Lapsikeskeisyys lastensuojelun arvioinnissa 2000-luvun kehityksen ja nykytilan arviointia Tampere LasSe ja LaskeTut seminaari Tiina Muukkonen Kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto Hanna Tulensalo Kehittäjäsosiaalityöntekijä Vantaa
Lapsikeskeisyyden nousu 2000-luvun alussa Lapsen oikeuksien sopimus ja muiden tieteenalojen tutkimukset tukivat sosiaalityötä itsetutkiskeluun lapsen asemasta Tutkimukset ja käytäntö osoittivat, että lapsen huomioiminen oli lastensuojelun työkäytännöissä vähäistä, pistemäistä, satunnaista tai perustui välilliseen huomioimiseen vanhempien kautta Lapsen asema perhekeskeisessä työotteessa oli epäselvä Lastensuojelulaki oli jo lapsikeskeinen, käytännöt eivät Lapsen aika, Kohtaavaa lastensuojelua ja LEK-malli 2000 -luvun alussa 2
Kehittämisen tarve: Kehittää lapsen kanssa työskentelyä lastensuojelun sosiaalityössä Lisätä suoraa lapsen kanssa työskentelyä Vahvistaa lapsen ääntä lastensuojelussa ja perheissä Muuttaa työtapoja lapsiystävällisemmiksi (=ystävälliset myös vanhemmille) Lapsen nostaminen työskentelyn keskiöön vanhempien rinnalle, avunsaajaksi sekä sosiaalityöntekijän työskentelykumppaniksi 3
Kehittämislähtökohdasta seurasi: Työtapojen ja käytäntöjen miettiminen sellaisiksi, että ne ovat lapselle ymmärrettäviä ja lasta auttavia Tilannearviomalli lapsikeskeisen työn raamiksi Työntekijän tehtävä on työskennellä lapsen kanssa ja olla lasta varten koko asiakkuusprosessin ajan Ryhdyimme kokeilemaan n.140 lapsen perheen ja heidän sosiaalityöntekijän kanssa uudenlaisia työtapoja 4
Tilannearviomallin periaatteet Lapsikeskeisyys Aikuisten välisen työskentelysuhteen lisäksi työn kohteeksi selkeästi myös lapsi Työntekijä luo asiakassuhteen lapsen kanssa, saa käsitystä lapsen näkökulmasta, liittoutuu vanhempien kanssa lapsen hyväksi sekä kohdentaa apua suoraan lapselle ei vain välillisesti vanhempien kautta Suunnitelmallisuus Ennakoitavuus kaikille osapuolille selkeyttävää, luottamusta lisäävää, tapahtumien kulkua (prosessia) avaavaa Lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä Kohtaamisen merkitys Jokaisessa kohtaamisessa voi antaa suoraa apua lapselle heti ja toteuttaa suojelutehtävää Arvioinnin näkeminen auttavana interventiona Joustava ja ihmisläheinen sekä suhdeperustainen tapa Arkikeskeisyys Tiedon rakentumisen keskiössä on lapsen arki lapsen itsensä ja vanhempien kuvaamana Kieli lapselle ymmärrettävää: ajankäyttö, arjen toiminnat ja vuorovaikutussuhteet Lapsi ja vanhemmat ymmärtävät mistä puhutaan ja mitä muutosta toivotaan Suora apu lapselle voi olla myös arkista ja pientä, ei vain isojen ongelmien ratkaisemista 5
Prosessi Sisältää tapaamisia yhteiset (alku- ja yhteenvetotapaamiset) lapsen omat vanhempien omat tapaamiset yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä työ Sisältää tiettyjä teemoja, joiden perusteella rakennetaan tietoa ja ymmärrystä lapsen arjesta Joustava tilanteen mukaisesti Lapsen osallistumiseen kiinnitetään huomiota heti työskentelyn alussa ja varmistetaan lapsen kanssa työskentelyn jatkumo Lapsen mahdollisuus vaikuttaa 6
