Lohjan aseman seudun kyläsuunnitelma

Lohjan aseman seudun kyläsuunnitelma 2014 1

SISÄLLYS Johdanto 2 Lohjan asemanseudun historiaa 2 Toiminta ja palvelut 6 Tiedottamisen kanavat: 8 Ympäristö 8 Vesi- ja jätevesihuolto 12 Kaavoitustilanne 12 Alue taajamaosayleiskaavassa 12 Lohjan aseman alueen SWOT-analyysi 14 Heikkoudet 14 Vahvuudet 14 Mahdollisuudet 15 Uhat 15 Ehdotuksia 16 Lohjan Aseman seudun kyläsuunnitelma 2014 Aseman seudun asukasyhdistys ry Koonnut: Aseman seudun kyläsuunnittelutyöryhmä Taitto: Lohjan kylät ry / Läntistä lähidemokratiaa hanke Painopaikka: Lohjan painotuote Oy

Johdanto Lohjan Aseman seudun kyläsuunnitelmaa päätettiin lähteä toteuttamaan keväällä 2014. Yhdistys on perustettu vasta keväällä 2013 ja yhdistyksen hallitus piti kyläsuunnitelmaa ja siihen liittyvää kyläkyselyä hyvänä tapana kerätä alueen asukkaiden ideoita ja ajatuksia yhteen. Suunnitelman avulla on hyvä suunnitella ja kehittää yhdistyksen toimintaa eteenpäin. Kyläsuunnitelmatyö aloitettiin kevättalvella pidetyssä ideointi-illassa Mäntynummen Yhtenäiskoulun tiloissa. Tilaisuuteen osallistui kolmisenkymmentä asukasta ja ideoita saatiin paljon kasaan. Samalla koottiin kyläsuunnittelutoimikunta, johon hallituksen lisäksi tuli kaksi muuta alueen asukasta. Kyläsuunnittelutoimikunta työsti kyläkyselyn, johon asukkailla oli aikaa vastata touko-kesäkuussa. Kysely oli yhdistyksen nettisivuilla ja paperiversioita sai muutamasta alueen yrityksestä. Kyselyjä jaettiin myös Kevätkivat-tapahtumassa. Vastauksia tuli kohtuullinen määrä, mutta ne olivatkin sitten täynnä asiaa. Kyselyn perusteella huolenaiheiksi nousivat mm. liikenneturvallisuus, yleinen siisteys, harjuluonnon ja Kyläsuunnitelmaa varten koottiin tietoa mm. alueen asukasmääristä ja kaavoituksesta sekä tilattiin katsaus alueen historiaan historioitsija Torsti Saloselta. Kyläsuunnitelma antaa meille katsauksen alueeseen tällä hetkellä ja toimii aktiivisesti käytettynä työvälineenä alueen kehittämisessä. Lohjan asemanseudun historiaa Kylän synty Esihistorian varhaisempina kausina Lohjan nykyisen rautatieaseman ympäristö oli metsäistä metsästysaluetta, jota harjun länsipuolella Lohjanjärven rannoilla asunut väestö käytti. Vesistön puuttuminen sekä maaperä eivät houkutelleet alueelle pysyvää asutusta ennen kuin rautakaudella ajanlaskun alun jälkeen, jolloin sinne syntyi kylä nimeltä Ventelä. Nimi saattaa viitata Itämeren etelärannalla asuneeseen slaavilaisperäiseen vendien kauppakansaan, jonka jäsenet kävivät myös Suomen etelärannikolla rautakauden loppupuolella. Koska tärkein vanha kauppatie Hämeeseen kulki Lohjanvesistön ja Lohjanharjun reittiä, on mahdollista, että joku vendiläisistä olisi asettunut asumaan reitin varrelle ja antanut nimensä kylälle. Nimi saattaa myös tulla kylän varhaisen asukkaan nimestä. Ventelän kylässä oli vuonna 1540 neljä maatilaa, joiden pienet pellot olivat nykyisen Asemanpellon alueella. Niittyä oli myös runsaasti varsinkin Munkkaanojan laakson ympäristön kosteilla alueilla. Kaskiviljelyä harjoitettiin peltoja ympäröivissä metsissä ainakin 1700-luvulle saakka. Tiloista kaksi yhdistettiin 1500-luvun lopulla, ja siitä tuli ratsutila eli rustholli. Se tarkoitti, että tilalla oli varaa varustaa ratsumies armeijaan, jonka vastineeksi se sai verohelpotuksia. Vuodesta 1681 lähtien tätä kylän suurinta tilaa kutsuttiin Nummelaksi. Kaksi muuta tilaa olivat nimeltään Alitalo ja Ylitalo. virkistysalueiden säilyttäminen ja huoli palveluiden siirtymisestä mäen päälle Lempolan ostoskeskukseen. Positiivisia asioita oli mm. asutuksen kehittyminen maltillisesti vuosikymmenien saatossa ja tätä kautta jatkuva tasainen muuttoliike, lähikoulut, alueen rauhallisuus, uusi kahvila asemarakennuksessa ja asukasyhdistyksen toiminta. Laakspohjan kartanon alaisuuteen Harjun toiselle puolelle perustettiin vuonna 1556 Laakspohjan kuninkaankartano, joka vuodesta 1563 lähtien oli aatelisten omistuksessa. Ventelän kohtaloksi koitui kartanon pyrkimykset kasvattaa maaomaisuuttaan. Jo 1500-luvun lopulla kartanon isännät esiintyvät maanomistajina Ventelässä, ensimmäisen kerran Johan Boose vuodesta 1571 lähtien. Hänen vävynsä eversti Claes Slang omisti Laakspohjan lisäksi myös kaksi Ventelän taloista. Hänen tyttärensä Anna Slangin mies ratsumestari Henrik Sabelstierna lunasti loputkin Ventelän maista vuonna 1672. Ratsumestarin kuoleman jälkeen 2

