Suomalaisen lihaketjun kannattavuus ja kansainvälinen kilpailukyky Jyrki Niemi MTT
Mitä on kannattava yritystoiminta? Yritystoiminta on kannattavaa silloin, kun saatavat tuotot peittävät tuotantotoiminnan hyväksi tehdyistä uhrauksista aiheutuneet kustannukset Yrityksen kilpailukyky voidaan pitkälti samaistaa yrityksen kannattavuuteen Kannattavuus on yrityksen kilpailukyvyn rahamittainen vastike
Onko lihantuotanto ollut kannattavaa bisnestä viime vuosina?
LIHANTUOTANTO- TILOJEN TULOSLUKUJA MTT seuraa maatalousyritysten kannattavuuskehitystä kirjanpitotiloilta saatavien yrityskohtaisten tulos- ja taselaskelmien perusteella www.mtt.fi/taloustohtori Yritysten tulosta kuvaavia tunnuslukuja Yrittäjätulo (maataloustulo) - yrittäjän omalle työlleen ja pääomalleen saama korvaus Yrittäjänvoitto - yrityksen euromääräinen (absoluuttinen) kannattavuus - lasketaan vähentämällä kokonaistuotosta kaikki tuotantokustannukset Kannattavuuskerroin - kuinka suuri osa palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta saavutetaan
Päätoimisten sikatilojen tulos- ja kannattavuuskehitys 1000 300 250 200 150 100 50 0 Myyntituotot Tuet Kustannukset Yrittäjäperheen palkkavaatimus Oman pääoman korkovaatimus Maatalouden yrittäjätulo Yrittäjänvoitto/-tappio -50 Lähde: MTT:n kannattavuuskirjanpitoaineisto
Päätoimisten naudanlihatilojen tulos- ja kannattavuuskehitys 1000 350 300 250 200 150 100 50 Myyntituotot Tuet Kustannukset Yrittäjäperheen palkkavaatimus Oman pääoman korkovaatimus Maatalouden yrittäjätulo Yrittäjänvoitto/-tappio 0-50 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: MTT:n kannattavuuskirjanpitoaineisto
Päätoimisten emolehmätilojen tulos- ja kannattavuuskehitys 1000 125 100 75 50 25 0 Myyntituotot Tuet Kustannukset Yrittäjäperheen palkkavaatimus Oman pääoman korkovaatimus Maatalouden yrittäjätulo Yrittäjänvoitto/-tappio -25-50 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: MTT:n kannattavuuskirjanpitoaineisto
KANNATTAVUUDEN SEURANTA Kannattavuuskerroin - kuinka suuri osa palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta saavutetaan YRITTÄJÄTULO (korvaus omalle työlle ja pääomalle) VILJ.PERHEEN + OMAN PÄÄOMAN PALKKAVAATIMUS KORKOVAATIMUS Vuonna 2010 14 /h 5 %
Kannattavuuskehityksen vertailu tuotantosuunnissa Kannattavuuskerroin 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 14 /h tuntipalkka ja 5%:n korko omalle pääomalle Emolehmätilat Naudanlihatilat Lypsykarjatilat Sikatilat Viljatilat Kaikki tilat 0,2 0,0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: MTT:n kannattavuuskirjanpitoaineisto
Sikatiloilla viljan ja lihan hinnan suhde keskeisessä roolissa! Ohran ja sianlihan hintakehitys 1995-2012 Sianliha, /100 kg 220 200 Ohra, /t 220 200 180 160 140 120 Sianlihan hinta 180 160 140 120 100 80 60 Ohran hinta 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Ohran hinnan tilastoinnissa muutos viikosta 28/2009 lähtien. 100 80 60 Lähde: MTT;Tike
Kannattavuus vaihtelee suuresti tilojen välillä Kannattavuuskertoimen hajonta tuotantosuunnittain 2010 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0 9. desiili yläkvartiili keskiarvo mediaani alakvartiili 1. desiili -0,50 Vilja Puutarha Muu kasvinviljely Lypsykarja nautakarja Muu Sikatalous Kaikki tilat Lähde: MTT:n kannattavuuskirjanpitoaineisto
