NAANTALIN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS Hyväksytty Naantalin kaupunginhallituksessa 16.12..2013 542
I TURUN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2035 Turku on laatinut yhdessä kaupunkiseutunsa kuntien Auran, Kaarinan, Liedon, Länsi-Turunmaan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon, Tarvasjoen ja Vahdon kanssa Turun kaupunkiseudun rakennemallin 2035 maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi. Sen tärkeimpänä tavoitteena ja tuloksena on ollut löytää yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Rakennemalli ohjaa kuntien maankäytön suunnittelua yleispiirteisesti ja sitä käytetään maakunta- ja yleiskaavoituksen lähtökohtana. Naantalin kaupunginvaltuusto hyväksyi 7.5.2012 ( 23)Turun kaupunkiseudun rakennemallin 2035 (RM 2035). Myös muut seudun kunnat ovat hyväksyneet sen. Rakennemallissa on koko Turun seudulle asetettu tavoitteeksi 75 000 uutta asukasta ja 20 000 uutta työpaikkaa. Naantalin osuus väestötavoitteesta on + 5 500 asukasta, mikä väljyyden kasvu huomioon ottaen tarkoittaa uutta asuntorakentamista + 9 900 asukasta varten. Työn sisältöön voi tutustua sivuilla: www.turku.fi/rakennemalli2035 Turun seudun rakennemallityön toteuttamista jatketaan Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL-sopimus) mukaisilla toimenpiteillä. Tämä merkitsee maankäytön ja asumisen alueella Turun kaupunkiseudun yhteisen maankäyttöstrategian toteuttamista. Siinä tavoitteena on: M1-1 Kunnat laativat ja hyväksyvät kuntakohtaiset toimenpide- ja kaavoitusohjelmat rakennemallin toteuttamiseksi. Naantalin osalta Naantalin kehityskuva 2035 on tällainen toteuttamisohjelma, jota lähivuosien osalta vuosittain täsmennetään kaavoitusohjelmalla. M1-2 Kunnat laativat ja hyväksyvät yhteisen seudullisen asunto- ja maankäyttöohjelman vuosille 2017. Ohjelma voi sisältää myös pitemmän aikavälin tavoitteita. Kunnat tehostavat maapoliittisia toimenpiteitä rakennemallia tukevalla tavalla siten, että raakamaan sekä asema- ja yleiskaavavarannon määrät kehittyvät tarpeisiin ja aiesopimuksen tavoitteisiin nähden positiivisesti. Valtio edistää toiminnallaan Turun kaupunkiseudun maapoliittisten periaatteiden toteutumista 2
II NAANTALIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2035 (nk. Strateginen Yleiskaava) Naantalin kaupungin valtuusto hyväksyi Naantalin kehityskuvan 2035 13.2.2012 ( 1) ja päätti, että maankäytön kehityskuva on lähtökohta ja ohje maankäyttö- ja rakennuslain mukaiselle yleiskaavoitukselle ja muulle suunnittelulle sekä alueiden käyttöönotolle. Naantalin Kehityskuvassa tavoitellaan samoin kuin Turun kaupunkiseudun rakennemallissakin 5 500-6000 asukkaan väestönlisäystä Naantaliin vuoteen 2035 mennessä. Se jakautuu kaupungin eri osa-alueiden kesken seuraavasti: Manner-Naantali 2 700, Luonnonmaa 1 900 ja saariston keskukset 900 asukasta. 3
