SUORITE- KÄSIKIRJA Läntinen perusturvapiiri Peruspalvelukeskus Oiva -liikelaits Päivitetty 1.1.2014 Laskentasihteeri Tarja Suikki
Läntinen perusturvapiiri Peruspalvelukeskus Oiva -liikelaits SUORITEKÄSIKIRJA JOHDANTO Läntisen perusturvapiirin, peruspalvelukeskus Oiva -liikelaitksen ssiaali- ja perusterveydenhulln timintja kskevan suritekäsikirjan tarkituksena n määritellä timinnassa käytettäviä käsitteitä sekä yhtenäistää käytettyjen suritteiden kirjaamista ja niiden tilastintia. Suritekäsikirja n tehty yhteistyössä Päijät-Hämeen ssiaali- ja terveysyhtymän edustajien kanssa. Tämä suritekäsikirja n peruspalvelukeskus Oiva-liikelaitksen ensimmäinen ja siinä levia puutteita tullaan krjaamaan. Suritekäsikirja n kuitenkin lähtökhtana tehtäessä timintjen tutteistamista vuden 2007 aikana. Timinnan suritteiden kirjaamista ja laskutusta säätelevät useat säädökset. Asiakasmaksuja kskevat säädökset perustuvat ssiaali- ja terveydenhulln asiakasmaksuista annettuun lakiin (734/92) sekä asetukseen (912/92) ja niihin tehtyihin muutksiin. Suriteseurannan periaatteissa ja suritemäärittelyissä n tettu humin sumen Kuntaliitn, tilastkeskuksen sekä Stakesin susitukset ja terveydenhulln timintatilastn sekä hitilmituksen täyttöhjeet. Timenpiteiden ja tutkimusten kirjaamissääntöjä sisältyy valtakunnallisiin nimikkeistöihin, kuten ICD -tautilukitus, timenpidenimikkeistö, radilgian tutkimusnimikkeistö, labratritutkimusnimikkeistö sekä fysiterapian nimikkeistö. Suritekäsikirjassa n tettu humin käyttösuunnitelmien seurannan, jäsenkunnille timitettavien seurantaraprttien ja peruspalvelukeskuksen timintakertmuksen tiettarpeet. Suritekäsikirjassa n määritelty maksuplitiikkaan liittyvät käsitteet ja kuntalaskutuksen periaatteet. Suritekäsikirja mudstaa peruspalvelukeskus Oiva -liikelaitksen suriteseurannan perustan ja se mahdllistaa myös valtakunnallisten tilastjen keräämisen tiedstista. Hllla 10.8.2007 Eeva Halme Peruspalvelukeskuksen jhtaja
SUORITEKÄSIKIRJA SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISIÄ KÄSITTEITÄ... 4 2 SUORITEMÄÄRITTELYT TULOSALUEITTAIN... 22 2.1 Peruspalvelukeskus Oiva -liikelaits... 22 2.1.1 Suritteet... 33 2.1.1.1 Hyvinvinnin ja terveyden edistäminen... 33 2.1.1.1.1 Lasten-, nurten- ja perheiden palvelut... 33 2.1.1.1.2 Terveyden edistämisen palvelut... 35 2.1.1.1.3 Lastensujelu ja lapsiperheiden erityispalvelut... 36 2.1.1.2 Ssiaalipalvelut... 39 2.1.1.3 Kti- ja asumispalvelut... 43 2.1.1.3.1 Ktihit... 43 2.1.1.3.2 Tukipalvelut... 44 2.1.1.3.3 Taludellisen tuen palvelut... 44 2.1.1.3.3.1 Omaishidntuki yli 18-v.... 44 2.1.1.3.3.2 Palveluseteli... 45 2.1.1.3.4 Asumispalvelut... 45 2.1.1.3.5 Vanhainkti... 46 2.1.1.3.6 Hivakti... 47 2.1.1.4 Terveyden- ja sairaanhidn palvelut... 47 2.1.1.4.1.1 Lääkärin vastaantt... 47 2.1.1.4.1.2 Hitajan vastaantt... 49 2.2.1.4.1.3 Fysiterapia... 50 2.1.1.4.2 Suun terveydenhult... 51 2.1.1.4.2.1 Hammaslääkäri, suukirurgi, ikjahammaslääkäri... 51 2.1.1.4.2.2 Suuhygienisti, hammashitaja... 52 2.1.1.4.3 Psykssiaaliset palvelut... 53 2.1.1.4.3.1 Puhe- ja timintaterapia... 53 2.1.1.4.4 Psykssiaalisen hyvinvinnin palvelut... 55 2.1.1.4.4.1 Psykiatrinen sairaanhitaja... 55 2.1.1.4.4.2 Psykiatri... 56 2.1.1.4.4.3 Psyklgi... 57 2.1.1.4.4.4 Muistihitaja... 58 2.1.1.4.4.5 Ssiaalikuraattri... 59 2.1.1.4.5 Psykssiaalisen kulu- ja nuristyön palvelut... 60 2.1.1.4.5.1 Kulupsyklgi... 60 2.1.1.4.5.2 Kulukuraattri... 61 2.1.1.4.6 Vudesast-palvelut... 62 3 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PALVELUT JA SUORITTEET... 64 4 MAKSUT... 65 5 ASIAKAS- / POTILASMAKSUT... 68 5.1 Ssiaali- ja perusterveydenhulln asiakasmaksut Peruspalvelukeskus Oivassa... 68
1 YLEISIÄ KÄSITTEITÄ 4 APR Asiakas Perusterveydenhulln avhidn ptilasryhmitys, tietjärjestelmä, jnka avulla vidaan tuttaa tieta mm. väestön palveluiden käytöstä, tutettujen palveluiden sisällöstä, työnjasta ja tuttavuudesta. Asiakas n jk palvelun saaja, kuluttaja, timija, lunnllinen henkilö (palvelun tarvitsija/käyttäjä) ja tiselta yksiköltä palveluja saava yksikkö tai ptilaan hidsta tai asiakkaan palvelusta) maksava kunta tai yritys. Erikissairaanhidssa asiakas n ptilas. Asiakas n suhteessa kk rganisaatin (Päijät-Hämeen ssiaali- ja terveysyhtymä). Asiakastietjärjestelmä Järjestelmä, jssa ylläpidetään ja käytetään ssiaali- ja terveydenhulln asiakkaita ja ptilaita kskevia tietja. Ssiaali- ja perusterveydenhullssa käytetään TietEnatrin ssiaali-efficaa ja terveys-efficaa (sis. ktihidn), VM Datan Pegassta sekä klmea eri suun terveydenhulln tietjärjestelmää (Winhit, Denting, Effica). Erikissairaanhidssa käytetään TietEnatrin Effica-ptilastietjärjestelmää 1.4.2008 alkaen. Ympäristöterveydenhullssa käytetään Sentera Tarkastaja, TerveKuu ja YT-Bss tietjärjestelmää. Asuminen Asumispalvelut (kehitysvammahult) Autettu asuminen Kehitysvammahulln asumisyksiköissä annettu palvelu, jssa asukas vi saada henkilökunnan tukea ja hjausta ympäri vurkauden. Ohjattu asuminen Kehitysvammahulln asumisyksiköissä annettu palvelu, jka ei sisällä yövalvntaa vaan henkilökunta n yleensä paikalla aamuisin, iltaisin ja viiknlppuisin. Tuettu asuminen Tuettua asumista tarjtaan niille kehitysvammaisille, jtka selviytyvät asumisestaan työntekijöiden avulla. Tukea saa yksilöllisesti jk päivittäin tai harvemmin esim. kerran viikssa. Palveluasuminen (vanhustenhult) Tehstettu palveluasuminen Asumisyksikössä henkilökunta paikalla ympäri vurkauden Tuettu palveluasuminen Asumisyksikössä henkilökunta paikalla kl 7-21 välisenä aikana, ei jatkuvaa henkilökunnan läsnäla Asumispäivä Diagnsi Päivä, jnka asiakas/ptilas asuu asumispalveluyksikössä Diagnsi n ssiaali- ja terveysministeriön hyväksymän ICD-10 -tautilukituksen mukainen kdi ja nimike ptilaan sairastamasta taudista. Diagnsi merkitään
