Talouden/toimialojen rakenteet Tuottavuus Ulkomaankauppa Kasvu. Yritykset. Sidosryhmät

Transkriptio

1 Csaba Jansik

2 Talouden/toimialojen rakenteet Tuottavuus Ulkomaankauppa Kasvu Yritykset Sidosryhmät

3 Yritys- ja sidosryhmähaastattelut Suomessa ja verrokkimaissa on tehty yhteensä lähes 60 yritys- ja sidosryhmähaastattelua Yritykset Sidosryhmät Aika touko-syyskuu touko-kesäkuu toukokuu Kesä- ja marraskuu

4 On helppoa ja kätevää turvautua säästämisen keinoihin Olemme vyön kiristämisen mestareita Tuottavuutta voi myös kasvattaa myymällä enemmän ja kalliimmalla, yläriviä kasvattamalla

5 Kasvu on kilpailukyvyn merkki kutistuminen kielii sen puutteesta Yritysten kasvu summautuu toimialan kasvuksi Kotimaan elintarvikemarkkinat ovat kypsät Markkinat konsolidoituvat jatkuvasti; pienyrityksiä menee nurin ja jonnekin se kulutus siirtyy. Nollasummapeliä. (Teollisuus)

6

7 Vienti tai etabloituminen Etabloituminen Erilaistuminen Ruoan arvostuksen nostaminen Suomen elintarvikeketjun kaikkien osien kesken

8

9 e Miljd. EUR Maatalous ja elintarviketuotteiden ulkomaankauppatase on vajoamassa Ruotsin tapaan Lähde: Eurostat, Comext aineisto.

10 Lähde: Eurostat, Comext aineisto. Miljd Miljd Korkeasti jalostetut, brändätyt tuotteet Puolivalmisteet Venäjän tilanne verotti Suomen Maataloustuotteet vientiä eniten Miljd. Miljd. 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0

11 Miljd Miljd Miljd. 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1,6 1, Miljd. Lähde: Eurostat, Comext aineisto. Korkeasti jalostetut, brändätyt tuotteet Puolivalmisteet Maataloustuotteet

12

13 Kauran vs kauratuotteiden (mylly) vienti Viennin volyymi tuhat t 600 Suomi tuhat t 600 Ruotsi tuhat t 600 Saksa tuhat t 600 Iso-Britannia Jalostettu kaura Jalostettu kaura Jalostettu kaura Jalostettu kaura 500 Kaura 500 Kaura 500 Kaura 500 Kaura Lähde: Eurostat

14 Kauran vs kauratuotteiden (mylly) vienti Viennin arvo milj Suomi Jalostettu kaura Kaura milj Ruotsi Jalostettu kaura Kaura milj Saksa Jalostettu kaura Kaura milj Iso-Britannia Jalostettu kaura Kaura Lähde: Eurostat

15 Kauran vs kauratuotteiden (mylly) vienti Yksikköhinnat Lähde: Eurostat Suomi Ruotsi Saksa Iso-Britannia Suomi Ruotsi Saksa Iso-Britannia Kaura Kauratuotteet EUR/t EUR/t

16

17

18 Alankomaat Saksa Ranska Espanja Belgia Italia Iso-Britannia Puola Tanska Irlanti Ruotsi Suomi 5,1 7,1 13,5 6,8 25,1 21,9 0,2 17,4 22,7 10,7 15,3 7,8 6,8 1,6 2,6 81,4 78,0 69,2 59,8 35,9 40,4 35,0 34,8 83,6 Vienti Ulkomaisten sijoitusten kanta miljardi EUR Lähde: OECD FDI aineisto, Eurostat, Comext aineisto.

19 Etabloitumisintensiteetti (%) Lähde: omat laskelmat, OECD FDI aineisto, Eurostat, Comext aineisto Alankomaat Tanska Iso-Britannia Irlanti Ruotsi Suomi Belgia Ranska Italia Espanja Puola Saksa Vienti-intensiteetti (%)

20

21 Suomen vientiintensiteetti on matalin 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Tanska Saksa Ruotsi Suomi

22

23 Elintarvikeviennin menestystekijät raaka-aineen saatavuus pirstoutuneet toimialat suuret volyymit kustannustehokkuus ketterät pk-yritykset maan hyvä maine turvallisuus kansainvälistynyt vähittäiskauppa luotettavuus joustavat työmarkkinat Euroopan kilpailluimmat vähittäiskauppamarkkinat yritysvetoinen viennin edistäminen

24 Elintarvikeviennin menestystekijät monipuoliset elintarvikevalmisteet vahva viljaklusteri makeiset, viljatuotteet juomat brändäys maailmanlaajuinen jakelu

25

26

27

28 Lisäksi Tanskan lippu maitolihatuotteilla sekä kananmunilla ja vihanneksilla Saksassa ei kotimaisen ruoan alkuperämerkintää

29 Maakunnat ja osavaltiot erottuvat hyvin toisistaan Pitkiä etäisyyksiä Lähiruoan mahdollisuudet aina kiinni vähittäiskauppaketjuista ja isojen käyttäjien hankinnasta Melko merkityksetön Tanskassa