leski Anna menetti Laakspohjan ja muutti vuonna 1681 Nummelan rustholliin Ventelään. Anna Slangin kuoltua Ventelän tilat osti hänen sukulaisensa majoitusmestari Carl von Lindelöf. Hänen kuoltuaan vuonna 1705 Laakspohjan omistaja kenraalitar Johanna Welling lunasti Ventelän, joka oli jälleen kartanon alainen. Kun Wellingit myivät Laakspohjan vuonna 1728 Ventelä jäi heille ja kylän viimeinen itsenäisyys kesti vuoteen 1761, jolloin kartanon uudet omistajat Armfeltit ostivat Ventelänkin. Siitä lähtien Ventelän tilat kuuluivat Laakspohjan kartanolle ja omistajat asuivat harjun toisella puolella. Nummelan, Alitalon ja Ylitalon tilojen toiminnasta vastasivat tilanvuokraajat eli lampuodit, jotka maksoivat viljelyoikeudestaan kartanolle. 1890-luvulla Ventelän kyläkin hävisi asiakirjoista, kun se liitettiin hallinnollisesti osaksi Laakspohjaa. Nummelan rakennukset olivat olemassa aina 1900-luvun alkukymmenille saakka. Niissä asui kartanon työväkeä ja suuressa navetassa oli osa kartanon karjasta. Nummelan tilakeskus sijaitsi nykyisen radan itäpuolella Ratapihantien ja Urheilijantien risteyksen paikkeilla. 1500-luvulla. Tämä tie johti Lohjan kirkolta Ventelän kautta Vihtiin, Lopelle, Janakkalaan ja edelleen Hämeenlinnaan. Tie ei kuitenkaan merkinnyt kylälle muuta kuin kauttakulkijoita sekä helppoa kulkemista niin rannikon kuin sisämaan suuntaankin. Varsinaisen muutoksen toi Hyvinkää Hanko rautatie valmistuttuaan vuonna 1873. Radan rakennutti yksityinen venäläinen yhtiö, joka suunnitteli Hangosta Pietarin ulkosatamaa. Hanke ei kuitenkaan kannattanut ja jo vuonna 1875 rautatie ostettiin osaksi valtionrautateitä. Lohjan kirkonkylää sekä Nummen ja Siuntion suuntaa palvellut rautatieasema sijoitettiin Ventelään, josta oli tieyhteys Nummen suuntaan. Oikotie asemalta harjun yli Nummentielle valmistui 1870-luvun lopulla. Rautatien myötä rakennettiin asema sekä asuinrakennuksia rautatieläisille. Lisäksi tarvittiin kestikievari, josta sai kyydin Lohjan kirkolle tai Nummen ja Siuntion suuntaan. Nummelan rusthollin maalle alkoi syntyä uutta asutusta, joka palveli sekä rautatietä että maanteitse matkaavia. Asema vilkastui, kun vuonna 1907 Hjalmar Linder rakennutti sinne kapearaiteisen sähkörautatien Lohjan kirkonkylän Rautatie tulee Ventelä oli sijainnut tärkeän yhteyden varrella jo vuosisatojen ajan. Esihistorialliselle hämäläisten kauppareitille oli syntynyt tieyhteys viimeistään Pitkäniemeen valmistuneelta selluloosatehtaaltaan. Tehdasta varten rakennettiin kookas varastorakennus, joka on edelleen jäljellä Plastexin tehtaan ja rautatien välisellä alueella toimittuaan vuosikymmenien ajan Osuuskauppa Seudun käytössä. Sähkörautatie kuljetti myös matkustajia. 3

Kapearaiteinen rautatie korvattiin 1927 harjun poikki kaivetulla satamaradalla. Samaan aikaan rakennettiin uusi, edelleen jäljellä oleva asemarakennus ja alkuperäinen asematalo siirrettiin pari sataa metriä etelään sekä muutettiin asunnoiksi. Nekin ovat siinä muodossaan yhä jäljellä Venteläntien ja rautatien välissä. Ratapihaa laajennettiin ja sen pohjoispuolelle rakennettiin kaksi uutta rautatiehenkilökunnan asuintaloa sekä punatiilinen veturitalli. Aseman seutu teollistui Rautatieaseman ympäristöön syntyi Suomen itsenäistymisen jälkeen pääasiassa Lohjan seudun maataloustuottajien omistamaa teollisuutta. Laakspohjan kartanolla oli ollut alueella saha jo 1800-luvun lopulla ja kartano oli mukana myös käynnistämässä Lohjan maidonmyyntiosuuskunnan meijeriä vuonna 1918. Meijeriosuuskunnan nimeksi tuli myöhemmin Tuotekunta ja Etelän Maitokunta. Nykyinen Bonne-Juomat Oy:n omistuksessa oleva meijerirakennus valmistui vuonna 1949. Maidon jalostaminen siellä päättyi vuonna 1996. Tuotekunnalla oli ratapihan vierellä myös mylly. Vuonna 1919 perustettiin teurastamo, jonka laitokset rakennettiin vaiheittain radan itäpuolelle. Länsi-Uudenmaan Osuusteurastamon nimellä se toimi vuoteen 1967 saakka ja valmisti myös erilaisia lihajalosteita. Teurastamolla, meijerillä ja myllyllä oli yhteinen johto. Pitkäaikaisena toimitusjohtajana, eräänlaisena aseman patruunana oli 1930-luvulta 1960-luvulle kauppaneuvos Eino Karrakoski, (1901-1986) joka asui entisestä Talluddin torpasta laajennetussa talossaan meijerin ja teurastamon välissä. Vaalea puutalo on yhä jäljellä ratapihan alikäytävän vieressä. Tuotantolaitokset toivat rautatieaseman ympäristöön uusia asukkaita ja asutus levisi radan yläpuolelta myös sen alapuolelle. Jo1920-luvun lopulla Lohjalla puhuttiinkin leikillisesti Ventelän kaupungista. Osuustoiminnallisten yritysten rinnalle tuli yksityistä teollisuutta, kun vuonna 1943 muovitehdas Plastex Oy muutti Helsingistä Lohjalle. Sen naapurissa toimi 1940-luvun lopusta 1980-luvulle Paavolaisten perheen puusepäntehdas Rakentajain Puusepät / Omarakenne Oy, joka teki muun muassa valmistaloja. Teurastamon toiminnan loputtua sen tiloissa on toiminut monenlaista yritystoimintaa, kauimmin Rohto Oy:n lääketehdas 1970-1990-luvulla. Asukkaat tarvitsevat palveluja Rautatieasemaa vastapäätä varta vasten rakennetussa talossa avattiin vuoden 1876 alussa kestikievari, josta tarjoilun lisäksi saatiin kyyti Lohjan kirkolle sekä Nummen ja Siuntion suuntaan. Kievarista tuli tärkeä kokoontumispaikka, jossa muun muassa pidettiin säätyvaltiopäivien aikana kihlakunnan talonpoikien valtiopäiväedustajan valitsijakokouksia. Kievari toimi 1920-luvun alkuun saakka, jolloin taksit sekä linja-autoliikenne veivät siltä kyydin tarvitsijat. Vuonna 1926 perustettu SOK:lainen Osuuskauppa Seutu osti talon sivumyymälälleen ja 1950-luvun lopulla tontille rakennettiin osuuskaupan uusi myymälä. Ensimmäiset yksityiskaupat avattiin 1920-luvun alussa ja vuonna 1926 alueelle tuli myös ensimmäinen osuuskauppa, kun OTK:lainen Lohjan Osuuskauppa, sittemmin Osuusliike Keko osti yksityisen kauppiaan talon Immulan tienhaarasta. Liikepaikka oli kuitenkin hieman syrjässä ja vuonna 1938 Keko hankki kauppatalon rautatieasemaa vastapäätä kilpailevan osuuskaupan vierestä. Myymälä siirtyi uusiin tiloihin ja toimi siellä 1990-luvulle saakka. Vanha kauppapaikka annettiin osuusliikkeen maatalousosastolle ja 1956 sinne rakennettiin viljavarasto myllyineen ja kuivaamoineen. Pitkäaikaisin yksityiskauppa oli kauppalalaisen kauppias Sundmanin sivuliike, joka avattiin rautatieasemaa vastapäätä 1930-luvun alussa. Keskolaisen K-kaupan liikerakennusta laajennettiin 1950-luvulla ja vuonna 1986 kauppa muutti upiuuteen Ventelän liikekeskukseen. Erikoisliikkeitäkin rautatieaseman ympäristössä toimi, kuten Lohjan Kirjakaupan sivuliike vuosina 1956-1971. Ensimmäisen pankkikonttorinsa alue sai, kun vuonna 1924 Immulaan perustettu osuuskassa muutti rautatieaseman naapurustoon entiseen Laakspohjan metsänvartijan taloon. Osuuskassa rakensi taajaman ensimmäisen kivisen liiketalon vuonna 1950 ja myös posti muutti sen tiloihin. Osuuspankiksi muuttunut rahalaitos toimi 1960-luvulla laajennetussa talossa 2000-luvulle saakka. Lohjan säästöpankki avasi sivukonttorin rautatieasemaa vastapäätä vuonna 1959 ja vuonna 1976 se muutti Ventelän VPK:n uuteen paloasemarakennukseen. 4