aina vudesasthidn päätteeksi ja jkaisesta kuntalaskutettavasta pliklinikkakäynnistä. 5 DRG (Diagnsis Related Grups). DRG-ryhmitys n sairaalahitjaksjen lukitusjärjestelmä, jssa hitjakst ryhmitellään hitjaksn syyn, mahdllisesti hitn vaikuttavien sivudiagnsien, suritettujen timenpiteiden sekä ptilaan iän ja sairaalasta pistumistilan mukaan kliinisesti mielekkäisiin ryhmiin. Ryhmitys timii erikissairaanhidn smaattisessa vudesasthidssa laskutuksen perusteena. Ennakklausunt Ympäristöterveyskeskuksen jhtajan, terveydensujelujhtajan tai terveydensujelupäällikön antama päätösvaltamatriisin mukainen lausunt (ympäristöluvista, kaavista, rakennusluvista). Epikriisi Hittiivistelmä, hityhteenvet, lppuarviinti, lppulausunt, n hidn päätyttyä (esim. ptilaan pistuttua sairaalasta) laadittu kertmus taudin kulusta, hidsta ja jatkhitsuunnitelmasta. Epikriisi (hitselste myös plikliinisesta hidsta) lähetetään ptilaan sustumuksella tai asiayhteydestä ilmenevällä sustumuksella aina jatkhidsta vastaavalle lääkärille tai hitlaitkselle. Lähettävälle lääkärille hitselste vidaan timittaa vain ptilaan nimenmaisen sustumuksen perusteella. Epikriisi annetaan myös ptilaalle itselleen. Vrt. hitpalaute. Episdi Sairauden tai muun terveysngelman parantamiseen sitettu hitprsessi tai kkelma hittimenpiteitä. Mudstaa Benchmarking-prjektissa perustan tuttavuusmittaukselle. Vrt. HOPO eli hidettu ptilas s. 4. Erikismaksulukka (eml) Erikissairaanhitlaissa tarkitetuissa muissa kuin psykiatrisissa sairaalissa vi lla erikismaksulukka niitä ptilaita varten, jtka haluavat päästä sellaisen lääkärin hitn, jlla n lääninhallituksen myöntämä ikeus hitaa ptilaita erikismaksulukassa. Taustalla tällöin n ptilaan halu valita hitava lääkäri. Yhden ja kahden hengen huneissa hidettavilta ptilailta peritään krtettu hitpäivämaksu. Lisäksi ptilas maksaa hitavalle eml-lääkärille asetuksessa määritellyt palkkit sekä tutkimuspalkkit (erikisairaanhitlain 9., asiakasmaksuasetuksen 26. ja niihin tehdyt muutkset). Kunnan maksusuuden maksaa ptilaan ktikunta. Erikismaksulukan ikeus pistuu käytöstä. Erikisala erikissairaanhidssa Ptilaan erikisala määräytyy ptilaan saaman hidn ja hitaneen lääkärin erikisalan mukaan, ei rganisatrisen jan perusteella. Erikisalakdit vat 10 Sisätaudit 10A allerglgia 10E endkrinlgia 10F geriatria 10G gastrenterlgia 10H hematlgia 10I infektisairaudet 10K kardilgia
6 10M nefrlgia 10R reumatlgia 20 Kirurgia 20G gastrenterlgia 20J käsikirurgia 20L lastenkirurgia 20O rtpedia 20P plastiikkakirurgia 20Q kipuhit (ei Stakes) 20T thrax- ja verisunikirurgia 20V verisunikirurgia 20U urlgia 20Y yleiskirurgia 25 Neurkirurgia 30 Naistentaudit ja synnytykset 30E endkrinlgia 30Q perinatlgia 30S sädehit 30U urlgia 40 Lastentaudit 40A allerglgia 40D nenatlgia 40E endkrinlgia 40G gastrenterlgia 40I infektisairaudet 40H hematlgia 40K kardilgia 40M nefrlgia 50 Silmätaudit 50N neur-ftalmlgia 55 Krva-, nenä- ja kurkkutaudit 55A allerglgia 55B audilgia 57 Fniatria 57B audilgia 58 Hammas-, suu- ja leukasairaudet 58V suu- ja leukakirurgia 58Y kliininen hammashit 60 Ih- ja sukupulitaudit 60A allerglgia 60C ammatti-ihtaudit 65 Syöpätaudit ja sädehit 70 Psykiatria 70Z ikeuspsykiatria
74 Nurispsykiatria 7 75 Lastenpsykiatria 77 Neurlgia 77F geriatria 78 Lastenneurlgia 80 Keuhksairaudet 80A allerglgia 93 Liikuntalääketiede 94 Perinnöllisyyslääketiede 95 Työlääketiede ja työterveyshult 96 Fysiatria 97 Geriatria 98 Yleislääketiede Erikissairaanhit, erityistasn Erityistasn sairaanhidlla tarkitetaan sellaista erikissairaanhita, jka n tarkituksenmukaista keskittää ylipistllisiin keskussairaalihin, muuhun vastaavan tasiseen sairaalaan tai vain jihinkin näistä. Lähtökhtana n tutkimuksen tai hidn edellyttämä lääketieteellinen saaminen, taudin harvinaisuus, tarvittavat erityisvimavarat taikka näihin liittyen hidsta aiheutuvat krkeat kustannukset taikka muut erityiset syyt (erikissairaanhitlaki, 9. ). Erityistasn sairaanhidn järjestämisestä ja keskittämisestä n säädetty ssiaali- ja terveysministeriön 28.8.2006 antamalla asetuksella. Asetuksessa säädetään sairauksien harvinaisuuden, erikissairaanhidn vaativuuden tai erikissairaanhidn järjestämisen asettamien erityisten vaatimusten perusteella erityistasn sairaanhitn kuuluvista tutkimuksista, timenpiteistä ja hidsta sekä niistä terveydenhulln timintayksiköistä, jihin tämä keskitetään. Erikissairaanhit, perustasn Erikissairaanhidlla tarkitetaan lääketieteen ja hammaslääketieteen erikisaljen mukaisia sairauksien ehkäisyyn, tutkimiseen, hitn ja lääkinnälliseen kuntutukseen kuuluvia terveydenhulln palveluita (erikissairaanhitlaki, erikissairaanhidn määritelmä, 1. ). Henkilötunnus Henkilötunnus täytetään jkaisesta henkilöstä. Väestötietlain perusteella n jkaisella väestökirjaan merkityllä henkilöllä henkilötunnus. Ptilaalle, jlla ei le virallista henkilötunnusta tai henkilötunnuksen tunnussa ei le tiedssa, kirjataan ns. tilapäinen henkilötunnus, jnka tietjärjestelmä laatii tuntemattmille, vastasyntyneille tai ulkmaalaisille. 2000-vusituhannen pulella syntyneillä n välimerkki A.
