUOTOT 5 606 5 415 TOIMINTAKULUT -41 371-41 571 Toimintakate -35 765-36 156 Verotulot 21 636 21 030 Valtionosuudet 16 413 16 540 Rahoitustuotot ja -kulut 92 57 Korkotuotot 11 29 Muut rahoitustuotot 132 85 Korkokulut -49-51 Muut rahoituskulut -2-6 Vuosikate 2 375 1 471 Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista -1 305-1 451 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot 374 Satunnaiset kulut 0 Tilikauden tulos 1 071 394 Poistoeron lis (-) / väh (+) 256 273 Varausten lis (-) / väh (+) -1000 Rahastojen lis (-) / väh (+) Tilikauden yli-/ alijäämä 327 667 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2014 2013 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 13,6 13,0 Vuosikate/Poistot, % 182,1 101,4 Vuosikate euroa/asukas 353 216 Asukasmäärä 6 724 6 795 Tunnuslukujen laskentaperusteet on esitetty kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta 2009. Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen ja valtionosuuksien osuuden toiminnan kuluista. Vuodelle 2014 sisältyy toimintatuotoissa noin 410 000 euroa tonttien myyntivoittoja, mikä nostaa vertailuvuoden toimintatuottojen osuutta toimintakuluista. Vuodelle 2013 ei käytännössä sisältynyt lainakaan myyntivoittoja. Ilman myyntivoittoja tuottojen osuus olisi ollut 12,6 %. Toimintakate eli nettomenot, jossa toimintakuluista on vähennetty toimintatuotot poikkeuksellisesti väheni edellisvuodesta -1,1 %. Myös tässä yhtenä merkittävänä tekijänä ovat vuoden 2014 myyntivoitot, jotka puuttuvat edelliseltä vuodelta. Ilman vuoden 2014 myyntivoittoja toimintakatteen kasvu edellisvuoteen olisi ollut 0,1 %. Vaikuttavia tekijöitä matalaan toimintakatteen kasvuun olivat terveyspalvelujen kauttaaltaan maltillinen kustannuskehitys, sekä kunnan talouden tasapainotusohjelman toteuttaminen. Verotulojen painoarvo kunnan tulorahoituksessa kasvoi, kun valtionosuudet vähenivät edellisvuodesta noin 127 000 euroa. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin ja se on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Kunnan velkaantumisen kannalta on oleellista verrata vuosikatetta nettoinvestointeihin, sillä poistoaikoihin

11 liittyvä laskenta on aiheuttanut sen, että poistotaso on ollut kunnassa vuosittaisia nettoinvestointeja selvästi pienempi. Tulorahoitus on kunnan tuloslaskelmassa ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Kunnan oma vuosikate ilman kirjanpidollista satunnaisten erien kirjausta ylitti poistot tilinpäätösvuonna 1,07 milj. eurolla. Kunnan vuosikate on ylittänyt poistot koko uuden kunnan toimintakauden ajan lukuun ottamatta vuotta 2012. Vuosikatetta ovat paransivat vuosina 2007 2011 toiminta- ja rahoitustuottoihin kirjatut yhdistymisavustuserät ja muut kertaluonteiset tuotot. Vuosikatetta asukasta kohden käytetään tunnuslukuna tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Kunnan vuosikate asukasta kohden on 353 euroa, johon sisältyy tonttien myyntivoittojen vaikutusta 61 euroa/asukas. Tilikauden ylijäämä/alijäämä on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden ylijäämä on 326 521 euroa. 1.3.2. Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan rahavarojen muutoksen tilikaudella.

12 RAHOITUSLASKELMA (teur) 2014 2013 Toiminnan rahavirta 1 965 1 466 Vuosikate 2 375 1 471 Satunnaiset erät, netto 374 Tulorahoituksen korjauserät -410-379 Investointien rahavirta -3 790-2 061 Investointimenot -4 320-3 166 Rahoitusosuudet investointimenoihin 5 391 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 526 714 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 824-596 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 68 43 Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 68 43 Lainakannan muutokset 2 589-664 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 200 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -611-664 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 Oman pääoman muutokset 0 Muut maksuvalmiuden muutokset -2 216-396 Rahoituksen rahavirta 441-1 018 Rahavarojen muutos -1 383-1 614 Rahavarat 31.12. 2 617 4 000 Rahavarat 1.1. 4 000 5 614 Muutos -1 383-1 614 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2014 2013 Toiminnan ja inv. rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1000 eur -4 669-73 Investointien tulorahoitus, % 55,0 53,0 Pääomamenojen tulorahoitus, % 48,2 42,8 Lainanhoitokate 3,7 2,1 Kassan riittävyys, pv 21 32 Asukasmäärä 6 724 6 795 Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Tunnuslukua heikentää erityisesti vuosi 2012, jolloin toiminnan ja investointien rahavirta oli -4,7 milj. euroa negatiivinen. Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Kaavio: Vuosikate ja nettoinvestoinnit vuosina 2009 2013

13 Pääomamenojen tulorahoitusprosentti on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Pääomamenoista tulorahoitus eli vuosikate kattoi 48,2 % ja loput pääomamenoista katettiin kunnan kassan vähentämisellä ja lainanotolla. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Lainanhoitokate kohosi tilinpäätösvuonna arvoon 3,7. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin luetaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassan riittävyys/pv -tunnusluku muodostui 21 päivää ja se väheni 11 päivää edelliseen vuoteen verrattuna. 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta.

14 TASE, VASTAAVAA (teur) 2014 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT 38 265 35 438 Aineettomat hyödykkeet 189 221 Aineettomat oikeudet 1 14 Muut pitkävaikutteiset menot 187 207 Aineelliset hyödykkeet 31 463 28 540 Maa- ja vesialueet 3 583 3 358 Rakennukset 13 786 13 723 Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 042 9 580 Koneet ja kalusto 414 503 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 3 637 1 376 Sijoitukset 6 614 6 677 Osakkeet ja osuudet 6 066 6 061 Muut lainasaamiset 538 606 Muut saamiset 10 10 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 536 552 Valtion toimeksiannot 0 0 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 536 552 VAIHTUVAT VASTAAVAT 4 956 5 867 Vaihto-omaisuus 0 0 Enakkomaksut 0 0 Saamiset 2 339 1 867 Lyhytaikaiset saamiset 2 339 1 867 Myyntisaamiset 899 574 Lainasaamiset 0 13 Muut saamiset 146 728 Siirtosaamiset 1 294 553 Rahat ja pankkisaamiset 2 617 4 000 VASTAAVAA 43 757 41 857 TASE, VASTATTAVAA (teur) 2014 2013 OMA PÄÄOMA 25 220 24 894 Peruspääoma 15 061 15 061 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 9 833 9 166 Tilikauden yli-/alijäämä 327 667 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 6 503 5 759 Poistoero 5 503 5 759 Vapaaehtoiset varaukset 1 000 0 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 649 651 Valtion toimeksiannot 0 2 Lahjoitusrahastojen pääomat 649 651 VIERAS PÄÄOMA 11 385 10 553 Pitkäaikainen 8 287 5 785 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4 999 2 591 Lainat julkisyhteisöiltä 147 174 Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Muut velat 3 141 3 020 Lyhytaikainen 3 098 4 767 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 686 472 Lainat julkisyhteisöiltä 27 32 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot 24 61 Ostovelat 809 1 918 Muut velat 360 387 Siirtovelat 1 193 1 897 VASTATTAVAA 43 757 41 857

15 Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Kunnan omavaraisuusaste on ylittänyt 70 prosentin rajan vuosina 2009 2014. Suhteellinen velkaantuneisuus % -tunnusluku kertoo, kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on ollut alle 30 % vuosina 2009 2014. Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Kunnan lainakanta kasvoi edellisvuodesta 2,59 milj. euroa. Lainakanta euroa/asukas kasvoi 871 euroon/asukas. Kunnan lainasaamiset ovat vähenivät 68 000 eurolla. 1.5. Kokonaistulot ja menot TASEEN TUNNUSLUVUT 2014 2013 Omavaraisuusaste, % 72,5 73,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 26,0 24,4 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 e 10 159 9 833 Kertynyt yli-/alijäämä, euroa / asukas 1 511 1 447 Lainakanta 31.12. 5 858 3 270 Lainakanta 31.12., euroa / asukas 871 481 Lainasaamiset, 1000 euroa 538 606 Asukasmäärä 6 724 6 795 Kunnan kokonaistulojen ja menojen laskelma kuvaa kunnan rahan lähteet ja rahan käytön. Kokonaistulo- ja -menokäsitteet kattavat varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. KOKONAISTULOT JA MENOT TP 2014 TULOT teur % MENOT teur % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 5 606 11,9 Toimintakulut 41 371 89,3 Verotulot 21 636 45,9 Korkokulut 49 0,1 Valtionosuudet 16 413 34,8 Muut rahoituskulut 2 0,0 Korkotuotot 11 0,0 Satunnaiset kulut Muut rahoitustuotot 132 0,3 Satunnaiset tuotot +/- Pakollisten varausten muutos Tulorahoituksen korjauserät - Käyttöomaisuuden myyntitappiot - Pys.vast. hyödykk. luovutusvoitot -410-0,9 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointi Käyttöomaisuusinvestoinnit 4 320 9,3 menoihin 5 0,0 Pys.vast.hyödykkeiden luovutustulot 526 1,1 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 68 0,1 Antolainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 200 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 611 1,3 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä 47 186 93,2 Kokonaismenot yhteensä 46 353 100,0

16 Tuloslaskelmaosan tuotot Tuloslaskelmaosan kulut, %

17 1.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous 1.6.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Pälkäneen kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt: Tytäryhteisöt Pälkäneen Asuntotuotanto Oy Pälkäneen Aluelämpö Oy Kuntayhtymät Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Hämeen päihdehuollon ky Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Pirkanmaan liitto Koulutuskeskus Tavastia Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty Ei yhdistelty X X X X X X X Osakkuusyhteisöt Luopioisten vesihuolto Oy Kiinteistö Oy Pienteollisuustalo Kiinteistö Oy Pälkäneen liikekeskus Tredu-Kiinteistöt Oy As Oy Rantakukka As Oy Luopioisten Retkitie As Oy Aitoonrivi As Oy Luopioisten Retkipirtti As Oy Kyläkantola As Oy Tiilivakki As Oy Luopioisten Kokinrivi As Oy Luopioisten Kyynärötarha Osakkuusyhteisöistä (omistus vähintään 20 %, mutta alle 50 %) on konsernitilinpäätökseen jätetty yhdistelemättä asunto-osakeyhtiöt ja Kiinteistö Oy Pälkäneen liikekeskus, koska niiden merkitys on vähäinen riittävän ja oikean kuvan antamiseksi konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. 1.6.2. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Toimivallan ja -vastuunjako konserniohjauksessa Konserniohjeet on hyväksytty vuonna 2009 ja konserniohjetta on täydennetty ja tarkistettu valtuuston päätöksillä 10.12.2012 ja 13.2.2014. Konserniohje sisältää tytäryhteisöjen neuvotteluvelvoitteille asetetut euromääräiset rajat. Kunnanvaltuusto määrittelee kunnan tavoitteet ja sen mukaiset kunnan omistajapoliittiset linjaukset, päättää pääsääntöisesti talousarvion yhteydessä kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista ja hyväksyy konserniohjeet. Kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan muodostama konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konserniohjauksella tarkoitetaan omistajaohjausta ja tytäryhtiöiden valvontaa koskevien ohjeiden antamista. Omistajaohjaus on kunnan edustajien päätösvallan käytön ohjaamista yhtiökokouksissa tai vastaavassa toimielimessä. Konserniyhteisöissä ei ole käytössä keskitettyjä konsernitoimintoja. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhtiöissä Konsernijohdon ohjeita liittyen tytäryhtiöiden toimintaan on välitetty pääasiassa tytäryhtiön hallituksissa toimivien kunnan viranhaltijoiden kautta. Tilikauden aikana Pälkäneen Aluelämpö Oy on X X X X X X X X X X X X

18 pyytänyt oikeassa päätöksentekojärjestyksessä konsernijohdon ennakkokäsitystä investointien toteuttamiseen, kun konserniohjeiden euromääräinen raja on ylittynyt. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteuttamista koskeva arviointi Kunnanhallitus on käynyt vuosittain kehityskeskustelut tytäryhtiöiden edustajien kanssa. Määrämuotoiset tavoitteet konserniyhtiöille asetettiin ensimmäisen kerran talousarviossa 2013. Tavoitteiden asettaminen on selkeyttänyt konserniohjausta. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta on aiemmin perustunut tytäryhteisöjen toimittamiin tilinpäätöksiin. Konserniyhtiöille asetettaviin tavoitteisiin on vuodesta 2013 alkaen sisällytetty joitakin tunnuslukuihin perustuvia tavoitteita. Tunnuslukujen määrä nykyisellään ei riitä vielä systemaattiseen taloudellisten riskien analysointiin. Taloudellisen aseman seurantaa ja analysointia tulee kehittää ja lisätä tunnuslukuvertailua. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Konserniohjeen mukaan konserniyhteisön johto vastaa siitä, että sillä toiminnan luonne ja laajuus huomioon ottaen on tarvittava riskienhallintasuunnitelma. Pälkäneen Asuntotuotanto Oy on toteuttanut vuoden 2013 aikana laajan kiinteistökohteiden kuntokartoituksen, jonka perusteella yllättävien korjaustarpeiden riskiä voidaan vähentää ja perustaa korjaussuunnittelu kiireellisyysjärjestykseen. 1.6.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Pälkäneen aluelämpö Oy laajensi vuoden 2014 aikana yhtiön kaukolämpöverkkoa Onkkaalan keskustan alueella sekä edelleen Asevelitien alueelle. Pirko-Kiinteistöt Oy sulautui yhdessä Tao-Kiinteistöt Oy:n ja Kiinteistö Oy Ylöjärven koulutuskeskuksen kanssa Tredu-Kiinteistöt Oy:ksi. Tredu-Kiinteistöt Oy aloitti toimintansa 1.7.2014. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän yhtymähallitus päätti 3.7.2014 lopettaa palvelutuotannon Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa 31.10.2014 ja YT-menettelyn lopputuloksena irtisanoa koko henkilöstön 11.9.2014. Kunnanhallitus on 3.3.2015 päättää esittää edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi purkusopimuksen Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän purkamisesta.

19 1.6.4. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA (teur) 2014 2013 TOIMINTATUOTOT 22 392 21 830 TOIMINTAKULUT -56 544-56 578 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta / tappiosta -2 0 Toimintakate -34 154-34 749 Verotulot 21 636 21 030 Valtionosuudet 16 413 16 540 Rahoitustuotot ja -kulut -126-174 Korkotuotot 19 36 Muut rahoitustuotot 134 87 Korkokulut -202-212 Muut rahoituskulut -77-84 Vuosikate 3 768 2 648 Poistot ja arvonalentumiset -2 179-2 343 Suunitelman mukaiset poistot -2 179-2 343 Tilikauden yli- ja alipariarvot -8 0 Satunnaiset erät 0 0 Tilikauden tulos 1 582 305 Tilinpäätössiirrot -931 151 Vähemmistöosuudet -26-13 Tilikauden yli-/ alijäämä 625 443 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2014 2013 Toimintatuotot/Toimintakulut % 39,6 38,6 Vuosikate/Poistot, % 173 113 Vuosikate euroa/asukas 560 389 Kunnan asukasmäärä 6 724 6 795

20 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA (teur) 2014 2013 Toiminnan rahavirta 3 515 2 770 Vuosikate 3 740 2 648 Satunnaiset erät, netto 0 374 Tulorahoituksen korjauserät -226-252 Investointien rahavirta -4 970-3 857 Investointimenot -5 541-5 382 Rahoitusosuudet investointimenoihin 5 793 Pysyvien vastaavien hyödyk. luovutustulot 155 353 Pysyvien vastaavien myyntivoitot / tappiot 410 379 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 456-1 087 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 56 34 Antolainasaamisten lisäykset -3 0 Antolainasaamisten vähennykset 59 34 Lainakannan muutokset 781 169 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 588 1 132 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 004-962 Lyhytaikaisten lainojen muutos 9-1 Oman pääoman muutokset 26-56 Muut maksuvalmiuden muutokset -1 839-327 Rahoituksen rahavirta 837-180 Rahavarojen muutos -619-1 267 Rahavarat 31.12. 4 710 5 345 Rahavarat 1.1. 5 329 6 611 Muutos -619-1 267 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2014 2013 Investointien tulorahoitus, % 67,6 57,7 Pääomamenojen tulorahoitus, % 57,7 48,0 Lainanhoitokate 3,3 2,4 Kassan riittävyys, pv 27 31 Asukasmäärä 6 724 6 795

21 KONSERNITASE, VASTAAVAA (teur) 2014 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT 44 856 41 689 Aineettomat hyödykkeet 596 566 Aineettomat oikeudet 318 275 Muut pitkävaikutteiset menot 278 291 Aineelliset hyödykkeet 42 051 38 849 Maa- ja vesialueet 3 935 3 686 Rakennukset 20 764 20 945 Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 627 10 112 Koneet ja kalusto 2 181 2 322 Muut aineelliset hyödykkeet 21 14 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 4 524 1 770 Sijoitukset 2 209 2 275 Osakkuusyhteisöosuudet 1 588 1 591 Osakkeet ja osuudet 315 313 Muut lainasaamiset 283 351 Muut saamiset 23 20 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 583 619 VAIHTUVAT VASTAAVAT 8 748 9 109 Vaihto-omaisuus 243 214 Saamiset 3 794 3 550 Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset 3 794 3 550 Rahoitusarvopaperit 67 82 Rahat ja pankkisaamiset 4 643 5 262 VASTAAVAA 54 186 51 417 KONSERNITASE, VASTATTAVAA (teur) 2014 2013 OMA PÄÄOMA 24 405 23 720 Peruspääoma 15 060 15 067 Arvonkorotusrahasto 7 7 Muut omat rahastot 41 41 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 8 672 8 163 Tilikauden yli-/alijäämä 625 443 VÄHEMMISTÖOSUUDET 150 93 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 7 605 6 667 Poistoero 5 527 5 793 Vapaaehtoiset varaukset 2 078 874 PAKOLLISET VARAUKSET 728 498 Eläkevaraukset 47 1 Muut pakolliset varaukset 681 497 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 704 774 VIERAS PÄÄOMA 20 594 19 663 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 10 533 8 267 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 3 497 3 348 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 1 179 890 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 5 385 7 158 VASTATTAVAA 54 186 51 417

22 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT 2014 2013 Omavaraisuusaste, % 59 59 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 34 33 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 e 9 297 8 606 Kertynyt yli-/alijäämä, euroa / asukas 1 383 1 267 Konsernin lainakanta 31.12. 11 712 9 157 Konsernin lainakanta 31.12., euroa / asukas 1 742 1 348 Konsernin lainasaamiset, 1000 euroa 283 351 Kunnan asukasmäärä 6 724 6 795 1.7. Tilikauden tuloksen käsittely Kunnanhallitus päättää esittää tilikauden 1 070 633,30 euron suuruisen tuloksen käsittelystä seuraavaa: - tehdään (-) 1 000 000,00 euron suuruinen investointivaraus Harjutuulen vanhustenhuollon yksikön peruskorjaukseen tehostetuksi palveluasumisyksiköksi - tuloutetaan aikaisemmin tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan (+) 255 887,33 euroa - tilikauden ylijäämä 326 520,63 euroa siirretään tilikauden yli-/alijäämätilille.

23 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1. Kunnan ja kuntakonsernin tavoitteiden toteutuminen 2.1.1. Kunnan tavoitteet Tavoite: Prosessien kuvaaminen parhaiden toimintatapojen löytämiseksi ja omaksumiseksi sekä kunnan toiminnan ja palveluiden laadun määrittelyn käynnistäminen Vuoden 2014 aikana kuvataan kunnan perus- ja palveluprosessit. Prosessikuvausten yhteyteen kirjataan lainsäädännön velvoitteet ja määritellään kunnan järjestämien palveluiden laatukriteerit asiakasnäkökulmasta. Vastuuhenkilöt: Osastopäälliköt prosessien kuvaamisen osalta ja kehittämispäällikkö kuvaamistyön käynnistämisen ja koordinoinnin osalta. Tavoite: Sähköisten tietojärjestelmien käytön tehostaminen ja sähköisen asioinnin kehittäminen Kuntalaisten sähköisen asioinnin tarpeiden selvittäminen ja kehittämistavoitteiden asettaminen selvitystyön pohjalta. Kunnan päätöksentekoprosessien sähköistäminen: luottamushenkilöiden sähköisen verkkopalvelun käytön laajentaminen ja tehostaminen. Vastuuhenkilö: Kunnanhallituksen asettama työryhmä Toteutuminen kummankin tavoitteen osalta Tapahtuneista ja tulevista henkilöjärjestelyistä johtuen kumpaakaan tavoitetta ei täysimääräisesti voitu toteuttaa vuoden 2014 aikana. Molempia tavoitteita on kuitenkin päästy toteuttamaan nopealla aikataululla varhaiskasvatuksen osalta. Kunnanhallitus asetti 22.5.2014 varhaiskasvatuksen osalta erilliset tavoitteet. Päivähoidon ydinprosessit on kuvattu (asiakkuuden syntyminen ja lastenhoito, kasvatus/varhaiskasvatus). Kuvauksista on tehty sekä sanalliset että graafiset esitykset. Laatukriteeristö saatiin luotua vuoden loppuun mennessä. Laatukriteeristöön perustuva asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin tammikuussa 2015. Parhaillaan analysoidaan kyselyn vastauksia. Sähköisestä päivähoitoasioinnista ollaan laadittu tarjouspyyntö, joka on viety Hilma-järjestelmään viikolla 12. 2.1.2. Kuntakonsernin tavoitteet Tytäryhtiö: Pälkäneen Asuntotuotanto Oy Toteutuminen Tavoite Toteutuminen Mittari 2013 2014 2014 Käyttöaste % (Vuokratuotot maksimivuokratuotosta) 96,14 % väh. 97 % 90,89 % Yhtiö kattaa vuokratuloilla käyttömenot sekä ylläpitoinvestoinnit ilman konserniemon avustuksia toteutunut toteutunut Yhtiön kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelu toteutunut toteutunut Jatkuvuussuunnitelman toteutuksen aloittaminen 2014 ei toteutunut Yhtiön tunnusluvut TP 2013 TP 2014 Liikevaihto 1 199 587 1 150 213 Materiaalit ja palvelut -845 344-764 486 Henkilöstökulut -22 194-2 0146 Poistot ja arvonalentumiset -146 093-140 168 Liiketoiminnan muut kulut -3 569 Liikevoitto (-tappio) 185 201 219 947

24 Rahoitustuotot ja -kulut -60 581-46 724 Tilinpäätössiirrot -124 620-173 210 Tilikauden voitto/tappio 20 12 Lainat rahoituslaitoksilta 2 104 053 1 928 414 Lainat emolta 255 340 246 508 Omavaraisuusaste 37,2 % 20,9 % Tot. vuokra/m2 keskimäärin 8,47 8,09 Lainavastuut, euroa/asm2 188,17 176,01 Tytäryhtiö: Pälkäneen Aluelämpö Oy Toteutuminen Tavoite Toteutuminen Mittari 2013 2014 2014 Kaukolämmön myynti MWh/vuosi 5 204 (-8,1%) myynnin kasvu 6 040 (+16,1%) Kaukolämpöt. hyötysuhde (myyty/tuotettu MWh) 79 % hyötysuhteen nostaminen 85 %* Kaukolämmön kokonaishinta /MWh 136,46 66 % korkeimmasta 120,00 tariffista Yhtiö kattaa liiketoimintatuloilla käyttömenot sekä ylläpitoinvestoinnit ilman konserniemon avustuksia toteutunut toteutunut Yhtiön kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelu toteutunut toteutunut Osinkotuottotavoite, ei aseteta vuodelle 2014 Yhtiön tunnusluvut TP 2013 TP 2014 Liikevaihto 572 779 584 607 Materiaalit ja palvelut -358 518-229 957 Henkilöstökulut -29 873-26 253 Poistot ja arvonalentumiset -33 104-77 278 Liiketoiminnan muut kulut -62 089-96 602 Liikevoitto (-tappio) -89 196 154 517 Rahoitustuotot ja -kulut -52 287 57 126 Tilikauden voitto/tappio 27 704 97 391 Lainat rahoituslaitoksilta 1 875 000 1 805 556 Lainat emolta 0 0 Omavaraisuusaste 9,8 % 12,6 % * hyötysuhteen tunnusluku ei ole vertailukelpoinen edellisiin vuosiin tuotantojärjestelyjen muutoksesta johtuen. 2.1.3. Strategian seuranta Strategiaan sisältyvässä toimenpideohjelmassa on strategian tavoitteista johdetuille toimenpiteille määritelty omat mittarit, joita seurataan osavuosiraportoinnin ja tilinpäätöksen yhteydessä.

25 Toimenpideohjelman seuranta Kaavoitus ja maapolitiikka Toimenpide Aikataulu Vastuu 1. Sitoutuminen Pälkäneen alueen kehittämiseen 1.1 Maankäytön suunnittelun toteuttamisohjelma (Harava-työkalu) kehityskuvan jatkoksi: edesauttaa sitoutumista Mittarit 2013-2014 Pilottiryhmä: kunnanjohtaja, aluearkkitehti, kehittämispäällikkö Toteutuminen (aluearkkitehti) Pilotille esitettyjen tavoitteiden toteutuminen 2. Aktiivinen maaseutumaisen rakentamisen tukeminen Harava-kysely toteutettu. Tulosten analysointi on vielä kesken. 2.1 Riittävä tonttikoko 2.2 Rakennusjärjestyksen tarkistaminen (vrt. kehityskuva vapaa-ajan asunnot vakituiseksi ja haja-asutusalueen rakentaminen) 2.3 Kriteeristön käyttöönotto mökin muuttamisesta omakotitaloksi (mitä useampi kriteeri täyttyy, muutos mahdollinen) Mittarit Koko aika 2013 2013 Toteutuminen (rak.valvonta) Aluearkkitehti Johtoryhmä, aluearkkitehti, rak.valvonta johtoryhmä Tonttikoko Myönnetyt haja-asutusalueen rakennusluvat: ja perustelut Kehityskuvan määrittelemät kriteeristöt, muutettujen mökkien määrä 3. Teollisuusalueiden kaavoitus 2.2 Rakennusjärjestystä ei ole muutettu. 2.3 Kriteeristöä mökin muuttamisesta omakotitaloksi ei ole vielä tehty. Rautajärven osayleiskaava etenee hyvää vauhtia. Roholan alueen kaavoitus on vireillä ja etenee suunnitelmien mukaisesti. Tonttikoko on suunnitelmien mukainen. Rakennusjärjestys määrittää haja-asutusalueille minimissään 4 000m2 tonttikoon. Tonttikoot kuitenkin vaihtelevat tästä ylöspäin. Kaiken kaikkiaan myönnettyjä lupia on 50, joista omakotitaloja 5, vapaaajan asuinrakennuksia 6 ja muita majoitusliikerakennuksia 3. Muut luvat koskevat lähinnä talous-, varasto- ja saunarakennuksia. Mökkimuutoksia ympärivuotiseen asuinkäyttöön ei ole ollut. 3.1 Kaavoitettavien alueiden kartoitus kuntakeskuksessa (vrt. kehityskuva) 3.2 Kehityskuvatyössä määriteltyjen alueiden kaavoituksen toteuttaminen 3.3 Kevyen liikenteen väylien, maisemapolkujen ym. alueiden suunnittelu (vrt. kehityskuva) 2013 2013-2013 - Johtoryhmä, aluearkkitehti Kunnanjohtaja, aluearkkitehti Kunnanjohtaja, aluearkkitehti Mittarit Toteutuminen (aluearkkitehti) Tehty selvitys Kehityskuvatyön seurantamittarit Kaavoitettavia, uusia alueita on tarkasteltu. Kevyen liikenteen väyliä on tarkasteltu erityisesti Roholan alueella, jossa liikenneväyliä on kehitetty osana käynnissä olevaa kaavoitustyötä, aktiivisesti toimittu taajamien viihtyisyyden lisäämiseksi, kylät kehittäneet omaa toimintaa mm. Innovatiiviset Kylät-hanke Luopioisissa. Asukkaiden osallisuutta on lisätty mm. Harava-kyselyä apuna käyttäen sekä on toteutettu vuorovaikutteisia kaavaprosesseja.