Kunta parantaa palvelujaan Ennen 1920-luvun loppua alueen lapset kävivät kansakoulunsa Immulassa, mutta väkiluvun kasvun ja oppivelvollisuuden myötä koulu tuli ahtaaksi. Uutta koulua suunniteltiin Veijolaan, mutta kasvavan taajaman asukkaiden painostuksesta Veijolan koulu päätettiin rakentaa Asemanpellon alalaitaan, jossa se vihittiin käyttöönsä vuonna 1930. Koulun nimeksi tuli Aseman kansakoulu.sodan jälkeen Asemanpelto sekä Lempola otettiin omakotirakentamiseen, siirtoväkeä asutettiin ja suuret ikäluokat lähestyivät kouluikää. Näistä syistä koulua laajennettiin 1950-luvulla. Toisen kerran koulua laajennettiin vuonna 1971. Oppikoulun alue sai vuonna 1964, kun yksityiselle Lohjan Yhteiskoululle valmistui harjulle uusi koulutalo. Keskikoululuokat käsittänyt koulu siirtyi Lohjan kunnalle peruskoulu-uudistuksessa vuonna 1976 ja siitä tuli Mäntynummen yläaste. Kaksi vuotta myöhemmin koululle valmistui lisärakennus ja vanhaan taloon perustettiin ala-aste, joka myöhemmin toimi Linderin koulun nimellä. Uuden laajennuksen myötä koulut yhdistettiin Mäntynummen yhtenäiskouluksi vuonna 2013. Oman kirjastonsa asemanseutu sai, kun uudella kansakoululla avattiin piirikirjasto vuonna 1930. Se muutti uusiin tiloihin vuonna 1966, kun Mäntynummeen valmistui sille varta vasten suunniteltu uusi kirjastotila. Mäntynummen sivukirjasto ehti toimia siellä vuoteen 2013, jolloin se siirtyi Mäntynummen yhtenäiskoulun entiseen liikuntasaliin saneerattuun uuteen toimitilaan. Samassa vuonna 1966 rakennetussa ja sittemmin laajennetussa rakennuksessa alueelle saatiin toimitilat myös kunnanlääkärille sittemmin terveyskeskukselle ja kunnaneläinlääkärille. Mäntynummesta tuli alueen yhteiskunnallisten palvelujen sijoituspaikka, kun 1970-luvulla sinne rakennettiin myös päiväkoti ja seurakuntatalo. Kunnallistekniikka taajaman alueelle saatiin 1960-luvun puolivälissä. Sen merkiksi harjulle nousi 32 metriä korkea vesitorni kahviloineen ja näköalatasanteineen vuonna 1966. Jätevesien puhdistus käynnistyi vuonna 1974, kun Munkkaanojan varrelle rakennettu puhdistamo aloitti toimintansa. Rautatie taantuu, maantiet kehittyvät Rautatieliikenne synnytti Ventelän taajaman. Sen huippuaikaa kesti 1920-luvulta 1960-luvulle. Parhaimmillaan rautatiet työllistivät alueella yli 30 henkilöä ja asemapäällikkö oli tärkeä virkamies. Teiden ja autojen kehittymisen myötä matkustajat ja tavarat alkoivat siirtyä teräspyöriltä kumirenkaille ja vuonna 1983 matkustajaliikenne lakkautettiin. Lipunmyynti lopetettiin vuonna 1999 ja vuonna 2013 asemarakennus myytiin yksityisomistukseen. Kappaletavaran kuljetus on loppunut ja muu tavaraliikenne rajoittuu lähinnä puutavaran lastaukseen. Maantieliikenteessä tapahtui merkittävä muutos 1960-luvun alussa, kun harjulle rakennettiin uusi kantatie, joka vei läpikulkuliikenteen vanhalta rautatieaseman vierellä sijaitsevalta tieltä. Ratapihan yli vienyt vaarallinen tasoristeys poistui 1990-luvulla alikulkusillan valmistuttua. Siuntioon vievälle liikenteelle oli jo edellisellä vuosikymmenellä rakennettu uusi tie Asemanpellon eteläpuolelle. Moottoritien rakentamisen yhteydessä vuonna 2005 vanha tie uudistettiin taajamatieksi pysäköintitaskuineen ja puuistutuksineen. Harjulle tullut moottoritieliittymä synnytti sinne 2010-luvun alussa uuden liikekeskuksen, joka on hiljentänyt perinteiset kauppapaikat rautatieaseman ympäristössä. Liikekeskuksen paikalla oli 1920-luvun lopulta lähtien toiminut ampumarata, joka alkujaan kuului Pohjois-Lohjan suojeluskunnalle, ja 1980-luvun lopusta lähtien siellä sijaitsi autokatsastuskonttori. Asutuksen laajeneminen Vielä 1930-luvun lopulla asemanseudun asutus sijaitsi nauhamaisesti rautatien molemmilla puolilla. Joitakin taloja oli ratapihan ylikäytävältä Siuntioon vievän tien varressa sekä Immulan tien risteyksessä. Sodan jälkeen alkoi järjestelmällinen asuttaminen, kun Asemanpeltoa alettiin tontittaa. Alueen rakentaminen jatkui 1980-luvulle saakka sekä sen jälkeenkin yksittäisten talojen osalta. Kokonaan uusi asutusalue rakennettiin Mäntynummelle 1960-luvulla. Alueen ensimmäinen kerrostalo valmistui vuonna 1965. Samana vuonna valmistui myös rautatieaseman lähiympäristön ainoa asuinkerrostalo, jonka Lohjan Osuuskassa rakennutti pankkitalonsa taakse. Muilta osin alueen rakennukset ovat pientaloja sekä 1970-luvulta lähtien rakennettuja rivitaloja. 5