HILMO Hitilmitus eli HILMO n ssiaali- ja terveydenhulln asiakaskhtainen tietjenkeruu Stakesille. Käytetään ktihidssa, asumispalveluissa ja laitshidssa. Kats khta Hitilmitus. 8 Hidettu ptilas, Hp Hidettu ptilas n saman sairauden tai siihen liittyvän kmplikaatin vuksi hidssa llut ptilas. Tietjärjestelmä mudstaa ptilaasta hitketjun eli liittää tapahtumat tisiinsa diaarinumern avulla. Vrt. episdi. Hidn tarpeen arviinti Kiireettömän hidn tarpeen arviinti tarkittaa menettelyä, jssa tetaan humin ptilaan ireet, niiden kest ja muut ptilaan ngelmaan liittyvät asiat, yleinen terveydentila sekä hitkertmuksesta ilmenevät aikaisemmat tiedt. Ptilaat, jilla n äkillisiä särkyjä, vimakkaita ireita, turvtuksia, tulehduksia ja tapaturmaptilaat hidetaan jk päivystyksenä tai kiireellisenä. Lähetteellä hitn tulevien ptilaidenhidn tarpeen arvi ja hit järjestetään aina hidn kiireellisyys humin ttaen. Hidnvarausptilas Hidnvarausptilaalla n hittarve määritetty, mutta tarkkaa hitntulaikaa ei le vitu antaa. Vertaa: ajanvarausptilas, jlla n tarkka hitntulaika annettu. Hita/palvelua saaneet henkilöt Hita/palvelua saaneilla henkilöillä tarkitetaan eri henkilötunnusten määrää svitulla hidn/palvelun taslla esim. erikisalittain tai timialittain tai kk kuntayhtymän taslla. Hitilmitus, HILMO Hitilmitus n ssiaali- ja terveydenhulln tilastjärjestelmän asiakaskhtainen tiednkeruu. Käsitelty tarkemmin sivuilla 23 31. Hitilmitustietja käytetään myös Päijät-Hämeen ssiaali- ja terveysyhtymän miin tilastihin sekä kunnille menevään tilastintiin. Hit-hjelma Alueellisesti/seudullisesti laadittu, asiantuntijiden yhteisesti määrittelemä ajankhtainen käsitys taudin tai tautiryhmän vimavarihin nähden ptimaalisesta hidsta. Hit-hjelma sisältää lääketieteelliseen hitsusitukseen perustuvan kannantn lisäksi hidn rganisimisessa nudatettavat periaatteet eli hitketjun kuvauksen, jssa määritellään hitn sallistuvien rganisaatiiden työnjak. Hitpalaute Lähetteen vastaanttaneen palveluntuttajan tai palvelunantajan antama palaute asiakkaan hitprsessin eri vaiheista ja hidn tteutumisesta. Hitpalaute annetaan svituista hitprsessin vaiheista svitulle timintayksikölle (useimmiten palvelun tilaajalle) tai ammattihenkilölle. Hitpalautteita vivat lla esimerkiksi ilmitus lähetteen käsittelyyn tsta, hitpäätösilmitus, hitsuunnitelma, väliarvi, hittiivistelmä tai täydennyskysely. Hitpalautteen tietsisällöstä ja lähettämistavasta vi lla yleisesti svittuja käytäntöjä tai rganisaatiyksiköt vivat spia masta keskinäisestä käytännöstään. Hit-/ palveluketju Kts. Palvelu-/ hitketju
Hit-/palvelusuunnitelma Asiakkaan/ptilaan kanssa laadittu suunnitelma määritellyn tarpeen mukaisten palvelujen tteuttamisesta. Sisältää tavitteet, svitut palvelut ja (niiden asiakasmaksut), vastuunjan ja seurannan. 9 Hitisuus Hitisuudella tarkitetaan ptilaan hidn tarpeen arviintia, jka tehdään hyväksytyllä mittarilla. Hitisuusarvilla kartitetaan hidn kurmittavuutta. Hitisuuslukitus Hithenkilöstön työpanksen ajallisen ja määrällisen tarpeen lukitus ptilaan hidssa. Hitprsessi/palveluprsessi Hitprsessi n saman ptilaan/asiakkaan tiettyyn ngelmakknaisuuteen khdistuvien hit/palvelutapahtumien mudstama timintsarja. Hitpäivä Päivä, jnka asiakas/ptilas n hit-/palvelupäätöksen mukaisesti sisään kirjitettuna palveluntuttajan hit-/palveluyksikössä. Sekä tul- että lähtöpäivästä laskutetaan. Mikäli asiakas siirtyy laitksesta tiseen, lähettävä laits ei peri maksua lähtöpäivältä. Hitsusitus Asiantuntijaryhmän laatima tieteellisesti perusteltu, usein valtakunnallinen kannantt taudin tai tautiryhmän hitamiseksi. Hitsusituksessa n esitetty taudin diagnstiset ja hidlliset vaihtehdt, hidn vasta-aiheet ja kmplikaatit sekä susitukset kunkin hitmenetelmän seurannasta. Hittakuu Ei-kiireellisen hidn järjestämisen enimmäisaikja ja hitn pääsyn perusteita kskevat lakimuutkset tulivat vimaan 1.3.2005. Ssiaali- ja terveysyhtymä vastaa siitä, että sekä kiireellisen että lähetteeseen perustuvan hidn tarpeen arviinti ja hit järjestetään yhtenäisin lääketieteellisin tai hammaslääketieteellisin perustein. Erikissairaanhitn pääsy edellyttää lääkärin lähetettä ei-kiireellisessä hidssa. Klmen viikn kuluessa lähetteen saapumisesta n alitettava hidn tarpeen arviinti ja ptilaalle n lähetettävä tiet erikissairaanhidn suunnitelmasta. Hidn tarpeen arviinnin perusteella lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi tdettuun erikissairaanhitn n päästävä klmen, viimeistään kuuden kuukauden kuluessa. Lasten ja nurten mielenterveyspalveluissa