III YLEISKAAVOITUS Yleiskaava on yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma, jonka tehtävänä on ohjata kunnan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä sekä sovittaa kunnan alueella eri toimintoja yhteen (MRL 35 ). Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta esim. kyläalueille, taajaman alueelle tai rannoille. Kun yleiskaava kattaa vain osan kunnan alueesta, sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Osayleiskaava on usein yleiskaavaa tarkempi suunnitelma. Taajama-alueilla yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Ranta-alueilla yleiskaava laaditaan yleensä niin, että siinä osoitetaan rantarakennusoikeus mitoitukseen perustuen. Tällöin yleiskaava ohjaa suoraan rakentamista. Myös kyläalueella, jonne kohdistuu vain vähän rakentamispaineita, rakennuslupa voidaan myöntää tietyin edellytyksin suoraan yleiskaavan perusteella (MRL 44 ). Naantalin kaupungin alueella voimassa olevat yleiskaavojen ja osayleiskaavojen sisällöstä saa tietoa Maankäyttöosaston palvelupisteestä, Kaupungintalon 4. krs, Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali, puh +358 2 434 5330, mittausosasto(a)naantali.fi. Niihin voi tutustua myös kaupungin nettisivuilla osoitteessa: http://www.naantali.fi/kaavoitus_ja_mittaus/kaavoitus/fi_fi/yleiskaavat/ Naantalin kaupunginvaltuusto hyväksyi Keskustan rakennemallin 22.4.2013, 36. Se on oikeusvaikutukseton yleiskaavallinen suunnitelma, joka perustuu alueella pidettyyn arkkitehtikilpailuun. Rakennemalli on osaltaan pohjana Manner-Naantalin osayleiskaavalle ja se toimii yleiskaavallisena perusteluaineistona yksittäisiä asemakaavoja käynnistettäessä. Röölän taajamaosayleiskaava on hyväksytty Naantalin kaupunginvaltuustossa 5.9.2011, 54. Airismaa-Aaslan osayleiskaavan laajentaminen ja muuttaminen Herrankukkaron alueella hyväksyttiin Naantalin kaupunginvaltuustossa 12.12.2011, 92. Velkuanmaan osayleiskaava on hyväksytty Naantalin kaupunginvaltuustossa 7.5.2012, 24. Turun hallinto-oikeus on käsitellyt näitä kaikkia kaavoja koskevat valitukset ja se on hylännyt ne. Nämä osayleiskaavat eivät kuitenkaan ole tulleet voimaan, koska niistä on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 4
IV VIREILLÄ JA SUUNNITTEILLA OLEVAT YLEISKAAVATYÖT 5
A Manner-Naantalin osayleiskaava Manner-Naantalin osayleiskaavatyö käynnistetään vuonna keskustan rakennemallin ja koko Naantalin maankäytön kehityskuvan 2035 (nk. strategisen yleiskaavan) laadinnassa määriteltyjen tavoitteiden pohjalta. Työtä ohjaa myös Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035. Suurella osalla suunnittelualuetta on voimassa asemakaava. Näillä alueilla yleiskaavalla tutkitaan asemakaavan ajantasaisuus. Erityisesti tavoitteena on rakentamisen tiivistäminen. Naantalin kehityskuvassa esitettyjen tiivistämisalueiden lisäksi pyritään löytämään muitakin alueita, joille rakentamista voitaisiin lisätä. Tämä on tarpeen, jotta väestönkasvutavoitteet voitaisiin saavuttaa. Yleiskaavassa käsitellään myös liikennettä. Sellaisilla alueilla, joissa ei ole maankäytön muutostarpeita yleiskaava päivitetään vastaamaan nykytilannetta. Tavoitteena on saada kaavaehdotus valtuuston käsittelyyn vuoden 2015 lopulla. 6
B Merimaskun taajaman osayleiskaava Käynnistetään vuonna 2016 Naantalin maankäytön kehityskuvan 2035 (nk. strategisen yleiskaavan) laadinnassa määriteltyjen tavoitteiden pohjalta. Tavoitteena on saada kaavaehdotus valtuuston käsittelyyn vuoden 2017 lopulla. C Naantalin Luonnonmaan, Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Kerätään muutostarpeita ja käynnistetään Luonnonmaan, Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus ( 15.4.2013 97). Oma työ. Konsultilta tilataan tarvittaessa selvityksiä. D Rymättylän osayleiskaavojen ja Merimaskun yleiskaavan muutostarpeet Kerätään muutostarpeita ja käynnistetään yleiskaavan muutoksia noin viiden vuoden välein. 7