Asukasmäärä ja sen kehityspiirteitä 2000-luvulla Asemanseudulla Seuraavassa tarkastellaan asukasmääriä Asemanpellon, Asemanrinteen, Munkkaan (Suitiantien yläpuoli), Mäntynummen ja Ventelän osalta. Aluerajaukset eivät ole aivan samat kuin minä alueina pidetään Aseman Seutua ja sen eri osia, mutta tässä vertailussa käytössä olleilla tilastoilla nämä alueet ovat helpoimmat käsitellä. Vuoden 2000 laskennassa koko Asemanseudulla oli 2280 asukasta. Vuoteen 2012 väkimäärä oli noussut melko tasaisesti 2388:aan asukkaaseen. Vuonna 2010 asukasmäärä oli ylimmillään 2398. Ikäjakauma on kaikilla alueilla samankaltainen. Eniten on työikäistä väestöä, 19-64 -vuotiaita, joista keski-ikäisten 40-64 -vuotiaiden osuus on suurin. Sekä Mäntynummen että Asemanpellon alueilla 0-18 -vuotiaiden määrät ovat lähes yhtä korkeat kuin 40-64 -vuotiaiden, mikä näkyy alueen peruskoulujen ja päiväkotien käyttöasteissa sekä toivottavasti myös näiden palvelujen säilymisessä. Nuoremman työväestön pientä osuutta verrattuna sekä kouluikäisten että keski-ikäisten osuuksiin selittänee normaali muuttoliike opiskelun ja työn perässä toisille alueille. Yli 65-vuotiaita eli eläkeikäisiä asuu kaikilla alueilla vähiten. Huomattavaa on kuitenkin, että heidän määränsä on noussut jatkuvasti. Vuonna 2000 eläkeläisiä oli Asemanseudulla 199, ja 2012 laskennassa jo 320. Palveluasuntojen valmistuminen Mäntynummelle 2010-luvulla lienee yhtenä syynä Mäntynummen alueen eläkeläisväestön määrän lähes kaksinkertaistumiseen vuodesta 2000 vuoteen 2012. Asukasmääriltään Aseman seudun suurimmat alueet ovat Mäntynummi ja Asemanpelto. Asemanpellon väkimäärä on kasvanut 2000-luvulla tasaisesti 1030 - > 1201. Mäntynummen asukasmäärä on sen sijaan laskenut 932 asukkaasta 876 asukkaaseen vuosina 2000 2012. Kokonaisuudessaan Asemanseutu on muuttovoittoaluetta, mikä on nähtävä alueen kehittämisvalttina kaikilla sektoreilla. Terveen monipuolinen ikäjakauma takaa jatkuvan käytön kaikille jo olemassa oleville palveluille, niin julkisille kuin yksityisillekin, samoin joukkoliikenteelle. Aseman alue on rakentunut rautatien ja sen lähellä olleen ja yhä olevan teollisuuden ympärille. Uudempia palvelualueita ovat Lempolan ostoskeskus ja Mäntynummen terveysaseman ja neuvolan vieressä olevat Petäjäkoti ja Ventelän hoivakoti, mitkä myös työllistävät alueen asukkaita. Sekä harjun että Munkkaan metsäalueiden läheisyys tuovat asumismuodosta riippumatta viihtyisyyttä ja luonnonläheisyyttä koko Asemanseudulle. Toiminta ja palvelut Palveluluettelo/yritysluettelo Alueella on paljon yritystoimintaa ja yksityisiä elinkeinonharjoittajia. Alla on listattuna toimijoita, joilla on liiketilat Asemalla, Mäntynummella tai Lempolan kauppapuistossa. Tulevaisuudessa toivomme että alueella säilyvät kaikki kunnalliset palvelut, joita nyt on kattavasti. Myös Venteläntielle kaivataan päivittäistavarakauppapalvelua. Teollisuus ja palvelut: Plastex Bonnejuomat Lohjan Aseman Pizza-Kebab Wanha vaunu Veli Kebab Pizza Kahvila Resiina Mäntynummen Ruokasali Leipomo Virtanen Woodstop Lohjan Suoramyynti Kampaamo Soile Loman Hiuspiste Aseman parturiliike Anja Penttinen Länsi-Uudenmaan Säästöpankki Ventelän VPK Mäntynummen Siwa Akix autonpesu Kukkakauppa Sinikello 6