tarpeelliseksi tdettu hit n järjestettävä klmen kuukauden kuluessa. Perusterveydenhullssa ptilaan n saatava arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys terveyskeskukseen ja terveydenhulln ammattihenkilön tekemä hidn arviinti viimeistään klmantena arkipäivänä siitä, kun ptilas tti yhteyttä terveyskeskukseen. Lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi tdettu hit järjestetään khtuullisessa ajassa, enintään klmessa kuukaudessa, kuitenkin viimeistään kuudessa kuukaudessa. Hivatakuu Ikäihmisten ikeudesta palveluntarpeen arviintiin n säädetty Ssiaalihultlain uudistuksessa, jka tuli vimaan 1.3.2006. Palvelujen antaminen perustuu edelleen asiakkaan hakemukseen ja kunnan viranmaisen päätökseen. Palvelutar-
peen arviinnin jälkeen asiakkaalle n annettava hänen niin halutessaan kirjallinen päätös palvelujen antamisesta tai epäämisestä. Asiakkaalla n mahdllisuus hakea päätökseen muutsta. Kunnan n myös laadittava asiakkaalle hit- ja palvelusuunnitelma ssiaalihulln asiakkaan asemasta ja ikeuksista annetun lain 7 :n mukaisesti, mikäli kunta järjestää asiakkaalle hänen tarvitsemiaan palveluita. Ssiaalihultlain 40 a :n mukaan kiireellisissä tilanteissa palvelujen tarve n arviitava viipymättä. Tämä ikeus kskee kaikkia iästä riippumatta. Ei-kiireellisissä tilanteissa kunnan n järjestettävä 80 vutta täyttäneille sekä kansaneläkelain 30 a :n 1 mmentin 1 khdan mukaista eläkkeensaajien hittukea (erityishittuki) saaville henkilöille pääsy palvelujen tarpeen arviintiin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydentsta. Mikäli yhteydentt tapahtuu esimerkiksi tiistaina, n palvelutarpeen arviinnin tekeminen alitettava seuraavan viikn trstaina edellyttäen, että viiklla ei le arkipyhiä. 10 Jn Ptilaat, jtka n asetettu sairautensa tai hitisuutensa laadun mukaiseen jnn dttamaan varsinaista hita, timenpidettä, tutkimusta tai palvelua. Jnn kuuluvat vain ne henkilöt, jtka dttavat hitn pääsyä hitpaikan tai palveluyksikön resurssien vuksi. Svittuihin jälkitarkastuksiin, määräaikaiskntrlleihin, uusintakäynteihin tulevan ptilaan ei katsta levan hitjnssa. Jnn asettamispäivä Päivä, jllin ptilas sijitetaan jnn dttamaan hita, timenpidettä tai tutkimusta, n jnn asettamispäivä. Jntusaika lasketaan jnn asettamisesta hitnsaapumispäivään. Js ptilas haluaa masta tahdstaan siirtää hitn pääsyä, ei tätä jntusaikaa teta mukaan. Jntusaikaan lasketaan vain niiden asiakkaiden/ptilaiden jntusaika, jtka dttavat hitn pääsyä hitpaikan tai palveluyksikön resurssien vuksi. Jntusaika lasketaan kiireellisyyslukittain. Js ptilaan sairaus tai ngelma ei edellytä välitöntä hita tai selvittelyä, hänet asetetaan jnn dttamaan sitä. Kiireellisyyden arviinti perustuu erikissairaanhidssa ensisijaisesti lähetetietihin ja sen tekee alan ylilääkäri tai hänen määräämänsä erikislääkäri. Perusterveydenhullssa hidn kiireellisyyden arvii terveydenhulln ammattihenkilö ja ssiaalihullssa ssiaalihulln ammattihenkilö. Plikliininen jn Kiireellinen, tavitteellinen dtusaika alle 7 vrk Pulikiireellinen, tavitteellinen dtusaika 8-21 vrk Ei-kiireellinen, tavitteellinen dtusaika alle 22 90 vrk Suunniteltu, yli 90 vrk (hidettava asia, mutta ei pahene dttaessa) Leikkausjn Kiireellinen, tavitteellinen dtusaika 7-30 vrk Pulikiireellinen, tavitteellinen dtusaika 31-90 vrk Ei-kiireellinen, tavitteellinen dtusaika alle 91-180 vrk Ei valmis hitn -ryhmä, dtusajan tavite svitaan ptilaskhtaisesti - ptilaat, jilla n muu sairaus, jka estää väliaikaisesti suunnitellun hidn - ptilaat, jtka eivät le hyväksyneet tarjttua timenpideajankhtaa - määräaikaiskntrlliptilaat. Perusterveydenhullssa
11 Järjestämissuunnitelma Yleisterveydenhult Hitn pääsy jn, tavitteellinen aika alle 90 vrk Suun terveydenhult Hitn pääsy jn, tavitteellinen aika alle 180 vrk Ssiaalitimi ks. dtusaika Järjestämissuunnitelmassa mudstetaan kuntien, niiden tilaajatiminnasta hulehtivien timielinten ja ssiaali- ja terveysyhtymän yhteinen tahttila ja kehittämissuunta Päijät-Hämeen ssiaali- ja terveydenhulta varten. Järjestämissuunnitelma laaditaan valtuustkausittain ja sitä tarkistetaan vusittain ennen tilaajien ja tuttajien palveluspimusten valmistelun käynnistämistä. Laatiminen perustuu valtineuvstn asetukseen 1019/2004, jssa sairaanhitpiirien kuntayhtymille n annettu velvite laatia yhteistyössä alueensa kuntien kanssa järjestämissuunnitelma. Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu n kuntien lakisääteinen vastuu ssiaali- ja terveyspalvelujen tuttamisesta täyttääkseen puitelain 5 :n mukaisen vaatimuksen siitä, että kunnassa tai yhteistiminta-alueella, jka hulehtii perusterveydenhullsta ja siihen kiinteästi liittyvistä ssiaalitimen tehtävistä, n ltava vähintään nin 20 000 asukasta. Jäsenkunnat Päijät-Hämeen ssiaali- ja terveysyhtymän jäsenkunnat 1.1.2007 erikissairaanhidn timialalla Kuntakdi Nimi 015 Artjärvi 016 Asikkala 081 Hartla 111 Heinla 098 Hllla 283 Hämeenkski 142 Iitti 316 Kärkölä 398 Lahti 504 Myrskylä 532 Nastla 560 Orimattila 576 Padasjki 616 Pukkila 781 Sysmä ssiaali- ja perusterveydenhulln timialalla 015 Artjärvi 081 Hartla 142 Iitti 504 Myrskylä