Kannattavuusseurannan kehittäminen! (1) Kannattavuuseroja selittävät tekijät tila- ja aluetasolla - Järjestelmät ja palvelut, joilla analysoidaan kannattavuuden muutoksia selittävien tekijöiden suhteellista merkitystä eri tuotantosuunnissa. Näitä selittäviä tekijöitä ovat muun muassa tuotteiden ja tuotantopanosten hinnat, maataloustuet, tuottavuus ja toiminnan laajuus (2) Johtamiskäytäntöjen vaikutus maatilan menestykseen - Järjestelmät ja palvelut, jotka analysoivat numeromassasta tilojen kannattavuuteen ja tuottavuuteen vaikuttavien eri tekijöiden painoarvoa ja merkitystä sekä johtamiskäytäntöjen vaikutuksia kannattavuuteen (3) Maatalousyrittäjien talousalan benchmarkkausmahdollisuuksien parantaminen - Järjestelmät ja palvelut, joilla tavalliset suomalaiset maatalousyritykset voivat vertailla taloudellisia tuloksiaan vastaaviin yrityksiin Suomessa ja muualla EU:ssa sekä löytää näin syitä mahdollisesti heikompiin tuloksiin
Suomalaisen lihaketjun kansainvälisen kilpailukyvyn analysointi Lihaketjun kilpailukyky-seminaari
Kilpailukyvyn merkitys Kilpailukyky on elintärkeä asia koko suomalaiselle lihaketjulle. Kilpailukyvyn nostaminen ei ole ainoastaan teollisuuden vaan ketjun kaikkien osien yhteinen asia. Suomalaisen lihaketjun pärjääminen koti- ja ulkomaanmarkkinoilla on tulevien vuosien suurin haaste. Suomalaisen lihaketjun kilpailukykyä on relevanttia tarkastella kolmella eri tasolla: o Kotimaan markkinoilla (kotimaiset vs tuontituotteet) o Lähialueen markkinoilla (vertailu naapurimaihin, Itämeren alue) o Maailman markkinoilla (kansainvälinen vertailu)
Kilpailukyvyn vertailu MTT Taloustutkimuksessa on koottu kattava mittaristo, jolla Suomen elintarvikeketjun kilpailukykyä voidaan mitata ja verrata muiden maiden vastaaviin lukuihin. Mittaristo sisältää kilpailukyvyn viidellä osa-alueella 16 tunnuslukua. Tuottavuus Ulkomaankauppa Labour productivity Capital productivity Total factor productivity (TFP) Balassa indices (RCA) Export share in sales revenues Market share as proportion in food imports in highlighted markets e.g. EU-27, Russia Taloudellinen suorituskyky, markkina- ja omistusrakenteet Profitability ratio (net profit to sales revenues) Concentration in the industry (CR4) Farm structure, average farm size Price development Share of foreign vs. domestic ownership in company capital Kasvu Innovaatio Growth of meat industry sales revenues Growth of meat production value Growth of meat exports R&D expenses/value added R&D expenses/sales revenues
Lihaketju Tuottavuus Suomen lihateollisuuden jalostusarvo 135 130 Vauhdikas kasvu vuoteen 2002 saakka, (3,4% vuosittain) 125 120 sen jälkeen: stagnaatio 115 110 105 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Lihaketju Tuottavuus Lihateollisuus työpanos ja työn tuottavuus 160 150 Työn tuottavuuden nopea kasvu: 3% vuosittain 140 130 Työn tuottavuus Työpanokset (h) 120 110 Työpanoksen käytössä jyrkkä lasku 1998 jälkeen, - 2,5% vuosittain 100 90 80 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Lihaketju Tuottavuus 140 130 Lihateollisuus pääoman tuottavuus Pääomapanoksen erityisen nopea kasvu vuodesta 2004, 5,5% vuositasolla 120 Pääoman tuottavuus 110 Pääomapanokset 100 90 Pääoma tuottavuuden nousu vuoteen 2004 