V ASEMAKAAVOITUS Asemakaava laaditaan yleiskaavan tai osayleiskaavan pohjalta. Asemakaava on yleiskaavaa tarkempi kaava, ja se kumoaa alueella voimassa olevan yleiskaavan. Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, Naantalin kehityskuva 2035 ja Keskustan rakennemalli ohjaavat asemakaavoitusta, etenkin niillä alueilla, joilla ei ole voimassa ajantasaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Asemakaava on yksityiskohtainen suunnitelma alueiden käytön järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Kaupunkia rakennetaan pääsääntöisesti voimassaolevien asemakaavojen mukaisesti. Usein asemakaava sisältää myös yksityiskohtaisia määräyksiä rakentamistavasta. Asemakaavojen sekä asemakaavan muutosten laatimiseen liittyy usein maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset, kaupungin ja maanomistajien välille tehtävät maankäyttösopimukset. Niissä sovitaan mm. osapuolten oikeuksista ja vastuista asemakaavan toteutukseen liittyen. VI VUONNA VALMISTELTAVAT MERKITTÄVÄT ASEMAKAAVAT 8
2013 KÄYNNISTETYT ASEMAKAAVATYÖT, JATKUVAT VUONNA : 1. Keskustakorttelien asemakaavamuutos Keskustakorttelien ympäristön uudelleen kaavoittaminen. Linja-autoaseman sijainti. Sisältää myös As Oy Kreivinniityn alueen lisärakennusoikeuden tarkastelun. TAVOITTEET: Tuotetaan merkittävä määrä uusia kerrostalotontteja kaupungin maalle keskustaan. Kuuluu Keskustan rakennemallin alueeseen, jolle Naantalin kehityskuva 2035 mukaan sijoittuisi kokonaisuudessaan noin 1 000 asukasta lisää. (Turun seudun rakennemalli 2035 sijoittaa keskustaan 3000 uutta asukasta. Turun seudun rakennemallin tarkoittama alue käsittää kuitenkin suunnittelualuetta laajemman kokonaisuuden.) Asemakaava laaditaan Keskustan rakennemallissa hyväksytyn, keskustan arkkitehtikilpailun voittaneen ratkaisun perusteella. Suunnittelun yhteydessä esitetään myös alueen toteuttamisjärjestys ja toteutuksen vaiheistus. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Keskustakorttelien kunnallistekniikan suunnitteluun on varattu määräraha taloussuunnitelmassa vuodelle ja rakentamiseen vuosille 2015, 2016, 2017 ja 2018. Kaupunki omistaa maan As Oy Kreivinniityn aluetta lukuun ottamatta. Suunnittelukilpailu/ KAAVAMUUTOS VAIKUTTAA MERKITTÄVÄSTI KAUPUNGIN KERROSTALOTONTTITARJONTAAN JA VÄESTÖTAVOITTEET SAAVUTTAMISEEN 2. Kukolan teollisuusalueen asemakaavan muutos Pääosin kaupungin omistaman teollisuusalueen asemakaavan saattaminen ajan tasalle. TAVOITE: Saadaan aktiivisen markkinoinnin piiriin tarjolle merkittävästi teollisuustontteja kaupungin maalle. Alueen sijainti Luonnonmaan sataman tuntumassa, osin myös meren rannassa hyödynnetään. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Kunnallistekniikan suunnitteluun sekä vesihuollon pieniin muutos- ja kehittämiskohteisiin on varattu määräraha vuodelle. Kunnallistekniikka on rakennettu alueen viereen Pääosin kaupungin maata Oma työ KAAVAMUUTOS VAIKUTTAA MERKITTÄVÄSTI KAUPUNGIN TEOLLISUUSTONTTITARJONTAAN 9