Kukkakauppa Muotikukka Bilto Oy Tarvikekolmio Oy Roskn Roll Oy (jätekeskus) Tmi Herkkukonditoria leipä Lohja Lohjan Lihashuolto Mäntynummen hammaspaikka Kiddex Oy Pets Award (eläinlääkäri) Kauneus ja hyvinvointi Matilda (ekokosmetologi Niina Järvi) Asemakirkko Fleetman Oy/ MP-Huolto Pensomark Oy AD-Autokorjaamo Autopiste Arvola Oy Pesula Justiina Lohjan Hitsauspalvelu Oy Garmin Suomi Oy Finnobau Oy Tiliasema Helmi Lohjan Keskuskirpputori Lohjan Peltityöt Oy NGlass Oy Ulvison Oy Finstec Oy Affix Aseman Kuntopiste Sportline Sisu-katsastus Lempolan Kauppapuisto: Kodin Tavaratalo R-Kioski Motonet Musti ja Mirri K-Market Lempola Hesburger Apteekki S-Market Lempola Tokmanni 7

Starkki Autokauppa Lohjan Autola rakentaa uutta autotaloa Lehmijärven A-katsatus Veikkolan Perinnejuusto Ky Toimintaa ja toimijoita Asemapellon jalkapallokenttä Koulujen liikuntasalit Koulujen vanhempainyhdistykset Lohjan asemanseudun asukasyhdistys Lohjan A-kilta Ry Julkiset palvelut: Mäntynummen terveysasema Mäntynummen neuvola Mäntynummen hammashoitola Petäjäkoti (vanhukset) Mäntynummen Mäntynummen päiväkoti Päiväkoti Oravainen Asemanpellon koulu Mäntynummen yhtenäiskoulu Nuorisokahvila Kolo Mäntynummen kirjasto Mäntynummen eläinlääkärimäntynummen Seurakuntatalo (perhekerho ja päiväkerho 3v -> ) Avoin päiväkoti Pirtti Ventelän VPK Lohjan muovityöt Oy Attendo Vntelän Hoivakoti (Mummola) Autopeltikorjaamo Tamminen Tiedottamisen kanavat: Paikallislehti Länsi-Uusimaa Ilmaisjakelulehdet Ykköslohja Iltalohja ja Suurlohja (järjestöpalstat) Mäntynummella ilmoitustaulu, Asemalle suunnitteilla myös ilmoitustaulu. Lohjan kaupungin nettisivut Asemanseudun asukasyhdistyksen nettisivut Sähköposti Tedotteet postilaatikoihin Tienvarsi-ilmoitukset Facebook Ympäristö Maisema ja luonto Lohjanharju hallitsee Aseman seudun maisemaa. Harju on asukkaille tärkeä ulkoilualue. Mäntynummen pururadalta Nälköönlammelle asti ulottuva harjun osa on taajamaosayleiskaavan mukaan pääosin lähivirkistysaluetta. Siellä on hyvät lenkkipolut ja talvisin hiihtolatu Muijalan hiihtokeskukseen Alue on myös hyvää marjastus- ja sienestysmaastoa hienoine näköaloineen. Aseman vesitorni on alueen kauas näkyvä maamerkki. Alue kuuluu Natura 2000-verkostoon ja lsiäksi siellä on kolme pienempää luonnonsuojelualuetta. Harjun etelärinteessä on kaksi toiminnassa olevaa soranottopaikkaa. Niitä ei saa laajentaa nykyisestä eikä uusia avata. Etelässä Munkkaantien takaa alkaa metsäalue, joka jatkuu Munkkaan jätekeskukseen ja idässä Immu- 8

lan suuntaan. Asemanpellon koulun kohdalta nousee vanha kaatopaikantie ylös mäelle, josta näköala yli Asemanpellon. Tieltä haarautuu polkuja ja metsäautotie itään. Kuusimetsässä on korkeita kallioita, joista kaksi on suojeltuja. Metsässä liikkuu myös hirviä ja peuroja. Tämä Asemanpellon ainoa yhtenäinen metsäalue on tärkeää säilyttää kokonaan lähivirkistysalueena ja suojapuskurina Munkkaan jätekeskukseen päin. Se toimii myös viherkäytävänä Immulaan ja Lieviöön muuten vilkasliikenteisten teiden rajaamalta alueelta. Nyt Munkkaantien pohjoispuolella oleva mäenrinne on taajamaosayleiskaavassa merkitty erillispientalojen asuntoalueeeksi. Munkkaanoja, (oik. puro) virtaa Munkkaantien ali Asemanpellon koulun takaa. Matonpesupaikan kohdalta se alittaa Munkkaantien ja virtaa etelään, jossa se yhtyy Siuntionjokeen. Munkkaanojan uoma on merkitty luonnonsuojelualueeksi taajamaosayleiskaavassa. Radan eteläpuolella Rautatieaseman kohdalla on pieni Säterinpuisto, jossa kasvaa vanhoja vaahteroita ja jalavia. päässä ovat entinen SOK:n mylly, Plastexin tehdas, osuusmeijeri (nykyisin mehutehdas) ja entinen OTK:n mylly. Vanha aseman keskustan alue on hiljentynyt kun päivittäistavarakaupat ovat siirtyneet ensin Ventelän liikekeskukseen ja sieltä ylös harjulle Lempolan uuteen liikekeskukseen. Tiet ja liikenne Venteläntie ja sen jatke Mäntynummentie on Aseman pääväylä. Sen kautta kulkee Lohjan ja Helsingin välinen bussiliikenne. Tiellä kulkee vilkas työmatkaliikenne, vaikka siellä pätee 40km/h nopeusrajoitus. Ylinopeudet ovat tavallisia. Venteläntien-Suitiantien risteys on vaarallinen, huonosta näkyvyydestä johtuen. Onnettomuuksia on sattunut usein. Rakennukset Rata jakaa Lohjan Aseman seudun kahteen erilaiseen osaan. Radan eteläpuolella Suitiantien ja Munkkaantien välissä oleva Asemanpelto on melko tiheään rakennettua pientaloaluetta. Munkkaantien varrella on myös rivitaloja. Vanhimmat talot ovat jo yli 70-vuotiaita ja uusia valmistuu edelleen vuonna 2014. Aluetta on rakennettu maltillisesti pitkän ajan kuluessa. Eri ikäiset ja tyyliset talot tekevät maisemasta vaihtelevan. Radan vieressä Kankurinkadun päässä on vanha teurastamorakennus ja veturitalli. Radan pohjoispuolella rakennukset ovat sijoittuneet nauhamaisesti harjun rinteen ja radan väliin Venteläntien alusta Mäntynummen kerrostaloalueeseen asti. Pientalot ja vanhan keskustan liikerakennukset ovat lähes kaikki yli 50-vuotiaita. 80-luvun jälkeen on rakennettu enimmäkseen rivija paritaloja, joiden lisäksi alueella on myös yksi kerrostalo. Lohjan aseman seudun keskuksena on Lohjan Rautatiasema ja makasiini sekä vanha Ventelän asema. Ne on suojeltu kulttuurihistoriallisesti merkittävinä rakennettuina ympäristöinä. Muita vanhoja rakennuksia Venteläntien alku Lohjanharjuntiellä 1125 (eli entinen Hyvinkää- Hanko tie ) nopeusrajoitus on 60km/h. Lempolan kahden kiertoliittymän kautta alueelta on yhteydet Turku-Helsinki moottoritielle, Saukkolantielle ja Lohjalle/Hankoon. Suitiantie (116) kulkee Siuntioon ja sillä kulkee paljon raskasta liikennettä ja työmatkaliikennettä. Tie on etuajo-oikeutettu Venteläntien risteyksessä. Nopeusrajoitus on 50 km/h. Ylinopeudet ovat silläkin tavallisia. Siuntioon kulkee yksi edestakainen bussivuoro vain koulupäivisin. Hanko-Hyvinkää radalla kulkee tavaraliikennettä ja joskus museojunakuljetuksia. Jos Länsirata (Espoo- Vihti-Lohja) toteutetaan, se tulisi kulkemaan nykyisellä radalla. Alueella on melko kattava kevyen liikenteen verkosto: Lohjanharjuntien suuntainen, jatkuu Nummelaan 9