26 Talouden ja palveluiden tasapaino Toimenpide Aikataulu Vastuu 1. Kunta täyttää terveen talouden tunnusmerkit 1.1 Laadittavaksi tulevan talouden tasapainotusohjelma ja sen toteuttaminen: kaikki toimijat, sisältäen kolmannen sektorin Mittarit Sektorikohtainen arviointi 2. Kunnalla on toimivat peruspalvelut 2.1 Arvioidaan palveluiden toteuttamistapa tasapainoisesti koko kunta huomioiden (palveluiden taso ja laatu, toimijatahojen määrittely) Mittarit 2013-2018 Luottamuselimet, työntekijät: vastuu johtajilla Toteutuminen Kunnanvaltuusto on käsitellyt kaikkia osastoja koskevan tasapainottamisohjelman 7.11.2013. Seuranta on annettu tarkastuslautakunnan tehtäväksi. Tasapainotusohjelman toteutumista seurataan lisäksi talousarvioiden ja tilinpäätösten yhteydessä. 2013-2014 Kunnanhallitus, lautakunnat Toteutuminen Kuntarakenneselvitystä on laadittu vuoden 2014 aikana, jolloin on myös kerätty tietoja alueellisesta palvelujen toteuttamisesta. Kunnan oma kuntakohtainen palvelujen toteuttamistavan arviointi jää vuodelle 2015. Kustannustehokkuus Toimintakate euroa/ asukas 2011 2012 2013 2014 Pälkäne 4 937 5 157 5 268 5 319 Manner-Suomi 4 603 4 859 4 989 5 045 Erotus -334-298 -279-274 Kustannusseuranta Vertailukunnat Palvelujen laadun arviointi 3. Kunnan veroprosentit ovat kohtuulliset Palvelujen laadun arvioinnissa ei ole otettu käyttöön koko kunnan kattavaa menetelmää. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta kerätään tietoja hyvinvointisuunnitelmassa ja hyvinvointikertomuksissa. 3.1 Käytetään tarkkaa harkintaa kokonaisvaltaisesti määriteltäessä kunnan veroprosenttia (arvioidaan säästökohteet uudestakin näkökulmasta, tehdään pitkän tähtäimen suunnittelua) Mittarit Arvioidaan vuosittain erikseen Toteutuminen (kamreeri) Valtuusto Seurantavertailu, Keskiarvo ja sen kehitys Kunnallisveroprosentti, Pälkäne ja keskiarvovertailut 2012 2013 2014 2015 Pirkanmaan 19,48 19,62 20,12 20,24 keskiarvo 6 000 10 000 19,80 19,98 20,33 20,53 as. kunnat* Pälkäne 20,00 20,00 20,50 21,00

27 Kiinteistöveroprosentit, Pälkäne ja Pirkanmaan keskiarvot 2012 2013 2014 2015 Pirkanmaa 0,99 1,00 1,02 yleinen kv.ka Pälkäne yleinen 0,80 0,80 1,00 kv. Pirkanmaa 0,45 0,48 0,49 vak.as. ka. Pälkäne vak. 0,40 0,40 0,45 as. kv. * vuodet 2012-2013: 6 000 8 000 asukkaan kunnat. Henkilöstöpolitiikka Toimenpide Aikataulu Vastuu 1. Hallittu henkilöstöpolitiikka palveluiden ja laadun turvaamiseksi 1.1 Henkilöstöresurssi suunnataan ja mitoitetaan oikein 1.2 Esimiesten tehtävien selkeyttäminen ja johtamisosaamisen kehittäminen 1.3 Suunnitellaan toiminta ja muutokset henkilöstön kanssa: sitoutuminen ja motivointi 1.4 Työyhteisötaitojen kehittäminen: koulutus 1.5 Henkilöstön kustannustietoisuuden lisääminen 1.6 Perehdytys Mittarit Työn kuormittavuus, tehtäväkuvat Henkilöstön osallistuminen Koulutuspäivät, asiakaspalaute Taloudellinen ja tehokas toiminta Mittarit Työn kuormittavuus, tehtäväkuvat Henkilöstön osallistuminen Koulutuspäivät, asiakaspalaute Taloudellinen ja tehokas toiminta Mittarit Työn kuormittavuus, tehtäväkuvat 2013- Esimiehet Koko työyhteisö: vastuu esimiehillä Esimiehet Johtoryhmä, esimiehet Osastojoht. esimiehet Esimiehet Toteutuminen, Yleishallinto Työkuormitus on loppuvuotta kohti mentäessä lisääntynyt. Laadittava kuntarakenneselvitys lisää työmäärää erityisesti esimiestasolla. Yhteistyötoimikunta kokoontuu tarvittaessa. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti. Virasto- ja osastokokouksia on pidetty tarpeen mukaan. Koulutuspäiviä on myönnetty ja järjestetty kunnassa tarpeen mukaan. Henkilöstön poissaoloihin ei ole käytetty sijaisia. Työpajatoiminta on käynnistetty ja sillä pyritään vähentämään kunnan työmarkkinamaksuja. Toteutuminen, Sivistysosasto Työnkuormitus on lisääntynyt erityisesti esimiestasolla, myös jossakin määrin erityistehtävissä toimivilla. Tehtäväkuvia on päivitetty. Tilanne ei ole muuttunut aiemmasta arviosta vaatii toimenpiteitä. Henkilöstökokoukset ja kehityskeskustelut ovat toimivina käytäntöinä Toimii pääosin hyvin. Henkilöstö on osallistunut aktiivisesti koulutuksiin. Henkilöstön koulutusaktiivisuus pääosin hyvällä tasolla Taloudelliseen tehokkuuteen on pyritty rakenteiden mahdollistamissa puitteissa. Säästöpaketti on toteutumassa pääosin hyvin. Toteutuminen, Tekninen osasto Työn kuormitus on lisääntynyt niin esimiestasolla kuin tekijätasollakin. Tehtäväkuvia ei ole päivitetty. Ruokahuolto- ja siivousyksikössä tehtävänkuvat päivitetty keväällä 2014

28 Henkilöstön osallistuminen Teknisen johtoryhmän palaverit aloitettiin keväällä 2013 ja niitä tarkoitus pitää kuukausittain. Siivous- ja ruokahuollossa palavereja pidetään säännöllisesti. Kiinteistöpuolella palaverit ovat olleet satunnaisia ja niitä on syytä lisätä. Työssä jaksamiseen on panostettava. Ruoka- ja siivousyksikössä käyty kehityskeskustelut, henkilöstöä kuultu yksikön muutostilanteissa. Kehityskeskustelut käyty koko ruoka- siivoushenkilöstön osalta. Perehdytysmateriaalia päivitetty yhdessä henkilöstön kanssa. Kehityskeskusteluja tulee pitää. Koulutuspäivät, asiakaspalaute Taloudellinen ja tehokas toiminta Mittarit Työn kuormittavuus, tehtäväkuvat Henkilöstön osallistuminen Koulutuspäivät, asiakaspalaute Henkilöstö on osallistunut joihinkin koulutuksiin; varsinkin siivous- ja ruokahuollon puolella. Ruoka- ja siivousyksikön henkilö osallistunut, 4 osaseen työhyvinvointi koulutukseen. Taloudellisuuteen on pyritty talousarvion antamien raamien mukaan. Teknisellä sektorilla hankaluutena on esim. erilaiset sääolosuhteet, erityisesti kovat talvet, jotka tuplaavat lämmitysmenot. Toteutuminen, Perusturva Yhteistoiminta-alueen valmistelu on vienyt merkittävästi aikaa ja tämä näkyy työntekijöiden, erityisesti esimiesten työn kuormittavuudessa. Työnkuvia on selkeytetty sosiaalityön puolella. Henkilöstö on osallistunut tehtävänkuvien muutoksiin. Henkilöstöä on koulutettu heidän koulutustarpeidensa mukaisesti. Esimies on arvioinut koulutusten tarpeellisuuden ja sen antaman tuen työtehtäviin. Taloudellinen ja tehokas toiminta 2. Hyvinvoiva henkilöstö palveluiden ja laadun turvaamiseksi Sosiaalipalveluista suurin osa on lakisääteisiä, mutta mahdollisuuksien mukaan näitä on pyritty järjestämään mahdollisimman kustannustehokkaasti. 2.1 Luottamuksen kehittäminen työyhteisössä 2.2 Henkilöstön hyvinvointi- ja terveystietoisuus 2.3 Hyvän työyhteisön pelisäännöt 2.4 Ongelmiin puututaan heti 2.5 Työergonomia ja ohjaus, työtilat 2.6 TYHY -toimintaan panostaminen: henkilöstö mukaan suunnitteluun, mm. kehittämispäivät 2.7 Työsuojelu ja työturvallisuus 2.8 Aloitekilpailu hyvinvoivan henkilöstön lisäävistä tekijöistä Mittarit Työhyvinvointikysely: palaute, seuranta ja toimenpiteet Kehityskeskustelut vuosittain ja sisältö (Populuksen pohja), raportointi Säännölliset tiimipalaverit, Osastokokoukset Poissaolot 2013- Koko työyhteisö Työsuojelu-, työterveys Lähiesimiehet, jory Lähiesimiehet Lähiesimies, työntekijä, työsuojeluhenkilöstö Henkilöstöpäällikkö, työsuojelupäällikkö, lähiesimies Työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut Yt-toimikunta Toteutuminen, Yleishallinto Työhyvinvointikyselyn toteutus siirtyy vuodelle 2015. Kehityskeskustelut on suoritettu. Populus-pohja otetaan käyttöön vuonna 2015. Johtoryhmä on kokoontunut säännöllisesti kunnanhallituksen kokousviikon perjantaiaamuna. Virasto- ja osastokokoukset on pidetty tarpeen mukaan. Poissaoloja ei ole ollut merkittävästi.

29 Henkilöstön vaihtuvuus: loppuhaastattelu Mittarit Työhyvinvointikysely: palaute, seuranta ja toimenpiteet Kehityskeskustelut vuosittain ja sisältö (Populuksen pohja), raportointi Säännölliset tiimipalaverit, Osastokokoukset Poissaolot Henkilöstön vaihtuvuus: loppuhaastattelu Mittarit Työhyvinvointikysely: palaute, seuranta ja toimenpiteet Kehityskeskustelut vuosittain ja sisältö (Populuksen pohja), raportointi Loppuhaastatteluja ei ole suoritettu. Henkilöstöä on johto- ja esimiestasolla vaihtunut ja tehtäviä hoidettu osittain sijaisjärjestelyin. Toteutuminen, Sivistysosasto Työhyvinvointikyselyä ei ole toteutettu. Kehityskeskustelussa on käytetty sivistystoimelle sovellettua lomakepohjaa Rehtorikokoukset, koulujen kokoukset yt-tunneilla, lisäksi on pidetty tiimipalavereita sektoreittain. Sivistystoimen kehitystiimi (johtoryhmä) on aloittanut työskentelynsä keväällä 2014. Ei ole pidetty koko osaston kokouksia Poissaoloja ei ole ollut merkittävästi. Vaihtuvuutta ollut jonkin verran, osa on normaalista eläkkeelle siirtymisestä aiheutuvaa. Sijaisjärjestelyjä ja määräaikaisia on ollut erityisesti koulupuolella. Toteutuminen, Tekninen osasto Työhyvinvointikysely toteutetaan syksyllä 2014 Ei ole pidetty vuoden 2013 aikana. Säännölliset tiimipalaverit, Toteutunut siivous- ja ruokahuollossa sekä teknisten johtoryhmässä ( osittain ) Osastokokoukset Poissaolot Henkilöstön vaihtuvuus: loppuhaastattelu Mittarit Työhyvinvointikysely: palaute, seuranta ja toimenpiteet Kehityskeskustelut vuosittain ja sisältö (Populuksen pohja), raportointi Säännölliset tiimipalaverit, Osastokokoukset Poissaolot Henkilöstön vaihtuvuus: loppuhaastattelu Teknisten johtoryhmä Poissaoloja ei ole ollut merkittävästi; eniten siivous- ja ruokahuoltopuolella. Jonkin verran, eniten teknisen sektorin johtoryhmässä. Toteutuminen, Perusturva Henkilöstö siirtynyt Kangasalalle. Kehityskeskustelut on pidetty kunnan omaa kehityskeskustelulomaketta pohjana käyttäen. toteutuu lähes säännöllisesti mm. lastensuojelun tiimi Pääsääntöisesti joka keskiviikkoaamu. Poissaoloja on jonkin verran ollut ja lyhyempiin sijaisuuksiin ei ole otettu tekijää. Vuoden puolivälin jälkeen työntekijävaihtuvuutta oli jonkin verran, mutta, loppuhaastatteluja ei pidetty.

30 Elinkeinopolitiikka Toimenpide Aikataulu Vastuu 1. Maaseutuyrittäjyyden edistäminen 1.1 Yritysmyönteinen neuvonta, asiakaspalvelu-koulutus 1.2 Tonttien kaavoitus rakentamiskelvolliselle, logistisesti hyvälle paikalle, kunnallistekniikka valmiiksi Heti Koko ajan, alkupainotteinen Kunnan johto henkilöstöjohtaminen Kunnan johto, kaavoitus Mittarit Toteutuminen (kehittämispäällikkö ja yritysneuvoja ) Asiakaspalaute jatkuva Yritystonttien määrä 2. Matkailun edistäminen Kerätty tapaamisten yhteydessä lomakkeella. Tarve kyselyohjelmalle arvioidaan uudelleen. Myynnissä 16 yritystonttia. Seurantakaudella myytiin yksi yritystontti Kankaanmaan teollisuusalueelta. 2.1 Sappeen ja sen vaikutusalueen vetovoimaisuuden ja toiminnan kehittäminen 2.2 Matkailua tuottavien yhdistyksien mm. Mikkolan navetan kulttuurin ja sen kohteiden kehittäminen 2.3 Kunnan vapaiden kiinteistöjen hyödyntäminen matkailuyrityksille (lunastus vuokranmaksulla tms.) 2.4 Kuntamarkkinoinnin kehittäminen: imago, vetovoimaisuus Koko aika 2013 Koko aika Koko aika Kunnan johto, yrityspalvelut, kehittämispalvelut Kehittämispalvelut, Elpo-ryhmä Mittarit Toteutuminen Asiakasmäärä, liikevaihto, htv, rakennuskanta Huonoluminen talvi vaikutti kävijämäärään talvikaudella 2013 2014.Yleisestä taloudellisesta kehityksestä ja ostovoiman vähentymisestä johtuen myös kävijämäärä kesäkaudella väheni edelliseen vastaavaan kauteen verrattuna. Sopimus Kiinteistöjen myynti-/vuokraussopimukset Sopimus on solmittu. Kuntainfo toimii Pytingissä. Kunnan matkailuinfo Keltaisella talolla. Ei raportoitavaa seurantakaudella. Asukas- ja yritysmäärän kasvu Tiedot saadaan tilastojen valmistuessa. 3. Työpaikkaomavaraisuus: Olemassa olevien yrityksien tukeminen ja yrityksien säilyminen 3.1 Omien työttömien nuorten työllistäminen, asenteisiin vaikuttaminen 3.2 Yrityskampanja työllistämisestä ja sen keinoista, ml. kunta työnantajana 3.3 Yrityskoulutuksia sidosryhmien kautta 3.4 Toimivat yrityspalvelut: neuvonta-, sijoituspalvelut 3.5 Yhteiskunnallisten yritysten kehittäminen ja tuki Mittarit Koko aika, alkupainotteinen 2013 Koko aika Koko aika Koko aika Toteutuminen Työpaja, yrityspalvelut Yrityspalvelut, työpaja 3.3.-3.5: Yrityspalvelut, kehittämispalvelut Työttömien määrä, työttömyysaste Määrät 12/2014: 422 työtöntä, työttömyysaste 13,9 % Osallistuvat yritykset Yrityskohtaisia tapaamisia.

31 Uudet yritykset, yrit. nettomäärä Uusia yrityksiä 27 (vuosi 2014). Yritysten määrä 555 (8/2013) Asiakaspalaute Asiakaspalautetta ei kerätty koskien työllistämistä. 2.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Määräraha on valtuuston talousarviossa toimielimelle myöntämä, euromäärältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen käyttämiseksi määrätyn tehtävän suorittamiseksi tai hankkeen toteuttamiseksi. Talousarviossa osoitetaan myös suoraan tuloslaskelma- ja rahoitusosaan merkittäviin menoihin määrärahat. Tuloarvio on valtuuston talousarviossa toimielimelle asettama tehtävä-, hanke- tai tulolajikohtainen tulotavoite. Suoraan tuloslaskelma- ja rahoitusosaan merkittävät rahan lähteet ovat talousarviossa tuloarvioina. Toteutumisvertailuissa esitetään määrärahat ja tuloarviot sekä niihin talousarviovuonna tehdyt muutokset, toteutuneet menot ja tulot sekä niiden erotus. 2.2.1. Käyttötalouden toteutuminen Valtuusto on asettanut talousarvion käyttötalousosassa tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittanut tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat tehtävien hoitamiseen. Tehtäväalueen talousarvion muutoksia koskevien valtuuston päätösten käsittelypäivämäärät ja pykälät ovat tehtäväalueiden taloustaulukon alla. Käyttötalous, toiminnan tavoitteet ja niiden toteutuminen on esitetty tehtäväalueittain. Vuodesta 2013 alkaen kaikilla tehtäväalueilla taloussuunnitelmassa on siirrytty nettobudjetointiin. Valtuustoon nähden sitova taso on tuottojen ja kulujen erotus, eli netto. Tuottojen ja kulujen erotuksesta käytetty nimitys on toimintakate.

32 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: Selostus tehtäväalueesta Tarkastuslautakunta 1100 Tarkastustoimi Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunta valvoo valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Määrärahat sisältävät tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajayhteisön menot. Kunnanvaltuusto on talouden tasapainottamispakettia vuosille 2010 2013 hyväksyessään päättänyt antaa tarkastuslautakunnan tehtäväksi seurata ja arvioida talouden tasapainottamispaketin toteuttamista. Tilintarkastus tilikaudelta 1.1.- 31.12.2013 on tehty 7.-8.4.2014 sekä 22.-25.4.2014. Tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus vuoden 2013 toiminnasta ja taloudesta oli valtuuston käsittelyssä 18.6.2014. Tavoitteet Tavoite 1 Valtuuston hyväksymän talouden tasapainottamispaketin toteutuksen seuranta ja arviointi Mittari Tavoitetaso Osavuosiraportointiin liittyvä arviointi Tilinpäätökseen liittyvä arviointi Toteutuminen Tarkastuslautakunta piti seitsemän kokousta vuonna 2013. Talous 1100 TARKASTUSTOIMI TOIMINTATULOT TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama Sisäiset erät 0 Toimintatulot yhteensä 0 0 0 0 TOIMINTAMENOT Sisäiset erät 103 0 55-55 Toimintamenot yhteensä 13 091 17 561 14 895 2 666 TOIMINTAJÄÄMÄ/-KATE -13 091-17 561-14 895 2 666 Suunnitelmapoistot TULOS -13 091-14 895 2 666 TP 2013 TA 2014 TP 2014 NETTOMENOT / ASUKAS -2-3 -2

33 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: TILIVELVOLLINEN: Selostus tehtäväalueesta Kunnanhallitus 1150 Yleishallinto Hallintojohtaja Yleishallinnon tehtäväalueeseen kuuluvat seuraavat tehtävät: vaalit, luottamushenkilöjohto, keskushallinto, talouspalvelut, henkilöstöpalvelut, yhdyskuntasuunnittelu ja muu yleishallinto. Muu yleishallinto käsittää elinkeinopalvelut, joukkoliikenteen, oikeusturvapalvelut, yleisavustukset ja jäsenmaksut sekä maaseutupalvelut. Yleishallinto tuottaa muille osastoille yleisjohdon ja talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä asiakas- ja toimistopalvelut. Ne laskutetaan hallintokunnilta sisäisinä erinä ja kirjataan yleishallinnon sisäisiksi tuloiksi. Alkuvuodesta 2014 Keltaisen Talon toiminta siirtyi Nuijan talolle, jonne samalla siirtyi kunnan infopiste. Europarlamenttivaalit järjestetään toukokuussa 2014. Tavoitteet Tehtävä: Yleishallinto Tavoite 1 Toteutuminen Tavoite 2 Luottamushenkilöiden verkkopalvelun (sähköinen kokoushallinto) käyttöönottaminen lautakuntien ja kunnanvaltuuston kokouksissa Mittari Tavoitetaso Järjestelmän hyödyt/haitat Luottamushenkilöiden verkkopalvelu eli (kuvaus osavuosiraportissa) sähköinen kokoushallinto on käytössä myös kunnanvaltuuston, sivistys- ja teknisen lautakunnan kokouksissa. Tekninen lautakunta, sivistyslautakunta, rakennuslautakunta, kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto käyttävät sähköistä kokousta. Tätä varten on hankittu tarvittava määrä ipadeja. Työllistämistoimien vaikuttavuudesta laaditaan tarkempi seurantamittaristo vuoden 2014 aikana Mittari Tavoitetaso Valmis seurantamittaristo otetaan seurantaraporteissa käyttöön sista Merkkejä nähtävissä toiminnan positiivi- vaikutuksista. Toteutuminen Tehtävä: Talouspalvelut Tavoite 3 Toteutuminen Asiakasmääriä, aktivointiastetta sekä työmarkkinaosuuksien kuntaosuuksien määrää seurataan. Aktivointiaste, nuoret alle 25 v.: v. 2014 36,7 %, v. 2013 24,1 % Aktivointiaste, yli 500 päiväset: v. 2014 21,6 %, v. 2013 8,7 % Työmarkkinatuen kuntaosuus: v. 2014 234 707, v. 2013 257 618 Populus-järjestelmän tehokas hyödyntäminen palvelussuhdetta koskevissa asioissa Mittari Tavoitetaso Tavoitteen toteutumista seurataan osavuosiraporteissa. (tai jonkin muun yhteisesti sovitun toimin- Populus-järjestelmän tamallin mukainen) kehityskeskustelu ja poissaolokeskustelu sekä Populuksen henkilöstöraportointi -osiot ovat aktiivisessa käytössä. Ei ole vielä otettu käyttöön.

34 Tehtävä: Henkilöstöhallinto Oppisopimuskoulutukseen ja työllistämiseen keskitetysti varattu määräraha jaetaan vuoden aikana toteutumien mukaisesti hallintokunnille. Koululaisten kesätyöllistämistä varten varattu määräraha, josta osalla aktivoidaan ja tuetaan paikallisia yrityksiä ottamaan koululaisia kesätyöhön. Tyhy -toimintaan on otettu käyttöön liikuntasetelit. Talousarvioon on sisällytetty liikuntaseteleihin määrärahaa 150 /henkilö. Omavastuuosuus on 50 %. Tasasumman käyttäminen keventää huomattavasti liikuntasetelien käsittelyä. Tavoite 4 Henkilöstön työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden parantaminen Mittari Tavoitetaso Käydyt kehityskeskustelut (määrä) Kehityskeskustelu käydään jokaisen kanssa vuosittain ja sen yhteydessä kartoitetaan myös mahdollinen työkyvyn tuen tarve. Käydyt tukineuvottelut (määrä) Sairauspoissaolot ja työtapaturmat (määrä) Riskikartoitusraportit ja dokumentoinnit Varhaisen tuen toimintamallia käytetään aktiivisesti ehkäisemään sairauspoissaoloja ja niiden pitkittymistä. Sairauspoissaolojen ja niiden pitkittymisen vähentyminen. Työturvallisuutta uhkaavat riskit on kartoitettu kattavasti kaikilla kunnan työpaikoilla, ja tarvittavat toimenpiteet tehty tai suunniteltu ja aikataulutettu. Toteutuminen Järjestetyt palvelussuhdetta koskevat koulutukset. Esimiesten entistä parempi ja varmempi osaaminen palvelussuhdeasioissa. Työhyvinvoinnin parantaminen Tyhyseteleiden käyttö Varhaisen tuen toimintamallin mukaisia neuvotteluita on käyty aktiivisesti vuoden 2014 aikana. Henkilöstökatsauksen 2012-2013 perusteella sairauspoissaolojen määrä on ollut laskusuunnassa. Tehtävä: Kaavoitus Työturvallisuustyöhön liittyvä riskien kartoitus on osittain kesken. Palvelussuhdeasioista odotetaan saatavaksi seudullinen koulutus syksylle 2014. Liikunta- ja kulttuurisetelien käyttöönotto vuonna 2013 on otettu myönteisesti vastaan. 1. Pälkäneen kehityskuvan toteuttamisohjelman aloittaminen Pälkäneen kehityskuva valmistui joulukuussa 2012. Sen siirtämiseksi maankäytön suunnitteluun laadittiin vuonna 2013 kehityskuvan toteuttamisohjelma asukaskysely. Kehityskuvan toteuttamisohjelman varsinainen laadinta on aloitettiin toukokuussa 2014. Kehityskuvan toteuttamisohjelmassa selvitetään uusien maankäytön suunnitelmien tarve kunnassa. 2. Pälkäneen kaavojen digitointihanke Pälkäneen ajantasa-asemakaava ja ranta-asemakaavat on viety paikkatietojärjestelmään. Digitointihanketta tehtiin vuonna 2014. 3. Rautajärven osayleiskaava (ns. kyläkaava) Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatiminen on käynnistynyt loppuvuodesta 2011. Osayleiskaava on luonnosvaiheessa. Tavoitteena on saada asia valtuuston käsiteltäväksi syksyllä 2015.

35 4. Roholan asemakaava Roholan asemakaava on luonnosvaiheessa. Tavoitteena on saada kaavamuutos valtuuston hyväksyttäväksi vuonna 2015. 5. Epaala-Kuulialan alueen asemakaavat Epaala-Kuulialan osayleiskaavassa asemakaavoitettaviksi määriteltävien alueiden suunnittelu on alkanut. Alueella on käynnistynyt Pappilan asemakaava, Kuulialan asemakaava sekä Takavaijalan ja Kuulialan vanhankylän asemakaava. Niiden kaavaluonnokset ovat olleet nähtävillä vuonna 2014. Tavoitteena on saada kaavat hyväksytyksi vuonna 2015. 6. Tommolan alueen asemakaavan muutos Tavoitteena on saada kaavamuutos valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2015 aikana. 7. Aitoon keskustan asemakaavan muutos Keskustelu kaavan tavoitteista on aloitettu vuonna 2014 alkupuolella. Kaavoituksen mahdollinen käynnistäminen ajoittuu vuoteen 2015. 8. Vohlisaaren alueen asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen jatko toteutetaan Rajalanniemen kaavan keskeisten osien toteuduttua. Hankkeet v. 2012 2014 kustannusarvioineen Hankkeen vuosikustannukset HANKE Hankevuodet TA 2012 TA 2013 TS 2014 YLEISHALLINTO Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työpaja 2012-2014 30.000 30.000 30.000 Työpajahanke yhteensä 180 000 euroa, josta kunnan rahoitusosuus on noin 50 %. Avustus Elykeskukselta haetaan vuosittain. Talous 1150 YLEISHALLINTO TOIMINTATULOT TP 2013 TA 2014 Ta muut. Muut.TA2014 TP 2014 Poikkeama Sisäiset erät 1 344 576 1 071 925 1 102 390 30 465 Toimintatulot yhteensä 1 579 117 2 069 425-719 442 1 349 983 1 885 313 535 330 TOIMINTAMENOT Sisäiset erät 52 390 90 918 69 492 21 426 Toimintamenot yhteensä 2 323 004 2 419 919-32 963 2 386 956 2 395 560-8 604 TOIMINTAJÄÄMÄ/-KATE -743 887-350 494-752 405-1 102 899-510 247 526 726 Suunnitelmapoistot -18 322-21 081 TULOS -762 209-350 494-752 405-1 102 899-531 328 Tunnusluvut: TP 2013 TA 2014 TP 2014 NETTOMENOT / ASUKAS -109-52 -76

36 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: TILIVELVOLLINEN: Selostus tehtäväalueesta Kunnanhallitus 1400 Kehittämispalvelut Hallintojohtaja Sisältää kehittämishankkeisiin ja yritysneuvontaan varatut määrärahat sekä kehittämispäällikön henkilöstömenot (kehittämispäällikön nimike muutettu hallintokoordinaattoriksi 10.2.2014 alkaen). Tehtäväalue on nettositova. Tehtäväalueelle siirtyvät kaikki ne Kaakkois-Pirkanmaan seutuyhteistyön puitteissa käynnistetyt kehittämishankkeet, jotka jatkuvat edelleen vuonna 2014. Tavoitteet Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan sekä yrittäjä- ja tuottajajärjestöjen yhteistyönä valmistui loppuvuodesta 2010 elinkeinopoliittinen ohjelma. Ohjelmaan perustuen on yhteistyössä ohjelman laatijatahojen kanssa asetettu seuraavat tavoitteet: 1. Yrittäjäjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen elinkeinopoliittisen ohjelman ja elinkeinostrategioiden päivittämisessä. 2. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien varmistaminen koko kunnassa 3. Elinkeinoasioiden riittävä resursointi 4. Yritysvaikutusten huomioiminen päätöksenteossa 5. Kunnan internetsivujen kehittämistarpeiden analysointi, käyttäjäkokemusten kerääminen ja elinkeinopolitiikan näkyvyyden lisääminen Elinkeinopoliittinen ohjelma päivitetään vuoden 2014 aikana. Kunnan toteutusvastuulla olevat hankkeet Tavoite 1 Tehdään yhdessä -hankkeen onnistunut toteuttaminen Osahanke yhdessä Etelä-Pirkanmaan, Lounais-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan ja Ylä- Pirkanmaan kanssa. Kaakkois-Pirkanmaalla resursointi 50 % hankerahoituksella. Mittari Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen Tavoitetaso Asetettujen tavoitteiden mukaisesti toteutettu hanke Toteutuminen Tavoite 2 Pälkäneen kunta on vuodet 2012 2014 ollut osatoteuttajana pirkanmaalaisessa Tehdään yhdessä yritysneuvontaa -hankkeessa. Osa-aikainen (50 %) yritysneuvoja on antanut neuvontaa yrityksille ja yritysten perustajille. Lisäksi yrityksiä on palveltu erilaisten tapaamisten, verkkosivustojen ja tapahtumien muodossa. Vuonna 2014 on Pälkäneelle valmistunut yrityksille suunnattu opas paikallisten messujen järjestämiseen ja niihin osallistumiseen. Hankkeessa on myös laadittu esite vuonna 2014 alkaneen EUrahoituskauden yrityksille suunnatuista rahoitustuista. Uuden EU-rahoituskauden käynnistymisen viivästyminen ja yleinen taloustilanne näkyvät investointivarovaisuutena. Uusia yrityksiä on vuoden alusta alkaen perustettu 27. Lopetettuja 13. Maaseutupuiston investointihankkeen (vaiheet 1 ja 2) onnistunut toteuttaminen Vaihe 1: Kostian muistomerkkialueen ja läheisen vierasvenesataman kunnostus ja infotaulut. Toteutusaika 1.1.2013 31.8.2014. Leader-rahoitus 100 %. Vaihe 2: Muun maaseutupuistoalueen kunnostus, infotaulut, ja vaiheen 1 täydennys (rahoitusta haetaan maaseuturahaston uuden kauden alkaessa arviolta maaliskuussa 2015)

37 Mittari Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen Tavoitetaso Asetettujen tavoitteiden mukaisesti toteutettu hanke Toteutuminen Maaseutupuiston vaiheen 1 investointipäätös saatiin maaliskuussa 2013. Hankkeen toteutukselle saatiin jatkoaikaa 30.9.2014 saakka. Samalla saatiin hankesuunnitelman muutospäätös koskien parkkipaikan kunnostuksen poisjättämistä hankkeen toimenpiteistä. Jatkoajan puitteissa esiintymislavaan rakennettiin rakennusluvan edellyttämät kaiteet. Muut hankesuunnitelman mukaiset toimenpiteet oli tehty jo aiemmin. Hanke on päättynyt. Vaiheen 2 hankkeelle haetaan rahoitusta vuonna 2015. Hankkeen vuosikustannukset HANKE Hankevuodet TA 2013 TS 2014 TS 2015 KEHITTÄMISPALVELUT Tehdään yhdessä -hanke (yhteistyöhanke Yrityspalvelut Kaakkois- Pirkanmaalla) 2011-2013 17 700 - ulkop. rahoitus70 % 12 390 Maaseutupuisto-suunnitteluhanke 2012 Maaseutupuisto-investointihanke, osa 1 2013-2014 80 000 Maaseutupuisto-investointihanke, osa 2 2013-2014 100 000 20 000 Avoin kuitu-ekanet, selvityshanke 2012-2013 30 000 - ulkop. rahoitus 90 % 27 000 Pirkanmaan yrityskummit, jäsenmaksu vuosittain 2012-750 750 Pirpro-maakunnallinen matkailuhanke 2011-2013 830 Pomoottori ry /Leader+ 2011-2013 48 000 Go Tampere/Tredean matkailupalvelut, maksu vuosittain 2012-6 000 Varaus muihin hankkeisiin 2013-2015 7 000 7 000 7 000 Hankkeet v. 2013 2014 kustannusarvioineen Tehdään yhdessä -hanke - Hankkeen tavoitteena on asiakaslähtöisesti antaa perusneuvontaa ja ohjausta yritystoimintaa perustaville henkilöille sekä alkaville ja toimiville yrityksille Pälkäneellä. Yrityspalvelut ovat osa kansallista Yritys-Suomi -palvelujärjestelmää. - Hanke päättyy v. 2014 lopussa. Taloussuunnitelmassa on varauduttu puolikkaan henkilön palkkaukseen. Pirkan Helmi ry - Seutukunnan alueella toimiva Leader+ toimintaryhmä. Pälkäne liittyy vuoden 2014 alussa Pirkan Helmi ry:en toimintaryhmään. Pomoottorin toiminta ajetaan alas vuosina 2014 ja 2015. Pirkanmaan Yrityskummit ry - Pirkanmaan Yrityskummit ry tarjoaa yrityskummitoimintaa pirkanmaalaisille yrityksille. Pirpro-maakunnallinen matkailuhanke - Matkailun markkinointia tukeva kehittämishanke. Hanke on jatkoa Visit Tampere Region hankkeelle. jossa Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta on ollut mukana. - Hanke päättyy 30.5.2014. Ekanet-hanke - Pälkäne on mukana kuuden kunnan Ekanet- avoin kuitu- hankkeessa, jossa vetovastuussa on Vaske Oy. Hanke päättyy vuoden 2014 loppuvaiheessa, jolloin on tarkoitus siirtyä toteutusvaiheeseen.