532 Nastla 560 Orimattila 616 Pukkila 781 Sysmä 12 ympäristöterveydenhulln timialalla 015 Artjärvi 016 Asikkala 098 Hllla 283 Hämeenkski 316 Kärkölä 504 Myrskylä 532 Nastla 560 Orimattila 576 Padasjki 616 Pukkila 781 Sysmä Peruspalvelukeskus Oiva -liikelaits ssiaali- ja perusterveydenhulln timiala 016 Asikkala 098 Hllla 283 Hämeenkski 316 Kärkölä 576 Padasjki Kehenkilö Knsultaati Ktikunta Kehenkilö n henkilö, jlla ei le sellaista tieteelliseen tutkimukseen liittyvää sairautta, jka edellyttäisi sairaalan tutkimusta tai hita ja jka vapaaehtisesti lupautuu tutkimuksen khteeksi. Ptilasta ja kuntaa ei laskuteta. Tisen työntekijän, asiakkaan tai yhteistyötahn tekemään pyyntöön perustuva asiantuntija-arvi, jka kskee ptilaan / asiakkaan hita / ngelmaa. Pyynnöstä ja vastauksesta tehdään merkintä asiakastietjärjestelmään. Knsultaatilla vidaan myös tarkittaa yleisen asiantuntijatiedn antamista pyynnöstä tiselle työntekijälle. Ptilaan ktikunta n tarkistettava hitn tettaessa tai palvelun alkaessa. Ktikunta määritellään väestörekisterin perusteella. Henkilön ktikunta n ktikuntalain (201/94) mukaan se kunta, jssa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen ktikunta n se kunta, jssa äiti n kirjilla. Tuntemattman ptilaan ktikunnaksi merkitään se kunta, jnka alueelta hänet n tutu hitn. Tiet krjataan ikeaksi sen selvittyä. Ulkmaalaisen ktikunta Vakinaisesti Sumessa leskelevan ulkmaalaisen ktikunta n leskelukunta (asuinkunta). Tilapäisesti Sumessa levan ulkmaalaisen ktikuntana n se kunta, jsta ptilas lähetetään, tudaan tai hakeutuu hitn sairaanhitpiirin hityksikköön.
13 Js kyseessä ei le tisen EU-valtin kansalainen tai svellettavaksi ei tule valtiiden välillä tehty ssiaaliturvaspimus, ptilas n velvllinen maksamaan tdelliset kustannukset ns. täyden krvauksen periaatteen mukaisesti. EU-spimuksen perusteella annettava hit Asiasta n lemassa erillinen hje 11/97. Ohjeen antamisen jälkeen n lisätty uusia EU/ETA-maita Kyprs (Kreikan puli), Latvia, Liettua, Malta, Pula, Slvakia, Slvenia, Tsekki, Unkari ja Vir. Kuluttaja Lunnllinen henkilö (kuntalainen, asukas), jka tavalla tai tisella vi altistua mahdllisille terveyshaitille käyttäessään ympäristöterveydenhulln valvnnan piiriin kuuluvien timijiden tarjamia tutteita taikka palveluita tai jnkin muun elinympäristöstä aiheutuvan haitan vuksi. Kunta-asiakas Kunta-asiakkaalla tarkitetaan Päijät-Hämeen ssiaali- ja terveysyhtymän palveluista ja hidsta maksavaa kuntaa. Kurmitusprsentti Sairaansijjen kurmitusprsentti, jka lasketaan siten, että tarkasteltavan ajanjaksn netthitpäivien määrä kerrtaan sadalla ja jaetaan saman ajanjaksn kalenteripäivien ja sairaansijjen tullla. Kurmitusprsentti lasketaan sekä virallisten (lasketaan siten, että viralliset sairaansijat lisivat käytössä vuden jkaisena päivänä) että käytössä lleiden (lasketaan siten, että sairaansijjen sulkemiset n tettu humin, esim. viiknlput, lma-ajat) sairaansijjen perusteella. Viikk-sastlla kurmitusprsentti lasketaan siten, että tarkasteltavan ajanjaksn netthitpäivien määrä kerrtaan sadalla ja jaetaan saman ajanjaksn aukilpäivien ja sairaansijjen tullla. Käsittelyaika Käynti Käsittelyaika alkaa päivästä, jllin asiakkaan asia tulee rganisaatissa vireille ja päättyy päivään, jllin asiakas saa asiassaan päätöksen tai tteutuu timenpide, jta n vireille tuln jälkeen valmisteltu. Asiakkaan/ptilaan asiinti palveluntuttajan luna. Käyntien seurantaa varten erityyppiset käynnit n kuvailtu ja lukiteltu tarkemmin tulsalueittain tai vastuualueittain Ktikäynti Asiakkaan/ptilaan ktiin tehtävä ammatillinen hit/palvelukäynti. Palvelukäynti (vrt. ktikäynti) Asiakkaan lu tehtävä eläinlääkärin ammatillinen palvelukäynti. Käyntien seurantaa varten erityyppiset käynnit n kuvailtu ja lukiteltu tarkemmin tulsalueittain. Sairaanhitkäynti Asiakkaan/ptilaan sairaskäynti työterveydenhulln ammattihenkilöiden lu ja ammattihenkilöiden tekemät käynnit asiakkaan/ptilaan lu.