Kohtaaminen Herkistymistä tilannesidonnaiseen lapsilähtöisyyteen (Eskonen ym. 2006) Vahva lapsen osallisuuden mahdollistaja, omat tapaamiset 1-3 kertaa Teemoina koti, koulu/päiväkoti, vapaa-aika, minä ja mun elämä Lapselle ominaiset tavat ilmaista itseään ja kertoa kokemuksistaan välineet tueksi Suojelu tässä ja nyt 7
Arviointi Arviointi palvelee voimauttamista ja auttamista Lapsi on arvioimassa omaa tilannettaan ja tavoitteita, määrittämässä muutostarpeita sekä arvioimassa kohtaamisten ja työskentelyn tapoja Lapsi kuulee vanhempien ja ammattilaisten arvioita sekä suunnitelmia jatkosta sekä voi osallistua tähän työskentelyyn Kohtaamisen ja arvioinnin yhteen liittäminen, toisaalta myös tilan vapauttaminen pelkkään kohtaamiseen 8
Mikä tilanne oli 10 vuotta sitten? Kohtaavaa lastensuojelua -malli oli käytössä pääkaupunkiseudulla Koulutuksia oli paljon myös muualla Suomessa Samaan aikaan kouluttauduttiin myös LEK-malliin; yhteistä huomion kiinnittäminen lapsen osallisuuteen ja prosessin selkeyttämiseen Valtakunnallinen STM:n tilaama Punaista lankaa lastensuojeluun kouluttajakoulutus kokosi kahdesta mallista synteesiä valtakunnalliseksi malliksi, koulutukset 2007 alkaen 9
Tilanne 5 vuotta sitten? Lastensuojelutarpeen selvittäminen oli lastensuojelulaissa Asiakasmäärät olivat nousseet räjähdysmäisesti (2011 tehtiin 135% enemmän selvityksiä kuin 2008, Kuusikkokunnat) Ilmoitusten vastaanottaminen ja selvitysten teko keskitettiin etenkin isoissa kaupungeissa erillisiin tiimeihin Huomio kiinnittyi aikarajoihin 10
Case-tutkimus Neljä sosiaalityöntekijää keskustelemassa selvityksessä olleista, asiakkuudessa jatkaneista caseista (aineiston keruu 2013) Keskustelun teemoina: prosessin kulku, arviointi, tieto, lapsen osallisuus ja arki, sekä työn vaikutukset lapsen tilanteeseen Aineiston analyysissä keskityimme lapsen suojelun paikan tasoihin (Hurtig 2003): fyysinen, faktinen, kommunikatiivinen ja diskursiivinen läsnäolon taso Toinen fokusryhmäkeskustelu, jolle palautimme ensimmäisen tiedot keskustelun laajentaminen 11
Huomioita lapsen läsnäolosta (fyysinen taso) Nuoren selvityksen aikana tapaamisia voi olla useita (verkostotapaamisia ja akuutin tilanteen selvittelyä) Pieni lapsi tavataan henkilökohtaisesti keskimäärin kerran keskeinen prosessi luodaan aikuisten kanssa, eikä yhteenvetotapaamista pystytä pitämään Lapsen asema selvityksen päättyessä tai asiakkuuden alkaessa (mahdollinen siirto suunnitelmalliseen työhön) on epäselvä 12
Huomioita lapseen kohdistuvasta huolesta ja huolten puhumisesta lapsen kanssa Lapseen kohdistuvasta huolesta puhutaan vanhempien kanssa (diskursiivinen taso) Vanhempien ja muiden aikuisten huolista (ilmoituksessa tai muutoin esiin tulleet) keskustellaan ainakin isompien lasten kanssa (kommunikatiivinen taso). Lapsilla oli jonkin verran mahdollisuuksia kertoa omia näkemyksiään, mutta lapsen omat huolet tulevat kysytyiksi ja kuulluiksi heikosti tai vain osittain. 13