38 HHT-hanke (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-projekti) - Hankkeen tavoite on Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen välisen alueen tutkiminen ja kehittäminen. Hanke on kaksivuotinen, joka alkoi esiselvitysvaiheella 1.4.2013. Pälkäneen kunnan rahoitusosuus on 14 000 euroa. Hankkeen vuosikustannukset HANKE Hankevuodet TA 2012 TA 2013 TA 2014 KEHITTÄMISPALVELUT Pirkanmaan yrityskummit, jäsenmaksu vuosittain 2012-750 750 750 Pirpro-maakunnallinen matkailuhanke 2011-2013 830 830 Pomoottori ry /Leader+ 2011-2013 48.000 48.000 Ekanet- hanke 2012-2014 1.500 0 HHT-hanke 2013-2015 14.000 Varaus hankkeisiin 7.000 7.000 7.000 Talous 1400 KEHITTÄMISPALVELUT TOIMINTATULOT TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama Sisäiset erät 0 0 Toimintatulot yhteensä 103 568 167 200 23 819-143 381 TOIMINTAMENOT Sisäiset erät 10 579 20 256 16 663 3 593 Toimintamenot yhteensä 272 133 388 474 155 121 233 353 TOIMINTAJÄÄMÄ/-KATE -168 565-221 274-131 302 89 972 Suunnitelmapoistot TULOS Tunnusluvut: TP 2013 TS 2014 TP 2014 NETTOMENOT / ASUKAS -25-33 -20

39 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: TILIVELVOLLINEN: Selostus tehtäväalueesta Kangasalan yhteistoiminta-alue 2100 Sosiaalipalvelut Kunnanjohtaja Sosiaalipalvelut siirtyivät Kangasalan yhteistoiminta-alueelle kunnanvaltuuston päätöksellä 77 vuoden 2014 alusta lukien. sosiaalipalvelujen henkilöstöä, vakinaisia ja määräaikaisia, siirtyi samassa yhteydessä Kangasalan kunnan alaisuuteen 117 henkilöä. Tehtäväalue koostuu sosiaalityöstä, lastenvalvojan palveluista, mielenterveyskuntoutujien ja päihdeongelmaisten asumispalveluista ja päivätoiminnasta, lastensuojelusta, vammaispalveluista, kehitysvammahuollon palveluista, vanhusten laitoshoidosta, asumispalveluista ja kotipalvelusta. Lasten päivähoito, esiopetus ja muut lapsiperheiden palvelut siirtyvät vuoden 2013 alusta sivistyslautakunnan alaisuuteen. Tavoitteet Kaikki sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut siirtyivät yhteistoiminta-alueelle 1.1.2014. Nykyiset palvelut on säilytetty pääosin nykyisessä muodossa. Toimintaohjeisiin tulee joitakin muutoksia, mitä toteutetaan vuoden 2014 ja 2015 aikana. Henkilöstöstä kotihoidon ohjaajan, palvelusihteerin ja vammaispalvelun sosiaalityöntekijän työpisteet siirtyivät Kangasalle. Yhteistoiminta-alueelle perustettiin 2014 vuoden alusta uusi palveluohjaajan työsuhde, joka saatiin Pälkäneen kunnan kotihoidon sairaanhoitajan työsuhteesta. Palveluohjaaja tehtäviin kuuluu mm. asiakasohjaus ja vanhusten omaishoidon tuet. Vanhustyön johtajan virka siirrettiin Pälkäneen pitkäaikaisen vanhustyön johtajan eläköityessä Kangasalan toimipisteeseen ja Kangasala lakkautti sosiaalijohtajan viran. Harjutuulessa ja Kukkiakodossa vähennettiin esimiestasoa niin, että kummassakin vanhuspalvelujen yksiköön jäi yksi osastonhoitaja, joka vastaa koko yksikön toiminnasta. Talousarviovalmistelu tapahtui virkamiesten välisenä yhteistyönä. Kangasalan kustannuspaikoille siirrettiin Pälkäneen kunnan talousarvioluvut vuoden 2013 mukaisesti, joista ulkopuolelle jäivät tietyt sisäiset erät, jotka Kangasala vei osaltaan talousarvioon. Erikseen huomioitiin uutena toimintana esimerkiksi lastensuojeluyksikkö Luotsin aiheuttamat kustannukset, joita ei ole aiemmin sisältynyt Pälkäneen kunnan talousarvioon. Kuntoutumiskoti Haaparinne on aiemmin sisältynyt sosiaalipalveluihin, mutta yhteistoiminta-alueelle mentäessä palvelu siirtyi osaksi terveyspalveluja, psykososiaalisten palvelujen alaisuuteen. Vuoden 2014 sosiaalipalvelujen tilaus oli 8 318 796 euroa. Tilinpäätös 2013 toteutui sosiaalipalvelujen osalta n. 700 000 euroa arvioitua paremmin, joka vaikutti 2014 vuoden tilinpäätökseen positiivisesti. Sosiaalipalvelujen toteuma 2014 vuonna oli 7 615 189 euroa. Sosiaalipalveluiden osalta palautusta syntyi 703 607 euroa. Talous 2100 SOSIAALIPALVELUT TOIMINTATULOT TP 2013 TA 2014 Ta muut. Muut.TA2014 TP 2014 Poikkeama Sisäiset erät 6 332 0 Toimintatulot yhteensä 2 529 184 0 368 745 368 745 TOIMINTAMENOT Sisäiset erät 1 747 236 1 420-1 420 Toimintamenot yhteensä 12 291 545 9 520 621 20 000 9 540 621 9 170 972 369 649 TOIMINTAJÄÄMÄ/-KATE -9 762 361-9 520 621-20 000-9 540 621-8 802 227 738 394 Suunnitelmapoistot -11 773 TULOS -8 814 000 Tunnusluvut: TP 2013 TA 2014 TP 2014 NETTOMENOT / ASUKAS -1 437-1 401-1 309

40 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: TILIVELVOLLINEN: Selostus tehtäväalueesta Kangasalan yhteistoiminta-alue 2250 Terveyspalvelut Kunnanjohtaja Tehtäväalue koostuu perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta. Pälkäneen kunta kuuluu Kangasalan yhteistoiminta-alueeseen, josta tilataan perusterveydenhuollon palvelut. Erikoissairaanhoidon palvelut tilataan Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Perusterveydenhuolto/erikoissairaanhoito Terveyspalveluiden järjestämistä ohjaa 1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki. Laki antaa potilaalle mahdollisuuden valita hoitopaikkansa nykyistä vapaammin. Vuoden 2014 alusta potilas voi valita terveysasemansa vuosittain yli kuntarajojen, samoin häntä hoitavan erikoissairaanhoidon yksikön yhdessä lähettävän lääkärin kanssa. Perusterveydenhuollon tilaus 2014 vuodelle oli 5 683 444. Toteuma oli 5 454 168 euroa (ta 14/tp 14 kasvu - 4%). Tämä ei ole suoraa vertailtavissa vuoden 2013 tilinpäätökseen, koska Haaparinne siirtyi yhteistoiminta-alueen laajetessa sosiaalipalveluista perusterveydenhuoltoon. Kun vertaillaan perusterveydenhuollon 2013 tilinpäätöstä ja 2014 vuoden tilinpäätöstä ilman Haaparinnettä, kasvua vuodesta 2013 on ollut 0,7%. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta jatkui Kangasalan kunnan kanssa. Orivesi irtautui ympäristöterveydenhuollon yhteistyöstä. Yhteistyöstä laadittiin erillinen sopimus 1.1.2014 alkaen. Juupajoen osalta ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaa jatkettiin vielä vuoden 2014 ajan. Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Ensimmäinen kunnan hyvinvointikertomus on hyväksytty valtuustossa 2014. Erikoissairaanhoidon tuotetilaus vuodelle 2014 on ollut 7 725 527. Erikoisvelvoitemaksu oli 11,40 euroa/hlö. Maksu arvioitiin 6838 asukkaan mukaan 77 953 euroa vuodelle 2014. Kalliinhoidon tasaus oli 55 euroa/hlö, joka oli 2014 vuonna yhteensä 376 090 euroa. Talousarvioon varattiin kalliinhoidon tasauksesta 276 090, koska viime vuosina Pälkäneen kunta on saanut kalliinhoidon tasausta yli sen, mitä on siitä maksanut. Ensihoitoon oli varattu 2014 vuodelle 340 000.

41 Talous 2250 TERVEYSPALVELUT TOIMINTATULOT TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama Sisäiset erät 0 Toimintatulot yhteensä 0 0 TOIMINTAMENOT Sisäiset erät 0 0 Toimintamenot yhteensä 12 810 217 14 404 289 13 713 659 690 630 TOIMINTAJÄÄMÄ/-KATE -12 810 217-14 404 289-13 713 659 690 630 Suunnitelmapoistot TULOS 410 523 Tunnusluvut: TP 2013 TA 2014 TP 2014 NETTOMENOT / ASUKAS -1 885-2 120-2 040 - perusterveydenhoito -685-836 -812 - erikoissairaanhoito -1 111-1 191-1 142 - ensihoidon kuntaosuus -45-50 -44 Henkilöstömenot ovat kunnan vastuulle tulleita lakkautettujen terveydenhoidon toimintayksiköiden eläkemenoperusteisia maksuja TP 2013 TA 2014 TP 2014 Perusterveydenhoito 4 656 263 5 683 002 5 456 934 Ympäristöterveydenhuolto Erikoissairaanhoito 7 548 294 8 095 000 7 676 953 Ensihoidon kuntaosuus 306 643 340 000 295 993 Muut ulkopaikkakuntakäynnit 10 000 Yhteensä 12 511 200 14 128 002 13 429 880 Muutos % 2,1 9,9 7,3 Muutos % / perusterveydenhoito -1,76 22,05 17,20 Muutos % / erikoissairaanhoito 0,41 7,24 1,70 Muutos % / ensihoidon kuntaosuus 10,88-3,47

42 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: TILIVELVOLLINEN: Selostus tehtäväalueesta Sivistyslautakunta 4100 Koulutus-, varhaiskasvatus- ja kirjastopalvelut Sivistystoimenjohtaja Sisältää keskitettyjen osastopalveluiden, peruskoulu-, lukio- ja varhaiskasvatuspalveluiden sekä muun sivistystoiminnan mukaan lukien kirjaston tehtävät. Tavoitteet Tehtävä: Keskitetyt osastopalvelut ja peruskoulupalvelut Tavoitteena on toteuttaa laadulliset, tasapuoliset ja lähikouluperiaatteella toimivat perusopetuksen palvelut. Lähtökohtana on, että lapsille taataan opetukselliset ja sivistykselliset perusoikeudet. Pälkäneellä halutaan kasvattaa oppilaista vastuuntuntoisia, rehellisiä, tasapainoisia ja muita ihmisiä kunnioittavia lapsia ja nuoria, jotka käyttäytyvät hyvin, ovat suvaitsevaisia ja yhteistyökykyisiä. Opetus järjestetään siten, että se tukee oppilaan kulloistakin oppimis- ja kehitysvaihetta. Joustavan alkuopetuksen toteuttaminen on käynnistynyt lukuvuonna 2013 2014 Kostian koululla. Yhteistyötä esiopetuksen kanssa toteutetaan Kirkonkylän ja Aitoon kouluilla. Toiminnassa noudatetaan Kelpo-hankkeen piirissä hankittuja kokemuksia ja periaatteita. Opetushenkilöstön koulutuksessa ollaan mukana Länsi-Suomen aluehallintoviraston rahoittamassa Tampereen seudun Osaava-hankkeessa. Lukuvuodelle 2013-2014 on saatu opetushallitukselta 18 000 euron avustus koulujen kerhotoiminnan kehittämiseen. Kerhoja toteutettiin lukuvuoden aikana seitsemässä koulussa. Yhteistyö Anna Tapion säätiön kanssa on perustunut lukuvuodesta 2011-2012 alkaen kunnan ja säätiön väliseen perusopetuksen järjestämissopimukseen. Sopimukseen perustuen Anna Tapion koulussa on aloittanut kotoa käyvien oppilaiden ryhmä. Oppilaat entisen Luopioisten alueelta voivat vapaaehtoisuuteen pohjautuen hakeutua oppilaiksi Anna Tapion kouluun. Kunnan ja säätiön yhteinen ohjausryhmä seuraa toiminnan toteutumista. Haetaan avustusta opetusryhmien pienentämiseen (OKM). Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt avustusta opetusryhmien pienentämiseen 34 500 euroa lukuvuodelle 2014-2015. Epaalan ja Laitikkalan koulut lakkautettiin 1.8.2014 alkaen. Harhalan koulusta tehdään 1-4 luokkien koulu, jonne oppilaat tulevat Harhalan ja Laitikkalan alueelta. Saman alueen 5-6 luokkien oppilaat siirtyvät käymään Kostian koulua 1.8.2014 alkaen. Epaalan koulualueen 1-6 luokkien oppilaat siirtyvät käymään Kostian koulua 1.8.2014 alkaen. Rautajärven koulusta tuli 2-opettajainen 1-6 luokkien koulu 1.8.2014 alkaen. Koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluiden tehtäväalueella käynnistettiin vuoden 2014 aikana viran haltijoista koostuva kehitystiimitoiminta. Yksikkökohtaiset menot, euroa/oppilas Yksikkö TP 2013 TA-2014 TP 2014 Oppilaat 2013 Oppilaat 2014 Aitoon koulu 9.088 10.470 10.276 50 47 Epaalan koulu 6.971 34 Harhalan koulu 6.777 7.570 7.202 36 36 Laitikkalan koulu 10.637 18 Kirkonkylän koulu 6.892 7.222 7.191 63 63 Kostian koulu 6.498 7.178 6.900 253 289 Rautajärven koulu 9.289 9.639 9.719 35 31 Pälkäneen yhteiskoulu 8.050 8.534 8.224 167 180 Oppilaita yht. 656 646

43 Oppilasmäärät tilastointipäivän 20.9. mukaan. Koulukohtaisiin menoihin ei sisälly koulukuljetuskuluja, ne sisältyvät yhteisiin palveluihin. Tavoite 1 Toteutuminen Tavoite 2 Perusopetuksen fyysisen oppimisympäristön ja sen turvallisuuden parantaminen Mittari Laatuhankkeen avulla käynnistetyn turvallisuuden Vihreän Ristin asteittainen käyttöönotto Tavoitetaso Turvallinen kouluympäristö ja seurantajärjestelmän hyvä toimivuus Turvallisuuden Vihreä Risti on otettu käyttöön kaikissa kunnan peruskouluissa. Opetushenkilöstön jatkuva kouluttautuminen Mittari Opetushenkilöstön kouluttautumisen seuranta ja rekisteröinti Tavoitetaso Osallistutaan vähintään kolmeen koulutukseen/opettaja/vuosi. Toteutuminen Hankkeet v. 2014 2016 kustannusarvioineen Opetushenkilöä on koulutettu paikallisesti ajankohtaisista aiheista. Tampereen seudun osaava hankkeen kanssa on tehty yhteistyötä ja hyödynnetty hankkeen järjestämää koulutusta. HANKE Hankevuodet TA 2014 TS 2015 TS 2016 SIVISTYSLAUTAKUNTA Kerhotoiminnan kehittäminen 2014-2016 26 000 26 000 26 000 Tehtävä: Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen yksiköiden muutos etenee siten, että HermAnnin päiväkodin laajennus valmistuu 1.2.2014, jolloin vuorohoito ryhmäperhepäiväkodeissa päättyy ja yöhoito mahdollistuu. Samalla myös yksi ryhmäperhepäiväkoti lopettaa toimintansa. Aitoon päiväkodin korjaus valmistunee 1.8.2014, jolloin pukkivuoren ryhmäperhepäiväkoti siirtyy sinne muuttuen päiväkodiksi. Aitoon päiväkodin rakennushanke on siirtynyt vuodelle 2015 ja suunniteltu valmistumisaika on 1.9.2015 HermAnnin kolmannen osaston ja Aitoon päiväkodin henkilöstö siirtyy tehtäviin muista yksiköistä vakanssimuutoksilla. Päivähoidon rakenteen uudistukseen henkilöstöpuolella on varauduttu kouluttamalla 9 perhepäivähoitajaa oppisopimuskoulutuksella päiväkodin päivähoitajan tehtäviin ja samalla parannetaan ryhmäperhepäiväkotien hoitajien ammattitaitoa. Lastenohjaajat valmistuva kevään 2014 aikana. Henkilöstö Valmistuvat hankkeet aiheuttavat muutoksia henkilöstössä. Hermannin kolmas osasto tarvitsee yhden päiväkodin opettajan ja kolme päivähoitajan vakanssia. Myös Aitoossa tarvitaan kaksi päivähoitajaa. Muutokset toteutetaan olemassa olevien vakanssien muutoksin. Esiopetus Esiopetuksessa painopisteenä on edelleen joustavan esi- ja alkuopetuksen suunnitelmallinen käyttöönotto. Tähän on hyvät mahdollisuudet, sillä esiopetuksen pysyvät pisteet sijaitsevat koulujen läheisyydessä.

44 Tavoite 1 Toteutuminen Tavoite 2 Toteutuminen Varhaiskasvatuksen/esiopetuksen oppimisympäristöjen kehittäminen Mittari Tavoitetaso Kehittämistyö on aloitettu pilotilla, josta 31.12.2014 levitetään osaamista kaikkiin yksiköihin Olemme perustaneet kiertäviä toimintaväline/leikkiväline laatikoita, joissa on sisällöltään erilaista välineistöä. Tällä voimme osaltamme vaikuttaa leikin monipuolistamiseen ja rikastuttamiseen. Välineistön on tarkoitus kiertää vuorotellen kaikissa yksiköissä. Veo on pystynyt omalla toiminnallaan/konsultoinnillaan tuomaan toimintaan struktuuria. Tämä on lisännyt henkilökunnan peruspedagogisia taitoja lasten kanssa. Pedagoginen dokumentointi/havainnointi on aloitettu. Oppimisympäristöjä on kehitetty niin toiminnallisesti kuin sisällöllisestikin. Leikin valintatauluja on otettu käyttöön, minkä mukaan ympäristöäkin on rakennettu. Toimintaamme on pyritty tekemään vanhemmille ymmärrettävämmäksi mm. valokuvin ja muulla dokumentoinnilla. Laatukriteeristö on synnytetty. Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan kuluvana vuonna Mittari Tavoitetaso Kysely on tehty ja palaute käsitelty. 31.12.2014 Asiakastyytyväisyyskysely valmisteltiin marras-joulukuussa ja se toteutettiin tammikuussa 2015 Tavoite 3 Toteutuminen Tehtävä: Lukiopalvelut Kehityskeskustelukäytänteiden kehittäminen ja henkilöstön tyytyväisyyskyselyn tekeminen Mittari Tavoitetaso Kyselyn laatiminen ja uuden kehityskeskustelumallin luominen päivähoidon tar- 31.12.2014 peisiin Luodaan syksyn aikana Kehityskeskustelukaavake erityisesti varhaiskasvatuksen käyttöön on luotu elokuun aikana ja se otetaan käyttöön kuluvana keväänä 2015. Henkilökunnan työtyytyväisyyskysely tehdään syksyn 2015 aikana Lukion toiminta-ajatuksena on opiskelemaan oppiminen, kasvattaminen oma-aloitteisuuteen, oppimaan elämään sopusoinnussa luonnon kanssa, sosiaalisen, eettisen ja esteettisen kasvun tukeminen sekä kyky tuntea vastuuta omasta toiminnastaan. Tavoite 1 Toteutuminen Tavoite 2 Lukio-opintojen vetovoimaisuus Pälkäneen lukio vastaa haasteisiin, joita ovat ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvu, erikoislukiot ja naapurikuntien lukioiden tarjoamat mahdollisuudet. Valmistellaan lähilukiostrategia kehittämistyöryhmän työn pohjalta. Toteutetaan markkinointisuunnitelmaa. Mittari Lukion oppilasmäärä lukuvuonna 2013-2014 on 74. Tavoitetaso Lukion opiskelijamäärä säilyy lv. 2013-2014 nykytasolla. Pälkäneen yhteiskoulun lukiokoulutukseen hakeutuvista oppilaista 80% tulee Pälkäneen lukioon. Lukion opiskelijamäärä on saatu hienoiseen nousuun. Tällä hetkellä opiskelijoita on 75. Merkittävää on, että tänä lukuvuonna 1.v opiskelijoiden määrä kasvoi 53%. Pälkäneen yhteiskoulun oppilaista lukiokoulutukseen hakeneista 60% tuli Pälkäneen lukioon. Lukio-opinnoissa menestyminen Pälkäneen lukio tukee opiskelua tavoitteena keskeytyneiden kurssien määrän vähentyminen ja lukio-opintojen suorittaminen pääsääntöisesti kolmessa vuodessa.

45 Toteutuminen Tunnusluvut / Lukiopalvelut Mittari Keskeytyneiden kurssien lukumäärän vähentyminen edelliseen lukuvuoteen verrattuna. Lukuvuoden 2012-2013 lopussa lukiolaisilla oli yhteensä 99 keskeytynyttä kurssia. Lukio-opinnot kolmessa vuodessa suorittaneiden osuus verrattuna valtakunnan keskiarvoon. Valtakunnallinen lukion kolmessa vuodessa suorittaneiden määrä. Tavoitetaso Keskeytyneitä kursseja alle 2,5%. Lukio-opinnot suorittaa kolmessa vuodessa yli 90% opiskelijaikäluokista. Vuoden lopussa keskeytyneitä kursseja on 37 kpl. Neljännen vuoden opiskelijoita on 9% kaikista lukion opiskelijoista. Tunnusluku TA 2014 TP 2014 oppilaita 2012 oppilaita 2013 oppilaita 2014 Tehtävän nettomenot /oppilas 11 353 11 012 106 91 75 Tehtävä: Kirjastopalvelut Kirjaston palvelupaikat ovat pääkirjasto Onkkaalassa, lähikirjasto Luopioisten kirkonkylässä sekä lainausasemat Aitoossa, Laitikkalassa, Salmentakana ja Sappeessa. Kirjastopalveluita ostetaan Padasjoen kunnalta Ämmätsän, Mattilan tienhaaran, Kyynärön, Rautajärven, Kelkankylän, Padankosken ja Padasjoen Saarisen pysäkeille sekä Hämeenlinnalta Kuohijoen pysäkille. Pälkäneen kirjasto kuuluu Pirkanmaan kirjastojen PIKI-yhteisjärjestelmään ja yhteistyöalueeseen. Taulukossa on kirjaston toimipaikkojen aineistolainatilastot 2012-2014. Kokonaislainaus on laskenut vuonna 2014. Vuosina 2011 2013 lainaus oli Pälkäneellä historiallisesti hyvin vilkasta, vain valtakunnallisestikin ennätysvilkas lainausvuosi 2004 oli suunnilleen samaa tasoa Pälkäneellä (vanha Pälkäne 70161 ja Luopioinen 43653). Vuodesta 2004 vuoteen 2013 lainaus laski valtakunnallisesti 15,5%. Pudotusta Pälkäneen lainauksessa vuonna 2014 ennätysvuoteen 2011 nähden on 8,6%. Vuonna 2014 supistettiin Luopioisten ja Aitoon toimipaikkojen aukioloaikoja ja aineistohankinta oli aiempia vuosia vähäisempi. Aineistolainat 2012 2013 2014 Muutos 2013-2014 Pääkirjasto 77828 77414 72676-4738, -6,1% Luopioisten kirjasto 17840 18436 16926-1510, -8,2% Aitoon lainausasema 6922 6719 6043-676, -10,1% Laitikkalan lainausasema 1283 1373 1005-368, -26,8% Salmentaan lainausasema 385 203 221 +18, +8,9% Luikalan kesäkirjasto 199 185 164-21, -11,4% Sappeen lainausasema 293 272 257-15, -5,5% Kirjastoautopysäkit -Kuohjoen pysäkki -Padasjoen auton pysäkit 225 7470 294 7710 299 7085 +5, +1,7% -625, -8,1% Saadut kaukolainat 20 43 18 YHTEENSÄ 112465 112649 104694-7955, -7,1% PIKI-kirjastot hankkivat yhteisesti e-kirjoja, joiden lainaus aloitettiin 2013. E-kirjojen lainaus on vielä vähäistä eivätkä e-kirjalainat näy lainatilastoissa. Lainamäärä ei ole eriteltävissä kirjastoittain muuten kuin laskennallisin osuuksin. Henkilöstö Kirjastossa on neljä kokoaikaista työntekijää. Lisäksi Laitikkalan, Salmentaan ja Sappeen lainausasemilla on omat sivutoimiset hoitajansa. Lisätyövoimana on käytetty koulunkäyntiavustajaa lomasijaisena ja osa-aikaista virkailijaa pääosin n. 19%:n työajalla. Toimintakulut

46 Asukaskohtaiset aineistokulut olivat Pälkäneellä vuoden 2013 tilastojen mukaan koko maan keskiarvon yläpuolella, mutta toimintakulut yhteensä ja henkilöstökulut olivat keskiarvojen alapuolella. Taulukossa on tilastovertailuja: Pälkäne Maaseutumaiset kunnat Pirkanmaa Koko maa Aineistokulut/asukas 12,45 10,34 7,19 7,12 Toimintakulut/asukas 53,70 63,33 58,01 59,01 Henkilöstökulut/asukas 25,78 33,66 31,80 32,24 Kirjaston palkkaamat htv:t/1000 as. 0,63 0,83 0,82 0,77 Toimintakulut/kokonaislainaus 3,26 4,11 2,94 3,43 Kokonaislainaus/asukasluku 16,47 15,39 19,75 17,19 Tavoite 1 Toteutuminen Hyvin toimivat ja saavutettavat kirjastopalvelut Mittari Tavoitetaso Palvelupaikkojen määrä ja sijainti, lainausmäärä aukiolotuntia kohti vät aukioloajat ja parantuneet itsepalvelu- Kattavan palveluverkon säilyminen. Rittämahdollisuudet. Palveluverkko on säilynyt kattavana. Vuoden 2014 alusta vähennettiin Luopioisten kirjaston aukioloaikaa 3,5 päivästä 3 päivään viikossa ja Aitoon lainausaseman aukioloaikaa 1,5 päivästä 1 päivään viikossa. Aitoon lainausasemalla on otettu käyttöön lainaus-palautusautomaatti, jota koulu voi hyödyntää omatoimisin luokkakäynnein. Luopioisten kirjaston aineistoa koodattiin RFID-lainausta varten. Tavoite 2 Toteutuminen Tunnusluvut / kirjasto Monipuolinen ja riittävä kirjastoaineisto Mittari Aineiston hankinta- ja käyttömäärät Tavoitetaso Hankinnan ja käytön pysyminen maaseutumaisten kuntien keskiarvon tuntumassa tai yläpuolella. Vuonna 2013 Pälkäneen kirjaston hankinta- ja lainausmäärät olivat maaseutumaisten kuntien keskiarvon yläpuolella. Vuodelta 2014 valtakunnallisia tilastoja ei vielä ole käytettävissä. Pääomavuokralaskennan muutoksen vuoksi tiedot eivät ole vertailukelpoisia vuoteen 2013. Tunnusluku TP 2013 TP 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Tehtävän nettomenot /asukas 54,63 62,53 68,86 68,86 68,86 Vakituinen henkilöstömäärä 4,19 4,19 4,19 4,19 4,19 Tehtävä: Kansalaisopisto Kansalaisopiston palvelut järjestetään ostopalveluna Valkeakoski-opistolta vuodesta 2012 alkaen. Tavoite 1 Toteutuminen Henkilöstösuunnitelma Kansalaisopistotoiminnan toteuttaminen monipuolisena sekä määrällisesti ja laadullisesti riittävän tasoisena Mittari Tavoitetaso Opetustuntimäärä ja opiskelijamäärä 5000 opetustuntia 800 opiskelijaa (netto) Kansalaisopiston opetustunnit syyslukukauden alettua yhteensä 4892 tuntia. Opiskelijamäärä (netto) 1022, opiskelijamäärä yhteensä 2014. Koulunkäyntiavustajien määrää arvioidaan vuosittain. Tavoitteena on, että määräaikaisten avustajien määrää voidaan vähentää yhdellä 1.8.2014 alkaen. Määräaikaisten avustajien määrä on samalla tasolla kuin edellisenä lukuvuonna. Perusopetuksen luokilta 1-6 poistuu yhteensä neljä opettajan virkaa 1.8.2014 alkaen.