Selite Lohjan kaavat <kaikki muut arvot> LAJI Vireillä Maanalainen asemakaava Asemakaava Osayleiskaava Ranta-asemakaava Ranta-asemakaava muutos Rantaosayleiskaava 10

LOHJAN KAUPUNKI TAAJAMAOSAYLEISKAAVA TAAJAMAOSAYLEISKAAVA KÄSITTÄÄ LOHJAN KAUPUNGIN ASEMAKAAVOITETUT JA ASEMAKAAVOITETTAVIKSI TARKOITETUT TAAJAMA-ALUEET SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYSALUEET JA MAASEUTUMAISET LIEVEALUEET. YHDYSKUNTARAKENNE PERUSTUU NAUHATAAJAMARAKENTEESEEN, TIIVISTYVÄÄN KEVYEN LIIKENTEEN MITTAKAAVAISEEN KAUPUNKIKESKUSTAAN JA ALAKESKUKSIIN, JOUKKOLIIKENNEVYÖHYKKEISIIN JA SAAVUTETTAVAAN VIHERALUEVERKOSTOON.OSAYLEISKAAVARATKAISU MAHDOLLISTAA NS. LÄNSIRADAN (ESPOO-VIHTI-LOHJA) HENKILÖLIIKENTEEN. ALUEVARAUKSETON MITOITETTU 1,5 % VUOTUISELLE VÄESTÖNKASVULLE VUOTEEN 2035 SAAKKA. OSAYLEISKAAVA ON TARKOITUS HYVÄKSYÄ OIKEUSVAIKUTTEISENA YLEISKAAVANA. OSAYLEISKAAVAAN LIITTYY 17.9.2012/24.9.2012 PÄIVÄTTY KAAVASELOSTUS. KAAVAMERKINNÄT JA- MÄÄRÄYKSET KEHITTÄMISTAVOITEMERKINNÄT 1 YHDYSKUNTARAKENTEEN MAHDOLLINEN LAAJENEMISALUE Alueen yksityiskohtaisempi kaavoitus aloitetaan aikaisintaan, kun valtion sitova päätös Espoo - Salo -oikoradan tai aseman toteuttamisesta on tehty. Alueelle on tarkoitus sijoittaa monipuolinen rautatieasemaan tukeutuva taajamanosa. Ennen alueen yksityiskohtaisempaa suunnittelua alueen maankäyttö on ratkaistava maakuntakaavoituksessa. 2 YHDYSKUNTARAKENTEEN MAHDOLLINEN LAAJENEMISALUE Alueen maankäyttö selvitetään erillisellä yksityiskohtaisemmalla osayleiskaavalla. Alueella on tarkoitus selvittää kaupunkikeskustaa täydentävän asumisen sijoittamista. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon mahdollisista ympäristöhäiriöistä kuten melusta, pölystä ja tärinästä aiheutuvien haittojen ehkäiseminen sekä alueen kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen. ESA TIE- TAI KATUYHTEYSTARVE Yhteys toteutetaan siinä tapauksessa, että Espoo - Salo -oikoradan asema toteutetaan. TIE- TAI KATUYHTEYSTARVE 11