saakka Jyrkkä lasku 2004 jälkeen 80 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Lihaketju Tuottavuus 150 Lihateollisuus kokonaispanokset 140 130 Työn korvaaminen pääomalla erityisesti vuodesta 2004 120 110 100 Koko ajanjaksolla kokonaispanoksen taso melko vakaa, lievästi laskeva Työpanos (h) 90 Pääomapanos Kokonaispanos 80 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Tuottavuus Lihateollisuus kokonaistuottavuus (TFP) 150 140 130 120 110 TFP tasoittui melko pysyväksi 2004 jälkeen 100 90 80 Kokonaistuottavuus Jalostusarvo (VA) Kokonaispanos Kokonaistuottavuden tasainen kasvu 1995-2004 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
Kilpailukyvyn vertailu MTT Taloustutkimuksessa on koottu kattava mittaristo, jolla Suomen elintarvikeketjun kilpailukykyä voidaan mitata ja verrata muiden maiden vastaaviin lukuihin. Mittaristo sisältää kilpailukyvyn viidellä osa-alueella 16 tunnuslukua. Tuottavuus Ulkomaankauppa Labour productivity Capital productivity Total factor productivity (TFP) Balassa indices (RCA) Export share in sales revenues Market share as proportion in food imports in highlighted markets e.g. EU-27, Russia Taloudellinen suorituskyky, markkina- ja omistusrakenteet Profitability ratio (net profit to sales revenues) Concentration in the industry (CR4) Farm structure, average farm size Price development Share of foreign vs. domestic ownership in company capital Kasvu Innovaatio Growth of meat industry sales revenues Growth of meat production value Growth of meat exports R&D expenses/value added R&D expenses/sales revenues
Suomalaisen lihaketjun haasteet Kilpailukyvyn ylläpitäminen vaatii muutosvalmiutta kaikilta ketjun toimijoilta - miten turvata kannattavan liiketoiminnan jatkuminen? tuottavuuden parantaminen edelleen keskeistä tarvitaan myös uusia tuotteita ja palveluratkaisuja Edellytyksenä ketjun voimavarojen ja osaamisen yhdistäminen vahvojen verkostojen, klustereiden luominen yhteiskunnan, poliittisten päättäjien, tutkimuksen ja yritysten välinen yhteistyö keskeisessä roolissa Haasteena osapuolten sitouttaminen ketjun kokonaisedun tavoitteluun
Suomalaisen lihaketjun kilpailukyky VAHVUUDET puhdas ympäristö ja terveet tuotannontekijät makean veden varannot laatuketjun hyvä hallinta tuote- ja tuotanto-osaaminen (tutkimus- ja kehitystyö) kuluttajien vahva luottamus suomalaisiin lihatuotteisiin HEIKKOUDET epäedulliset luonnonolosuhteet pitkät etäisyydet, tuntemattomuus heikko tilarakenne korkeat tuotantokustannukset ja heikko kannattavuus pienet kotimarkkinat tuen suuri osuus alkutuotannon tulonmuodostuksessa MAHDOLLISUUDET lihatuotteiden kysynnän vahvistuminen maailmalla lihan hyvien tuotantotapojen kaupallistaminen kuluttajille uusien lisäarvotuotteiden kehittäminen ketjun voimavarojen ja osaamisen yhdistäminen UHKAT markkina- ja hintariskien merkittävä kasvaminen tuotantopanosten hintojen nousu vähittäiskaupan keskittyminen (lihantuottajien neuvotteluaseman heikentyminen) kuluttajien muuttuvat preferenssit (lihan kulutuksen vähentyminen)
w w w. m t t. f i MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki puh. 020 772 004 s-posti: MTT Taloustutkimus, etunimi.sukunimi@mtt.fi www.mtt.fi/mttl Julkaisuja 111 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2011