OHJAUSRYHMÄ 11.9.2009 kokouspöytäkirja Sastamala, Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, sisustusosaston galleriatila
ASIALISTA 1. KOKOUKSEN AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN 2. EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN HYVÄKSYMINEN 3. KUMPPANEIDEN KUULUMISET 4. HOPEN KUULUMISET 5. HOPEN TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT 6. MUUT ASIAT 7. SEURAAVAN KOKOUKSEN AJANKOHTA 8. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN
1. Kokouksen avaus Läsnäolijat Marja Hollo, opetusneuvos, Opetushallitus Veijo Hämäläinen, ProAkatemia (Tiina Lindbergin puolesta mukana) Tiina Jokela-Lyly, projektipäällikkö, YES-keskus, SEDU Anita Lietepohja, apulaisrehtori, Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Joni Liukkonen, rehtori, Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Mika Partanen, Partus Oy, toimitusjohtaja Heli Potinkara, Haaga-Helia, ammatillinen opettajakorkeakoulu, yliopettaja Soile Passoja, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä/omnia, tutkimus- ja kehittämisjohtaja Tero Tuominen, koulutuspäällikkö, Pirko Minna Erkko, HOPE valmentaja Maria Käkelä, HOPE projektipäällikkö Joukkoon liittyivät myös Hanna Heikkinen, Partus Oy, valmentaja Vilma Väisänen, Partus Learning network Sekä Tyrvään HOPE-opet Kaisa Kankaanpää, sisustusala Mauri Mäkelä, lavasterakennus
Poissaolijat Tiina Lindberg, valmentaja, proakatemia, Tampereen ammattikorkeakoulu, Voimala-hanke Riitta Vahteristo, rehtori, Satakunnan ammattiopisto, Nakkila, Sataedu Anna-Liisa Oksa, koulutusalajohtaja, Ammatti-instituutti Iisakki, Osaran osasto Tarja Asula, rehtori / Minna Strander, opettaja, Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Saara Kleemola, koulutusjohtaja, Salon seudun ammattiopisto, Rakentamisen ja kulttuurin yksikkö AVAUS HOPE-ohjausryhmä oli Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen vieraana. Apulaisrehtori Anita Lietepohja esitteli kokouksen alussa oppilaitosta ja sen toimintaa. Puheenjohtaja Heikki Haavisto avasi kokouksen. Muistiin merkitsivät Maria Käkelä ja Minna Erkko. Heikki Haavisto toimi puheenjohtajana neljänteen kohtaan asti. Kohdasta viisi alkaen puhetta johti ohjausryhmän varapuheenjohtaja Joni Liukkonen.
2. Edellisen kokouksen pöytäkirja Edellisen kokouksen pöytäkirja on toimitettu ohjausryhmälle tarkistettavaksi sähköpostilla. Se hyväksyttiin ja allekirjoitettiin. Se on nähtävissä kirjautuneille käyttäjille myös HOPEn www-sivuilla osoitteessa www.hope.fi.
3. Kumppaneiden kuulumisia 1/6 Noora Bergroth-Rantanen, Pirkanmaan yrittäjät Vedän Tampereen YES-keskusta. Olemme hakemassa oppimisympäristöhanketta sekä yrittäjäpankin keräämis-hanketta. Pirkanmaan yrittäjissä aloitamme yrittäjyyskasvatusnurkan lehdessä. Yrittäjäkontakteja pyrimme tarjoamaan oppilaitoksissa. Ensimetrin yrittäjyyskuviot ovat minun harteillani. Toivon yhteistyötä kumppaneiden kanssa. Vilma Väisänen, Partus Learning network Olin mukana Hope part 2:ssa. Huima kokemus. Työ jatkuu. Autan verkoston toimijoiden yhteen saattamisessa. Odotan mitä tehtäviä annetaan. Veijo Hämäläinen, Proakatemia (Tiina Lindbergin puolesta mukana) Proakatemia täytti 10 v. Voimala-hanke vauhdissa. Yhteistyötä on tehty ja tehdään HOPEn kanssa. Toimimme Tampereen seudulla. Olemme tehneet yhteistyötä Pirkanmaan ammattiopiston TAMKin ja yliopiston kanssa.
Kuulumiset 2/6 Heli Potinkara, Haaga-Helia Katson asioita opettajien koulutuksen näkökulma. HOPEsta on tullut innostava ilmapiiri. Se ei synny itsestään. Katson myös tutkimuksen näkökulmasta. Kiinnostavaa materiaalia on jo saatu. Sitä tarvitaan lisää. Tiina Jokela-Lyly, SEDU, YES-keskus HOPE-opettajia on SEDUssa kaksi. Rakentamisen ja teollisuuden miehet lopettivat HOPE-valmennuksen. Keväällä meillä pidettiin kipinä-päivä. Osuuskunnan perustaminen on nyt ajankohtaista. Uusille HOPE-opeille tarvitaan eväitä osuuskunnan synnyttämiseen. Nuoriyrittäjyys Yrittäjyysvastaavat joka yksikössä ja joka alalla. Osuuskunta ja uudet yrittäjyyskasvatusmenetelmät käyttöön. 4. yrittäjyyskasvatuskonferenssi 21.-22.1.2010 Seinäjoella. SEURAAVA OHJAUSRYHMÄN KOKOUS SIIRRETÄÄN SINNE.