Lohjanharjuntie Saukkolantie - Lempola Venteläntie - Mäntynummentie - Lohjanharjuntie Asemanmäki - Lohjanharjuntie Venteläntie - Ratakatu Lohjan keskusta Venteläntie Nummentie - Lohjan keskusta Venteläntie Moisionpelto Suitiantie - Takasenkatu Immulantie - Perttilä Kyröniityntie - Suitiantie Vesi- ja jätevesihuolto Alue kuuluu kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Harjun rinteessä olevilta vedenottamoilta pohjavesi pumpataan vesitorniin, josta se jaetaan verkostoon. Jätevedet pumpataan Pitkäniemen puhdistamoon, josta ne johdetaan puhdistettuina Lohjanjärveen. Kiinteistöjen jätteiden keräys on sopimusperusteinen. Jätteet kuljetetaaan Munkkaan jätekeskukseen, jossa ne pakataan kontteihin ja ajetaan Vantaan polttolaitokseen. Mäntynummessa ja Lempolan kauppakeskuksessa on ekopisteet kierrätettäviä jätteitä varten. Jätepaperinkeräyspisteet sijaitsevat Anna Slangintiellä ja Kyröniityntien päässä. Kaavoitustilanne Alue taajamaosayleiskaavassa Radan ja Lohjanharjuntien välinen alue Mäntynummen kerrostaloalueeseen saakka on taajamaosayleiskaavassa keskustatoimintojen aluetta (C2). Siellä sijaitsee ja voidaan sijoittaa jatkossakin asuntoja, toimisto-, palvelu- ja myymälätiloja ja työpaikkoja. Mäntynummentien kerrostaloalue on kaavassa tiivistä kaupunkimaista (A1) aluetta. Asemanpelto Suitiantien ja Munkkaantien välisssä on kaavassa pientaloaluetta (AP1). Munkkaantien eteläpuolella oleva mäenrinne Asemanpellon koulun kohdalta sekä Munkkaanrinteen ja Suitiantien välinen alue ovat erillispientalojen asuntoaluetta (AO). Mäenrinnettä ei oleasemakaavoitettu. Tästä Munkkaan jätekeskukseen jatkuva alue on kaavassa lähivirkistysaluetta (VL). Jätekeskuksen ympärillä on suojaviheralue (EV). Suitiantien, Munkkaantien ja Asemanpellon Puropuiston välinen alue on kaavassa kaupunkimainen pientalovaltainen asuntoalue (AP2). (Ei asemakaavoitettu). Munkkaantien ja Immulantien välillä oleva alue on kaavassa tarkoitettu pääasiassa kaupunkimaiseksi tiiviiksi asuntoalueeksi (A2).(Suurinta osaa ei asemakaavoitettu). Kaavassa on tieyhteys ja kevyen liikenteen väylä radan eteläpuolella Kankurintieltä Immulan suuntaan. Myös Munkkaantieltä Asemanpellon koulun kohdalta on merkitty tieyhteystarve Immulantielle uuden pientaloalueen kohdalle.(ei asemakaavassa). Suitiantien kevyen liikenteenväylää on kaavassa jatkettu Munkkaantien risteykseen. Munkkaantien varteen Säterintien risteyksestä Asemanpellon koululle on myös varaus kevyen liikenteen väylälle. Ajantasa-asemakaava Asemanpellon alueelle tulossa: Kyröniityntien varrella Suitiantien ja Rajametsäntien välissä oleva alue on kaavoitettu pientalotonteiksi. Kyröniityntieltä on yhteys uudelle alueelle Puropuistonkujalta ja Purolehdonkujalta, jota ei vielä ole rakennettu valmiiksi. Rajametsäntien varren tontit on jo lähes kaikki rakennettu. Alue on kaavoitettu niin lähelle Suitiantietä, että väliin ei jää enää metsää. Olisi tärkeää jättää Suitiantien varteen leveämpi suojavyöhyke, joka vaimentaisi liikenteen melua ja pölyä. Yleisesti ottaen asutuksen ja vilkasliikenteisten teiden välissä tulisi olla tai siihen istuttaa esimerkiksi puustoa tai pensaita. Kankurintien ja Korpelantien välille on kaavassa tieyhteys. Sieltä tie jatkuisi kaavan mukaan Kalliopuiston takaa ja liittyisi Munkkaantiehen Asemanpellon koulun kohdalta. Tämä jälkimmäinen tielinjaus pilkkoisi luonnontilaisen metsän ja Munkkaanojan uoman. Parempi suunta olisi Kankurintien jatkaminen radan eteläpuolta Immulantielle ja uusien tonttien kaavoitus tien eteläpuolle. Aseman alueelle tulossa: Venteläntiellä olevalle teollisuuskorttelille 65 12

(Plastexin tontti) on vireillä kaavamuutos sen muuttamiseksi asuinrakennusten korttelialueeksi. Mäntynummen koulun länsipuolelle kortteliin 76 on rakenteilla rivitaloja. Talojen eteläpuolelle tulee uusi tieyhteys Sähköttäjänmäeltä. Ventelän liikekeskuksen ja Mäntynummen koulun välille on kaavassa merkitty kevyen liikenteen väylä. Tule mukaan toimintaan! Ajankohtaiset uutiset ja yhteystiedot: Lohjan Aseman seudun asukasyhdistys http://lohjanasemanseutu.fi/ 13

Lohjan aseman alueen SWOT-analyysi SWOT-analyysin tarkoituksena on kerätä yhteen tietoa asuinalueen vahvuuksista, heikkouksista, uhista ja mahdollisuuksista (Strengths, Weaknesses, Threats, Opportunities). Aineisto kerättiin alueen asukkaille avoimessa keskustelutilaisuudessa Mäntynummen koululla 10.3.2014. Mukaan otettuja ideoita ei ole rajattu, joten osa niistä voi olla varsin lennokkaitakin. Joillain alueen toiminnoilla ja ominaisuuksilla on näkökulmasta riippuen sekä positiivisia, että negatiivisia vaikutuksia, joten ne on mainittu useassa eri kohdassa analyysia. Palvelut lähellä Vahvuudet Esimerkiksi: Koulut, Päiväkodit ja esikoulu, kaupat, terveyspalvelut, kirjasto ja posti. Lisäksi ravintoloita, liikuntapaikkoja, leikkipusito ja jätepisteet. Asukasyhdistys Monipuolinen ikärakenne, järkevä muuttoliike Infrastruktuuri, liikenne Liikenneyhteydet Kevyenliikenteenväylät Ympäristö Turvallinen asuinympäristö Harju, kaunis luonto Idyllinen vanha asema Palvelut Heikkoudet Ruokakauppa ja päiväkoti sijaitsevat alueen laidalla. Alueen toisessa päädyssä asuvilla on pitkähkö kävelymatka näiden palveluiden läheisyyteen. Ympäristö Kylänraitti näyttää osittain teollisuusalueelta. Venteläntien ympäristö on kehittynyt nykymuotoonsa pitkän ajan kuluessa erilaisten tekijöiden vaikutuksesta (esim. teollisuuden ja asutuksen tarpeet). Jotkut asukkaat kokevat jätteenkäsittelylaitosten aiheuttavan hajuhaittoja. Alueella sijaitsee sekä vanha käytöstä poistunut kaatopaikka, että käytössä oleva moderni jätteenkäsittelylaitos. Jälkimmäinen tarjoaa tarpeellisia palveluita asukkaille (erilaisten jätteiden vastaanotto ja kierrätys). Harjun ja metsien hävittäminen koetaan alueen heikkoudeksi. Hakkuut ja maan muokkaus uhkaavat muun muassa ulkoilumahdollisuuksia sekä luonnon moninaisuutta. Alueella ei ole koirapuistoa eikä sopivaa paikkaa koirien koulutukseen, joten tarkoitukseen joudutaan käyttämään yleisiä ulkoilupaikkoja. Infrastruktuuri, liikenne Tiet ovat huonokuntoisia ja bensiiniasemat siirtyvät kauemmaksi, sillä polttoaineen jakelu joudutaan siirtämään pois pohjavesialueilta. Vesien suojelu on ensiarvoisen tärkeää, mutta asukkaat tarvitsevat myös polttoaineen jakelua. Voitaisiinko näitä palveluita perustaa esimerkiksi Pappilankorven teollisuusalueelle? Mäntynummentiellä ja Venteläntiellä on runsaasti liikennettä ja se on lisääntynyt muun muassa Immulan suunnan muuttuneiden liikenneratkaisujen vuoksi. Lisäksi raskasta liikennettä kulkee asutuksen keskellä. Alueella ei ole yhteistä kylätaloa tai -tilaa ja esimerkiksi asukasyhdistys joutuu käyttämään toiminnassaan koulujen ja alueen ravitsemusliikkeiden tiloja. 14