Huomioita tiedon keräämisestä lapsesta selvityksen aikana Lapsesta kerätään tietoa selvityksen aikana (faktinen taso) Tiedon rakentumiseen osallistuvat parhaimmillaan lapsi, vanhemmat sekä useat eri yhteistyötahot Lapsen itse määrittämät tarpeet ja kertoma tieto arjestaan on niukkaa Jos arvion lopputulos on selkeä (alkaako asiakkuus vai ei), lapsesta ja lapsen kanssa kerättävä tieto on vähäistä 14
Aikuisten huolet ja lasten osallisuus VAH- VUUDET VOIMA- VARAT AIKUISTEN HUOLET LAPSESTA OSALLI- SUUS 15
Voimavarat, vahvuudet ja osallisuus VAH- VUUDET LASTEN OMAT HUOLET VOIMA- VARAT OSALLI- SUUS AIKUIS- TEN HUOLET 16
Lapsen osallisuus arvioinnissa tulokset kootusti 1. Lapset tavataan selvityksen aikana, heillä on pääsääntöisesti omat tapaamiset. Prosessi on auttava, arvioiva ja ihmissuhdetta rakentava. 2. Vanhempien ja muiden aikuisten huolet (jotka on mainittu ilmoituksessa tai muut) keskustellaan lapsen kanssa. Lapsen omat huolet tulevat kysytyiksi ja kuulluiksi heikosti ja osittain. 3. Lapsen itse määrittämät tarpeet ja kertoma tieto arjestaan ei tule läpi tai tieto on niukkaa. 4. Jos päätös lastensuojelutarpeesta on selvä, lapsesta kerättävä ja lapsen kanssa käsitelty tieto on niukkaa. 17
Selvityksen käytäntöjä nyt ja 2000 -luvun alussa Nyt Käytännöissä korostuu sujuva prosessi. Tietoa kerätään niukasti ja sen verran, että arvio asiakkuudesta voidaan tehdä. Palvelun aloitus mahdollisesti vasta arvioinnin jälkeen. Lapsen suojelu umpimähkäiseltä prosessilta selvityksen aikana ei ole aikaa tavata ja mahdolliset katkokset tiimistä toiseen siirtymisen vuoksi. 2000 -luvun alussa Lapsen arjen ja elämäntilanteen kokonaisvaltainen selvittäminen yhdessä lapsen ja hänen läheisten kanssa. Lapsen kohtaaminen ja oma näkemys keskiössä. Palvelua tarvittaessa rinnakkain arvioinnin kanssa arviointi auttavana työnä. Työskentely lapsen kanssa on prosessi. Sama työntekijä tekee arvioinnin ja jatkaa suunnitelmallisen työntekijänä. 18
Pohdintaa lapsikeskeisen työn näkökulmasta Lapsen osallisuuden prosessi Työskentely lapsen kanssa tulisi olla jatkumo, jona aika rakennetaan yhdessä näkemystä ja ymmärrystä lapsen arjesta Lapsen kohtaamiset Yksi lapsen tapaaminen luo tilanteeseen monia jännitteitä sekä tietopaineita, jolloin lapsen auttava kohtaaminen kärsii Lapsen tiedon asema Lapsi voi olla tiedolta suojeltavan positiossa Jos ei voida taata lapsiystävällistä työskentelyä, lapsi jää kohtaamatta 19
Lapsikeskeisyyden ristiriita Lapsen paikka osana arviointia on sekä vahvistunut että kaventunut! Lastensuojelulaki korostaa entisestään lapsen osallisuutta (30 ), mutta toimintaympäristö vaatii arviointia ja aikarajoissa pysymistä. Suojelun ja osallisuuden uudenlainen jännite 20
Sosiaaliseen ongelmaan vastaaminen KOHDE SOSIAALINEN ONGELMA INTERVENTIO POSITIIVISENA KOETTU INTERVENTIO NEGATIIVISENA KOETTU INTERVENTIO VAIKUTUS Kuuluminen joukkoon Tavallisuus Arvokkuus/ arvottomuus Pystyvyys Tarkoituksellisuus Elämän merkityksellisyys Muutos ja sen mahdollisuus Tiina Muukkonen 21