30

31 8% 7% 6% 7,6 % 7,1 % 6,5 % 6,0 % 5% 4,4 % 4% 3% 3,4 % 3,0 % 2,5 % 2,2 % 2,2 % 1,8 % 1,8 % 1,7 % 2% 1,5 % 1% 0% Saksassa maailman suurimmat luomumarkkinat, itsenäisiä ketjuja Tanskassa tuoteryhmästä riippuen jopa 30% Ruotsin vuosittaisen myynnin kasvu 40%

32 Tanskassa luomun kehittäminen on poliittinen valinta Vaikutetaan tarjontaan ja kysyntään Yksityissektori on saatu mukaan

33 Vastuullisuus on tärkeää kotimaassa ja lähialueilla, mutta globaaleilla markkinoilla vastuullisuus ei ole myyntiargumentti, asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan siitä yhtään ylimääräistä. (Tanska teollisuus) Luomu, GM-vapaa, laktoositon, gluteeniton, kasvis, proteiini, paikallinen, PL, tuotantotavat, vastuullisuuden eri osa-alueet, eettisyys, eläinten suojelu, ympäristö, jalanjäljet, jäljitettävyys ym.

34

35 Tapaus Ruotsin lihaketju: arvon lisääminen yhteistyöllä

36 Laukaisijana kriittisesti heikentynyt omavaraisuusaste % Sianliha Lähde: omat laskelmat Jordbruksverketin aineistosta

37

38 Siksi ruotsalaisjoulukinkku on muutama kruunu kalliimpaa Ruotsalaisen lihan arvotekijöitä: 1. Ruotsalainen eläinsuojelu on maailman kärkeä 2. Ruotsalaisessa kinkussa ei ole salmonellaa 3. Ruotsalaiset possut saavat vähiten antibiootteja koko EU:ssa 4. Ruotsalaisilla porsailla on saparot tallella 5. Ruotsalaiset porsaat ylläpitävät perinteistä maalaismaisemaa 6. Ruotsalaiset porsaat tuovat työpaikkoja Ruotsiin

39 Lihasta tärkeimpiä myyntiargumentteja Ruotsin markkinoilla

40 Lihan arvon ja arvostuksen nostamisesta leijonaosan otti vähittäiskauppa

41

42 Maatalouden kannattavuuskerroin 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0-0,1-0,2-0,3-0,4-0,5 Saksa Tanska EU Suomi Ruotsi Yrittäjätulo tuotantosuunnittain Tiloja edustettuna yhteensä, kpl Viljelyala keskimäärin, ha 56,6 61,9 Eläinyksiköt keskimäärin 25,4 26,8 Viljanviljely, Kasvihuonetilat, Lypsykarja, Muu nautakarja, Sikatalous, Siipikarjatalous, Kaikki tilat, Lähde: Luke, Taloustohtori, FADN dataset

43 Espanja Kypros Italia Portugali Unkari Belgia Saksa Koratia Puola Ranska Bulgaria Tsekki Alankomaat Viro Slovakia Iso-Britannia Itävalta Irlanti Tanska Luxemburg Romania Latvia Liettua Slovenia Suomi Ruotsi mg/pcu* Antibioottien käyttö EU maiden kotieläintoutannossa Tanskan ja Ruotsin viestinnästä on otettava opiksi Lähde: Sixth ESVAC report 2016, Table 6, p. 33. *sales in mg/pcu, population correction unit

44

45

46 Kuluttajien hintaherkkyys Kaupan omat merkit kasvattavat osuuttaan Discounterit jatkavat voittokulkuaan paitsi konseptin kotimaassa. Saksassa palvelujen merkitys kasvaa, hintojen merkitys vähenee. Discounterit pehmentävät konseptiaan. Ajatuksena on neuvoa kuluttajaa syömään fiksummin ja arvostamaan ruokaa.

47

48

49 Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien osuus kuluttajien tulosta 0% 5% 10% 15% 20% 25% Liettua Viro Latvia Unkari Slovakia Portugali Puola Tsekki Kreikka Slovenia Italia Espanja Ranska Belgia Ruotsi Suomi EU28 Alankomaat Tanska Saksa Itävalta Irlanti Luxemburg Iso-Britannia Lähde: OECD 11,3 % 10,5 % 9,9 % 9,5 % 9,4 % 8,4 % 20,7 % 18,8 % 18,2 % 17,8 % 17,0 % 16,9 % 16,6 % 16,6 % 15,4 % 14,2 % 13,4 % 13,3 % 13,3 % 12,5 % 12,4 % 12,4 % 11,7 % 23,4 % Kaikki säästävät vaikka ei tarvitsisi. (Kauppa)

50 Kasvu viennistä Lisäarvotuotteet Jalostusasteen nostaminen Yhteistyö ketjun sisällä Asenne: aloitteellisuus ennakkoluulottomuus määrätietoisuus kielitaito avoimuus rohkeus Myynti ja markkinointiosaaminen ja koulutus Nuoret mukaan alaan Yhteistyö viennin edistämiseksi: Viranomaiset, yritykset, edustustot Ruoan ja elintarvikeketjun arvostuksen lisääminen

51

52

53

54