47 Talous 4100 KOULUTUS- JA KIRJASTOPALVELUT TOIMINTATULOT TP 2013 TA 2014 Ta muut. Muut.TA2014 TP 2014 Poikkeama Sisäiset erät 33 0 0 Toimintatulot yhteensä 831 936 822 162 8 438 830 600 881 328 50 728 TOIMINTAMENOT Sisäiset erät 2 308 881 2 926 795 2 866 513 60 282 Toimintamenot yhteensä 11 718 296 12 520 204 10 974 12 531 178 12 289 643 241 535 TOIMINTAJÄÄMÄ/-KATE -10 886 360-11 698 042-2 536-11 700 578-11 408 315 292 263 Suunnitelmapoistot -53 219-52 313 TULOS -10 939 579-11 460 628 Tunnusluvut: TP 2013 TA 2014 TP 2014 NETTOMENOT / ASUKAS -1 602-1 722-1 697

48 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: TILIVELVOLLINEN: Vapaa-aikalautakunta 4200 Vapaa-aikapalvelut Sivistystoimenjohtaja Vapaa-aikatoimi tarjoaa kuntalaisille monipuolisia vapaa-aikapalveluita. Kunta ylläpitää ja huolehtii tiloista ja alueista, joissa voi harrastaa liikuntaa, nuorisotyötä ja kulttuuria. Kunta tuottaa itse palveluita, tekee yhteistyötä yhdistysten kanssa ja tukee paikallisten yhdistysten ja muiden tahojen harrastustoimintaa. Tavoitteet Tehtävä: Nuorisotyöpalvelut Nuorisotyön tehtävä on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorisotoimi järjestää nuorisotilatoimintaa yhteistyössä järjestöjen kanssa Nuorisotilassa/työpajassa Pälkäneellä ja Yhdistysnurkassa Luopioisissa. Nuorisotoimi järjestää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tapahtumia ja leirejä sekä on mukana moniammatillisessa nuorisotyössä. Tavoite 1 Toteutuminen Nuorten osallisuuden kehittäminen Mittari Tavoitetaso Nuorten vaikutuskanavan luominen Järjestelmä käytössä vuoden 2014 aikana Nuorten osallisuutta vahvistettiin luomalla keskustelevaa kulttuuria eri toiminnoissa. Nuorten toiveita aukioloajoista, ikärajoista, sählykerhosta ja leireistä toteutettiin mahdollisuuksien mukaan ja toteuttaminen jatkuu myös vuonna 2015. Erillistä vaikutuskanavaa ei luotu, osallisuus ja vaikuttaminen tapahtui osana olemassa olevaa toimintaa. Tavoite 2 Toteutuminen Vapaa-ajan tapahtumien lisääminen ja monipuolistaminen Mittari Tavoitetaso Uusia erilaisia tapahtumia 2-3 kpl vuoden aikana Erillisiä tapahtumia nuorille ei toteutunut työntekijätilanteesta johtuen. Nuorisotyötä alettiin syksyllä 2014 rakentamaan Nuorisotyön perussuunnitelman mukaan. Tällöin monipuolisuutta tuli eri työmuotojen toteuttamisen kautta. Valtionavustusta haettiin sekä etsivään nuorisotyöhön että starttipajatoimintaan. Tavoite 3 Toteutuminen Tehtävä: Kulttuuripalvelut Nuorisotilan käytön monipuolistaminen Mittari Kävijämäärien kasvu Tavoitetaso Edelleen uusien toimintamuotoja 1-2 kpl vuoden aikana Nuorisotilaa käytettiin nuorisotilatoiminnan lisäksi perhetyön ja koulutoimen yksilö- ja ryhmätoiminnoissa. Nuorisotilatoiminnassa järjestettiin myös toiminnallisia iltoja ja nuoria kuultiin tilan toiminnan suunnittelussa. Kulttuuritoimen päätehtävänä on vaalia pälkäneläistä kulttuuriperintöä ja edistää ja tukea järjestöjen kulttuuritoimintaa. Järjestöjen elinvoimaisuuden tukemiseksi kulttuuritoimessa toteutetaan kulttuurituottajamallia. Lisäksi kulttuuritoimen tulee huolehtia valtakunnallisesti merkittävien juhlien kuten itsenäisyysjuhlan ja kansallisen veteraanipäivän juhlan järjestämisestä paikallisella tasolla. Kulttuuritoimi huolehtii myös järjestörekisteristä ja kunnan laitosten taideteosrekisteristä, jossa on noin 350 taideteosta. Tavoite 1 Kunnan ja yhdistysten yhteistyön vahvistaminen Mittari Tavoitetaso Erilaiset yhteistyöhankkeet Yhteistyön kasvu

49 Toteutuminen Tavoite 2 Toteutuminen Elävän musiikin yhdistyksen, Sykkeen, kanssa on tehty auditorion äänentoistolaitteiston ohjaus- ja ylläpitosuunnitelma. Sykkeen kanssa toteutettiin yhteislaulutilaisuus ja Pälkäneen Suomalainen Nuija ry:n kanssa Lotta-päivä. Salimäen museon lahjoitus Pälkäne-Seuralle. Harrastemessut 30.8. 2014. toteutuivat hyvin. Pirkanmaan lastenkulttuurin kehittämishanke Mittari Lastenkulttuurin kehityssuunnitelma Tavoitetaso Vakiintunut kulttuuripolku kouluihin tai yhdistysten käyttöön Kulttuurikasvatusohjelmatyöskentely on aloitettu alakouluja ja eskareita koskevalla kartoituksella syksyllä 2014. Konserttikeskuksen kanssa on tehty yhteistyösopimus Konsertti joka kouluun -ohjelmasta. Tavoite 3 Toteutuminen Tehtävä: Liikuntapalvelut Vapaa kulttuurituotantopaja Pakun hyödyntäminen Mittari Yhteistyön vahvistaminen Pakun ja kunnan välillä Tavoitetaso Toimiva palvelun tuottaja voimavarana kunnan kulttuuritoimessa Paku on aloittanut vanhusten kulttuurihetket Harjutuulen palvelukeskuksessa. Tämän lisäksi se on aloittanut kulttuurikasvatusohjelman kartoituksen yhteisesti Pälkäneen Ja Kangasalan kunnille. Liikunta- ja vapaa-aikatoimi luo edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Tavoite 1 Toteutuminen Kuntalaisten tarpeista lähtevä monipuolinen liikuntapalvelutarjonta. Mittari Tavoitetaso Kysyntää vastaavat liikuntapalvelut. Uusien liikuntapalvelumuotojen kehittäminen. Uusia liikuntapalvelumuotoja tarjottiin yhteistyössä paikallisten liikuntapalveluyrittäjien toimesta. Yhteistyötä jatketaan 2015. Tavoite 2 Toteutuminen Kuntalaisten omaehtoisen terveysliikunnan lisääminen Mittari Uusia palvelumuotoja ja tapahtumia yhteistyössä järjestöjen kanssa Tavoitetaso Uusia terveysliikuntamuotoja tai tapahtumia 2-3 kpl vuoden aikana. Tavoite ei toteutunut täysin suunnitellusti. Terveysliikunnan kehittämistyötä jatketaan 2015. Tavoite 3 Toteutuminen Henkilöstösuunnitelma Vahvistaa ja tukea kolmannen sektorin (liikuntaseurojen) roolia liikuntapalvelujen tuottamisessa Mittari Kolmas sektori tuottaa palveluita yhdessä liikuntatoimen kanssa. Tavoitetaso Vuosittainen seurafoorumi, jossa suunnitellaan yhteistoimintaa ja järjestetään tarvittaessa koulutusta. Vapaalla Pälkäneellä -messut 30.8. Honkalassa esittelivät ja kokosivat näytteille paikallista harrastustarjontaa. Palautteen perusteella yhteistoimintaa jatketaan vuosittaisilla kokoontumisilla ja koulutusteemoilla. Vapaa-ajan ohjaajan palvelut toteutetaan edelleen ostopalvelusopimuksella (Luja-Lukko). Kulttuurituottaja -malli on otettu käyttöön kulttuuripalveluissa. Tointa hoidetaan 50% työajalla, toinen puoli toimen kokoaikaisesta työajasta käytetään Valkeakoski-opiston Pälkäneen osastonjohtajan tehtäviin.

50 Talous 4200 VAPAA-AIKAPALVELUT TOIMINTATULOT TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama Sisäiset erät 5 753 5 000-5 000 Toimintatulot yhteensä 53 847 46 742 56 659 9 917 TOIMINTAMENOT Sisäiset erät 109 064 169 465 187 624-18 159 Toimintamenot yhteensä 464 204 551 296 537 173 14 123 TOIMINTAJÄÄMÄ/-KATE -410 357-504 554-480 514 24 040 Suunnitelmapoistot -34 189-43 386 TULOS -444 546-504 554 0 0-523 900 Tunnusluvut: TP 2013 TA 2014 TP 2014 NETTOMENOT / ASUKAS -60-74 -71 0 Tekojääradan maksuista puolet arvioidaan kertyvän kunnan sisäisestä eli koulujen käytöstä.

51 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: TILIVELVOLLINEN: Selostus tehtäväalueesta Tekninen lautakunta 5100 Tekniset palvelut Tekninen johtaja Sisältää keskitettyjen osastopalveluiden, jätehuollon, vuokratalojen, liikenneväylien ja yleisten alueiden, kiinteistöpalveluiden, maa- ja metsäalueiden sekä pelastuspalveluiden tehtävät. Teknisten palveluiden keskitetyt osastopalvelut ja hallintoon liittyvät tehtävät sekä asiakaspalvelu hoidetaan Pälkäneen teknisessä toimistossa. Siivous- ja ruokahuoltopäällikön toimisto sijaitsee Luopioisten vanhan teknisen toimiston tiloissa. Liikenneväylien, yleisten alueiden ja kiinteistöjen kunnossapito- ja hoitotehtävissä on yhteensä 9 henkilöä. Liikenneväylien ja kiinteistöjen koneelliset kunnossapitotyöt teetetään ostopalveluna. Osa-aikaeläkejärjestelyiden myötä ostopalveluilla on yhä suurempi rooli kunnossapito- ja hoitotehtävissä. Siivous- ja ruokahuolto siirtyi teknisen toimen alaisuuteen kesällä 2013. Jätehuollon tehtävät hoitaa Pirkanmaan jätehuolto Oy, jonka yksi omistajakunnista Pälkäneen kunta on. Pelastuspalvelut hoidetaan Tampereen Aluepelastuslaitoksen toimesta. Pälkäneen Aluelämpö Oy:n koko osakekanta on Pälkäneen kunnan omistuksessa. Käytännön hoitotyö teetetään ostopalveluna. Tavoitteet Tavoite 1 Toteutuminen Liikenneväylien ja yleisten alueiden hoidon laadun tasaisuus Mittari Katujen kunnossapito tehokasta Yleisten alueiden hoito korkeatasoista Tyytyväiset käyttäjät Tavoitetaso Hyvä hoitotaso kaikkina vuoden aikoina Positiivinen palaute Aurauksia ja hiekoituksia oli todella vähän koko talvikautena. Kaavateiden kunto pysyi hyvänä. Hiekkojen poiskeräys ja alueiden pesu hieman takkusi aikaisen kevään takia. Ulkoalueiden hoito aloitettiin jo toukokuussa ja urakointi on sujunut asiallisesti. Ulkoalueiden hoidossa oli joillain yleisillä alueilla toivomisen varaa ja urakoitsijoille annettiin asiasta palautetta. Uimarannan olivat heinäkuussa kovassa käytössä ja Pakarannan laiturin painot saatiin turvallisemmin pohjaan kiinni. Kaavateiden aurauksia tehtiin loppuvuodesta jonkin verran ja hyvinkin vaihtelevat sääolosuhteet loivat melkoisia haasteita sopimusurakoitsijoille. Tavoite 2 Toteutuminen Eri hallintokunnille hyvät ja asialliset sekä turvalliset kiinteistöt Mittari Tavoitetaso Kiinteistöjen kunto hyvä LVI laitteet kunnossa Taloautomatiikkaa toimivaa Asiakastyytyväisyys Taloautomaatio toiminut hyvin; kesän aikana toteutetaan useita kiinteistöihin liittyviä kunnossapito- ja korjaustöitä mm- Kostian koulun keittiön lattian korjaus, Luopioisten kirjaston maalaus ja Luopioisten ala-asteen salaojitus/ sadevesiviemäröinti ja Aitoon koulun yläasteen katon uusiminen. Kaikki yllä luetellut työt / urakat saatiin tehdyksi. Aitoon päiväkotihanki oli jäähyllä mutta hanketta päästiin jatkamaan syyskuussa. Yhteiskoulun alakerran remonttiin ei saatu yhtään hyväksyttävää tarjousta ja hankkeen suunnittelu / toteuttaminen jatkuu. Aitoon päiväkodin suunnittelua jatkettiin ja samaten yhteiskoulun alakerran korjauk-

52 sen suunnitteluun panostettiin lisää. Molempien kohteiden rakentamiset / korjaamiset on tarkoitus toteuttaa vuoden 2015 aikana. Harjutuulen palvelukotiin asennettiin varavoimakone. Päiväkoti Viirikukossa oli aivan loppuvuonna vesivahinko ja Luopioisten ala-asteen alakerran ilmanlaatua tutkittiin. Talous 5100 TEKNISET PALVELUT TOIMINTATULOT TP 2013 TA 2014 Ta muut. Muut.TA2014 TP 2014 Poikkeama Sisäiset erät 1 263 510 1 432 167 1 398 244-33 923 Toimintatulot yhteensä 1 988 595 3 006 361 3 063 573 57 212 TOIMINTAMENOT Sisäiset erät 279 578 335 931 378 783-42 852 Toimintamenot yhteensä 3 236 777 3 096 983 495 000 3 591 983 3 516 036 75 947 TOIMINTAJÄÄMÄ/-KATE -1 248 182-90 622-495 000-585 622-452 463 133 159 Suunnitelmapoistot -1 006 425-879 258 TULOS -2 254 607-90 622-495 000-585 622-1 331 721 Tunnusluvut: TP 2013 TA 2014 TP 2014 NETTOMENOT / ASUKAS -184-13 -67

53 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: TILIVELVOLLINEN: Selostus tehtäväalueesta Tekninen lautakunta 5150 Ruokahuolto- ja siivouspalvelut Ruokahuolto- ja siivouspäällikkö Kunnan ruokahuolto- ja siivousyksikkö tuottaa ateria- ja pesulapalvelut kunnan kaikkien hallintokuntien käyttöön ja huolehtii toimipisteiden siivouksesta. Tavoitteet Tavoite 1 Toteutuminen Kouluruokailun laadukas toteuttaminen, panostamalla mm. aterioiden terveellisyyteen. Kokonaisvaltaisen asiakastyytyväisyyden saavuttaminen ja toimivien yhteistyömuotojen kehittäminen kouluruokailussa yhdessä koulujen, koko henkilöstön ja oppilaiden kanssa. Mittari Tavoitetaso Asiakaskyselyt Saavuttaa asiakkaiden kiinnostus yhdessä Henkilöstöpalaute tekemiseen ja sen tuloksena yllätyksellinen ja mielenkiintoinen kausivaihteleva Vuosisuunnitelmien valmistuminen ajoissa Salaatin ja kasvisten menekin seuranta Vanhempien palaute Lounastajien määrän seuranta ruokalista (6 viikon kierto) Kouluruokailun laadukkuus (aterioiden terveellisyys) on oppilaiden, koulujen henkilöstön ja ruokahuoltoyksikön yhteinen asia Asiakaslähtöinen kouluruokamalli käytössä Koulujen kaikki oppilaat ja koko henkilöstö syövät kouluaterian koulupäivän aikana. Päivitetty kuuden viikon ruokalista on ollut käytössä syksystä 2014 lähtien. Kuuden viikon jaksossa toteutunut ruokalista on otettu hyvin vastaan. Kouluruokaa koskevat uudet ravitsemussuositukset on huomioitu päivitetyssä ruokalistassa. Marraskuussa (14) järjestettiin infotilaisuus koskien uusia ruokasuosituksia, tilaisuudessa oli edustettuna eri, asiakasryhmien edustajia ja tuotantohenkilöstöä. Seurasimme keväällä 2014 yhden kuukauden ajan, koululaisten osallistumista kouluruokailuun ja sitä paljonko kouluissamme syödään keskimäärin salaattia. Tulokset olivat erittäin hyviä keskimäärin kouluissamme syödään salaattia 40g ja kouluissamme käydään ruokailemassa 95 %. Pienissä kouluissa poissaoloja aiheuttaa vain sairaus. Yläastelukiolla jätettiin koululounas syömättä useammin. Tavoite 2 Toteutuminen Yhdessä vanhushuollon henkilöstön kanssa vanhuksille (sekä laitosasukkaille että kotipalveluasiakkaille) tarjottavien aterioiden laadun parantaminen, vanhusten ravitsemuksen arviointiosaamisen lisääminen lisäpanostaminen ruokailun mielihyvän tuoman arvon lisäämistä arvioitaessa kokonaisvaltaista hoitotyötä. Mittari Asiakaskyselyn tulokset Henkilöstön palaute Asiakkaiden painoindeksit Tavoitetaso Asiakkaille tarjotaan ravitsemukseltaan täysipainoiset ja asiakkaiden hyvinvointia ja elämyksiä tukevat ateriat. Saavuttaa rakentava positiivinen tapa toimia sote yhteistyö alueen henkilöstön kanssa. Jatkaa Pälkäneen pisteistä asiakkaiden terveyttä lisäävää yhteistyötä. Sose-asiakkaille monipuolinen ja vaihteleva ruokalista. Päivitetty kuuden viikon ruokalista on ollut käytössä syksystä 2014 lähtien. Kuuden viikon jaksossa toteutunut ruokalista on otettu hyvin vastaan. Vanhusruokaa koskevat uudet ravitsemussuositukset on huomioitu päivitetyssä ruokalistassa. Kaikilla osastoilla käytössä omavalvontasuosituksien mukaiset ruoanjakeluvaunut.

54 Tavoite 3 Henkilöresursseja käytetään tehokkaasti hyödyntäen työaikojen suunnittelua ja tehtäväkiertoa. Yksikön omaa toimintaa arvioidaan jatkuvasti tuottavuuden parantamiseksi. Onnistua suhteuttamaan henkilöstön osaaminen säästötavoitteiden ja soteratkaisujen mukaan tehokkaasti. Mittari Henkilöstökulut Ostopalvelujen kustannukset Tavoitetaso Yksikön henkilöresurssit mitoitettu toiminnan edellyttämällä tavalla. Elintarvike ostojen kustannukset Saavutetaan yhdenmukaiset käytännöt eri tuotantopisteissä Esimiestyöhön käytettävien kustannusten pienentäminen. Raaka-aineostojen taloudelliset valinnat. Toteutuminen Prosessin kustannukset Tuotantoprosessien tehostaminen mm. työn uudelleen ajoittaminen. Henkilöstön käyttö on pysynyt, tavoitteellisena vuoden 2014 aikana. Sote yhteistyön johdosta ei henkilöstöresursseissa muutoksia. Ostopalvelut kehittyneet, 2014 osalta, ennusteen mukaisesti. Henkilöresurssien käyttö toteutui erittäin taloudellisesti. Ruokahuollon kaluste- ja laiteinvestoinnit Ohjeellinen suunnitelma investointimäärärahojen käyttökohteista: Talous 2014 Osastoruokailun järjestämistä varten lämpövaunujen ja voimavirtapistokkeet kolmelle osastolle ( 15 000) Hankinta toteutunut. 2014 Päiväkoti Hermannin jakelukeittiön laajentaminen, jääkaappi, ruoankuljetusvaunut 2 kpl, lattiakaappi kuiville elintarvikkeille, jää-viileä kaappi, (20 000) Hankinta ei ole toteutunut 2014 Kostian koulu laitehankinnat, patojen uusiminen 150 l ja 180 l sekoittaviin patoihin, (27 000) Hankinta toteutunut yhtäaikaisesti keittiön lattiaremontin kanssa. 2014 Ylä-aste lukion uuni, tarjoilulinjaston uusiminen, (24 000) Hankinta siirretään kesälle 2015 2015 Kukkiakodon astianpesukoneen uusiminen, ( 25 000) 2015 Selvitetään omavalvontajärjestelmän hankintaa, varataan hankkeeseen, (20 000) 2016 Omavalvontajärjestelmä toinen osio, varataan hankkeeseen, (12 000) 2016 Kukkiakodon keittiöön uusi kypsennyspiste 2016 Ylä-aste lukion astianpesukoneen uusiminen, (20 000) 5150 RUOKAHUOLTO- JA SIIVOUSPALVELUT TOIMINTATULOT TP 2013 TA 2014 Ta muut. Muut.TA2014 TP 2014 Poikkeama Sisäiset erät 1 981 472 1 260 351 1 237 151-23 200 Toimintatulot yhteensä 2 079 094 2 262 651 11 004 2 273 655 2 155 765-117 890 TOIMINTAMENOT Sisäiset erät 93 865 147 360 146 315 1 045 Toimintamenot yhteensä 2 048 709 2 232 196 21 989 2 254 185 2 129 048 125 137 TOIMINTAJÄÄMÄ/-KATE 30 385 30 455-10 985 19 470 26 717 7 247 Suunnitelmapoistot -27 216-30 455-66 269 TULOS 3 169 0-39 552

55 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: TILIVELVOLLINEN: Selostus tehtäväalueesta Rakennuslautakunta 5200 Rakennusvalvonta Rakennustarkastaja Sisältää rakennusvalvonnan tehtävät, jotka muodostuvat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista rakennusvalvontaviranomaisille määrätyistä tehtävistä sekä maa-aineslain mukaisista tehtävistä. Tavoitteet Tavoite 1 Toteutuminen Lupa-asioiden käsittelyn sujuvuus ja tasapuolisen kohtelun varmistaminen. Mittari Tavoitetaso viranhaltijapäätökset 3 vko tarvittavien asiakirjojen saapumisesta lautakuntapäätökset 4 vko tarvittavien asiakirjojen saapumisesta Haetut lupamäärät ovat aikaisempia vuosia alhaisemmat. Luvattoman rakentamisen valvontaa on tehostettu, mikä puolestaan näkyy työmäärän lisääntymisenä. Naapuruusriitoja on käsittelyssä poikkeuksellisen paljon. Käsittelyajat ovat venyneet oletetusta. Tavoite 2 Toteutuminen Tavoite 3 Toteutuminen Edistää hyvää rakentamistapaa, kestävää rakentamista ja tukea hyvää rakentamiskulttuuria. Mittari Tavoitetaso Asukastyytyväisyys Lainsäädännön muutos tavoitetta edistävämpään suuntaan vaikuttaa positiivisesti tavoitteen saavuttamiseen. Huolehtia kaavoituksen toteutumisesta ja vaalia laadukkaan sekä viihtyisän ympäristön syntymistä ja säilyttämistä. Mittari Tavoitetaso Asukastyytyväisyys Tavoitteeseen on pääosin päästy. Talous Rakennusvalvonnan palveluista perittävien makujen taksa on tarkistettu ja tullut voimaan 1.5.2014. Taksan muutoksella saadaan jossain määrin korjattua alhaisen lupamäärän aiheuttamaa vajetta maksujen kertymisessä. Valtakunnallinen heikko taloussuhdanne vaikuttaa lupamäärää alentavasti, eikä rakentamisen määrän alentumista voida täysin korvata korotetun taksan mukaisilla maksuilla. Väestörekisterikeskuksen siirtäessä rakennusrekisterin ylläpidon kunnille ja siirtyminen valtakunnallisesti pysyvään rakennustunnukseen aiheuttaa kunnalle kuluja vähintään ohjelmistojen vaatiman muutoksen kautta. Kuluja ei ole voitu ennakoida laadittaessa talousarviota kuluvalle vuodelle. 5200 RAKENNUSVALVONTA TOIMINTATULOT TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama Sisäiset erät 3 147 0 1 423 1 423 Toimintatulot yhteensä 92 824 98 000 81 890-16 110 TOIMINTAMENOT Sisäiset erät 22 373 30 948 26 322 4 626 Toimintamenot yhteensä 145 315 172 115 156 915 15 200 TOIMINTAJÄÄMÄ/-KATE -52 491-74 115-75 025-910 Suunnitelmapoistot TULOS -30 582 Tunnusluvut: TP 2013 TA 2014 TP 2014 NETTOMENOT / ASUKAS -8-11 -11

56 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: TILIVELVOLLINEN: Selostus tehtäväalueesta Sisältää ympäristönsuojelun sekä yksityistieasiat. Tavoitteet Ympäristölautakunta 5250 Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelusihteeri Ympäristönsuojelusihteerin toimenkuvaan kuuluu ympäristönsuojelu, yksityistiet, työsuojelupäällikön tehtävät ja paikkatieto. Asioiden hallinta edellyttää priorisointia. Tavoitteet Vuosien 2014-2016 aikana toteutetaan pohjavesien suojelusuunnitelman toimenpideohjelmaa yhdessä vesihuoltolaitoksen ja pelastusviranomaisten kanssa. Pinta- ja pohjavesien seurantaa pyritään tekemään pitkäjänteisesti yhdessä vesihuoltolaitoksen ja ELYkeskuksen kanssa. Järjestelmällistä ympäristönseurantaa jatketaan resurssien mukaan. Haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmien lupakirjauksien kirjaaminen paikkatietojärjestelmään tehdään palkkaamalla kesätyöntekijä. Tämä palvelee järjestelmien valvontaa eri viranomaisten toimesta. Ympäristönsuojeluyksikkö vaikuttaa maankäytön suunnitteluun siten, että asuinympäristöjen viihtyisyys ei heikkene. Kaavalausunnoissa painotetaan viihtyisyyttä, paikallisia ympäristöarvoja ja terveellisyyttä. Paikallista ilmastoasioiden huomioimista lisätään edesauttamalla esim. bioenergian käyttöönottoa. Tehdään yhteistyötä erityisesti maankäytön-, rakennusvalvonnan ja teknisen osaston kanssa. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään rakennusvalvonnan kanssa energiailtama. Pidetään yllä ja kehitetään ammattitaitoa. Seurataan lainsäädännön muutoksia. Talous 5250 YMPÄRISTÖNSUOJELU Toteutuminen Tavoitteiden mukaista ohjelmaa on aloitettu toteuttamaan. Jätevesijärjestelmien lupakirjauksia on aloitettu kesäkuussa kirjaamaan ja pohjavesisuojelusuunnitelma on saaatu hyväksyttyä. Samoin valmisteltiin kunnalle ympäristönsuojelumääräykset jotka loppuvuonna ympäristölautakunta hyväksyi. Tarkastuksia pohjavesialueiden riskikohteissa on tehty aloittaen suurimmista riskeistä. Vuoden tavoitteita sekoitti Tykölänjärven kalakuolematapaus jonka jälkihoito on kuormittanut ympäristötoimea ylimääräisesti syyskuun loppuväliin saakka. Pinta- ja pohjavesien seurantaa ei ole ehditty yllä olevan tapauksen vuoksi suorittamaan eikä siihen ole riittänyt taloudelliset resurssitkaan. Ympäristönsuojelulainsäädännön uudistuksen vuoksi kunnan valvottavat kohteet lisääntyvät ja uutena asiana pitää valmistella valvontasuunnitelma säännöllisen valvonnan ohjelmaksi. Kaavalausunnoissa on pyritty huomioimaan luonto- ja ympäristövaikutukset. TOIMINTATULOT TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama Sisäiset erät 0 0 Toimintatulot yhteensä 2 673 5 000 565-4 435 TOIMINTAMENOT Sisäiset erät 15 284 22 282 20 692 1 590 Toimintamenot yhteensä 205 144 246 648 228 741 17 907 TOIMINTAJÄÄMÄ/-KATE -202 471-241 648-228 176 13 472 Tunnusluvut: TP 2013 TA 2014 TP 2014 NETTOMENOT / ASUKAS -30-36 -34

