Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen
Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna 1954 Läpimurron teki kuitenkin ruotsalainen tutkijaryhmä, joka Ference Martonin johdolla lähti kehittämään oppimisen ja ajattelun tutkimiseen soveltuvaa tutkimusmenetelmää 1970-luvulla. Ensimmäiset julkaisut ilmestyivät1980-luvulla Käytetty erityisesti pedakogisessa ja terveydenhuollon tutkimuksissa
Fenomenografia on laadullinen tutkimusmenetelmä Tutkii ihmisten erilaisia käsityksiä ilmiöstä tai ympäristöstä Tutkimuskohteena ei ole itse ilmiö, vaan toimijan ja ilmiön väliset suhteet Ei-dualistinen: On vain yksi maailma, mutta ihmiset kokevat sen eri tavoin Fenomenografian ontologiset oletukset ovat subjektiivisia. Eri ihmiset konstruoivat maailman eri tavoin. Theory of variation eli sekä käsitykset että kokemukset vaihtelevat yksilötasolla Pohjautuu empiirisen tiedon käsittelyyn Ottaa huomioon myös eri ihmisten erilaisen taustan Tarkastellaan yksilön kokemuksia ja käsityksiä ensimmäisen ja toisen asteen näkökulmista Ensimmäinen aste tutkii tutkittavan omakohtaisia kokemuksia jokapäiväisestä ilmiöstä Toinen aste tutkii sitä miten joku toinen (tutkija) orientoituu toisen yksilön (tutkittavan) ajatuksiin, kokemuksiin ja käsityksiin ja tekee niistä päätelmiä - Sallii tutkijan käyttää omia kokemuksiaan datana analyysissa Pyrkii löytämään kontekstin, jonka kautta ihminen tulkitsee kokemuksensa
Tutkimuksen fokuksessa on kokemus ja siitä seuraava käsitys ilmiöstä 1. Ihminen kokee ilmiön siten kuin se hänelle näyttäytyy Ilmiö 2. Ihminen muodostaa käsityksen ilmiöstä eli antaa sille merkityksen An experience or a conception of a phenomenon - the internal relation between subject and object - is a way of delimiting an object from its context and relating it to the same or other contexts and it is a way of delimiting component parts of the phenomenon and relating them to each other and to the whole (Svensson, 1984).
Fenomenografisen tutkimuksen eteneminen - tiedonkeruu Ensimmäisenä vaiheena on tutkimuksen tavoitteiden asettaminen ja näkökulman valinta Tiedonkeruu tapahtuu tyypillisesti yksilöhaastatteluna, myös ryhmähaastattelut, tarkkailut, kirjoitukset ja videot, artefaktit ja muut laadulliset tiedonkeruumenetelmät, ovat mahdollisia Tutkittavan joukon tulee koostua siten, että se muodostaa mahdollisimman laajan variaation tutkittavasta ilmiöstä
Analyysissä tähdätään kollektiiviseen analyysiin yksilöllisistä kokemuksista Aineisto analysoidaan neljällä askeleella 1. Ilmiön kuvaus aineiston käsitteillä 2. Samankaltaisten käsitteiden muutos yleisiksi teemoiksi 3. Teemojen merkityksen luonnehdinta 4. Tulosten luokittelu ja käsitteellistäminen (kategorioiden muodostaminen) Kategoriat voidaan löytää aineiston esianalysoinnilla ja vertailemalla kirjallisuuteen Kategorioille asetetaan kolme kriteeriä 1. Niiden on oltava loogisessa yhteydessä tutkittavaan ilmiöön 2. Niiden tulee selkeästi erottua toisistaan 3. Kategorioita tulee muodostaa säästeliäästi, jotta aineistosta nousevat variaatiot saadaan selkeästi esille Kategorioita voidaan luokitella. Luokittelut voivat olla horisontaaleja, vertikaaleja ja/tai hierarkkisia Horisontaalissa luokittelussa kategoriat ovat vertailtavissa ja ne ovat yhtä tärkeitä toisiinsa nähden Vertikaalissa luokittelussa ne ovat järjestäytyneet esim. kronologisessa järjestyksessä (ei kuitenkaan paremmuusjärjestyksessä) Hierarkkisessa luokittelussa ne ovat suhteessa toisiinsa siten, että alempi taso voi olla osa ylempää Tutkimuksen tuloksena syntyvät luokittelut (kuvauskategoriat) ovat jo sinällään tutkimuksen tuloksia. Niitä ei enää pyritä selittämään. Ne ovat kuvausta ihmisten käsitysten ryhmittelystä ja suhteista
Pohdintaa menetelmästä Tuloksia ja prosessia voidaan arvioida yleisillä laadullisen tutkimuksen kriteereillä, kuten aineiston luotettavuus ja vastaavuus, tulosten vertailtavuus ja neutraalisuus Luokittelut ovat tutkijan näkemyksiä Jos toinen tutkija analysoi saman aineiston, onko tulos samankaltainen? Tutkijan tavassa käsitellä tuloksia korostuu toisen asteen perspektiivi ja siten tutkijan tulee tiedostaa omat lähtökohtansa ja pyrkiä objektiivisuuteen Tutkimuksen tulokset ovat hetken kuvia Fenomenografia soveltuu lähtökohdiltaan sosiaalisten verkostojen tutkimustavaksi silloin, kun ollaan kiinnostuneita siitä, millaisia käsityksiä verkostossa liikkuu jostain ilmiöstä
Esimerkki 1. Mikä on tapa kokea jotain? Category Referential Aspect Structural Aspect A Price is a property of the object concerned. Focused on the features of the subject in question. Variation brought about on quality of the object B Price is related to the demand conditions of the market in which the object is situated. Focused on macroeconomic factors Variation brought about on one or more of these factors C Price is related to the supply conditions of the market in which the object is situated. Focused on the availability of the object Variation brought about by changes in supply conditions D Price is related to the opposing forces of demand and supply conditions of the market in which the object is situated. Focused on: both supply and demand aspects simultaneously Variation brought about: changes in both aspects in bringing the price change. Pongin (1999) tutkimuksessa tutkittiin opiskelijoiden käsityksiä hinnoitteluun taloudellisena ilmiönä
Esimerkki 2. Otteita väitöskirjasta, jossa tutkimusmenetelmänä on käytetty fenomenografiaa