Tilakäynti Maatalusyrittäjien työlselvitykseen kuuluvat tilakäynti ja työlhaastattelu. Tilakäynti n maatalusyrittäjien työterveyshulln timinnan perusta ja se tehdään jkaiselle uudelle työterveyshultn liittyneelle tilalle. Tilakäynti uusitaan neljän vuden syklissä, tarvittaessa useamminkin. Tilakäyntien välillä työlja seurataan työlhaastattelulla. Tilakäynnin tekevät työterveyshitaja ja maataluden asiantuntija, tarvittaessa mukana n lääkäri tai fysiterapeutti. Tilakäynnillä kartitetaan fysikaalisia, bilgisia ja kemiallisia altisteita, arviidaan tapaturmariskejä ja ensiapuvalmiutta sekä työn ergnmiaa. Tilakäynnistä annetaan suullinen ja kirjallinen palaute. Työtapaturmakäynti Asiakkaan/ptilaan työtapaturmakäynti terveydenhulln ammattihenkilöiden lu ja ammattihenkilöiden tekemät käynnit asiakkaan/ptilaan lu. Käyttösuunnitelma Käyttösuunnitelmassa vahvistetaan timinnallisten yksiköiden tulstavitteet ja timintament ja -tult. Laadun arviinti Laadunmittauksessa saatujen tulsten vertaaminen asetettuihin laatuvaatimuksiin ja niistä tehtävät jhtpäätökset. Esim. asiakas/ptilaspalautteiden käsittely. Laadunvarmistus Timintsarja, jlla laadunhallinnassa pyritään estämään pikkeavuudet asetetuista laatuvaatimuksista ja näin saavuttamaan riittävä luttamus siihen, että tutettu hyödyke täyttää laatuvaatimukset. Esim. fcus-pdca:n käyttö hitprsessien kehittämisessä. Laatuvaatimus Laatuvaatimus n laatukriteereille asetettu eht. Laatuvaatimus vi lla pienin tai suurin sallittu vaihteluväli ja se vi lla bjektiivisesti tai subjektiivisesti asetettu. Se vi perustua yleiseen spimukseen tai lla esimerkiksi rganisaatin sisäiseksi tavitteeksi asetettu. Esim. kats khta Kiireellisyyslukat. Lakisääteinen työterveyshult Lakisääteiseen työterveyshultn sisältyvät työpaikan terveysvaarjen selvittäminen työpaikkaselvityksen avulla, työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkastukset, työkykyä ylläpitävä timinta, työpaikan ensiapuvalmiuden hjaus sekä työntekijöiden kuntutukseen hjaaminen sekä työtapaturmien ja ammattitautien tutkimus ja hit. Lakisääteinen työterveyshult ei sisällä työntekijöiden sairaanhita. 14 Lähete Lähete n palveluidentuttajan asiakasta / ptilasta kskeva yksilöity palvelupyyntö tiselle palvelun tuttajalle. Lähete käsitellään 3 vurkauden kuluessa sen saapumisesta. Lähetteet tilastidaan kunnittain, erikisalittain, vastuuyksiköittäin ja kiireellisyysryhmittäin. Sapssa lähete käsitellään yhtenä tapana alittaa hit eli hidnalituskdeina. Hidnalituskdit
1 Hit alitetaan lähetteen (lmake) perusteella 2 Ei lähetettä 3 Hidsta svittu puhelimitse 4 Siirretty lähete 5 Sairaalan sisäinen lähete, kun ptilaalle n alitettu hit eri syyn takia, kuin mistä hän n alkuperäisen lähetteen saanut. 6 Laitsten välinen knsultaati 7 Elektrninen lähete 10 Tutkimus- tai tiedetyön takia avattu hit 11 Päivystyspliklinikan ja terveyskeskusten spimukseen perustuva hit 12 Työterveyshulln lähete Päivystyslähetteiksi tulkitaan, kun hidn alituskdi n 1 ja lähetteen kiireellisyys 0. Tarkkailun ja päivystyspliklinikan kaikki lähetteet (= hidnalitus 1) tulkitaan päivystyslähetteiksi. Maanviljelijöiden työterveyshult Maatalusyrittäjille n työterveyshult, jka timii terveyskeskuksissa. Se n viljelijöille vapaaehtinen. Päästäkseen salliseksi työterveyshulln palveluista viljelijän n ilmittauduttava itse sen käyttäjäksi. Maksukatt terveydenhullssa Palvelun käyttäjän surittamille asiakasmaksuille n säädetty vutuinen 633 :n enimmäismäärä (maksukatt), jnka täyttymisen jälkeen palvelut vat maksuttmia, vudesasthidsta peritään kuitenkin 15 :n ylläpitmaksu hitpäivältä. Palvelun käyttäjältä perittyjen maksujen yhteismäärää laskettaessa tetaan humin kalenterivuden aikana perityt maksut terveyskeskuksen avsairaanhidn lääkärinpalvelusta, yksilökhtaisesta fysiterapiasta, pliklinikkakäynnistä, päiväkirurgisesta hidsta, sarjahidsta, yö- ja päivähidsta, kuntutushidsta sekä lyhytaikaisesta ssiaali- ja terveydenhulln laitshidsta. 15 Mittaus Terveyshaittaepäilyyn liittyvä erillinen mittauskknaisuus, jka ei liity tarkastukseen. Myös timialaan kuulumatn palvelun myynti. Muu työterveyshult/ Kknaisvaltainen työterveyshult Työnantaja vi spia palvelun tuttajien kanssa lakisääteistä laajemmista palveluista kuten yleislääkäritasisesta sairaanhidsta, erikislääkäri- ja labratripalveluista sekä muista tarkastuksista. Myydyt palvelut Sairaala tai hityksikkö vi myydä spimukseen perustuen palvelujaan peruspalvelukeskus Oiva liikelaitkselle, Heinlan ja Hlllan ssiaali- ja terveystimelle ja ssiaali- ja terveyspiirin ulkpulisille sairaalille tai muille ssiaali- ja terveyspalvelujen tuttajille. Myydyt palvelut kirjataan erikseen myytyinä palveluina. Palvelujen myynti vi lla asiakaspalvelujen myyntiä, lppututepalveluja, esim. avhitkäynnit, hitpäivät muiden palvelujen myyntiä, välitutepalveluja esim. tutkimukset, asiantuntijapalvelut, kulutus, hultpalvelut. Määräraha Valtuustn talusarvissa kuntayhtymälle tai hankkeelle hyväksymä, hallitukseen