57 TOIMIELIN: TEHTÄVÄALUE: TILIVELVOLLINEN: Selostus tehtäväalueesta Tekninen lautakunta Vesihuoltolaitos Tekninen johtaja Vesihuoltolaitos on taseyksikkö, jonka kustannuksia seurataan erillisenä yksikkönä. Hallinnollisesti vesihuoltolaitoksen asema ei poikkea muusta kunnan toiminnasta. Tavoitteet Vesihuoltolaitoksella on 4 pohjavedenottamoa, 4 paineenkorotusasemaa, 1 vesitorni ja 1 vedenmittaus- ja paineenpitoasema. Runkovesijohtoa on noin 160 km. Viemärilaitoksella on 5 jätevedenpuhdistamoa, 23 jätevedenpumppaamoa, 1 sadevesipumppaamo ja 2 lietteiden kuivausyksikköä. Lisäksi kunta hoitaa Luopioisissa yhtä teollisuuden jätevedenpuhdistamoa. Runkoviemärinverkoston pituus on noin 70 km. Vesihuoltolaitoksen hoitoon osallistuu 4 laitoksenhoitajaa ja 2 sijaista. Tavoite 1 Toteutuminen Tavoite 2 Toteutuminen Talous Laitosten lupaehtojen mukainen toiminta Mittari Tarkkailutulokset Tavoitetaso Lupaehtojen taso Omaa valvontaa ja mittauksia on lisätty laitoksilla. Seurataan lisättävien kemikaalien kulutusta/ määrää jätevedessä / juomavedessä ja haetaan oikea kemikaalien pumppaus määrä testien perusteella. Puhdistamoilla pyritään noudattamaan lupamääräyksiä ja vesilaitoksilla täytetään juomavedelle annetut määräykset Pirkanmaan ELY- keskus ja Kokemäen vesiensuojeluyhdistys tarkkailee ja raportoi puhdistamoiden tuloksista Vesihuoltolaitoksen kustannusten ja tulojen tasapaino. Mittari Tavoitetaso Taloudellinen tulos Tulojen ja menojen suhteen tasapaino Vesilaitoksen käyttömaksujen korottaminen 1.7.2014 alkaen. Vuoden 2014 aikana tehty mittavia korjauksia vesi- ja viemärilaitoksilla laitteistojen iän ja kunnon tullessa tiensä päähän. Tehtyjä korjauksia mm.: Sappeen mittakaivo: laitteistot hajonnut, Rautajärven puhdistamo: ph- mittaus hajonnut, korjattu muutama venttiili, Lepotien jvp automaatio: Pumppaamon automaatio hajonnut, tommolan vanha puhdistamo: Tehty toiminnan kannalta pakollisia korjauksia (Laaha, uusi ferropumppu yms.), Aitoon VO vaihdettu hajonnut klooripumppu, hankittu uusi mittalaitteisto puhdistamolle seurantaan (vanha hajonnut). Vesihuoltolaitoksen talouden ja korjausten tarkastelu seuraavalle 5-vuodelle Vesihuoltolain mukaan vesihuollon maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen investoinnit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Vesihuoltolaitokselle on aloitettu tekemään 5 vuoden kattavaa korjaussuunnitelma. Korjaussuunnitelma sisältää myös talouden tarkastelun ja sen mitä pitäisi veden maksaa jotta saadaan korjauskustannukset katettua. Vesilaitoksen investoinnit 2014: - Tommola uusi jätevedenpuhdistamo - Majaran pellon vesi- ja viemäri linjat - Kantokylän viemäri - Sahantien ja myllärintien vesi- ja viemärijohdon uusiminen - Epaalan alueen vesijohdon ja viemärin suunnittelu ja rakentaminen - Kukkolan alueen vesijohdon suunnittelu ja rakentaminen

58 - Vesihuoltolaitoksen automaatiomallinnuksen teko - Vesihuoltolaitoksen yleissuunnitelmien teko - Aitoon lisäkaivon suunnittelu - Harhalan vedenottamon vedenottoluvan asiakirjojen kasaaminen VESIHUOLTOLAITOS Sitovuustaso LIIKEYLI-/ALIJÄÄMÄ TOIMINTATULOT TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama Sisäiset erät 101 857 80 000 69 605-10 395 Toimintatulot yhteensä 860 563 887 000 897 022 10 022 TOIMINTAMENOT Sisäiset erät 67 327 105 488 94 934 10 554 Toimintamenot yhteensä 749 019 715 354 871 855-156 501 TOIMINTAJÄÄMÄ/-KATE 111 544 171 646 25 167-146 479 Suunnitelmapoistot -231 899-301 241-239 643 61 598 Rahoitustuotot ja -kulut -7 769-25 425-20 591 4 834 Korkotuotot 2 402 2 000 1 255-745 Muut rahoitustuotot 4 021 2 821 3 168 347 Korkokulut -13 943-30 000-24 980 5 020 Muut rahoituskulut -249-246 -34 212 Korvaus peruspääomasta -25 922-36 000-24 076 11 924 Poistoeron lisäys/vähennys 9 137 9 137 9 137 0 YLI-/ALIJÄÄMÄ -144 909-181 883-250 006-68 123

59 2.2.2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen Tuloslaskelmaosassa seurattavia määrärahoja ja tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä satunnaiset. erät. TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU 2014 TA 2014 TAmuutokset TA muutosten jälkeen TP 2014 Poikkeama, eur Toimintatuotot 9 364 541-700 000 8 664 541 9 414 679 750 138 Myyntituotot 2 419 562 0 2 419 562 2 436 820 17 258 Maksutuotot 704 242 0 704 242 661 824-42 418 Tuet ja avustukset 395 100 0 395 100 676 838 281 738 Muut tuotot 1 996 194-700 000 1 296 194 1 830 384 534 190 Sisäiset tuotot 3 849 443 3 849 443 3 808 813-40 630 Toimintakulut -46 285 660-515 000-46 800 660-45 179 618 1 621 042 Henkilöstökulut -11 531 794 0-11 531 794-11 361 454 170 340 Palkat ja palkkiot -8 687 663 0-8 687 663-8 317 810 369 852 Henkilöstösivukulut -2 844 131 0-2 844 131-3 043 643-199 512 Eläkekulut -2 251 843 0-2 251 843-2 611 003-359 160 Muut henkilösivukulut -592 288 0-592 288-432 640 159 648 Palvelujen ostot -27 703 650-515 000-28 218 650-26 529 638 1 689 012 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 286 675-2 286 675-2 223 367 63 308 Avustukset -662 150-662 150-823 279-161 129 Muut kulut -251 948-251 948-433 067-181 119 Sisäiset kulut -3 849 443-3 849 443-3 808 813 40 630 Toimintakate -36 921 119-1 215 000-38 136 119-35 764 939 2 371 180 Verotulot 21 168 000 21 168 000 21 636 134 468 134 Kunnallisverotulot 18 338 000 18 338 000 18 714 252 376 252 Kiinteistövero 1 850 000 1 850 000 1 891 797 41 797 Osuus yhteisöverotuotoista 980 000 980 000 1 030 085 50 085 Valtionosuudet 16 360 563 16 360 563 16 412 530 51 967 Rahoitustuotot ja -kulut -24 000-24 000 91 551 115 551 Korkotuotot 20 000 20 000 10 975-9 025 Muut rahoitustuotot 50 000 50 000 131 567 81 567 Korkokulut -90 000-90 000-48 907 41 093 Muut rahoituskulut -4 000-4 000-2 084 1 916 Vuosikate 583 444-631 556 2 375 276 3 006 832 Poistot pysyvistä vastaavista -1 234 575-1 234 575-1 304 644-70 069 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos -651 131-1 866 131 1 070 633 2 936 764 Poistoeron lis (-) / väh (+) 155 049 155 049 255 888 100 839 Varausten lis (-) / väh (+) -1 000 000-1 000 000 Rahastojen lis (-) / väh (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -496 082-1 711 082 326 521 2 037 603 Kunnan verotulot ylittivät talousarvion noin 468 000 eurolla. Kunnallisveron tilitykset ylittivät talousarvion noin 376 000 eurolla ja yhteisöveron tilitykset noin 50 000 eurolla. Kunnallisverotulojen kasvu (1,7 %) edellisvuoteen ei ole vertailukelpoinen, sillä verontilityslain muutoksen perusteella jäännösverot ja kiinteistöverot tilitettiin kunnille vuonna 2013 aiempaa nopeammin, mikä tarkoittaa että kunta sai vuoden 2013 puolella osan muutoin vuodelle 2014 kuuluneista verotuloista. Kunta myös nosti kunnallisveroprosenttia 0,50 prosenttiyksikköä vuodelle 2014. Valtionosuudet vähenivät edellisvuodesta noin -127 000 euroa (-0,8 %) mutta ylittivät talousarvion noin 52 000 eurolla. Valtionosuuksien erittely on esitetty liitetietona 10.

60 Yhden prosenttiyksikön kunnallisveron tuotto 2012 2013 2014 Yhden prosenttiyksikön kunnallisveron tuotto 862 771 919 663 912 890 Muutos ed. vuoteen 2,70 % 6,60 % -0,74 % Kunnallisveroprosentti 20,00 % 20,00 % 20,50 % Kiinteistöveroprosentit Vuosi Yleinen Vak. asuinrak. Muut asuinrak. 2011 0,80 0,40 1,00 2012 0,80 0,40 1,00 2013 0,80 0,40 1,00 2014 0,80 0,40 1,00 Rahoitustuotot ja kulut RAHOITUSTUOTOT TA 2014 TP 2014 ERO Korkotuotot 20 000 10 976-9 024 Korkotuotot antolainasta ulkopuolisille 4 693 Maksuliikennetilien korot 5 520 Muut korkotuotot 763 Muut rahoitustuotot 50 000 128 610 78 610 Osinkotuotot ja peruspääoman korot 1 401 Peruspääoman korot kuntayhtymiltä 73 182 Verotilitysten korot ja viivästyskorot 1 452 Muut rahoitustuotot 52 575 YHTEENSÄ 70 000 139 586 69 586 RAHOITUSKULUT TA 2014 TP 2014 ERO Korkokulut -90 000-48 907 41 093 Korkokulut lainoista ulkopuolisille -48 906 Muut korkokulut -1 Muut rahoituskulut -4 000-2 084 1 916 Verotilitysten korot -10 Viivästyskorot ja korotukset -1039 Muut rahoituskulut -1035 YHTEENSÄ -94 000-50 991 43 009 2.2.3. Investointien toteutuminen Investointien toteutumista tarkastellaan investointiosan hankkeittain ja hankeryhmittäin, mikä on valtuustoon nähden sitova taso. Hankeryhmä voi koostua useasta eri yksittäisestä kohteesta, joiden erittely talousarviossa on ohjeellinen. Rahoitusosuudet on merkitty ohjeistuksen mukaan tuloksi, kun oikeus tuloon on syntynyt. Investointiosa on bruttobudjetoitu Investointimenojen toteutumisaste oli 71,2 prosenttia määrärahoista. Tulojen toteutumisaste oli 17,2. Nettoinvestointeina laskettuna talousarvion toteutumisaste oli 78,3 prosenttia. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Kunnanhallitus TA 2014 TA-muutos Maa- ja vesialueet TA muut. jälk. Toteutuma Tot. % Kok.kust. 2014 Menot 100 000 259 775 359 775 222 600 61,9 Tulot 700 000 700 000 18 654 2,7 Netto -600 000 259 775-340 225 203 946-34,0 ATK - hankinnat Menot 15 000 15 000 100,0 Tulot 0 0 Netto 15 000 15 000

61 Sijoitukset / pitkävaikutteiset menot Menot 0 2 500 2 500 5 203 208,1 Tulot 0 0 0 0 Netto 0 2 500 2 500 5 203 208,1 Sos.toimen kalusto ja kotipalv. autot Menot 0 Tulot 83 537 Netto -83 537 Menot yhteensä 115 000 262 275 362 275 242 803 67,0 Tulot yhteensä 700 000 0 700 000 102 191 14,6 Netto yhteensä -585 000 262 275-337 725 140 612-41,6 Selite: Maa- ja vesialueet: sisältää maan oston määrärahan sekä tonttien ja kiinteistöjen myyntituloarvion ATK-hankinnat: Sähköisiin kokouksiin siirtyminen 2014 lautakunnat ja valtuusto Sos.toimen kalusto ja kotipalv. autot: Kaluston ja kotipalveluautojen luovutus Kangasalan kunnalle kirjanpitoarvosta yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Sijoitukset / pitkävaikutteiset menot koostuu seuraavista: 2 500 euroa KuntaPron osakehankinta, loppuosa 2 703 euroa koostuu Metsäliiton ilmoittamista osuuskoroista ja osuussijoituksista, joita ei ole maksettu rahana, vaan ne huomioidaan taseomaisuudessa. Sivistyslautakunta TA 2014 TA-muutos Koneet ja kalusto TA muut. jälk. Toteutuma Tot. % Kok.kust. 2014 Menot 66 000 40 724 61,7 Tulot 0 0 Netto 66 000 40 724 61,7 Menot yhteensä 66 000 40 724 61,7 Tulot yhteensä 0 0 Netto yhteensä 66 000 40 724 61,7 Selite: Koneet ja kalusto: Eri koulujen kaluste- ja atk-hankintoihin 25 000 2014 Hermannin laajennusosan kalustohankinnat 10 000 2014 Aitoon päiväkodin kalustohankinnat 10 000 2014 Luopioisten kirjaston itsepalveluvarustus 21 000 Vapaa-aikalautakunta TA 2014 TA-muutos Koneet ja kalusto TA muut. jälk. Toteutuma Tot. % Kok.kust. 2014 Menot 42 000 48 995 116,7 Tulot 0 13 500 Netto 42 000 35 495 84,5 Liikuntapaikat Menot 70 000 0 0,0 Tulot 0 0 Netto 70 000 0 0,0 Menot yhteensä 112 000 48 995 43,7 Tulot yhteensä 0 13 500 Netto yhteensä 112 000 35 495 31,7 Selite: Koneet ja kalusto: 2014: Jäänhoitokoneen ja traktorin uusiminen 42 000 euroa Liikuntapaikat: 2014: Sappeen-Laipanmaan yhdyspolkureitin muutostyöt (ei pystytty toteutettamaan 2013, siirto vuodelle 2014) 2014: Aitoon kuntoradan muutostyöt 70 000 euroa (toteutus 2014, mikäli Anna Tapion säätiöltä saadaan lupa käyttää maapohjaa)

62 2015: Luja-Lukko Areenan matto ja valot 40 000 2016: Urheilukentän traktori- ja kalustovarasto 50 000 euroa Tekninen lautakunta TA 2014 TA-muutos Peruskorjaushankkeet TA muut. jälk. Toteutuma Tot. % Kok.kust. 2014 Menot 790 000 256 992 32,5 Tulot 0 Netto 790 000 256 992 32,5 Kaavateiden rakentaminen Menot 140 000 196 314 140,2 Tulot 0 Netto 140 000 196 314 140,2 Ruokahuollon kaluste- ja laitehankinnat Menot 137 000 24 000 161 000 59 400 43,4 Tulot 0 0 0 Netto 137 000 24 000 161 000 59 400 43,4 Hermannin päiväkodin laajennus (loppuunsaattaminen) Menot 40 000 135 000 175 000 175 050 100,0 574 670 Tulot 0 0 0 0 Netto 40 000 135 000 175 000 175 050 100,0 574 670 Aitoon ala-asteen muuttaminen päiväkodiksi Menot 130 000 49 777 38,3 57 402 Tulot 0 0 Netto 130 000 49 777 38,3 57 402 Hankevalmistelu Menot 20 000 Tulot 0 Netto 20 000 Onkkaalan liikuntahalli Menot Tulot 0 Netto 0 Menot yhteensä 1 257 000 159 000 1 416 000 737 533 52,1 Tulot yhteensä 0 0 0 0 Netto yhteensä 1 257 000 159 000 1 416 000 737 533 52,1 Selite: Peruskorjaushankkeet ja kaavateiden rakentaminen: Erittelyt jäljempänä Ruokahuollon kaluste- ja laitehankinnat: 2014 Osastoruokailun järjestämistä varten lämpövaunujen ja voimapistokkeet kolmelle osastolle (15 000), lämpövaunut 16 000, huoltoauto 35 000 Huoltoauton hankinta toteutetaan, jos se valmistelussa todetaan kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi kuljetuksiin 2014 Päiväkoti Hermannin jakelukeittiötoiminnan laajentaminen (20 000) 2014 Kostian koulu laitehankinnat (27 000) Hanke toteutui lattiaremontin yhteydessä kesäällä 2014 2014 Ylä-aste lukion laitehankinnat (24 000) Siirrettiin vuodelle 2015 2015 Kukkiakodin laitehankinnat (25 000) 2015 Selvitetään omavalvontajärjestelmä hankintaa, varataan hankeeseen (20 000) 2016 Omavalvontajärjestelmän toinen osio, varataan hankeeseen, (12 000) 2016 Kukkiakodin keittiöön uusi kypsennyspiste, (25 000) 2016 Ylä-aste lukion laitehankinnat, (20 000) Onkkaalan liikuntahalli: liikuntahallin esisuunnitelma 2015 (15 000 euroa), rakennushanke 2016 VESIHUOLTOLAITOS TA 2014 TA-muutos TA muut. jälk. Toteutuma Tot. % Kok.kust. 2014

63 Eri kohteet Menot 705 000 387 277 54,9 Tulot 0 5 000 Netto 705 000 382 277 54,2 Toiminta-alueiden rakentaminen Menot 400 000 7 964 2,0 Tulot 0 0 Netto 400 000 7 964 2,0 Tommolan jätevedenpuhdistamo Menot 2 320 000 670 000 2 990 000 2 855 047 95,5 5 497 550 Tulot 0 788 659 Netto 2 320 000 670 000 2 990 000 2 855 047 95,5 4 708 892 Menot yhteensä 3 425 000 670 000 4 095 000 3 250 288 79,4 Tulot yhteensä 0 5 000 Netto yhteensä 3 425 000 670 000 4 095 000 3 245 288 79,3 Selite: Erittelyt jäljempänä 2014 Tommolan jätevedenpuhdistamo, investointiin sisällytetty suotonauhan uusiminen (kustannus 170 000) Tommolan jätevedenpuhdistamon esitetyn kokonaiskustannuksen lisäksi toteutunut vuonna 2011 vesihuoltolinjan Aitoo-Onkkaala rakentaminen, kustannus 206 631 euroa INVESTOINNIT YHTEENSÄ TA 2014 TA-muutos TA muut. jälk. Toteutuma Tot. % Kok.kust. 2014 MENOT YHTEENSÄ 4 975 000 1 091 275 6 066 275 4 320 343 71,2 TULOT YHTEENSÄ 700 000 0 700 000 120 691 17,2 NETTO YHTEENSÄ 4 275 000 1 091 275 5 366 275 4 199 653 78,3 Peruskojaushankkeet TA 2014 TA-muutos TA muut. jälk. Toteutuma Tot. % Kok.kust. 2014 Laitureiden uusiminen 50 000 15 561 31,1 Laitureiden rakentaminen 50 000 0 0,0 Yhteiskoulun ilmanvaihto, alakerran til. järj. 450 000 9 924 2,2 Myttäälän vanhan koulun julkisivu ja katto 20 000 0 0,0 Kameravalvonta 30 000 0 0,0 Aitoon koulun katon uusiminen 150 000 183 293 Yhteiskoulu/Lukion keittiöremontti Luopioisten koulun salaojitus 40 000 48 215 120,5 Yhteensä 790 000 256 992 32,5 Kaavateiden rakentamiskohteet TA 2014 TA-muutos TA muut. jälk. Toteutuma Tot. % Kok.kust. 2014 Eri kohteet, päällystäminen ja tievalaistus 70 000 68 021 97,2 Tommolan alue Kesäsiirtolan alue (lomakoti) 30 000 48 766 162,6 206 036 Vohlisaaren alue Majara-alue 40 000 79 527 198,8 Yhteensä 140 000 196 314 140,2 Vesihuoltolaitoksen eri kohteet TA 2014 TA-muutos TA muut. jälk. Toteutuma Tot. % Kok.kust. 2014 Pienet hankkeet 200 000 43 231 21,6 Tommolan alue

64 Kantokylän vesi- ja viemärin rakentaminen 130 000 127 524 98,1 Tulot -5 000 Netto 130 000 122 524 94,2 Vohlisaari Kesäsiirtola 20 000 7 837 39,2 115 878 Majara-alue 70 000 46 508 66,4 Vanhan betoniviemärin sujutus 115 000 27 680 24,1 Sahatien vesijohdon uusiminen 170 000 134 497 79,1 Yhteensä 705 000 387 277 54,9

65 2.2.4. Rahoitusosan toteutuminen Rahoitusosan toteutumisessa seurataan antolainasaamisten lisäyksiä ja vähennyksiä, lainojen lisäyksiä ja vähennyksiä sekä oman pääoman muutoksia. Rahoituslaskelman valtuustoon nähden sitovia tasoja on investointimenot, antolainausten lisäys sekä pitkäaikaisten lainojen lisäys. Talousarvion rahoitusosan vertailu TA 2014 TAmuutokset TA muutosten jälkeen TP 2014 Poikkeama Toiminnan rahavirta -116 556-1 331 556 1 965 436 3 296 992 Vuosikate 583 444-1 215 000-631 556 2 375 276 3 006 832 Tulorahoituksen korjauserät -700 000-700 000-409 841 290 159 Investointien rahavirta -4 295 000-5 386 275-3 789 812 1 596 463 Investointimenot -4 995 000-1 091 275-6 086 275-4 320 344 1 765 931 Rahoitusosuudet investointimenoihin 5 000 5 000 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitulo 700 000 700 000 525 531-174 469 Toiminta ja investoinnit, netto -4 411 556-6 717 831-1 824 376 4 893 455 Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset 153 448 153 448 68 083-85 365 Antolainasaamisten lisäyksen muille Antolainasaamisten vähennykset muilta 153 448 153 448 68 083-85 365 Lainakannan muutokset 2 168 948 2 168 948 2 588 759 419 811 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 200 000 3 200 000 3 200 000 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 031 052-1 031 052-611 241 419 811 Lyhytaikaisten lainojen muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -500 000-500 000-2 215 507-1 715 507 Rahoituksen rahavirta 1 822 396 1 822 396 441 335-1 381 061 Vaikutus maksuvalmiuteen -2 589 160-4 895 435-1 383 041 3 512 394 Rahavarat 31.12. 2 146 769 2 616 913 Rahavarat 1.1. 4 735 929 3 999 955 Rahavarojen muutos -2 589 160-1 383 041 Maksuvalmiuteen ovat vaikuttaneet vuosikatteen sekä alkuperäistä että muutettua talousarviota selvästi parempi toteutuma sekä muut maksuvalmiuden muutokset, joissa korottomien velkojen määrä väheni noin 1,7 milj. euroa edellisvuoteen nähden. Uutta pitkäaikaista lainaa kunta otti 3,2 milj. euroa ja lyhensi lainoja noin 0,6 milj. euroa, nettolainanotto oli näin ollen noin 2,6 milj. euroa. Vesihuoltolaitoksen liittymismaksut sisältyvät muihin maksuvalmiuden muutoksiin. Vesihuoltolaitoksen liittymismaksuja kertyi noin 120 959 euroa (sisältyy muihin maksuvalmiuden muutoksiin).

66 Yhteenveto käyttötalouden määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta MÄÄRÄRAHAT, teur Alkup. TA TA:n muutokset TA muut. jälkeen TP 2014 Poikkea ma +ali / -yli TULOARVIOT, teur Alkup. TA TA:n muutokset TA muut. jälkeen TP 2014 Poikkea ma -ali / +yli NETTO Poikkea ma +ali / -yli Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi 18 0 18 15 3 0 0 0 0 0 3 Kunnanhallitus Yleishallinto 2 420-33 2 387 2 396-9 2 069-719 1 350 1 885 535 526 Kehittämispalvelut 388 0 388 155 233 167 0 167 24-143 90 Perusturvalautakunta Sosiaalipalvelut 9 521 20 9 541 9 171 370 0 0 0 369 369 739 Terveyspalvelut 14 404 0 14 404 13 714 690 0 0 0 0 0 690 Sivistyslautakunta Koulutus- ja kirjastopalv. 12 520 11 12 531 12 290 241 822 8 830 881 51 292 Vapaa-aikalautakunta Vapaa-aikapalvelut 551 0 551 537 14 47 0 47 57 10 24 Tekninen lautakunta Tekniset palvelut 3 097 495 3 592 3 516 76 3 006 0 3 006 3 064 58 134 Vesihuoltolaitos (1) 1 077 0 1 077 1 157-80 887 0 887 897 10-70 Ruokahuolto- ja siiv.palv. 2 232 22 2 254 2 130 124 2 263 11 2 274 2 156-118 6 Rakennuslautakunta Rakennusvalvonta 172 0 172 157 15 98 0 98 82-16 -1 Ympäristölautakunta Ympäristönsuojelu 247 0 247 229 18 5 0 5 1-4 14 YHTEENSÄ 46 647 515 47 162 45 467 1 695 9 364-700 8 664 9 416 752 2 447 1) Vesihuoltolaitoksen vertailtu määräraha sisältää rahoitustuotot ja -kulut sekä poistot

67 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1. Tuloslaskelma KUNTA 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 Toimintatuotot Myyntituotot 2 436 818,68 1 541 072,98 Maksutuotot 661 825,05 2 543 209,27 Tuet ja avustukset 676 838,46 658 129,38 Muut toimintatuotot 1 830 383,37 5 605 865,56 672 310,80 5 414 722,43 Toimintakulut Henkilöstökulut -11 361 452,61-15 832 955,49 Palkat ja palkkiot -8 317 809,94-11 923 672,22 Henkilöstösivukulut -3 043 642,67-3 909 283,27 Eläkekulut -2 611 002,82-3 239 646,19 Muut henkilösivukulut -432 639,85-669 637,08 Palvelujen ostot -26 530 012,90-20 719 340,27 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 222 993,03-2 556 077,75 Avustukset muille -823 278,20-2 171 596,52 Muut toimintakulut -433 068,05-41 370 804,79-290 803,30-41 570 773,31 Toimintakate -35 764 939,23-36 156 050,88 Verotulot 21 636 133,70 21 030 081,74 Valtionosuudet 16 412 530,00 16 539 958,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 10 975,26 29 219,66 Muut rahoitustuotot 131 567,78 84 560,95 Korkokulut -48 907,80-50 922,23 Muut rahoituskulut -2 083,35 91 551,89-6 303,72 56 554,66 Vuosikate 2 375 276,36 1 470 543,52 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 304 643,06-1 450 584,35 Arvonalentumiset -1 304 643,06 0,00-1 450 584,35 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 373 886,28 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 Tilikauden tulos 1 070 633,30 393 845,45 Poistoeron lis (-) / väh (+) 255 887,33 272 681,04 Varausten lis (-) / väh (+) -1 000 000,00 0,00 Rahastojen lis (-) / väh (+) 0,00 Tilikauden yli-/alijäämä 326 520,63 666 526,49

68 3.2. Rahoituslaskelma KUNTA TP 2014 TP 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate 2 375 276,36 1 470 543,52 Satunnaiset erät 373 886,28 Tulorahoituksen korjauserät -409 840,56-379 412,97 1 965 435,80 1 465 016,83 Investointien rahavirta Investointimenot -4 320 343,53-3 165 821,75 Rahoitusosuudet investointimenoihin 5 000,00 391 033,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitulo 525 531,37 713 849,42-3 789 812,16-2 060 939,33 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 824 376,36-595 922,50 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäyksen muille 0,00 Antolainasaamisten vähennykset muilta 68 083,33 42 468,33 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 200 000,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -611 241,40-664 391,85 Oman pääoman muutokset 0,16 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 13 110,54 72 338,57 Vaihto-omaisuuden muutos 0,00 Saamisten muutos -472 460,13-56 758.00 Korottomien velkojen muutos -1 756 157,42-411 868,20 441 335,08-1 018 211,15 Rahavarojen muutos -1 383 041,28-1 614 133,65 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 2 616 913,41 3 999 954,69 Rahavarat 1.1. 3 999 954,69 5 614 088,34-1 383 041,28-1 614 133,65

69 3.3. Tase KUNTA 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 1 261,56 14 294,88 Muut pitkävaikutteiset menot 187 438,84 206 831,20 188 700,40 221 126,08 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 3 583 009,84 3 358 219,98 Rakennukset 13 785 877,76 13 723 336,36 Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 042 283,77 9 580 387,30 Koneet ja kalusto 414 322,70 502 988,46 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 3 637 162,49 1 375 491,81 31 462 656,56 28 540 423,91 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 6 065 848,75 6 060 646,06 Muut lainasaamiset 538 263,64 606 346,97 Muut saamiset 9 710,00 9 710,00 6 613 822,39 6 676 703,03 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 38 265 179,35 35 438 253,02 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 535 560,06 551 465,83 535 560,06 551 465,83 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 899 301,44 574 184,43 Lainasaamiset 12 500,00 Muut saamiset 145 971,03 727 673,00 Siirtosaamiset 1 294 122,75 552 577,66 2 339 395,22 1 866 935,09 Rahat ja pankkisaamiset 2 616 913,41 3 999 954,69 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 4 956 308,63 5 866 889,78 VASTAAVAA 43 757 048,04 41 856 608,63

70 KUNTA 31.12.2014 31.12.2013 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 15 061 194,75 15 061 194,59 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 9 832 673,05 9 166 146,56 Tilikauden yli-/alijäämä 326 520,63 666 526,49 25 220 388,43 24 893 867,64 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 5 502 637,07 5 758 524,40 Vapaaehtoiset varaukset 1 000 000,00 6 502 637,07 5 758 524,40 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat 648 623,88 651 419,11 648 623,88 651 419,11 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4 998 786,00 2 590 977,00 Lainat julkisyhteisöiltä 147 229,60 174 038,79 Muut velat 3 141 378,00 3 020 419,05 8 287 393,60 5 785 434,84 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 685 525,00 472 203,05 Lainat julkisyhteisöiltä 26 809,20 32 372,36 Saadut ennakot 23 887,77 60 947,81 Ostovelat 808 745,45 1 918 142,00 Muut velat 360 057,85 386 512,97 Siirtovelat 1 192 979,79 1 897 184,45 3 098 005,06 4 767 362,64 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 11 385 398,66 10 552 797,48 VASTATTAVAA 43 757 048,04 41 856 608,63

71 3.4. Konsernilaskelmat KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 Toimintatuotot 22 392 112,74 21 829 851,74 Toimintakulut -56 544 304,78-56 578 205,51 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) -1 929,43-343,10 Toimintakate -34 154 121,47-34 748 696,87 Verotulot 21 636 133,70 21 030 081,74 Valtionosuudet 16 412 530,00 16 539 958,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 19 399,50 35 748,12 Muut rahoitustuotot 133 608,88 86 882,89 Korkokulut -202 065,54-212 294,39 Muut rahoituskulut -77 099,25-83 867,03 Vuosikate 3 768 385,82 2 647 812,46 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 178 840,38-2 342 826,57 Tilikauden yli- ja alipariarvot -7 789,86 0,00 Arvonalentumiset 0,00 Satunnaiset erät 0,00 Tilikauden tulos 1 581 755,58 304 985,89 Tilinpäätössiirrot -930 507,44 150 588,31 Vähemmistöosuudet -26 173,52-12 491,66 Tilikauden yli-/alijäämä 625 074,62 443 082,54