3. Luonnonmaan Isokylän Santalantien kaavoittaminen Kultarantagolfin esitykseen perustuva asemakaavoitushanke Kultarantagolfin ja merenrannan välisellä alueella. Hanke on Luonnonmaan vahvistuneen yleiskaavan mukainen. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Hankkeelle ei ole varattu määrärahaa taloussuunnitelmassa. Kohteen toteuttamismäärärahat käsitellään samaan aikaan asemakaavan ja maankäyttösopimusten kanssa. Kaupunki ei omista maata suunnittelualueella. Maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimukset. Hankkeen käynnistäminen edellyttää kaupungin kannalta kustannusneutraalia ratkaisua. Maankäyttösopimukset 4. Luolalan kortteli 4 Tontin vuokraajan esitys. Tutkitaan teollisuustontin alueen laajentamista, rakennusoikeuden nostamista ja EV-vyöhykkeiden vähentämistä. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Kaavoitussopimus vuokralaisen kanssa. 5. Lammasluoto Maanomistajan esitys. Venevalkama-aluetta on tarkoitus muuttaa osittain asuinrakennuspaikoiksi. Samalla tutkitaan yleisten rakennusten alueen tarvetta ja ympäristön virkistysalueen laajuutta. Tavoitteena on sijoittaa lisärakennusoikeutta myös kaupungin omistamalle maalle. Naantalin kehityskuva 2035 mukaan tiivistyvä alue, jonka asukaslukutavoite on 150 asukasta. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn 2015 Kunnallistekniikan suunnitteluun on varattu määräraha taloussuunnitelmassa vuodelle. Kunnallistekniikka on rakennettu alueen viereen. Maankäyttösopimus. Oma työ, Konsultilla teetetään asuinrakennusten viitesuunnittelua. KAAVAMUUTOS VAIKUTTAA KAUPUNGIN VETOVOIMAISEN MERELLISEN ASUNTOTARJONNAN MÄÄRÄÄN JA VÄESTÖTAVOITTEEN SAAVUTTAMISEEN 10
VUONNA ALOITETTAVAT ASEMAKAAVAT: 6. Porhonkallion ja Virpin asemakaavan muutos ja laajennus Rymättyläntien pohjoispuolella asemakaavaa tarkistetaan ja laajennetaan kaupungin maalla ja sitä laajennetaan myös yksityisen omistuksessa olevalle alueelle. Rymättyläntien eteläpuolella kaupungin omistuksessa oleva korttelialue on tarpeen muuttaa pysäköintialueeksi. Muutokseen otetaan mukaan Virventien itäpuolisia yksityisten maanomistajien alueita. tärkeänä osana suunnittelutyötä ovat liittymäjärjestelyt Rymättylän tielle. TAVOITTEET: Siirretään osa keskustan leirintäalueen toiminnoista Virpin alueelle kaupungin maalle. Tutkitaan siirtolapuutarhan sijoittamista alueelle. Tutkitaan myös asuntorakentamisen sijoittamista Rymättyläntien pohjoispuolelle. Edistetään Porhonkallion loma- ja asuntoalueen rakentumista vielä keskeneräisten alueiden osalta. Suunnitellaan sujuvat ja turvalliset liikennejärjestelyt Rymättyläntielle sekä sen kummallekin puolelle ulottuvalle maankäytölle. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn Kunnallistekniikan suunnitteluun on varattu määräraha taloussuunnitelmassa vuodelle Maankäyttösopimukset yksityisten maanomistajien kanssa. KAAVAMUUTOS SAATTAA VAIKUTTAA KAUPUNGIN VETOVOIMAISEN MERELLISEN ASUNTOTARJONNAN MÄÄRÄÄN AINAKIN VÄLILLISESTI VAPAUTTAMALLA LEIRINTÄALUETTA ASUNTORAKENTAMISEEN 7. Asemakaavan muutos tontilla 529-2-24-11, Naantalin Hovin tontti Naantalin keskustan tontin 529-2-24-11 (Naantalin Hovi) asemakaavan muutos. Maanomistajan anomus. Tutkitaan tontin käyttötarkoituksen muuttamista asuinrakentamiseen ja rakennusoikeuden nostamista. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Maankäyttösopimus KAAVAMUUTOS EDISTÄÄ KAUPUNGIN VETOVOIMAISEN KESKUSTA- ASUMISEN TONTTITARJONTAA JA VÄESTÖTAVOITTEEN SAAVUTTAMSTA 11