nähden sitva menjen eurmäärä n kunnallislain tarkittama määräraha. 16 Neuvttelu Näytteentt Neuvttelu n tavitteellista vurvaikutusta, jlla pyritään saavuttamaan yhteisymmärrys neuvteltavasta asiasta. Valvntasuunnitelmaan sisältyvä tai terveyshaittaepäilyyn liittyvä näytteentt. Myös timialaan kuulumatn palvelun myynti. OID-kdi ISO-Oid -yksilöintitunnus n kansainvälisesti svittu tunnus, jlla vidaan yksilöidä mikä tahansa bjekti eli esine tai khde. Ssiaali- ja terveydenhulln sähköinen tiednsiirt, tilastinti ja raprtinti tulevat perustumaan OID-tunnusten käyttöön Stakesin antamien hjeiden mukaisesti. Oleskelukunta Kunta, jssa henkilö tuen tarpeen ilmetessä tsiasiallisesti leskelee. Ostpalvelut Palaute Sairaala tai hityksikkö vi järjestää palveluja myös hankkimalla ne yksityiseltä tai tiselta julkiselta palvelujen tuttajalta. Ostpalvelut kirjataan jk 1) valtilta, 2) kunnilta, 3) kuntayhteisöiltä tai 4) muilta hankituiksi. Asiakaspalvelujen stt, muiden palvelujen stt, ks. myydyt palvelut. Lausunt, jnka ssiaali- ja terveydenhulln asiantuntija laatii hit-/palvelujaksn päätyttyä ptilaan/asiakkaan palvelusta, tutkimisesta ja hidsta. Palvelu-/ hitketju Palvelu- ja hitketjulla tarkitetaan kaikkea timintaa, palvelua, tutkimuksia, timenpiteitä, kuntutusta ja hivaa, jta ptilaan terveysngelma edellyttää perusterveydenhulln ja erikissairaanhidn timinnissa hulimatta siitä, mikä yksikkö palvelun tuttaa (STM 1998:14). Palveluketjulla tarkitetaan saman asiakkaan tiettyyn ngelmakknaisuuteen khdistuvaa ja rganisaatirajat ylittävää palveluprsessien kknaisuutta, jsta väestö/alue vastuisella yksiköllä n seurantavastuu (STM 1998:8). Hitketju n määritelty pelkästään terveydenhulln palveluja sisältäväksi palvelukknaisuudeksi (STM 1998:8). Palvelun tarpeen arvi Määräajassa, jka n sassa ssiaali- ja terveyspalveluista lakisääteinen, suritettu asiantuntijan arvi asiakkaan/ptilaan palvelujen tarpeesta. Palvelun tilaaja Tilaajina timivat ssiaali- ja terveysyhtymän jäsenkunnat, niiden määrittelemät tilaajatimielimet tai kuntien yhteislautakunnat. Tilaajatiminnalla tarkitetaan vusittaisten palvelujen tilaamista tuttajayksiköiltä järjestämissuunnitelmien ja tilaamista kskevan asiantuntijavalmistelun phjalta. Palvelun tuttaja
Palvelun tuttajia vat ssiaali- ja terveysyhtymän tulsryhmät, tulsalueet ja tulsyksiköt sekä ssiaali- ja terveyspiirissä svitusti palveluita tuttavat muut kuntien palveluyksiköt sekä ulkpuliset ja yksityiset palveluyksiköt. Palvelun tuttajat tuttavat tilausten perusteella kuntalaisten tarvitsemia ssiaali- ja terveyspalveluita. Palveluspimus Palveluspimus laaditaan vusittain tilaajien ja tuttajien välisiin neuvtteluihin perustuen. Palveluspimuksen perusteella sekä tilaajat ja niiden edustamat kunnat että palveluntuttajat valmistelevat timinta- ja talussuunnitelmansa ja talusarvinsa. Palveluspimuksen avulla saatetaan järjestämissuunnitelma ja talusarvit vastaamaan tisiaan. Pitkäaikainen laitshit Ympärivurkautinen laitshit, jka n kestänyt tai jnka arviidaan kestävän yli klme kuukautta. 17 Ptilas Ptilas n henkilö, jka sairautensa tai ireidensa jhdsta hakeutuu tutkimukseen ja/tai hitn terveydenhulln timintayksikköön. Ptilaslaskenta Sairaaliden ja terveyskeskusten vudesastilla, vanhainkdeissa ja palveluasumisyksiköissä vuden viimeisenä päivänä hidssa/asumassa levista henkilöistä ja päiväkirurgisista ptilaista tehdään ptilaslaskenta. Ktihidssa laskenta tehdään vusittain 30.11 tilanteen mukaan. Mukaan lasketaan myös kaikki lmalla levat ptilaat, jita ei le ulskirjattu. Laskennan avulla saadaan hitilmitusjärjestelmään vusittaisessa tarkastelussa mukaan myös ne ptilaat, jtka vat edelleen hidssa. Ptilaslaskenta kuuluu sana hitilmitusjärjestelmään. Päiväkirurgia Päätös Päiväkirurgia n elektiivistä timintaa, jssa ptilas saapuu ja ktiutetaan sairaalasta leikkauspäivänä. Päiväkirurginen timenpide sisältää leikkaussalissa tehtävän elektiivisen (etukäteen suunnitellun) timenpiteen, jka edellyttää jk laskimsedaatin, laajan puudutuksen tai yleisanestesian käyttämistä. Kaihileikkaukset vat päiväkirurgisia, vaikka niiden anestesia- ja puudutusmenetelmät vat suppeammat kuin edellä n määritelty. Hitilmitus eli Hilm tehdään kaikista päiväkirurgisista ptilaista. (Palveluala 2). Asiakkaan/ptilaan hidsta/palvelusta tehtävä viranhaltijan perusteltu päätös, jhn asiakkaalla/ptilaalla n ikeus hakea muutsta. Ympäristöterveydenhulln erityislakien perusteella tehtävät päätökset. Ryhmätiminta Ryhmätiminta tarkittaa nimensä mukaisesti sitä, että sallistujat kkntuvat ryhmänä eri aiheiden merkeissä. Ryhmien kknpant, kkntumisjakst ja teemat vivat lla erilaisia ja eripituisia. Spimuskunnat Sairaanhitpiiri myy palveluja spimukseen perustuen vunna 2007
Kdi V74 V75 V85 Nimi Jaala Kuhminen Mäntsälä 18 Ssiaalityön lukitus Stakesin järjestelmä, jssa tehty ssiaalityö lukitellaan työn sisällön ja khteen mukaisesti. Surite Suritteilla tarkitetaan niitä tulsryhmän, tulsalueen ja tulsyksiköiden suritteita, jtka vidaan khdistaa suraan hit- tai palvelutimintaan, esim. hitpäivä vudesastlla tai asumispalveluyksikössä, avhityksikön avhitkäynti, yksittäinen timenpide, hit- tai tutkimuspaketti, yksittäinen labratritutkimus, timenpide, dieettiravintpäivä, puhelinkntakti, asiakkaan käynti vastaantlla tai timistlla, palvelukäynti asiakkaan luna, ennakklausunt, päätös, tarkastus, näytteentt, mittaus jne. Suritekhtainen kustannuslaskenta Suritekhtaisella kustannuslaskennalla tarkitetaan palvelujen/suritteiden tuttamisen aiheuttamien kustannusten laskentaa palvelu/suritekhtaisesti. Tarkastus Valvntasuunnitelmassa ja Valtineuvstn asetuksessa kunnan ympäristöterveydenhulln valvntasuunnitelmasta (665/2006) määritelty tarkastus.. Myös muu timialaan kuuluva tarkastus (esim. eläinsujelu ja eläintautien vastustaminen). Tasausjärjestelmä Ssiaali- ja terveysyhtymän jäsenkunnalle aiheutuneiden pikkeuksellisen suurten erikissairaanhidn ptilaskhtaisten kustannusten tasaamiseksi n käytössä tasausjärjestelmä. Eurmäärä, jnka ylittävältä salta hitkustannukset tasataan, n 50.000 eura. Tietjen antaminen ja hjaus Työterveyshulln erityistehtävä n tiedttaminen työhön liittyvistä vaarista ja niiden välittäminen työntekijöille, yrityksen jhdlle sekä työsujelu- ja linjarganisaatilla. Timiala Ssiaali- ja terveysyhtymässä n klme timialaa: erikissairaanhit, ssiaali- ja perusterveydenhult ja ympäristöterveydenhult. Kuntalaskutettavat suritteet ja maksusuudet khdennetaan näille timialille. Timija (timinnan harjittaja) Ympäristöterveydenhulln timialaan kuuluvasta timinnasta vastaava lunnllinen henkilö, yhteisö, yritys jne. Timintakyky Ptilaan/ asiakkaan suriutuminen päivittäisistä timinnista. Timintakyky arviidaan käyttäen svittua mittaria. Tuls Tulksella tarkitetaan yksikön/työntekijän aikaansaannksia (käytettävissä le-