72 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 2014 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 740 315,25 2 648 155,56 Satunnaiset erät 373 886,28 Tulorahoituksen korjauserät -225 655,13-251 695,17 3 514 660,12 2 770 346,67 Investointien rahavirta Investointimenot -5 540 734,74-5 382 245,15 Rahoitusosuudet investointimenoihin 5 331,97 793 234,08 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo 155 296,36 352 541,90 Pysyvien vastaavien myyntivoitot / -tappiot 409 840,56 379 412,97-4 970 265,86-3 857 056,20 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 455 605,74-1 086 709,53 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 33 635,00 Antolainasaamisten lisäyksen muille -3 143,05 0,00 Antolainasaamisten vähennykset muilta 59 250,00 33 635,00 Lainakannan muutokset 169 088,68 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 588 000,00 1 131 950,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 004 088,90-961 549,16 Lyhytaikaisten lainojen muutos 9 066,93-1 312,16 Oman pääoman muutokset 26 261,05-55 534,58 Muut maksuvalmiuden muutokset -1 838 619,24-327 193,61 Rahoituksen rahavirta 836 726,79-180 004,51 Rahavarojen muutos -618 878,94-1 266 714,04 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 4 710 092,37 5 344 730,47 Rahavarat 1.1. 5 328 971,31 6 611 444,51-618 878,94-1 266 714,04

73 KONSERNITASE 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 317 555,53 274 859,91 Muut pitkävaikutteiset menot 278 301,32 291 118,43 595 856,85 565 978,34 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 3 934 688,96 3 686 214,66 Rakennukset 20 764 082,98 20 945 021,70 Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 626 896,49 10 111 610,30 Koneet ja kalusto 2 180 961,74 2 322 205,26 Muut aineelliset hyödykkeet 20 728,83 14 012,27 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 4 523 665,44 1 769 686,39 42 051 024,44 38 848 750,58 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 1 587 668,17 1 590 691,39 Muut osakkeet ja osuudet 315 115,13 312 627,77 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00 Muut lainasaamiset 282 923,53 351 006,14 Muut saamiset 23 437,11 20 363,07 2 209 143,94 2 274 688,37 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 44 856 025,23 41 689 417,29 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 46 608,96 66 703,71 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 535 972,27 551 514,92 Muut toimeksiantojen varat 0,00 329,58 582 581,23 618 548,21 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 243 304,22 213 802,26 Muu vaihto-omaisuus 345,81 243 304,22 214 148,07 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 190,28 0,00 Muut saamiset 19,58 0,00 209,86 0,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 950 178,47 1 699 078,15 Lainasaamiset 898,93 13 384,80 Muut saamiset 341 319,19 995 040,39 Siirtosaamiset 1 501 822,08 842 402,84 3 794 218,67 3 549 906,18 Rahoitusarvopaperit Joukkovelkakirjalainasaamiset 66 374,45 81 285,23 Muut arvopaperit 800,00 999,14 67 174,45 82 284,37 Rahat ja pankkisaamiset 4 642 917,92 5 262 446,10 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 8 747 825,12 9 108 784,72 VASTAAVAA 54 186 431,58 51 416 750,22

74 KONSERNITASE 31.12.2014 31.12.2013 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 15 059 868,69 15 066 123,37 Arvonkorotusrahasto 6 892,73 6 990,90 Muut omat rahastot 40 851,24 41 327,26 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 8 672 237,38 8 162 579,50 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 625 074,63 443 082,55 24 404 924,67 23 720 103,58 VÄHEMMISTÖOSUUDET 149 904,72 93 428,52 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 5 527 014,21 5 793 149,80 Vapaaehtoiset varaukset 2 078 415,93 874 294,96 7 605 430,14 6 667 444,76 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 46 911,39 730,42 Muut pakolliset varaukset 681 137,45 497 325,66 728 048,84 498 056,08 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat 703 642,04 707 148,14 Muut toimeksiantojen pääomat 67 119,51 703 642,04 774 267,65 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 8 023 448,06 5 957 189,91 Lainat julkisyhteisöiltä 1 594 680,26 1 767 913,93 Lainat muilta luotonantajilta 914 990,47 541 932,91 Muut velat 3 496 918,61 3 348 259,94 14 030 037,40 11 615 296,69 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 006 879,77 718 791,96 Lainat julkisyhteisöiltä 164 201,93 163 067,35 Lainat muilta luotonantajilta 8 076,77 7 932,45 Saadut ennakot 47 726,10 75 652,69 Ostovelat 1 515 784,60 2 605 933,92 Muut velat 691 553,37 708 668,81 Siirtovelat 3 130 221,23 3 768 105,76 6 564 443,77 8 048 152,94 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 20 594 481,17 19 663 449,63 VASTATTAVAA 54 186 431,58 51 416 750,22

75 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 4.1.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Valtuusto on hyväksynyt kunnan poistosuunnitelman 23.10.2006 / 16 ja täydentänyt sitä 22.6.2009 / 63. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen tulevaisuudessa todennäköisesti kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuutta ei ole. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset ja rahoitusomaisuus on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Avustusten käsittely Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut rahoitusavustukset on merkitty ao. hyödykkeen hankintamenon vähennykseksi. Oikaisut, jotka on tehty edelliseltä tilikaudelta esitettäviin tietoihin Edellisiin tilikausiin tehdyt oikaisut on esitetty liitetietojen kohdassa 28. 4.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt ja kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Osakkuusyhteisöistä yhdistelemättä on jätetty asunto-osakeyhtiöt ja Kiinteistö Oy Pälkäneen liikekeskus. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty. Konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa.

76 Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöistä asunto-osakeyhtiöistä on ilmoitettu liitetiedoissa yhtiön nimi, kotipaikka, omistusosuus, sekä osuus oman pääoman määrästä, vieraasta pääomasta sekä voitosta ja tappiosta siltä osin, kun tiedot on saatu. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhtiön aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisöjen poistojen oikaisuksi ja edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. 4.2. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Liitetieto 8 Kunnan ulkoiset toimintatuotot tehtäväalueittain TP 2014 TP 2013 Yleishallinto 806 742,00 435 731,00 Sosiaali- ja terveyspalvelut 368 745,00 2 522 852,00 Opetus- ja kulttuuripalvelut 937 987,00 879 997,00 Yhdyskuntapalvelut 4 890 636,00 1 576 141,00 Kunnan toimintatuotot yhteensä * 7 004 110,00 5 964 423,65 * Muutokset vertailuvuoteen aiheutuvat seuraavista: yleishallinto sai vuodelle 2014 kiinteistöjen myyntivoittoja 409 841 euroa, siivous- ja ruokahuoltopalvelut siirtyivät teknisen toimen alaisuuteen, sosiaalipalvelujen siirtyminen Kangasalan tuottamaksi muutti aikaisempia tukipalvelujen sisäisiä tuottoja ulkoisiksi tuotoiksi. Liitetieto 9 Verotulojen erittely TP 2014 TP 2013 Kunnan tulovero 18 714 252,00 18 393 258,15 Osuus yhteisöveron tuotoista 1 030 085,00 948 942,37 Kiinteistövero 1 891 797,00 1 687 881,22 Verotulot yhteensä 21 636 134,00 19 779 472,88 Liitetieto 10 Valtionosuuksien erittely TP 2014 TP 2013 Laskennalliset valtionosuudet Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 14 231 282,00 14 233 992,00 Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 3 588 255,00 3 764 418,00 Järjestelmämuutoksen tasaus -12 804,00-12 804,00 Opetus ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -1 394 203,00-1 445 648,00 Valtionosuudet yhteensä 16 412 530,00 16 539 958,00

77 Liitetieto 11 Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Konserni Kunta TP 2014 TP 2013 TP 2014 TP 2013 Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 0,00 373 886,44 Pälkäneen Asuntotuotanto 0,00 0,00 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 0,00 0,00 Pirkanmaan koulutuskuntakonserni 0,00 0,00 Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 Pirkanmaan koulutuskuntakonserni, kulut 0,00 0,00 Satunnaiset tuotot ja kulut yhteensä 0,00 0,00 0,00 373 886,44 Liitetieto 12 - Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista kunnan tilinpäätöksessä Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidun poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit ja poistomenetelmät ovat: Poistokohde Poistoaika Poistomenetelmä Muut pitkävaikutteiset menot 3-20 vuotta tasapoisto Rakennukset 20-40 vuotta tasapoisto Kadut, tiet, torit ja puistot 20 vuotta tasapoisto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 12-40 vuotta tasapoisto Koneet ja kalusto 5-20 vuotta tasapoisto Soranottoalueet käytön mukaan Rakennusten peruskorjaukset 10-30 vuotta tasapoisto Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi. Liitetieto 13 - Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta kunnan tilinpäätöksessä Keskimääräinen poisto ja investointitaso määräytyvät tilinpäätösvuotta edeltävän vuoden ja voimassaolevaan taloussuunnitelmaan otettujen poistonalaisten investointien omahankintamenon keskimäärästä.

78 Tarkastelujakso 2013 2017 Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot 1 353 006,17 Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno 3 252 032,78 Ero, -1 899 026,61 Ero, % 58,4 % Olennaisena poikkeamana pidetään 10 %:n tai sitä suurempaa poikkeamaa. Kunnassa poikkeama on 58,4 %. Poikkeama johtuu sekä liian alhaisista poistotasoista, että vuosille 2016-2017 ajoitetuista poikkeuksellisen mittavista investoinneista (4,5 milj. euron liikuntahalli sekä 2,0 milj. euron Harjutuulen peruskorjaushanke), joiden poistoja ei ole sisällytetty vielä tarkastelukauden poistolaskelmiin. Liitetieto 14 Pakollisten varausten muutokset Konserni Kunta TP 2014 TP 2013 TP 2014 TP 2013 Eläkevastuu 1.1 730,42 0,00 0,00 0,00 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 427,99 730,42 0,00 0,00 Eläkevastuu 31.12. 302,43 730,42 0,00 0,00 Potilasvakuutusmaksu 1.1. 484 094,82 352 924,75 0,00 0,00 Lisäykset tilikaudella 192 135,06 131 170,07 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 Potilasvakuutusmaksu 31.12. 668 857,87 484 094,82 0,00 0,00 Muut pakolliset varaukset 1.1. 497 325,66 373 863,61 0,00 0,00 Lisäykset tilikaudella 183 811,79 123 462,05 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 Muut pakolliset varaukset 31.12. 681 137,45 497 325,66 0,00 0,00 Liitetieto 15 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Muut toimintatuotot Konserni TP 2014 TP 2013 TP 2014 TP 2013 Maa- ja vesialueiden myyntivoitot 415 671,39 5 507,42 409 840,56 5 507,42 Muut myyntivoitot 1 179,87 2 404,17 0,00 19,27 Myyntivoitot yhteensä 416 851,26 7 911,59 409 840,56 5 526,69 Kunta Muut toimintakulut Käyttöomaisuuden myyntitappiot 237,68 1 450,16 0,00 0,00 Myyntitappiot yhteensä 237,68 1 450,16 0,00 0,00 Liitetieto 16 Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Konserni Kunta TP 2014 TP 2013 TP 2014 TP 2013 Osinkotuotot muista yhteisöistä 1 401 1 093 Peruspääoman korot kuntayhtymistä 73 182 73 182 Osinkotuotot ja peruspääoman korkotuotot yht. 0 0 74 583 74 275

79 4.3. Tasetta koskevat liitetiedot 4.3.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Liitetieto 19 Arvonkorotukset Konserni Kunta TP 2014 TP 2013 TP 2014 TP 2013 Maa- ja vesialueet Arvo 1.1 543,67 543,67 0,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotusten purku 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvo 31.12 543,67 543,67 0,00 0,00 Rakennukset 6 990,90 6 544,72 0,00 0,00 Arvonkorotusten muutos* -641,84-97,49 0,00 0,00 Arvo 31.12 6 349,06 6 447,23 0,00 0,00 Arvonkorotukset yhteensä 31.12. 6 892,73 6 990,90 0,00 0,00 Liitetiedot 21-24 - Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, omistukset muissa yhteisöissä Katso taulukot seuraavilla sivuilla. Liitetieto 25 Saamisten erittely Kunta Saamiset tytäryhteisöiltä TP 2014 TP 2013 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Lainasaamiset 246 507,51 0,00 255 340,84 0,00 Muut saamiset 5 641,04 0,00 6 908,80 Yhteensä 252 148,55 0,00 255 340,84 6 908,80 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirtosaamiset 0,00 0,00 0,00 73 182,16 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 73 182,16 Saamiset yhteensä 252 148,55 0,00 255 340,84 80 090,96 Liitetieto 26 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kunta TP 2014 TP 2013 TP 2014 TP 2013 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Siirtyvät korot 74 918,12 74 918,12 74 632,23 74 979,15 Kelan korvaus työterveyshuollosta 84 923,32 52 000,00 30 000,00 52 000,00 EU-tuet ja avustukset 113 626,18 121 600,00 68 631,31 121 600,00 KEVA varhe-eläkemaksupalautus 41 118,61 54 837,00 41 118,61 54 837,00 Pälkäneen palvelukotisäätiö alij.korv.pal. 68 000,00 68 000,00 Kangasalan kunta sote-palv. palaut. 973 275,00 973 275,00 Muut tulojäämät 213 960,84 417 044,76 31 833,40 181 161,51 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 1 501 822,07 788 399,88 1 219 490,55 552 577,66

80 Liitetieto 21 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Yhteensä Maa-alueet Rakennukset Aineelliset hyödykkeet Kiinteät Koneet ja Keskeneräiset rakenteet ja kalusto hankinnat laitteet Yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ Poistamaton hankintameno 1.1. + 14 294,88 206 831,20 221 126,08 3 358 219,98 13 723 336,36 9 580 387,30 502 988,46 1 375 491,81 28 540 423,91 28 761 549,99 Lisäykset tilikauden aikana + 243 443,67 164 119,77 3 907 577,40 4 315 140,84 4 315 140,84 Rahoitusosuudet tilikaudella - 5 000,00 5 000,00 5 000,00 Vähennykset tilikauden aikana - 18 653,81 97 037,00 115 690,81 115 690,81 Siirrot erien välillä +/- 749 524,32 896 382,40-1 645 906,72 Tilikauden poistot - 13 033,32 19 392,36 32 425,68 686 982,92 429 485,93 155 748,53 1 272 217,38 1 304 643,06 Arvonalennukset ja niiden palautukset - Poistamaton hankintameno 31.12. 1 261,56 187 438,84 188 700,40 3 583 009,84 13 785 877,76 10 042 283,77 414 322,70 3 637 162,49 31 462 656,56 31 651 356,96 Arvonkorotukset + 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpito- ja tasearvo 31.12. 1 261,56 187 438,84 188 700,40 3 583 009,84 13 785 877,76 10 042 283,77 414 322,70 3 637 162,49 31 462 656,56 31 651 356,96 Olennaiset lisäpoistot Erittely olennaisista lisäpoistoista 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet, konserniyhtiöt Osakkeet, omistusyht. yhteisöt Osakkeet ja osuudet Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset Aineettomat oikeudet menot Kuntayhtymäosuudet Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Jvk-saamiset Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Saamiset, Saamiset, Saamiset konserniyhteisöt kuntayhtymät muut yhteisöt Poistamaton hankintameno 1.1. 1 058 087,98 1 701 067,76 3 084 529,71 216 960,61 6 060 646,06 0,00 255 340,84 0,00 351 006,13 606 346,97 Lisäykset + 2 500,00 2 702,69 5 202,69 Vähennykset - 8 833,33 59 250,00 68 083,33 Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12. 1 058 087,98 1 703 567,76 3 084 529,71 219 663,30 6 065 848,75 0,00 246 507,51 0,00 291 756,13 538 263,64 Arvonalennukset - 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotukset + 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 058 087,98 1 703 567,76 3 084 529,71 219 663,30 6 065 848,75 0,00 246 507,51 0,00 291 756,13 538 263,64 Yhteensä

81 Liitetieto 22-24 Omistukset muissa yhteisöissä Tytäryhteisöt Omistusosuus Kotipaikka Kunta Konserni Kuntakonsernin osuus (teur) omasta pääomasta vieraasta pääomasta tilikauden voitosta / tappiosta Pälkäneen Asuntotuotanto Oy Pälkäne 100,0 % 100,0 % 828 2 312 0 Pälkäneen Aluelämpö Oy Pälkäne 100,0 % 100,0 % 323 2 250 85 Kuntayhtymät Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampere 2,0 % 2,0 % 3 441 4 979 219 Hämeen päihdehuollon ky Lammi 1,3 % 1,3 % 6 12-8 Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Valkeakoski 1,6 % 1,6 % 221 30 6 Pirkanmaan liitto Tampere 1,3 % 1,3 % 19 9 0 Koulutuskeskus Tavastia Hämeenlinna 0,2 % 0,2 % 44 22 1 Osakkuusyhteisöt Luopioisten vesihuolto Oy Pälkäne 42,5 % 42,5 % 31 5 0 Kiinteistö Oy Luopioisten Pienteollisuustalo Pälkäne 48,6 % 48,6 % 63 10-2 Osakkuusyhteisöt, keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö, ei yhdistelty konsernitilinpäätökseen Kiinteistö Oy Pälkäneen liikekeskus Pälkäne 20,0 % 20,0 % 42 71-2 Tredu-kiinteistöt Oy Tampere 1,2 % 1,2 % 688 19 0 Osakkuusyhteisöt, asunto-osakeyhtiöt, ei yhdistelty konsernitilinpäätökseen As Oy Rantakukka Pälkäne 26,5 % 26,5 % 78 79 0 As Oy Luopioisten Retkitie Pälkäne 25,7 % 25,7 % 71 0-1 As Oy Aitoonrivi Pälkäne 26,6 % 26,6 % 67 1 0 As Oy Luopioisten Retkipirtti Pälkäne 31,8 % 31,8 % 100 0 0 As Oy Kyläkantola Pälkäne 37,1 % 37,1 % 109 0 0 As Oy Tiilivakki Pälkäne 40,2 % 40,2 % 152 1-1 As Oy Luopioisten Kokinrivi Pälkäne 30,4 % 30,4 % 142 3 0 As Oy Luopioisten Kyynärötarha Pälkäne 23,4 % 23,4 % 48 0 0

82 4.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Liitetieto 28 Oman pääoman erittely Konserni Kunta TP 2014 TP 2013 TP 2014 TP 2013 Peruspääoma 1.1. 15 066 123,37 15 068 207,99 15 061 194,59 15 061 194,59 Lisäykset 0,16 0,00 Vähennykset 6 254,68 2 084,62 0,00 0,00 Peruspääoma 31.12. 15 059 868,69 15 066 123,37 15 061 194,75 15 061 194,59 Osuus ky:n opon lisäyksestä 0,00 0,00 Arvonkorotusrahasto 1.1. 6 990,90 7 088,39 0,00 0,00 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset 98,17 97,49 0,00 0,00 Arvonkorotusrahasto 31.12. 6 892,73 6 990,90 0,00 0,00 Muut omat rahastot Muut omat rahastot yhteensä 1.1. 41 327,26 86 408,92 0,00 0,00 Lisäykset Vähennykset 476,02 45 081,66 Muut omat rahastot yhteensä 31.12. 40 851,24 41 327,26 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 8 162 579,50 7 962 033,58 9 166 146,56 9 132 602,91 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12.* 8 672 237,38 8 162 579,50 9 832 673,05 9 166 146,56 Tilikauden yli-/alijäämä 1 625 074,63 443 082,55 1 326 520,63 666 526,49 Oma pääoma yhteensä 25 404 924,67 23 720 103,58 26 220 388,43 24 893 867,64 *Ero konsernin tilikausien ylijäämässä aiheutuu kuntayhtymien konsernitaseen muutoksista Liitetieto 30 Pitkäaikaiset velat (yli viisi vuotta), kunta 2014 2013 Velan osuus, joka erääntyy 1.1.2020 jälkeen Lainat rahoituslaitoksilta 2 676 686,00 902 205,00 Lainat julkisyhteisöiltä 89 670,00 106 636,00 Pitkäaikaiset velat yhteensä 2 766 356,00 1 008 841,00 Liitetieto 33 Vieras pääoma Kunta Velat tytäryhteisöille TP 2014 TP 2013 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Ostovelat 46 394,76 0,00 32 582,83 Yhteensä 46 394,76 0,00 0,00 32 582,83 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat * -166 329,62 0,00-287 334,82 Yhteensä -166 329,62 0,00 0,00-287 334,82 Vieras pääoma yhteensä -119 934,86 0,00 0,00-254 751,99

83 Liitetieto 36 Muiden velkojen erittely Konserni Kunta TP 2014 TP 2013 TP 2014 TP 2013 Muut velat Liittymismaksuvelat 3 509 300,06 3 331 841,11 3 141 378,00 3 020 419,05 Yhteensä 3 509 300,06 3 331 841,11 3 141 378,00 3 020 419,05 Liitetieto 37 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kunta TP 2014 TP 2013 TP 2014 TP 2013 Lyhytaikaiset siirtovelat Menojäämät Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 2 604 134,88 3 139 480,24 1 145 458,81 1 726 464,14 Korkojaksotukset 25 627,31 69 526,73 8 724,95 9 460,56 Valtionosuuspalautukset 37 391,09 0,00 37 161,00 0,00 Muut menojäämät 463 067,95 357 070,48 1 635,03 13 396,17 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 3 130 221,23 3 566 077,45 1 192 979,79 1 749 320,87 Liitetieto 39 Elatustuen takautumissaatavan laskennallinen korvaus TP 2014 TP 2013 Taseen saamisiin merkitty määrä 31.12. 0 8 821 4.4. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Liitetieto 40-41 - Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä, kunnan muiden sitoumusten kuin velkojen vakuudeksi annetut vakuudet, konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta annetut vakuudet Edellä mainittuja vakuuksia ei ole annettu.

84 Liitetieto 44 Leasingvastuiden yhteismäärä Konserni Kunta TP 2014 TP 2013 TP 2014 TP 2013 Seuraavalla tilikaudella maksettavat 139 965 109 333 52 887 37 965 Myöhemmin maksettavat 397 348 326 031 66 268 29 704 Yhteensä 537 313 435 365 119 155 67 669 Liitetieto 45 Vastuusitoumukset Konserni Kunta TP 2014 TP 2013 TP 2014 TP 2013 Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma 2 325 885,04 2 325 885,04 2 325 885,04 2 325 885,04 Jäljellä oleva pääoma 1 941 984,95 2 016 444,87 1 941 984,95 2 016 444,87 Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma 0,00 3 836 176,15 2 841 697,50 2 841 697,50 * Jäljellä oleva pääoma 2 034 094,73 2 165 494,73 2 016 097,50 2 147 497,50 Yhteensä 6 301 964,72 10 344 000,79 9 125 664,99 9 331 524,91 * * korjattu vuodelle 2013 esitetty tieto oikeaksi Liitetieto 46 Vastuu Kuntien takauskeskuksen vastuista TP 2014 TP 2013 Kunnan osuus takausvastuista 31.12. 31 007 802,66 29 796 823,00 Kunnan osuus kattamattomista takausvastuista 31.12. 0,00 0,00 Kunnan osuus rahastosta 31.12. 21 437,92 19 983,38 Liitetieto 47 Muut taloudelliset vastuut Sopimusvastuut Maankäyttösopimuksista kunnalle aiheutuvat velvoitteet Konserni TP 2014 TP 2013 TP 2014 TP 2013 Arvonlisäveron palautusvastuu 26 820,87 32 773,42 858,00 Sopimuksiin sisältyvät lunastusvelvoitteet 346 050,97 384 132,04 Vuokravastuut 1 164 445,97 1 042 667,08 Johdannaissopimukset 761 059,95 792 443,86 Projektitoimintaan liittyvät saamiset 1 499,47 35 435,20 Muut vastuusitoumukset 1 447,46 0,00 ** * *Jätevedenpuhdistamon investointihankkeen työmaakokouksissa oli avoimena asiana vuonna 2013 maksettujen urakoitsijakorvausten korkojen määrä ** Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän purkautumisesta on laadittu sopimus, jota käsitellään omistajakuntien kunnanvaltuustoissa kevään 2015 aikana. Sopimuksessa arvioitu Pälkäneen osuus kuntayhtymän nettovarallisuudesta on 4 026 euroa. Kunnalle voi aiheutua kuntayhtymän purkamisesta kuntayhtymän alijäämän kattamisvelvoitteita, mikäli omaisuuden realisointi ei kattaisi kuntayhtymän alijäämiä. Kunta

85 4.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Liitetieto 48 Henkilöstön lukumäärä 31.12. tehtäväalueittain TP 2014 TP 2013 Kokoaik. Osa-aik. Kokoaik. Osa-aik. Yleishallinto 21 2 17 0 Sosiaalipalvelut 116 9 Opetus- ja kulttuuripalvelut 150 36 152 51 Yhdyskuntapalvelut 49 8 50 6 Vesihuoltolaitos 5 1 4 1 Yhteensä 225 47 339 67 Sisältää vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön lukuun ottamatta kansalaisopiston tuntiopettajia sekä perhe- ja omaishoitajia. Päivähoito siirtyi sosiaalipalveluista opetus- ja kulttuuripalveluihin vuoden 2013 alusta lukien. Ruokahuoltosiivouspalveluiden henkilöstö siirtyi yleishallinnosta teknisen toimen (yhdyskuntapalvelut) alaisuuteen keväällä 2013.

86 5. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Vesihuoltolaitos-taseyksikön tilinpäätös VESIHUOLTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 Liikevaihto 863 942,53 857 172,16 Liiketoiminnan muut tuotot 33 078,63 3 390,82 Tuotot 897 021,16 860 562,98 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -186 611,87-163 000,02 Palvelujen ostot -472 125,56-367 353,10-658 737,43-530 353,12 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -158 926,69-168 192,20 Henkilösivukulut -42 062,17-46 079,76 Eläkekulut -34 023,02-36 771,61 Muut henkilösivukulut -8 039,15-9 308,15-200 988,86-214 271,96 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -239 642,51-231 898,61-239 642,51-231 898,61 Liiketoiminnan muut kulut -12 128,95-4 393,89 Liikeylijäämä (-alijäämä) -214 476,59-120 354,60 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 254,82 2 402,48 Muut rahoitustuotot 3 167,89 4 020,99 Muille maksetut korkokulut -24 980,49-13 942,65 Muut rahoituskulut -24 075,56-249,08 Korvaus peruspääomasta -33,60-25 922,45-44 666,94-33 690,71 Ylijäämä / alijäämä ennen satunnaisia eriä -259 143,53-154 045,31 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -259 143,53-154 045,31 Poistoeron lisäys / vähennys 9 136,80 9 136,80 Tilikauden yli-/alijäämä -250 006,73-144 908,51

87 VESIHUOLTOLAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA TP 2014 TP 2013 Toiminnan rahavirta Liikeyli-/alijäämä -214 476,59-120 354,60 Poistot ja arvonalentumiset 239 642,51 231 898,61 Rahoitustuotot ja -kulut -44 666,94-33 690,71-19 501,02 77 853,30 Investointien rahavirta Investointimenot -3 250 288,29-1 434 041,30 Rahoitusosuudet investointimenoihin 5 000,00 388 683,00-3 245 288,29-1 045 358,30 Toiminnan ja investointien rahavirta -3 264 789,31-967 505,00 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 200 000,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -226 666,00-123 363,73 Oman pääoman muutokset 0,16 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Lyhytaikaiset saam. muutokset kunnalta -3 039 113,05-77 058,40 Lyhytaikaiset saam. muutokset muilta 14 264,17-6 206,26 Korottomien velkojen muutos muilta -253 395,77 507 199,30 Korottomien velkojen muutos kunnalta 75 325,27 1 381 246,04 Rahoituksen rahavirta -229 585,22 1 681 816,95 Rahavarojen muutos -3 494 374,53 714 311,95 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. -2 642 725,48 851 649,05 Rahavarat 1.1. 851 649,05 137 337,10-3 494 374,53 714 311,95

88 VESILAITOKSEN TASE 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 169 993,07 149 149,52 Rakennukset 331 061,30 354 082,14 Kiinteät rakenteet ja laitteet 6 082 971,75 5 833 187,63 Koneet ja kalusto 0,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 3 583 734,67 825 695,72 10 167 760,79 7 162 115,01 Sijoitukset Muut saamiset 5 600,00 5 600,00 5 600,00 5 600,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 10 173 360,79 7 167 715,01 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 169 452,34 86 975,04 Saamiset kunnalta 295 508,49 77 058,40 Muut saamiset 51 369,13 167 665,94 Muut siirtosaamiset 19 555,34 535 885,30 331 699,38 Rahat ja pankkisaamiset 0,00 851 649,05 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 535 885,30 1 183 348,43 VASTAAVAA 10 709 246,09 8 351 063,44 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 1 605 037,46 1 605 037,30 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -1 113 367,94-933 929,97 Tilikauden yli-/alijäämä -250 006,73-144 908,51 241 662,79 526 198,82 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 110 170,65 119 307,45 110 170,65 119 307,45 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4 000 002,00 1 240 000,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 Lainat muilta luotonantajilta 0,00 Muut velat 3 141 378,00 3 020 419,05 7 141 380,00 4 260 419,05 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 333 332,00 120 000,00 Korottomat velat kunnalta/kuntayhtymältä 2 718 050,75 2 786 133,50 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 Lainat muilta luotonantajilta 0,00 Ostovelat 109 349,63 507 121,41 Muut velat 22 163,48 2 695,50 Siirtovelat 33 136,79 29 187,71 3 216 032,65 3 445 138,12 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 10 357 412,65 7 705 557,17 VASTATTAVAA 10 709 246,09 8 351 063,44

89 Vesihuoltolaitos-taseyksikön liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Liitetieto 8 2014 2013 Toimintatuotot Vesilaitoksen myyntituotot 402 133,76 393 131,32 Viemärilaitoksen myyntituotot 461 808,77 464 040,84 Liikevaihto yhteensä 863 942,53 857 172,16 Vesilaitoksen muut tuotot 8 435,92 3 147,85 Viemärilaitoksen muut tuotot 24 642,71 242,97 Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä 33 078,63 3 390,82 Liitetieto 12 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Rakennukset 10-40 vuotta tasapoisto 2,5-10,0 % Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 12-40 vuotta tasapoisto 2,5-8,3 % Koneet ja kalusto 5-20 vuotta tasapoisto 5,0-20,0 % Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euroa on kirjattu pääsääntöisesti vuosikuluksi. Liitetieto 13 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta: vuosina 2013-2017 Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot 244 110 Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno 1 397 098 Ero -1 152 987 Ero % -82,5 Tarkasteluajanjaksoon sisältyy poikkeuksellisen suuri investointihanke (jätevedenpuhdistamon saneeraus) Tasetta koskevat liitetiedot Liitetieto 21. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Aineettomat Muut pitkä- Maa-alueet Rakennukset Kiinteät Koneet ja Keskeneräiset KAIKKI oikeudet vaikutteiset Yhteensä rakenteet ja kalusto hankinnat Yhteensä YHTEENSÄ menot laitteet Poistamaton hankintameno 1.1. + 0,00 0,00 0,00 149 149,52 354 082,14 5 833 187,63 0,00 825 695,72 7 162 115,01 28 761 549,99 Lisäykset tilikauden aikana + 20 843,55 3 229 444,74 3 250 288,29 3 250 288,29 Rahoitusosuudet tilikaudella - 5 000,00 5 000,00 5 000,00 Vähennykset tilikauden aikana - 0,00 0,00 Siirrot erien välillä + - 471 405,79-471 405,79 0,00 0,00 Tilikauden poistot - 23 020,84 216 621,67 239 642,51 239 642,51 Arvonalennukset ja niiden palautukset - Poistamaton hankintameno 31.12. 0,00 0,00 0,00 169 993,07 331 061,30 6 082 971,75 0,00 3 583 734,67 10 167 760,79 10 167 760,79 Arvonkorotukset + 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpito- ja tasearvo 31.12. 0,00 0,00 0,00 169 993,07 331 061,30 6 082 971,75 0,00 3 583 734,67 10 167 760,79 10 167 760,79 Olennaiset lisäpoistot Erittely olennaisista lisäpoistoista 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

90 Maa- ja vesialueet erittely 2014 2013 Kiinteistöjen liittymismaksut 37 533,29 16 689,74 Muut maa- ja vesialueet 132 459,78 132 459,78 Maa- ja vesialueet yhteensä 169 993,07 149 149,52 Liitetieto 26 2014 2013 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Vakuutuskorvaus 17 155,00 Liitetieto 28 2014 2013 Oman pääoman erittely Peruspääoma 1 605 037,46 1 605 037,30 Liitetieto 30 2014 2013 Pitkäaikaiset velat (yli 5v.) erääntyy 1.1.2020 jälk. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 676 686,00 760 000,00 Liitetieto 36 2014 2013 Muiden velkojen erittely Muut velat Liittymismaksut 3 141 378,00 3 020 419,05 Muut velat yhteensä 3 141 378,00 3 020 419,05 Liitetieto 37 2014 2013 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat Lomapalkkajaksotus 28 598,09 25 430,03 Korkojaksotukset 4 538,70 3 757,68 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 33 136,79 29 187,71 Henkilöstön lukumäärä 31.12. 2014 2013 Kokoaikaiset 5 4 Osa-aikaiset 1 1 Yhteensä 6 5

92 7. LUETTELOT JA SELVITYKSET KÄYTETYT TOSITELAJIT 1 Muistiot 7 Sisäiset laskut 8 Avaava tase 9 Käyttöomaisuusviennit 11 Tiliotetositteet 12 Kassatositteet 20 Myyntireskontra, suoritukset 21 Myyntireskontra, viitesuoritukset 40 Ostoreskontra, suoritukset 301 Palkat 410 Ostoreskontra, Pälkäneen palvelupiste 470 Kierrätettävät laskut 610 Yleislaskutus 750 Vesilaskutus 810 Päivähoitolaskutus 850 Rakennusvalvonnan laskutus Tositteet säilytetään selväkielisessä muodossa paperilla. Ostolaskut skannataan säilytettäväksi sähköisesti. KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT Tasekirja Päiväkirja, atk-tulosteena Pääkirja, atk-tulosteena Osakirjanpidot Populus palkkakirjanpito, Logica Suomi Pro Economica myyntireskontra, Logica Suomi Pro Economica käyttöomaisuus, Logica Suomi Osakirjanpidot säilytetään atk-tulosteina

93 LIITTEET SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskien hallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää. Sisäisen valvonnan toteutumisen raportointia varten on laadittu lomakkeisto, jolla selonteko voidaan antaa. Kukin osasto (yleishallinto, sosiaaliosasto, sivistysosasto ja tekninen osasto) on valmistellut oman osastonsa tehtävien osalta selonteon. Selonteossa tarkastellaan seuraavia sisäisen valvonnan kohteita: - Valvontaympäristö, johtamisen ja hallinnon järjestäminen - Riskienhallinta - Valvontatoimenpiteet (kontrolli) - Tiedonkulku Lomakkeella arviointikohteet on määritelty. Lisäksi on annettu arviointia ohjaavia viitteitä ja todentamiskeinoja arvioinnin yhteismitallisuuden varmistamiseksi. Osaston selonteko arviointikohteesta on arviointihuomiot sarakkeissa sekä tilikaudelta että edelliseltä tilikaudelta.