8. Kuparivuorentie / Uolevi Raaden katu Naantalin keskustan rakennemallin mukainen alue asumiseen, Kuparivuorentien alue - Uolevi Raaden katu. TAVOITE: Uusia kerrostaloasuntoja pääosin kaupungin maalle keskustaan. Kuuluu keskustan rakennemallin alueeseen. Tavoiteaikataulu: Asemakaavatyö käynnistetään ja asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn 2015. Mahdollinen maankäyttösopimus / maanosto. KAAVAMUUTOS EDISTÄÄ KAUPUNGIN VETOVOIMAISEN KESKUSTA- ASUMISEN TONTTITARJONTAA JA VÄESTÖTAVOITTEEN SAAVUTTAMISTA 9. Herrankukkaro Yksityisen maanomistajan esitys. Osayleiskaava hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.12.2011, mutta se ei ole lainvoimainen (valitus KHO:ssa). Kunnallistekniikka on olemassa. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn 2015 Vastuu vesihuollosta ja muusta yhdyskuntatekniikasta on maanomistajilla. 10. Rymättyläntien Luonnonmaantien risteys Rymättyläntien ja Särkänsalmentien risteyksen liikennejärjestelyt ja kevyen liikenteen alikulku. TAVOITE: Rymättyläntien varren asuntoalueiden rakentuessa tarvitaan koulun sijoituspaikasta riippumatta Rymättyläntien Luonnonmaantien risteykseen kevyen liikenteen alikulku ja risteysjärjestely. Alueelle laaditaan asemakaava siinä laajuudessa, että risteysjärjestely ja alikulku voidaan suunnitella ja toteuttaa. Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Kunnallistekniikan suunnittelulle on varattu määräraha vuodelle. Kultarannan alikulkukäytävän rakentamiselle on taloussuunnitelmassa varattu määräraha vuosille 2015-16 (MAL-hanke). Kaupunki omistaa nykyisen Kultarannan koulun ja päiväkodin rakennuspaikat ja keskeiset alueet Rymättyläntien eteläpuolella. Risteysalue on yksityisessä omistuksessa. 12
VIII RANTA-ASEMAKAAVAT 1. Keskitalon ranta-asemakaava ja Pitkäluodon-Keuston rantaasemakaavan muutos Ranta-asemakaavan muutos ja laajennus koskee 18.3.1983 vahvistetun Pitkäluodon-Keuston ranta-asemakaavan aluetta ja siihen liittyvää uutta ranta-asemakaavaa. Rymättylän kunnanhallitus on päättänyt ilmoittaa kaavan vireille lokakuussa 2008. Sen jälkeen suunnittelualue on laajentunut. Luonnos on ollut nähtävillä 9.9-10.10.2012 välisen ajan. Kaavan laatija DI Juha Erjanti 13
2. Kotkan tilan ranta-asemakaavan muutos Aloite ranta-asemakaavan muutoksen käynnistämisestä on saapunut Naantalin kaupungille ensimmäisen kerran 22.03.2010. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan vahvistumisen jälkeen hanke on käynnistetty uudelleen 28.1.2013 ja vireilletulosta on ilmoitettu Naantalin kaavoituskatsauksen 2013 yhteydessä. Luonnos on ollut nähtävillä 2.7.- 5.8.2013. Kaupunginhallitus on antanut siitä lausuntonsa 16.9.2013. Kaavan laatija AIRIX Ympäristö Oy 3. Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaavan muutos Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaavan muutos käynnistettiin kh:ssa 2.9.2013. Kaavan laatija AIRIX Ympäristö Oy 4. Kettumaan ranta-asemakaavan muutos Kettumaan ranta-asemakaavan muutos käynnistettiin kh:ssa 30.9.2013. Kaavan laatija Maanmittari Oy /Sten Öhman 14