villa vimavarilla) verrattuna svittuihin tavitteisiin. 19 Tulsryhmä Tulsalue Tulsyksikkö Ssiaali- ja terveysyhtymässä n palvelujen tuttamista varten seitsemän tulsryhmää eli palvelukeskusta. Ne vat: Ympäristöterveyskeskus, Peruspalvelukeskus, Ensihit- ja päivystyskeskus, Kuntutuskeskus, Keskussairaala, Lääketieteelliset palvelujen keskus sekä Hallint ja tukipalvelukeskus. Tulsryhmä n tulsryhmän jhtajan vastuulla leva timinnan alue. Tulsryhmällä n käyttösuunnitelmassa määritellyt tdennettavissa levat tulstavitteet suritteina ja/tai tunnuslukuina ja sanallisesti sekä men- ja tularvi, jtka hallitus vahvistaa. Tulsryhmät jakautuvat tulsalueisiin, jtka mudstavat varsinaisen palvelututannsta hulehtivan rganisaatin. Tulsalueen timinnasta vastaa tulsjhtaja. Tulsalueella n ma tehtäväalue käyttösuunnitelmassa määritellyt tdennettavissa levat tulstavitteet suritteina ja/tai tunnuslukuina ja sanallisesti sekä men- ja tularvi, jtka tulsryhmän jhtaja vahvistaa. Tulsyksiköt vat tulsalueiden sina timivia työyhteisöjä. Tulsyksiköllä n ma tehtäväalue käyttösuunnitelmassa määritellyt tdennettavissa levat tulstavitteet suritteina ja/tai tunnuslukuina ja sanallisesti sekä men- ja tularvi, jtka tulsalueenjhtaja vahvistaa. Tulsryhmät, tulsalueet ja tulsyksiköt esitellään myöhemmin Tuntematn ptilas Kun avhityksikköön (esim. päivystyspliklinikalle) tudaan tuntematn ptilas, jnka henkilöllisyys ei le tiedssa, kirjataan ptilaan henkilötiedt ptilastietjärjestelmään seuraavasti ptilaan syntymäpäiväksi: kuluva päivämäärä henkilötunnuksen lppusaksi: TUA1=mies, TUA2=nainen. Seuraava tuntematn mies esim. samasta klarista TUB1, nainen TUB2. ptilaan sukunimi: Tuntematn ptilaan etunimi: MiesA, NainenA. Seuraava tuntematn MiesB, NainenB. Kun ptilaan täydelliset henkilötiedt n saatu selville, muutetaan väliaikaiset tuntemattmat tiedt ikeiksi ja hulehditaan siitä, että väliaikaiselle henkilötunnukselle syntyneet ptilastiedt yhdistetään ikealle henkilötunnukselle. Tutkimusptilas Tutkimusptilas n ptilas, jka kutsutaan hityksikköön nimenmaan lemassa levaan sairauteensa liittyvää tieteellistä tutkimusta/petusta varten. Ptilasta eikä kuntaa laskuteta.
Työkykyä ylläpitävä timinta Työkykyä ylläpitävä timinta tarkittaa kaikkea timintaa, jlla työnantaja ja työntekijät sekä työpaikan yhteistimintarganisaatit yhteistyössä pyrkivät edistämään j tukemaan jkaisen työelämässä mukana levan työ- ja timintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Työlsuhdeselvitys /haastattelu Työterveyshult tekee työlsuhdeselvityksiä jk työlsuhdehaastatteluna tai työlsuhdehavainnintina. (Tarkastelun khteena yksilö/työntekijä.) Työpaikkaselvitys Työpaikkaselvityksellä hankitaan tieta työstä ja työympäristöstä sekä arviidaan niiden vaikutusta työntekijän terveyteen. Sen avulla selvitetään millaista työ n, millaisessa työympäristössä ja millaisilla välineillä eri ammattiryhmät sitä tekevät. (Tarkastelun khteena työympäristö, työn sisältö ja työyhteisö.) Työterveyshulln ammattihenkilö Ammattihenkilöllä tarkitetaan ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkitettua terveydenhulln ammattihenkilöä, jlla n työterveyshulln erikislääkärin pätevyys taikka terveydenhitajan pätevyys ja työterveyshulln tteuttamiseen tarvittava kulutus. Työterveyshulln asiantuntija Asiantuntijalla tarkitetaan henkilöitä, jilla n fysiterapeutin tai psyklgin pätevyys ja riittävät tiedt työterveyshullsta taikka työhygienian, ergnmian, teknisen tai muun vastaavan alan kulutus ja riittävät tiedt työterveyshullsta tai jilla n muun kuin työterveyshulln erikislääkärin pätevyys. Työterveyshultspimus Työterveyshultspimus n työnantajan työterveyshultpalvelujen tuttajan välinen kirjallinen spimus, jsta ilmenee työterveyshulln yleiset järjestelyt sekä palvelujen sisältö ja laajuus. Työterveystarkastus Yksilön, työterveyshulln ammattihenkilöiden ja muiden tarvittavien asiantuntijiden välinen ennalta suunniteltu tapaaminen, jnka tavitteena n selvittää työntekijän terveydentila sekä työ- ja timintakyky. Työntekijälle annetaan tietja, neuvja ja hjausta terveellisiin ja turvallisiin työtapihin sekä man terveyden ja työ- ja timintakyvyn ylläpita ja parantamista varten. Ulkkuntalainen Ulkkuntalainen n ptilas, jnka ktikuntalain (201/94) mukainen ktikunta n muu kuin ssiaali- ja terveyspiirin jäsenkunta (ks. jäsenkunnat). Ulkkuntalaisen hidn tai palvelun piiriin tuln syy Ulkkuntalaisen hidn syy vi lla 1. päivystys 2. piskelija (tarkista maksusitumuksen tarve) 3. työkmennus (tarkista maksusitumuksen tarve) 4. maksusitumus 5. kunnan tai sairaanhitpiirin kanssa tehty spimus. Ulkmaalainen Ks. khta ktikunta, ulkmaalaisella ei le väestörekisterijärjestelmässä ktikuntaa Sumessa. 20