94 1. Valvontaympäristö, johtamisen ja hallinnon järjestäminen YLEISHALLINTO OSA-ALUE ARVIOINTIKOHDE VIITE TODENTAMINEN ARVIOINTIHUOMIOT 2013 ARVIOINTIHUOMIOT 2014 Toimintakulttuuri Organisaatiota johdetaan tehokkaasti, organisaation toiminta on tuloksellista ja toiminnan kehittäminen on jatkuvaa toiminnan suunnitelmallisuus toimintaa ohjaavat tavoitteet kehittämishankkeet henkilöstöpolitiikka talousarvio Johto tekee selkeät linjaukset ja suunnitelmat seuraa aktiivisesti toimintaa ryhtyy tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin antaa palautetta oikeudenmukaisesti Vuonna 2013 tapahtui organisaatiomuutoksia. Perusturvajohtajalle siirtyi hallintojohtajan tehtäviä. Samassa yhteydessä päätettiin PARAS-lain mukaisen sote-alueen valmistelusta vuotta aiemmin alkuperäisestä suunnitelmasta. Neuvottelut veivät usean viranhaltijan työaikaa koko kuluneen vuoden. Kunnanjohtaja jäi 1.6.2014 vuorotteluvapaalle ja vuosilomalle, joiden jälkeen eläkkeelle 1.12. Tehtäviä hoidettiin sijaisjärjestelyin. Hallintojohtaja toimi vs. kunnanjohtajana ja hallintokoordinaattori vs. hallintojohtajana. Hallintokoordinaattorille palkattu sijainen. Organisaatiolle on hallintosääntö määritelty hyvän hallintotavan mukaiset hyvän hallintotavan periaatteet menettelyt ja eettiset ohjeet ja organisaatio toimintaa ohjaavat arvot on sisäistänyt ne Hyvän hallinnon periaatteiden vastaiseen toimintaan puututaan nopeasti Hyvää hallintotapaa noudatetaan kaikessa päätöksenteossa ja suunnittelussa Toimintaohjeiden noudattamista on valvottu ja poikkeamista on annettu palautetta. Toimintaohjeiden noudattamista on valvottu ja poikkeamista on annettu palautetta. Hallintosääntöä päivitetty. Organisaation toimintakulttuuri kannustaa keskusteluun ja epäkohtien esilletuomiseen johdon esimerkki tosiasialliset käytännöt Ehdotukset ja kritiikki käsitellään rakentavasti Kehityskeskustelut on pidetty ja luottamuksellisen ilmapiirin saavuttamiseksi on tavoiteltu avointa keskustelua. Uutena käytäntönä on otettu hallituksen jälkeisenä päivänä päätösten läpikäyminen iltapäiväkahvilla viraston henkilöstön kanssa. Kehityskeskustelut käydään keväisin. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti. Virastokokouksia tarpeen mukaan. Kunnanhallituksen päätösten läpikäynti kahvihuoneessa säännöllisesti kokouksen jälkeisenä perjantaina klo 14. Organisaatio Organisaatiorakenne on tarkoituksenmukainen ja edistää osaltaan tehokasta toimintaa ja johtamisjärjestelmä työjärjestykset Tehtävät ja vastuut ovat selkeitä, katvealueita ei ole Organisaatiorakenne tukee Hallinto on ohentunut ja tehtävät lomittuvat yleishallinnon henkilöstön osalta. Päällekkäistä suoritta- Kuntarakenneselvityksen työllistävä vaikutus nähtävissä yleishallinnossa esimiestasolla.

95 tavoitteiden saavuttamista tehtävänkuvat kehittämiskeskustelut perustehtävän hoitamista, strategian toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista mista ei ole. Resurssit Henkilöstöllä on tehtävän edellyttämä osaaminen ja osaamisen kehittämiseen panostetaan Käytössä on tietojärjestelmät, joita tehtävien hoito edellyttää henkilöstöstrategia kehityskeskustelut koulutusperiaatteet tietohallinnan dokumentit Tehtävien vaativuuden arviointi on tehty Työsuoritusten arviointi on suoritettu Osaamisen kehittäminen on kytketty toiminnan tarpeisiin Viime vuotta leimasi organisaatiomuutokset, joiden osalta henkilöstöä perehdytettiin uusiin tehtäviin. Henkilöstöä vaihtunut. Hallintokoordinaattori ja hallintokoordinaattorin sijainen aloittavat maaliskuussa 2014. Vuoden 2015 talousarvion laatimista varten pakattiin sijainen talon ulkopuolelta sairastapauksen vuoksi. Yrityspalveluiden järjestäminen jatkossa ratkaistava yritysneuvontahankkeen päättyessä 31.12.2014. Toimintaa tukevat tietojärjestelmät ovat luotettavia ja dokumentoitu Arvio toimintaympäristöstä v. 2013: Sosiaalipalvelujen siirto yhteistoiminta-alueelle merkitsi organisaatiomuutosta, johon valmistauduttiin vuoden 2013 ajan. Arvio toimintaympäristöstä v. 2014: Henkilöstöä vaihtunut ja osaa tehtävistä hoidetaan sijaisjärjestelyin. Tehtävänkuvia tarkoitus tarkistaa. Yrityspalveluiden uudelleenorganisointi vuonna 2015. 2. Riskienhallinta YLEISHALLINTO OSA-ALUE ARVIOINTIKOHDE VIITE TODENTAMINEN ARVIOINTIHUOMIOT 2013 ARVIOINTIHUOMIOT 2014

96 Riskienhallintaprosessi Toimintastrategioista ja toimintastrategia-asiakirjat toiminnoista syntyvät suunnitteluasiakirjat riskit tunnistetaan ja priorisoidaan sekä riskien prosessikuvaukset vähentäminen on aktiivista toimintaa. henkilöstöstrategia ja suunnitelmat Ulkoisesta toimintaympäristöstä tulevat riskit ja niiden vaikutus toimintaan tunnistetaan. talousarvio taloussäännökset Riskien tunnistaminen on systemaattista ja ne on dokumentoitu Riskien vähentämistoimenpiteet on suunniteltu ja toteutettu, että riskit rajoittuvat hyväksytylle riskitasolle. Riskienhallintaprosessien läpikäynti on tavoitteena toteuttaa 2014 vuonna Semitan kanssa.. Kunnanhallitus, toimielimet sekä johtavat viranhaltijat ovat määritelleet hyväksyttävän riskitason. Kunnanhallitukselle, toimielimille ja johdolle raportoidaan riskienhallinnan tuloksista säännöllisesti. Arvio toimintaympäristöstä v. 2013: Valmiussuunnitelma saatettiin ajantasalle. Riskiarvioinnit ovat edelleen joiltakin osin kesken. Arvio toimintaympäristöstä v. 2014: 3. Valvontatoimenpiteet (kontrolli) YLEISHALLINTO OSA-ALUE ARVIOINTIKOHDE VIITE TODENTAMINEN ARVIOINTIHUOMIOT 2013 ARVIOINTIHUOMIOT 2014 Valvontaprosessi Keskeiset toimintaprosessit on määritelty ja niihin liittyvät riskit ja valvontatoimenpiteet on kuvattu olennaisilta osin. prosessikuvaukset riskikartoitukset menettelytavat ohjeistus Ydintehtävien ja tukipalveluiden tärkeimmät toimintaprosessit on määritelty ja ne arvioidaan säännöllisesti. Henkilöstövaihdosten vuoksi joudutaan siirtämään vuodelle 2014. Pääprosessit on tunnistettu. Varhaiskasvatuksen osalta prosessit kuvattu. Valvontatoimenpiteet hallintosääntö Toimintaprosessien määrityksessä ja vastuuttamisessa on Valvontaa on toteutettu.

97 kattavat: talouden ja toiminnan laillisuuden tuloksellisuu- toiminnan den hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot taloudesta ja toiminnasta tavoitteiden toteutuminen raportointi sisäisen valvonnan ohjeistus prosessikuvaukset suunnittelu- ja seurantaprosessien asiakirjat talousarvio taloussäännökset käyttöoikeudet ja valtuuspäätökset omaisuuden rekisteröinti tietoturvallisuussuunnitelmat otettu huomioon varmentavien ja varmistavien menettelyiden ja rakenteiden tarve Arvio toimintaympäristöstä v. 2013: Vuotta varjosti henkilöstön sairauslomat, jotka vaikuttivat merkittävästi kehitystyöhön.. Arvio toimintaympäristöstä v. 2014:

98 4. Tiedonkulku YLEISHALLINTO OSA-ALUE ARVIOINTIKOHDE VIITE TODENTAMINEN ARVIOINTIHUOMIOT 2013 ARVIOINTIHUOMIOT 2014 tie- Sisäinen donkulku Sisäinen tiedonkulku on järjestetty niin, että johdolla ja henkilöstöllä on käytettävissä oikea tieto oikeaan aikaan ja oikeassa muodossa laskentajärjestelmät tiedonkulunkanavat (palaverit, sähköposti yms.) asiakaspalaute raportointi Johto organisaation eri toimintayksiköissä ja eri tasoilla on ajan tasalla ja osaa reagoida vallitsevan tilanteen mukaisesti. Sisäistä tiedotusta on lisätty mm. hallitusten päätösten läpikäynnillä viraston henkilöstön kanssa. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti. Virastokokouksia tarpeen mukaan. Kunnanhallituksen päätösten läpikäynti kahvihuoneessa säännöllisesti kokouksen jälkeisenä perjantaina klo 14. Organisaatiolla on toimivat tiedonkulkua ja vuoropuhelua tukevat menettelyt ja muutoksista tiedottaminen on avointa ja harkittua. Poikkeustilanteiden tiedotus on nopeaa ja siihen on selvät tiedotuskanavat kokoukset ja osasto- ym. palaverit keskustelut yt-toiminta raportointimenetelmät henkilöstölehti sähköposti viestintäsuunnitelma säännöt epäkohtien raportoinnista Kaikilla työntekijöillä organisaatiossa on riittävä tieto tehtäviensä hoitamiseksi ja muutoksiin valmentautumiseksi. Poikkeustilanteen sisäinen käsittely on suunnitelmallista ja harjoiteltua. Henkilöstölehden julkaisu on lopetettu, koska henkilöstöresurssit eivät tähän riitä. Sähköpostia käytetään runsaasti tiedon jakamisessa. Viestintäsuunnitelma käydään läpi 2014 syksyyn mennessä. Intranet valmistelussa.

99 Ulkoinen tiedonkulku Ulkoisen tiedotuksen menettelytavat ja vastuuhenkilöt on sovittu. päätösten julkisuus kunnan kotisivut tiedotteet lehdistö Ulkoinen tiedottaminen tapahtuu sovittujen menettelytapojen mukaan, on avointa ja harkitsevaa. Vastuut on sovittu, mutta viestintäsuunnitelma on päivittämättä. Markkinointi ja viestintäsuunnitelman laatiminen 2015. Kunnan kotisivut tärkein tiedotuskanava. Paikallislehti kirjoittaa aktiivisesti kunnan asioista. Poikkeustilanteiden tiedotus on nopeaa ja siihen on selvät tiedotuskanavat viestintäsuunnitelma Poikkeustilanteista tiedottaminen on riittävän nopeaa, ja avointa. Kuntalaisille annettava ohjeistus on riittävää ja selkeää. - - Arvio toimintaympäristöstä v. 2013: Henkilöstölle tiedottaminen on parantunut. Kuntastrategian jalkauttaminen on edelleen työn alla. Arvio toimintaympäristöstä v. 2014: 1. Valvontaympäristö l. johtamisen ja hallinnon järjestäminen SIVISTYSOSASTO OSA- ALUE ARVIOINTIKOHDE VIITE TODENTAMINEN ARVIOINTIHUOMIOT 2013 ARVIOINTIHUOMIOT 2014

100 Toimintakulttuuri Organisaatiota johdetaan tehokkaasti, organisaation toiminta on tuloksellista ja toiminnan kehittäminen on jatkuvaa - toiminnan suunnitelmallisuus - toimintaa ohjaavat tavoitteet - kehittämishankkeet - henkilöstöpolitiikka - talousarvio Johto - tekee selkeät linjaukset ja suunnitelmat - seuraa aktiivisesti toimintaa - ryhtyy tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin - antaa palautetta oikeudenmukaisesti Koulujen toimintaa ohjaavat säädökset, opetussuunnitelma, vuosisuunnitelmat, talousarvio ja rehtorikokoukset. Hankkeiden ja koulutusten avulla on pyrittyorganisaation kehittämiseen. Henkilöstön osalta on edelleen paljon sijaisja määräaikaisjärjestelyjä. Koulukuraattorin toimi on vakinaistettu. Varhaiskasvatuksen toimintayksiköiden toimintakulttuuria pyritään edelleen kehittämään yhteisten laatukriteerien avulla Koulujen toimintaa ohjaavat säädökset, opetussuunnitelma, vuosisuunnitelmat, talousarvio ja rehtorikokoukset. Sivistystoimessa on otettu käyttöön kehittämistiimi asioiden valmistelussa. Organisaatio Organisaatiolle on määritelty hyvän hallintotavan mukaiset menettelyt ja eettiset ohjeet ja organisaatio on sisäistänyt ne Organisaation toimintakulttuuri kannustaa keskusteluun ja epäkohtien esilletuomiseen Organisaatiorakenne on tarkoituksenmukainen ja edistää osaltaan tehokasta toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista - hallintosääntö - hyvän hallintotavan periaatteet - toimintaa ohjaavat arvot - johdon esimerkki - tosiasialliset käytännöt - johtamisjärjestelmä - työjärjestykset - tehtävänkuvat - kehittämiskeskustelut Hyvän hallinnon periaatteiden vastaiseen toimintaan puututaan nopeasti Hyvää hallintotapaa noudatetaan kaikessa päätöksenteossa ja suunnittelussa Ehdotukset ja kritiikki käsitellään rakentavasti Tehtävät ja vastuut ovat selkeitä, katvealueita ei ole Hyvää hallintotapaa on pyritty noudattamaan kaikessa toiminnassa. Sivistystoimen toimintakulttuuri on ollut avointa ja asioihin tarttuvaa. Kaikki epäkohdat eivät ole korjattavissa sivistystoimen omin keinoin. Organisaatiorakenne tukee perustehtävän hoitamista, strategian toteutumista ja tavoittei- Nivelvaiheiden den saavuttamista Varhaiskasvatus on kuulunut vuoden 2013 alusta alkaen sivistystoimeen. Yhteistyö on käynnistynyt pääosin hyvin. yhteistyötä tulisi edelleen parantaa (esiopetus/perusopetus). Tehtäväkuvat ovat selkeät, varhaiskasvatuksen aluejohta- Hyvää hallintotapaa on pyritty noudattamaan kaikessa toiminnassa. Sivistystoimessa on pyritty avoimeen, ennakoivaan ja asioihin tarttuvaan toimintakulttuuriin. Varhaiskasvatuksen on toimiva. toimintamalli Nivelvaiheen yhteistyö on parantunut (esiopetus/perusopetus). Kehityskeskustelut ovat käytäntöi-

101 Henkilöstöllä on tehtävän edellyttämä osaaminen ja osaamisen kehittämiseen panostetaan Käytössä on tietojärjestelmät, joita tehtävien hoito edellyttää - henkilöstöstrategia - kehityskeskustelut - koulutusperiaatteet - tietohallinnan dokumentit - Tehtävien vaativuuden arviointi on tehty Työsuoritusten arviointi on suoritettu Osaamisen kehittäminen on kytketty toiminnan tarpeisiin Toimintaa tukevat tietojärjestelmät ovat luotettavia ja dokumentoitu jamalli vaatii tarkennusta. Kehityskeskustelut ovat käytäntönä. Henkilöstön koulutusta on jatkettu edelleen systemaattisesti. Tehtävien vaativuuden arviointi liittyy kehityskeskusteluissa käytävään tehtäväkuvan arviointiin. Suunnittelu- ja hallintoresurssi ei ole riittävällä tasolla varhaiskasvatuksen siirryttyä sivistystoimen alaisuuteen. nä. Varhaiskasvatukselle luodut laatukriteerit helpottavat ja auttavat henkilöstöä jäsentämään tarkemmin asiakaspalvelumme ja oman toimintamme vaatimukset. Tehtävien vaativuuden arviointi liittyy kehityskeskusteluissa käytävään tehtäväkuvan arviointiin. Arvio toimintaympäristöstä v. 2013. Sivistystoimen alaisuuteen liittyi varhaiskasvatus (päivähoito ja esiopetus) vuoden 2013 alusta alkaen. Fyysisessä toimintaympäristössä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden aikana. Arvio toimintaympäristöstä v. 2014. Sivistystoimen alaisuudesta lakkautettiin Epaalan ja Laitikkalan koulut sekä Tuulimyllyn ryhmäperhepäiväkoti 1.8.2014 alkaen. Oppilaat ovat siirtyneet Kostian ja Harhalan kouluihin. Hermannan päiväkotia laajennettiin yhdellä osastolla, se mahdollisti ryhmäperhepäiväkodin lakkauttamisen.

102 2. Riskienhallinta SIVISTYSOSASTO OSA- ALUE ARVIOINTIKOHDE VIITE TODENTAMINEN Toimintastrategioista ja toiminnoista syntyvät riskit tunnistetaan ja priorisoidaan sekä riskien vähentäminen on aktiivista toimintaa. Riskienhallintaprosessi Ulkoisesta toimintaympäristöstä tulevat riskit ja niiden vaikutus toimintaan tunnistetaan. Kunnanhallitus, toimielimet sekä johtavat viranhaltijat ovat määritelleet hyväksyttävän riskitason. - toimintastrategiaasiakirjat - suunnitteluasiakirjat - prosessikuvaukset - henkilöstöstrategia ja suunnitelmat - talousarvio - taloussäännökset Riskien tunnistaminen on systemaattista ja ne on dokumentoitu Riskien vähentämistoimenpiteet on suunniteltu ja toteutettu, että riskit rajoittuvat hyväksytylle riskitasolle. Kunnanhallitukselle, toimielimille ja johdolle raportoidaan riskienhallinnan tuloksista säännöllisesti. ARVIOINTIHUOMIO T 2013 Koulujen osalta käynnistyi aluehallintoviraston toteuttama työsuojelutarkastus keväällä 2013, joka osin jatkuu vuodelle 2014. Turvallisuuden Vihreä Risti on otettu käyttöön pilottikokeiluna neljässä koulussa. ARVIOINTIHUOMIOT 2014 Sivistystoimen valmiussuunnitelmaa ei päivitetty vuoden 2013 on päivitetty vuoden 2014 aikana Sivistystoimen valmiussuunnitelma aikana se tehdään keväällä 2014. Aluehallintoviraston työsuojelutarkastus kouluilla vietiin loppuun vuoden 2014 aikana. Turvallisuuden Vihreä Risti otettiin käyttöön kaikilla kouluilla.. Arvio toimintaympäristöstä v. 2013. Riskienhallintaprosessit on läpikäyty kouluissa ja päiväkodeissa. Valmiussuunnitelman päivitys on kesken. Turvallisuuden Vihreän Ristin pilottihanke on osaltaan parantanut tilannetta. Arvio toimintaympäristöstä v. 2014. Valmiussuunnitelma on päivitetty. 3. Valvontatoimenpiteet (kontrolli) SIVISTYSOSASTO OSA- ALUE ARVIOINTIKOHDE VIITE TODENTAMINEN ARVIOINTIHUOMIOT 2013 ARVIOINTIHUOMIOT 2014

103 Valvontaprosessi Keskeiset toimintaprosessit on määritelty ja niihin liittyvät riskit ja valvontatoimenpiteet on kuvattu olennaisilta osin. kat- Valvontatoimenpiteet tavat: - talouden ja toiminnan laillisuuden - toiminnan tuloksellisuuden - hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen - johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot taloudesta ja toiminnasta - tavoitteiden toteutuminen - raportointi - prosessikuvaukset - riskikartoitukset - menettelytavat - ohjeistus - hallintosääntö - sisäisen valvonnan ohjeistus - prosessikuvaukset - suunnittelu- ja seurantaprosessien asiakirjat - talousarvio - taloussäännökset - käyttöoikeudet ja valtuuspäätökset - omaisuuden rekisteröinti - tietoturvallisuussuunnitelmat Ydintehtävien ja tukipalveluiden tärkeimmät toimintaprosessit on määritelty ja ne arvioidaan säännöllisesti. Toimintaprosessien määrityksessä ja vastuuttamisessa on otettu huomioon varmentavien ja varmistavien menettelyiden ja rakenteiden tarve Prosessikuvausten arviointi on edelleen kesken. Talous on ollut tarkassa seurannassa ja seuranta on toteutunut hyvin. Samoin toiminnan tuloksellisuutta ja kustannusvaikutuksia on seurattu sekä niistä asianomaiset dokumentit toimitettu sivistyslautakunnalle. Arvio toimintaympäristöstä v. 2013: Valvontaprosessin kehittäminen on meneillään. Sisäisen valvonnan ohjeistus auttaa jatkossa asiaa. Varhaiskasvatuksen prosessit on kuvattu ja laatukriteeristö luotu. Muilta osin prosessikuvaus on edelleen kesken. Talous on ollut tarkassa seurannassa ja seuranta on toteutunut hyvin. Samoin toiminnan tuloksellisuutta ja kustannusvaikutuksia on seurattu sekä niistä asianomaiset dokumentit toimitettu sivistyslautakunnalle. Arvio toimintaympäristöstä v. 2014: Valvontaprosessin kehittäminen on meneillään. Sisäisen valvonnan ohjeistus auttaa jatkossa asiaa

104 4. Tiedonkulku SIVISTYSOSASTO OSA- ALUE Sisäinen tiedonkulku ARVIOINTIKOHDE VIITE TODENTAMINEN ARVIOINTIHUOMIOT 2013 Sisäinen tiedonkulku on järjestetty niin, että johdolla ja henkilöstöllä on käytettävissä oikea tieto oikeaan aikaan ja oikeassa muodossa Organisaatiolla on toimivat tiedonkulkua ja vuoropuhelua tukevat menettelyt ja muutoksista tiedottaminen on avointa ja harkittua. Poikkeustilanteiden tiedotus on nopeaa ja siihen on selvät tiedotuskanavat - laskentajärjestelmät - tiedonkulunkanavat (palaverit, sähköposti yms.) - asiakaspalaute - raportointi - kokoukset ja osastoym. palaverit - keskustelut - yt-toiminta - raportointimenetelmät - henkilöstölehti - sähköposti - viestintäsuunnitelma - säännöt epäkohtien raportoinnista Johto organisaation eri toimintayksiköissä ja eri tasoilla on ajan tasalla ja osaa reagoida vallitsevan tilanteen mukaisesti. Kaikilla työntekijöillä organisaatiossa on riittävä tieto tehtäviensä hoitamiseksi ja muutoksiin valmentautumiseksi. Poikkeustilanteen sisäinen käsittely on suunnitelmallista ja harjoiteltua. Sisäisen tiedonkulun toimivuuteen on kiinnitettävä lisää huomiota. Varhaiskasvatuksen siirtyminen on tuonut uusia haasteita tiedonkulkuun. Organisaatio on matala ja tavoitettavuus hyvä. Kouluilla ovat tiimit ja opettajainkokoukset säännöllisiä. Päivähoitosektorilla on omat käytänteensä. Sähköpostiyhteys jokaisen henkilöstöön kuuluvan kanssa on toimiva. Ohjeistus on annettu. Poikkeustilanteisiin on varauduttu ARVIOINTIHUOMIOT 2014 Sisäiseen tiedonkulkuun on kiinnitetty huomiota ja se toimii pääosin hyvin. Varhaiskasvatuksen jory kokoontuu säännöllisin väliajoin. Myös yksikkökohtaiset palaverit toteutuvat suunnitelmallisesti. Palavereista tehdään muistiot. Organisaatio on matala ja tavoitettavuus hyvä. Kouluilla ovat tiimit ja opettajainkokoukset säännöllisiä. Ohjeistus on annettu. Poikkeustilanteisiin on varauduttu

105 Ulkoinen tiedonkulku Ulkoisen tiedotuksen menettelytavat ja vastuuhenkilöt on sovittu. - päätösten julkisuus - kunnan kotisivut - tiedotteet - lehdistö Ulkoinen tiedottaminen tapahtuu sovittujen menettelytapojen mukaan, on avointa ja harkitsevaa. Lautakuntien päätökset ovat kunnan kotisivuilla. Koulut tiedottavat toiminnastaan tiedottein koteihin. Sähköinen reissuvihko on otettu käyttöön kaikissa kouluissa. Kunnan kotisivujen hyödyntäminen on resurssipulan vuoksi vaatimatonta. Perusopetuksessa ovat käytössä arviointikeskustelut yhteistyössä oppilaan, opettajan ja oppilaan huoltajan kanssa Varhaiskasvatuksen osalta nettisivuja on pyritty selkiyttämään. Sähköisiä toimintoja pyritään kehittämään tulevana vuotena. Syksyllä 2014 varhaiskasvatus oli mukana pilotilla kehittämässä ja kokeilemassa sähköisiä toimintoja. Lautakuntien päätökset ovat kunnan kotisivuilla. Koulut tiedottavat toiminnastaan tiedottein koteihin. Sähköinen reissuvihko on otettu käyttöön kaikissa kouluissa. Kunnan kotisivujen hyödyntäminen on resurssipulan vuoksi vaatimatonta. Poikkeustilanteiden tiedotus on nopeaa ja siihen on selvät tiedotuskanavat - viestintäsuunnitelma Poikkeustilanteista tiedottaminen on riittävän nopeaa, ja avointa. Kuntalaisille annettava ohjeistus on riittävää ja selkeää. Prosessi päivitetään toimivuus on tällä hetkellä kohtalaisen hyvä. Poikkeusoloissa tiedottaminen joutui testatuksi Viirikukon kosteusvaurion vuoksi pääosin toimivaa. Arvio toimintaympäristöstä v. 2013: Varhaiskasvatuksen siirtyminen sivistystoimeen on tuonut uuden elementin tiedonkulkuun, jossa on onnistuttu suhteellisen hyvin. Arvio toimintaympäristöstä v. 2014: Tiedonkulku on suhteellisen hyvin toimivaa, vastuiden tunnistamisessa on vielä parannettavaa.