Mahdollisuudet Infrastruktuuri / liikenne Lisää tontteja kaavoitetaan ja asuntoja rakennetaan. Alueelle tulee lisää asukkaita, mikä luo lisäkysyntää palveluille. Liiketiloja on vapaana ja uudelle yritystoiminnalle on käytettävissä useita erilaisia toimitiloja. Joukkoliikenne paranee ja bussiliikennettä voitaisiin lisätä muihinkin suuntiin kuin Venteläntietä myöten esimerkiksi SIuntion suuntaan. Uutta ratalinjaa on suunniteltu jo vuosia ja junayhteyttä pääkaupunkiseudulle toivotaan. Alueelle on rakennettu valokuituverkko, joten tietoliikenneyhteyksiä kehitetään edelleen. Asukkaiden toiminta Paikallisten yhdistysten ja toimijoiden aktivoitumisesta kaupungin suuntaan voi olla apua muidenkin alueiden asukkaille. Myös omaa ympäristöä voisi muokkata viihtyisämmäksi talkoohengessä. Myös yhdistysten välille toivotaan lisää yhteistoimintaa. Ympäristö Alueella on kaunis luonto ja sen välittömässä läheisyydessä on metsäalueita. Alkuperäisen maiseman säilyttäminen on tärkeää ja ulkoilumahdollisuuksia voidaan parantaa nykyisestä. Vesitornin näköalapaikka olisi hyvä ottaa käyttöön. Tornin kunnostus vaatisi kuitenkin remontin, jonka rahoituksesta ei ole tällä hetkellä tietoa. Muita ideoita ovat Venteläntien ympäristön kehittäminen ja säilyttäminen sekä jokitaimenen saamnen nousemaan Munkkaalle. Palvelut Uhat Palveluiden supistuminen / keskittyminen kauemmas Esim. terveyspalveluihin, kouluihin ja päiväkoteihin voi tulla muutoksia. Liikenne Teiden kunnossapidon heikkeneminen. Kasvavan liikenteen uhat esim. ylinopeudet taajaman keskellä. Joukkoliikenteen väheneminen Lempolan kauppakeskukseen on heikot reitit kevyelle liikenteelle, mutta parannusta asiaan on kuitenkin suunnitteilla. Ympäristö Jäteaseman hajuhaitat, biomädättämö, vanhan kaatopaikan ympäristöhaitat sekä vanhat maanalaiset öljysäiliöt. Lumenkaatopaikka pohjavesialueella, vedenottamo 200 m päässä, juomavesivarannon saastuminen. Harjun tuhoutuminen, lähimetsien kaato ja kaavoituksen uhat: viheralueiden väheneminen. Rikollisuuden lisääntyminen ja aseman keskustan rapistuminen akselilla veturitalli - aseman keskusta -venteläntie. Epäsiisteys, romujen keräily keskellä asutusaluetta ja viheralueiden sekä istutusten hoitamattomuus. 15

Ehdotuksia Ehdotukset alueen parantamiseksi esitettiin keskustelutilaisuudessa maaliskuussa 2014. Lisäksi ehdotuksiksi on tässä kirjattu SWOT-analyysiä laadittaessa esiin tulleita asioita.keskustelutilaisuudessa ehdotusten suosiota vertailtiin äänestyksellä. Ehdotusten perässä oleva numero tarkoittaa sen saamaa äänimäärää. 1. Munkkaantielle kevyenliikenteenväylä (20) 2. Kirpputoripäivä / Alueen yhteinen pihakirppispäivä keväällä tai kesällä (18) 3. Muutamia höyryveturimatkoja välillä Hanko - Lohjan asema - Hyvinkää (17) 4. Asukasyhdistyksellä liikuntavuoro Asemanpellon koululla (16) 5. Kokoontumistila (15) 6. Nyyttikestit tai puisto-picnic Säterinpuistossa (15) 7. Lohjan historian luentoja (15) 8. Puutarhakoulutus (esim. omenapuiden leikkaamisesta) (14) 9. Aseman oma puutarhapäivä (12) 10. Erityisaiheiden kerhoja ja kursseja koululaisille, ohjaajina esim. vapaaehtoisia (11) 11. Palvelu, jossa kouluruokailusta yli jäänyt ruoka voitaisiin tarjoilla esim. vanhuksille / työttömille edulliseen hintaan. Tätä on jo kokeiltu eri puolilla Suomea (11) 12. Ohjattua leikki/urheilutoimintaa lapsille / lapsiperheille (11) 13. Alko Lempolaan (10) 14. Katutanssit (10) 15. Lenkki / sauvakävelyporukka (10) 16. Kylän yleinen ilmoitustaulu (10) 17. Ruokapiiri (10) 18. Teemailtoja (yhteiseen asukasyhdistyksen kerhotilaan) (10) 19. Lisää leluja leikkipuistoon (10) 20. Latotanssit kesällä (9) 21. Munkkaantien vaaralliseen mutkaan silta tai muu ratkaisu, joka tekee koulumatkasta turvallisemman (8) 22. Kotiinkuljetus kaupasta (8) 23. Kesäkioski (8) 24. Oman alueen aikapankki (8) 25. Kimppakyytilista (8) 26. Autonkorjaushalli (7) 27. Käsityökerho (6) 28. Kyläsauna (5) 29. Zumba-tunti kesäisin (5) 30. Beach-volley- tai lentopallokenttä (4) 31. Puisto / kokoontumispaikka 32. Lisää kerhoja lapsille 33. Asemarakennukset 34. Matonpesupaikalle mankeli 35. Nuorisopuisto, mielekästä tekemistä nuorisolle 36. Hyötyjätepisteisiin valvontakamerat 37. Muuta tekemistä nuorisolle 38. Asukasyhdistyksen moninaiset tapahtumat 39. Ilmoitustaulu (tulossa) 40. Asemanseudun äijäkerho 16