106 1. Valvontaympäristö l. johtamisen ja hallinnon järjestäminen TEKNINEN OSASTO OSA-ALUE ARVIOINTIKOHDE VIITE TODENTAMINEN ARVIOINTIHUOMIOT 2013 Toimintakulttuuri Organisaatiota johdetaan tehokkaasti, organisaation toiminta on tuloksellista ja toiminnan kehittäminen on jatkuvaa Organisaatiolle on määritelty hyvän hallintotavan mukaiset menettelyt ja eettiset ohjeet ja organisaatio on sisäistänyt ne Organisaation toimintakulttuuri kannustaa keskusteluun ja epäkohtien esilletuomiseen Organisaatio Organisaatiorakenne on tarkoituksenmukainen ja edistää osaltaan tehokasta toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista - toiminnan suunnitelmallisuus - toimintaa ohjaavat tavoitteet - kehittämishankkeet - henkilöstöpolitiikka - talousarvio - hallintosääntö - hyvän hallintotavan periaatteet - toimintaa ohjaavat arvot - johdon esimerkki - tosiasialliset käytännöt - johtamisjärjestelmä - työjärjestykset - tehtävänkuvat - kehittämiskeskustelut Johto - tekee selkeät linjaukset ja suunnitelmat - seuraa aktiivisesti toimintaa - ryhtyy tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin - antaa palautetta oikeudenmukaisesti Hyvän hallinnon periaatteiden vastaiseen toimintaan puututaan nopeasti Hyvää hallintotapaa noudatetaan kaikessa päätöksenteossa ja suunnittelussa Ehdotukset ja kritiikki käsitellään rakentavasti Tehtävät ja vastuut ovat selkeitä, katvealueita ei ole Organisaatiorakenne tukee perustehtävän hoitamista, strategian toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista Yhteiset teknisen toimen palaverit tärkeitä Epäkohtiin tartuttava hei; myös vanhat, käsittelemättömät asiat on puitava asiallisesti ja tehokkaasti Yhteinen hyvä, yhteiset toimintamallit Organisaation tulee ottaa huomioon uudistuneet ja uudistuvat käytännöt. ARVIOINTIHUOMIOT 2014 Liian harvoin palaverejä pidettiin! Edelleen on kiinnitettävä huomiota siihen, että henkilöstöasiat tulee hoidettua kuntoon ja ristiriitatilanteet käsitellyiksi Henkilöstö kuuleminen ja informaation antamien tärkeää Kehittämisen paikka

107 Resurssit Henkilöstöllä on tehtävän edellyttämä osaaminen ja osaamisen kehittämiseen panostetaan Käytössä on tietojärjestelmät, joita tehtävien hoito edellyttää - henkilöstöstrategia - kehityskeskustelut - koulutusperiaatteet - tietohallinnan dokumentit Tehtävien vaativuuden arviointi on tehty Työsuoritusten arviointi on suoritettu Osaamisen kehittäminen on kytketty toiminnan tarpeisiin Kehityskeskustelut tulee käydä asiallisesti mutta ripeästi Kouluttautumiseen tulee kannustaa edelleen Näihin panostetaan entistä enemmän. Kouluttautuminen antaa henkilöille ja koko organisaatiolle lisämotivaatiota Toimintaa tukevat tietojärjestelmät ovat luotettavia ja dokumentoitu Tietokone ja automaatio on tätä päivää ja sitä pitää käyttää! Uusien asioiden oppiminen ja apuvälineiden käyttö tärkeää Arvio toimintaympäristöstä 2013: Arvio toimintaympäristöstä 2014: 2. Riskienhallinta TEKNINEN OSASTO OSA-ALUE ARVIOINTIKOHDE VIITE TODENTAMINEN ARVIOINTIHUOMIOT 2013 ARVIOINTIHUOMIOT 2014

108 Toimintastrategioista ja toiminnoista syntyvät riskit tunnistetaan ja priorisoidaan sekä riskien vähentäminen on aktiivista toimintaa. Riskienhallintaprosessi Ulkoisesta toimintaympäristöstä tulevat riskit ja niiden vaikutus toimintaan tunnistetaan. Kunnanhallitus, toimielimet sekä johtavat viranhaltijat ovat määritelleet hyväksyttävän riskitason. - toimintastrategiaasiakirjat - suunnitteluasiakirjat - prosessikuvaukset - henkilöstöstrategia ja suunnitelmat - talousarvio - taloussäännökset Riskien tunnistaminen on systemaattista ja ne on dokumentoitu Riskien vähentämistoimenpiteet on suunniteltu ja toteutettu, että riskit rajoittuvat hyväksytylle riskitasolle. Kunnanhallitukselle, toimielimille ja johdolle raportoidaan riskienhallinnan tuloksista säännöllisesti. Ei muutoksia Riskienhallintaryhmä tulossa kuntaan Ei muutoksia Arvio toimintaympäristöstä 2013: Arvio toimintaympäristöstä 2014: 3. Valvontatoimenpiteet (kontrolli) TEKNINEN OSASTO OSA-ALUE ARVIOINTIKOHDE VIITE TODENTAMINEN ARVIOINTIHUOMIOT 2013 Valvontaprosessi Keskeiset toimintaprosessit on määritelty ja niihin liittyvät riskit ja valvontatoimenpiteet on kuvattu olennaisilta osin. - prosessikuvaukset - riskikartoitukset - menettelytavat - ohjeistus Ydintehtävien ja tukipalveluiden tärkeimmät toimintaprosessit on määritelty ja ne arvioidaan säännöllisesti. ARVIOINTIHUOMIOT 2014 Ei muutoksia 2013 Ei muutoksia 2014

109 kat- Valvontatoimenpiteet tavat: - talouden ja toiminnan laillisuuden - toiminnan tuloksellisuuden - hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen - johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot taloudesta ja toiminnasta - tavoitteiden toteutumisen - raportoinnin - hallintosääntö - sisäisen valvonnan ohjeistus - prosessikuvaukset - suunnittelu- ja seurantaprosessien asiakirjat - talousarvio - taloussäännökset - käyttöoikeudet ja valtuuspäätökset - omaisuuden rekisteröinti - tietoturvallisuussuunnitelmat Toimintaprosessien määrityksessä ja vastuuttamisessa on otettu huomioon varmentavien ja varmistavien menettelyiden ja rakenteiden tarve Osavuosikatsaukset on laadittu sovitus käytännön mukaan Irtaimisto teknisen nimeämän toimesta. tarkastettu lautakunnan edustajiston Sosiaalitoimen kiinteistöt tarkastettu teknisen lautakunnan nimeämän edustajiston toimesta. Ei muutoksia Irtaimisto tarkastettu vanhan käytännön mukaan Sosiaalitoimiston kiinteistöt tarkastettu vanhan käytännön mukaan; vikojen ja puuteiden korjauksista informoitu teknistä lautakuntaa Arvio toimintaympäristöstä v. 2013: Arvio toimintaympäristöstä v. 2014: 4. Tiedonkulku TEKNINEN OSASTO OSA-ALUE ARVIOINTIKOHDE VIITE TODENTAMINEN ARVIOINTIHUOMIOT 2013 ARVIOINTIHUOMIOT 2014

110 tiedon- Sisäinen kulku Ulkoinen tiedonkulku Sisäinen tiedonkulku on järjestetty niin, että johdolla ja henkilöstöllä on käytettävissä oikea tieto oikeaan aikaan ja oikeassa muodossa Organisaatiolla on toimivat tiedonkulkua ja vuoropuhelua tukevat menettelyt ja muutoksista tiedottaminen on avointa ja harkittua. Poikkeustilanteiden tiedotus on nopeaa ja siihen on selvät tiedotuskanavat Ulkoisen tiedotuksen menettelytavat ja vastuuhenkilöt on sovittu. Poikkeustilanteiden tiedotus on nopeaa ja siihen on selvät tiedotuskanavat - laskentajärjestelmät - tiedonkulunkanavat (palaverit, sähköposti yms.) - asiakaspalaute - raportointi - kokoukset ja osasto- ym. palaverit - keskustelut - yt-toiminta - raportointimenetelmät - henkilöstölehti - sähköposti - viestintäsuunnitelma - säännöt epäkohtien raportoinnista - päätösten julkisuus - kunnan kotisivut - tiedotteet - lehdistö - viestintäsuunnitelma Johto organisaation eri toimintayksiköissä ja eri tasoilla on ajan tasalla ja osaa reagoida vallitsevan tilanteen mukaisesti. Kaikilla työntekijöillä organisaatiossa on riittävä tieto tehtäviensä hoitamiseksi ja muutoksiin valmentautumiseksi. Poikkeustilanteen sisäinen käsittely on suunnitelmallista ja harjoiteltua. Ulkoinen tiedottaminen tapahtuu sovittujen menettelytapojen mukaan, on avointa ja harkitsevaa. Pyritään kehittämään edelleen Palavereja pidetty säännöllisen epäsäännöllisesti, ei kuitenkaan tarpeeksi! OK OK Poikkeustilanteista tiedottaminen on riittävän nopeaa, ja OK avointa. Kuntalaisille annettava ohjeistus on riittävää ja selkeää. Parantamisen varaa edelleen Palaverejä pidetty liian vähän Pirkka 2014 harjoitus Tähän saatu lisäselvyyttä Pirkka 2014 harjoitus Arvio toimintaympäristöstä 2013: Arvio toimintaympäristöstä 2014:

111 VESIHUOLTOLAITOKSEN ERILLISTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Toimintakertomus Käyttöpäällikön katsaus Yleistä Vuosi 2014 oli kiireinen vuosi Pälkäneen vesihuollolla. Investointeja oli runsaasti ja uuden keskuspuhdistamon rakennuttamistyöt työllistivät vesihuoltolaitoksen organisaatiota reilusti. Muutamia laiterikkoja ja vesivuotoja oli vuoden aikana, jotka myös työllistivät ylimääräistä, lisäksi Pälkäneellä sattui yksi viemäritukos, tukoksen aikana jätevettä pääsi valumaan läheisen asuinrakennuksen kellaritiloihin aiheuttaen kellarille haittaa. Kellari korjattiin ja vian aiheuttanut kaivo vaihdettiin uuteen. Rakentaminen Vuonna 2014 vesihuoltolaitoksella rakennettiin Kantokylään ja Majaran asuinalueelle kunnallistekniikka, uuden keskuspuhdistamon urakka jatkui, saneerattiin Sahantien ja Myllärintien vesijohtoja, saneerattiin Onkkaalantien ja Lomatien välinen viemärijohto sujuttamalla, lisäksi hankittiin Aitoon vedenottamolle UV-desinfiointi laite, haettiin Harhalan vedenottamolle vedenottolupaa ja tehtiin vesihuoltolaitokselle vesilaitoksen vesihuoltolinjojen automaatiomallinnus. Tulevia näkymiä Vuonna 2015 on uuden pääpuhdistamon tarkoitus valmistua loppuun, Epaalan kunnallistekniikka on tarkoitus tehdä vuoden 2015 aikana, Kukkolan kunnallistekniikan vaihe 1, Yhdyslinjan pumppaamoiden käyttöönotto ja Aitoon sekä Sappeen puhdistamoiden käytöstä poisto. Lisäksi Aitoon lisäkaivo on tarkoitus toteuttaa vuoden 2015 aikana ja lisäkaivon lisäksi on tarkoitus lisäkaivon valmistuttua ottaa käyttöön yhdysvesijohto. Vesihuollolle valmistellaan vuoden 2015 loppuun mennessä talouden ja korjausten tarkastelu 2015-2020. Tarkoituksena on parantaa laitteiston ja putkistojen laatua ja saada rikkoutumiset pienenemään sekä saada vesihuoltolaitoksen taloutta tasapainotettua. Vanhoja himaniittilinjoja on tarkoitus saneerata kesän aikana, jotta vesihuoltolaitoksen hukkavesiprosentit saadaan tippumaan valtakunnalliselle tasolle. Tavoitteena on, että vuonna 2018 hukkavesiprosentti olisi alle 25% Harri Vierikka Vesilaitoksen käyttöpäällikkö

112 Olennaiset tapahtumat ja muutokset toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2014 oli poikkeuksellisen paljon laitteiden ja putkien rikkoutumia, mitkä vaikuttivat vesilaitoksen talouteen. Laitteita rikkoutui mm. kolmella puhdistamolla, kahdella pumppaamolla, paineenkorottamolla, vedenottamolla, vesivuotoja oli Kankaanmaalla, Kantokyläntiellä ja myllärintiellä. Yllättävät korjauskulut aiheuttivat vesihuoltolaitoksen nettomäärärahan ylittymisen. Tarkempi listaus hajonneista laitteistoista: Luopioisten puhdistamo: Sähköhäiriöiden korjauksia Rautajärven puhdistamo: PH-mittarin uusinta vanhan hajottua, logiikka/automaatio hajosi Sappeen paineenkorottamo: Vesivuoto paineenkorottamolla, vesivuodon seurauksena paineenkorottamon automaatio/logiikka hajosi Sahantien ja myllärintien urakan loppuun saattamiseksi jouduttiin uusimaan hajonneita venttiileitä mitkä eivät kuuluneet urakkaan Myllärintie: Elokuun 2014 vesivuoto runkojohdossa Uudenkylän pumppaamo: Automaatio/logiikka hajosi Tommolan vanha puhdistamo: Laahan ongelmat ja prosessi ongelmia korjattu YMS. muita pienempiä korjauksia laitteiden/ koneiden hajotessa Johtokunta Pälkäneen vesihuoltolaitos on hallinnollisesti Pälkäneen kunnan taseyksikkö. Vesihuoltolaitoksen johtokuntana toimii tekninen lautakunta. Henkilöstö Vesihuoltolaitoksen henkilöstöön kuuluu käyttöpäällikkö, 3 vakituista laitosmiestä ja 1 osaaikaeläkkeellä oleva laitosmies. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Merkittävin toimintariski liittyy talousveden puhtauteen ja sitä kautta ihmisten terveyteen ja elintarviketeollisuuden toimintaan. Vakavimmin talousveden puhtautta uhkaa pohjaveden saastuminen. Saastumisen vaara liittyy mm. liikenteeseen, jossa jokainen vaarallista kemikaalia sisältävä kuljetus pohjavesialueella muodostaa onnettomuustilanteessa suuren riskin. Vanhat ympäristöpäästöt ovat piilevinä ennalta arvaamattomia. Niiden olemassaolo voi joskus realisoitua. Jätevesien joutuminen pohjaveteen on myös mahdollista. Jäteveden puhdistuksessa toimintahäiriö uhkaa vesistöä. Kaikissa toteutuvissa onnettomuuksissa ovat mukana myös taloudelliset tappiot. Myös maine saattaa tahraantua pitkäksi aikaa. Merkittävimpiä toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja on uusi puhdistamo, uusi puhdistamo mahdollistaa kahden pienemmän puhdistamon poistamisen ja puhdistustoimintojen keskittämisen Pälkäneelle Tommolan pääpuhdistamolle.

113 Ympäristötekijät Jäteveden puhdistuksessa ja veden hankinnassa toimitaan ympäristöluvan ehtojen puitteissa. Ympäristöviranomainen valvoo molempia toimia. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Selonteko on esitetty kunnan varsinaisen tilinpäätöksen yhteydessä. Talousarvion toteutumisvertailu VESIHUOLTOLAITOS Sitovuustaso LIIKEYLI-/ALIJÄÄMÄ TOIMINTATULOT TP 2013 TA 2014 Ta muut. Muut.TA2014 TP 2014 Poikkeama Myyntitulot 755 315 807 000 794 338-12 662 Maksutulot 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 Muut tulot 3 391 0 33 079 33 079 Sisäiset erät 101 857 80 000 69 605-10 395 Toimintatulot yhteensä 860 563 887 000 897 022 10 022 TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot 214 272 205 211 200 989 4 222 Palvelujen ostot 301 850 237 836 380 824-142 988 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 163 000 162 755 186 612-23 857 Avustukset 0 0 0 0 Muut menot 2 570 4 064 8 496-4 432 Sisäiset erät 67 327 105 488 94 934 10 554 Toimintamenot yhteensä 749 019 715 354 871 855-156 501 TOIMINTAJÄÄMÄ/-KATE 111 544 171 646 25 167-146 479 Suunnitelmapoistot -231 899-301 241-239 643 61 598 Rahoitustuotot ja -kulut -7 769-25 425-20 591 4 834 Korkotuotot 2 402 2 000 1 255-745 Muut rahoitustuotot 4 021 2 821 3 168 347 Korkokulut -13 943-30 000-24 980 5 020 Muut rahoituskulut -249-246 -34 212 Korvaus peruspääomasta -25 922-36 000-24 076 11 924 Poistoeron lisäys/vähennys 9 137 9 137 9 137 0 YLI-/ALIJÄÄMÄ -144 909-181 883-250 006-68 123

114 Toiminnan kuvaus Tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain mukaisesta vedenhankinnasta ja viemäröinnistä toimintaalueella ja toimittaa erikseen sovitut vesihuoltopalvelut toiminta-alueen ulkopuolella sijaitseville liittyjille. Tulosyksiköt: vesilaitos, viemärilaitos Tavoite 1 Toteutuminen Tavoite 2 Toteutuminen Laitosten lupaehtojen mukainen toiminta Mittari Tarkkailutulokset Tavoitetaso Lupaehtojen taso Omaa valvontaa ja mittauksia on lisätty laitoksilla. Seurataan lisättävien kemikaalien kulutusta/ määrää jätevedessä / juomavedessä ja haetaan oikea kemikaalien pumppaus määrä testien perusteella. Puhdistamoilla pyritään noudattamaan lupamääräyksiä ja vesilaitoksilla täytetään juomavedelle annetut määräykset Pirkanmaan ELY- keskus ja Kokemäen vesiensuojeluyhdistys tarkkailee ja raportoi puhdistamoiden tuloksista Vesihuoltolaitoksen kustannusten ja tulojen tasapaino. Mittari Tavoitetaso Taloudellinen tulos Tulojen ja menojen suhteen tasapaino Vesilaitoksen käyttömaksujen korottaminen 1.7.2014 alkaen. Vuoden 2014 aikana tehty mittavia korjauksia vesi- ja viemärilaitoksilla laitteistojen iän ja kunnon tullessa tiensä päähän. Tehtyjä korjauksia mm.: Sappeen mittakaivo: laitteistot hajonnut, Rautajärven puhdistamo: ph- mittaus hajonnut, korjattu muutama venttiili, Lepotien jvp automaatio: Pumppaamon automaatio hajonnut, tommolan vanha puhdistamo: Tehty toiminnan kannalta pakollisia korjauksia (Laaha, uusi ferropumppu yms.), Aitoon VO vaihdettu hajonnut klooripumppu, hankittu uusi mittalaitteisto puhdistamolle seurantaan (vanha hajonnut). Vesihuoltolaitoksen talouden ja korjausten tarkastelu seuraavalle 5-vuodelle Täydentävä selvitys vesihuoltolaitoksen toiminnan toteutumisesta Talousveden laadun pitäminen vaatimusten mukaisena Vedenottamoiden raakavesiä ja asiakkaille toimitetun talousveden laatua tarkkailtiin valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Talousvesi täytti laatuvaatimukset lukuun ottamatta Pälkäneellä ollutta laatuvirhettä alkutalvesta. Puhdistetun jäteveden laadun pitäminen vaatimusten mukaisena Jätevesiä tarkkailtiin jätevesien ympäristöluvissa edellytettyjen jätevesitarkkailuohjelmien mukaisesti. Aitoon, Sappeen, Luopioisten ja Rautajärven puhdistamot toimivat ympäristöluvan rajoissa, Pälkäneen keskuspuhdistamo ei päässyt ympäristöluvan mukaisiin tuloksiin. Vesihuollon toimintavarmuuden ylläpito Toimintavarmuuden ylläpitämiseksi kesällä saneerattiin vanhoja himaniittisia vesijohtoja pois ja saneerattiin Onkkaalantien- ja Lomatien välinen viemäri. Laitoksilla tarkkailtiin laitteiden toimintaa ja tehtiin ennakoivia toimenpiteitä rikkoutumien välttämiseksi

115 Vuotovesien vähentäminen Vesilaitoksen vuotovesiprosentit on noussut tasaisesti vuosien saatossa. Vuonna 2014 tehty Sahantien ja Myllärintien vesijohdon uusinta tiputti talousveden hukkaa 4,3 %. Puhdistamoille tulevan huleveden tippuminen on normaalista poikkeavaa. Vesilaitos on ottanut tavoitteekseen saneerata vanhoja linjoja vuosittain, jotta talousveden vuotovesiprosentit saataisiin alle 25 %. Viemärilinjoille on suunnitteilla tarkastuksia hulevesien määrän vähentämiseksi puhdistamoille 2014 2013 2012 2009 Talousvesi 44,7 49 43 26 Hulevesi(puhdistamoille) 23,9 41 44 39 ( 2011) Vertailulaskelmat Suoritteet ja yksikköhinnat 2012 2013 2014 Vesilaitos Laskutettu talousvesimäärä m3 265 345 220 642 215 645 Talousveden käyttömaksu /m3 1,2 1,2 1,33 Viemärilaitos Laskutettu jätevesimäärä m3 189 994 182 076 176 760 Jäteveden käyttömaksu /m3 1,9 1,9 2,06

116 Tuloslaskelma VESIHUOLTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 Liikevaihto 863 942,53 857 172,16 Liiketoiminnan muut tuotot 33 078,63 3 390,82 Tuotot 897 021,16 860 562,98 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -186 611,87-163 000,02 Palvelujen ostot -472 125,56-367 353,10-658 737,43-530 353,12 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -158 926,69-168 192,20 Henkilösivukulut -42 062,17-46 079,76 Eläkekulut -34 023,02-36 771,61 Muut henkilösivukulut -8 039,15-9 308,15-200 988,86-214 271,96 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -239 642,51-231 898,61-239 642,51-231 898,61 Liiketoiminnan muut kulut -12 128,95-4 393,89 Liikeylijäämä (-alijäämä) -214 476,59-120 354,60 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 254,82 2 402,48 Muut rahoitustuotot 3 167,89 4 020,99 Muille maksetut korkokulut -24 980,49-13 942,65 Muut rahoituskulut -24 075,56-249,08 Korvaus peruspääomasta -33,60-25 922,45-44 666,94-33 690,71 Ylijäämä / alijäämä ennen satunnaisia eriä -259 143,53-154 045,31 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -259 143,53-154 045,31 Poistoeron lisäys / vähennys 9 136,80 9 136,80 Tilikauden yli-/alijäämä -250 006,73-144 908,51 Tuotot: Liiketoiminnan tuottotavoitetta ei saavutettu. Sekä talousvesi- että jätevesimäärät pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna. Liittyjämäärät pysyivät vuoden takaiseen verrattuna melkein samana, pieni väheneminen tapahtui liittyjämäärissä.

117 Kulut: Palvelujen ostot Pälkäneen kunnan vesihuoltolaitos toimii pienellä henkilöstökapasiteetilla, tästä johtuen käytännössä kaikki korjaukset joudutaan ostamaan ulkopuolisilta. Pienimmät korjaukset on pyritty suorittamaan itse. Ostopalveluna hoidetaan mm. talousvesi- ja jätevesianalyysit, koneiden, laitteiden ja verkoston huoltoon ja kunnossapitoon liittyvät työt. Kuivatun lietteen kuljetuksesta ja jatkokäsittelystä on sopimus paikallisen toimijan kanssa. Asiantuntijapalveluiden, tietoliikennekustannusten sekä talous- ja palkkahallinnon hoitamisen lisäksi tähän ryhmään kirjataan vakuutukset, koulutus, posti- ja puhelinkulut sekä työterveyspalvelut. Suurimmat yllättävimmät kulut tulivat laitteistojen, putkien yms. rikkoutumisista. Tarkemmin rikkoutumiset on kuvattu olennaiset tapahtumat ja muutokset taloudessa kohdassa. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Suurin osa koostuu sähkökuluista, sähkökulut tulevat kasvamaan jonkin verran uuden puhdistamon myötä. Puhdistamon kapasiteetin kasvettua sähköä kuluttavien laitteiden määrä tulee kasvamaan laitoksella. Lisäksi yhdyslinjan pumppaamoiden ja uusien pumppaamoiden käyttöönotto tulee näkymään sähkönkulutuksen kasvussa. Energiasäästöön tähtääviä toimia tehdään laitoksilla ja pumppaamoilla jatkuvasti. Laitoksilla ja pumppaamoilla tarkkaillaan ja optimoidaan pumppuja toimimaan mahdollisimman energia tehokkaasti. Kemikaaleja tarvitaan vedenottamoilla ja puhdistamoilla. Kemikaalien määrä ei tule suuresti muuttumaan lähivuosien aikana. Uuden puhdistamon myötä kemikaalien kulutus hieman nousi, mutta kahden puhdistamon pois jäännin jälkeen tasaantuu kemikaalien kulutus normaaliin. Kemikaalien kulutusta pyritään optimoimaan laitoksella tehtävien mittausten ja tarkkailujen muodossa. Koneita, kalustoa, vesimittareita ja verkoston osia hankitaan tarpeen mukaan. Varastossa on pyritty pitämään osia useamman putkirikon korjaamiseen. Muut toimintamenot koostuvat lähinnä teknisen lautakunnan päätöksestä (tekninen lautakunta 23.07.2013 75) lopettaa sako- ja umpikaivo jätteiden vastaanottaminen pääpuhdistamolle, tästä johtuen tekninen lautakunta päätti korvata paikallisille sako- ja umpikaivo kuljettajille ulkopaikkakunnalle viedystä kuormasta 80 /krm Esitys tilikauden 2014 tuloksen käsittelystä Tilikauden tuloksen - 259 143,53 euroa käsittelystä esitetään seuraavaa: - tuloutetaan aikaisemmin tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan (+) 9 136,80 euroa - Tilikauden alijäämä -250 006,73 euroa siirretään taseen yli-/alijäämätilille.

118 Rahoitustuotot ja -kulut: VESIHUOLTOLAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA TP 2014 TP 2013 Toiminnan rahavirta Liikeyli-/alijäämä -214 476,59-120 354,60 Poistot ja arvonalentumiset 239 642,51 231 898,61 Rahoitustuotot ja -kulut -44 666,94-33 690,71-19 501,02 77 853,30 Investointien rahavirta Investointimenot -3 250 288,29-1 434 041,30 Rahoitusosuudet investointimenoihin 5 000,00 388 683,00-3 245 288,29-1 045 358,30 Toiminnan ja investointien rahavirta -3 264 789,31-967 505,00 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 200 000,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -226 666,00-123 363,73 Oman pääoman muutokset 0,16 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Lyhytaikaiset saam. muutokset kunnalta -3 039 113,05-77 058,40 Lyhytaikaiset saam. muutokset muilta 14 264,17-6 206,26 Korottomien velkojen muutos muilta -253 395,77 507 199,30 Korottomien velkojen muutos kunnalta 75 325,27 1 381 246,04 Rahoituksen rahavirta -229 585,22 1 681 816,95 Rahavarojen muutos -3 494 374,53 714 311,95 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. -2 642 725,48 851 649,05 Rahavarat 1.1. 851 649,05 137 337,10-3 494 374,53 714 311,95

119 Vesihuoltolaitoksen tase VESILAITOKSEN TASE 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 169 993,07 149 149,52 Rakennukset 331 061,30 354 082,14 Kiinteät rakenteet ja laitteet 6 082 971,75 5 833 187,63 Koneet ja kalusto 0,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 3 583 734,67 825 695,72 10 167 760,79 7 162 115,01 Sijoitukset Muut saamiset 5 600,00 5 600,00 5 600,00 5 600,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 10 173 360,79 7 167 715,01 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 169 452,34 86 975,04 Saamiset kunnalta 295 508,49 77 058,40 Muut saamiset 51 369,13 167 665,94 Muut siirtosaamiset 19 555,34 535 885,30 331 699,38 Rahat ja pankkisaamiset 0,00 851 649,05 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 535 885,30 1 183 348,43 VASTAAVAA 10 709 246,09 8 351 063,44 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 1 605 037,46 1 605 037,30 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -1 113 367,94-933 929,97 Tilikauden yli-/alijäämä -250 006,73-144 908,51 241 662,79 526 198,82 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 110 170,65 119 307,45 110 170,65 119 307,45 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4 000 002,00 1 240 000,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 Lainat muilta luotonantajilta 0,00 Muut velat 3 141 378,00 3 020 419,05 7 141 380,00 4 260 419,05 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 333 332,00 120 000,00 Korottomat velat kunnalta/kuntayhtymältä 2 718 050,75 2 786 133,50 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 Lainat muilta luotonantajilta 0,00 Ostovelat 109 349,63 507 121,41 Muut velat 22 163,48 2 695,50 Siirtovelat 33 136,79 29 187,71 3 216 032,65 3 445 138,12 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 10 357 412,65 7 705 557,17 VASTATTAVAA 10 709 246,09 8 351 063,44

120 Palvelujen myynti Laskutettu talousvesi- ja jätevesimäärä (m³) 300 000 250 000 248 918 261 540 265441 269537 267012 265345 220642 215645 200 000 150 000 160 131 186 744 189975 190077 187040 189994 182076 176760 Talousvesi Jätevesi 100 000 50 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Yhteenveto investoinneista. Investointien yksityiskohtaiset toteutumat on esitetty tilinpäätöksen varsinaisessa investointitoteutumaosassa Vuonna 2014 investoitiin seuraavasti. Kantokylän vesi- ja viemäri Sahantien ja myllärintien vesijohdon saneeraus Onkkaalantien ja lomatien välisen viemärilinjan saneeraus sujuttamalla Aitoon vedenottamon UV-laite Majaran kaava-alueen vesihuolto Harhalan vedenottolupa hakemuksen teko Vesihuolto laitoksen toiminta- alue karttojen päivittäminen ja yleissuunnitelmien teko Lisäksi oli pieniä investointeja