Kuulumiset 3/6 Tero Tuominen, Pirko Hope-opeilta terveisiä, että hienoa ja hyötyä HOPEsta. Ulla Enkelvalo ja minä tulemme HOPE III:en Soile Passoja, Omnia Kädet 007-hanke rakentaa uutta yrittäjyyskasvatusmallia, joka konkretisoituu Inno-Omniaan eli uuteen rakennukseen, jossa samassa tilassa ovat yrittäjät, opettaja ja oppijat. HOPE luo uutta kulttuuria koko oppimisprosessiin. Ilman Hopea emme olisi selvinneet. Miten teemme HOPE:a näkyväksi. Meillä oli yhteinen seminaari, jossa olivat HOPElaiset ja johtaja. Pohdimme kulttuurin muutosta. Pitää olla koko oppilaitoksen ja johdon tuki. Tarvitaan paljon valmennuksia, jotta saadaan vaikutusta järjestelyihin, prosesseihin ja rakenteisiin. Ammattiopiston puolella mm. palkkausjärjestelmä estää muutosta. Uutta ajattelutapaa on luotava. Opiskelija on nähtävä vastuun kantajana ja vastuullisena. Luodaan mallia, jossa opiskelijoille annetaan vastuuta. Näin on annettava myös valtaa. Hanna Heikkinen, Partus-valmentaja Sain Kipinäkentältä viime keväältä hienoja kokemuksia. Nyt on aika osata tarttua signaaleihin, ettei kipinät hiipuisi. HOPE on jo synnyttänyt Spin offeja. Tiimimestarit-valmennuksia on käynnistymässä oppilaitoksissa. Törinää pyttyyn Uotisen sanoin.
Kuulumiset 4/6 Mika Partanen, Partus Nyt on syntynyt valtava kehittämisen buusti. Mikä on se pysyvä toiminta, joka jää HOPE:sta jäljelle. Se voisi olla yhdessä kehitettävä verkosto. Oppilaitoksessa on saatava kaikki mukaan samalle viivalle kehittämää. Olisi tärkeää saada myös johto mukaan, jotta saamme yhteisen ymmärryksen synnytettyä. Marja Hollo, Opetushallitus Uusien tutkinnon perusteiden lähtökohdasta on mahdollisuuksia kehitykselle. Antaa mahdollisuuden kokonaisuuksien hallintaan. Hyvä työkalu myös johdon sitouttamiseen. Kokonaisuuksien hallinta on tärkeää. Ei tuijoteta palkkauksiin tai vinhoihin. Yrittäjyyttä, oppimista opetetaan näkyy osaamisena. Ammattikoulutus ja aikuiskoulutus yhdistettiin OPH:n organisaatiossa. Olen nyt mukana kehittämisen puolella. Anita Lietepohja, SASKY, Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Oppilaitosjohdon koulutus kiinnostaa
Kuulumiset 5/6 Veli-Matti Vuori, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Olen saanut henkilökohtaisesti tukea uuden viran saamiseksi. Uudessa kuntayhtymässä on paljon, paljon opiskelijoita. Tekniikan puoli on haastava. Yrittäjyydestä on puhuttu sammutetuin lyhdyin. Uskon, että pääsemme vauhtiin. Meillä ei ole strategiaa. Pidän yrittäjyyden oppimisen teemaa esillä. Pidän myös OPS-työtä esillä. HOPEvalmennus on pohja, jonka päälle voidaan rakentaa. Menetelmät ovat tärkeitä siinä, miten yrittäjyyden oppiminen näyttäytyy. Tarvitaan kokonaisvaltaista otetta. NY-toiminta liittyy mukaan. Koulutuksen järjestäjä tukee osuuskuntien toimintaa: KORPORAATIO-osuuskunta on syntynyt Nakkilassa. Sen yhteiset tilat ovat Villilässä. Yrittäjyysviikko järjestetään: Esitellään palveluita mm. YES, NY, ENTER Turun kauppakorkeakoulu tekee tutkimusta. Nakkilasta Riitta Vahteristo olisi kiinnostunut rehtoreiden valmennuksesta. Kokemäellä vanhoja rakenteita on irrotettu rälläköillä.
Kuulumiset 6/6 Joni Lukkonen, LPKKY, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Hienoa kuulla, miten meidän hallinnoima hanke toimii. Rälläkkä ja virkamies on saatava yhteen! Haasteena on, miten hallinnot ja rakenteet saadaan joustamaan uusien asioiden kanssa. Intoa, uskallusta rohkeutta on löydyttävä. Ikatalla haasteena on, miten saamme meidän omassa yksikössä vietyä asioita eteenpäin. Meillä Taidostoosuuskunta toimii. Jäseniä siinä on180. Uusi osuuskunta on syntymässä LPKKY:ssä. Taidosto vaatii johtajuutta ja kehittämistä. Kaikki LPKKY:n osuuskunnat olisi saatava yhteisjohtoon. Kaisa Kankaanpää, sisustusopettaja, HOPE-ope, HOPE I -ryhmässä Antoisa valmennus. Olemme jo toimineet oikeasti. Suunta on oikea. Johannes on loistava valmentaja. Luottamus syntyy prosessin aikana. Opin mm. puuttumattomuuden lain. Olen saanut käytännön opettajuuteen eväitä. Tuntee kuin olisi taas vastavalmistunut innokas opettaja. Mitä epämääräisempi tehtäväksianto, sen parempi. Oppijat luovat itse tehtävän omien tarpeidensa mukaan. Olemme kehitelleet käytännön toimenpiteitä Maurin kanssa. Tarvitsemme apua osuuskunnan synnyttämiseen. Heikki Haavisto, LPKKY, Luoteis-Pirkanmaan kehittämisyksikkö Olemme tehneet kehittämisen historiaa jo pitkään yhteistyössä.
4. HOPEn kuulumiset HOPE part 2 onnistui yli odotusten (tuloksia saatiin luvattua enemmän) 22 Kipinäpäivää 11 kumppanioppilaitoksessa, joissa yhteensä 316 osallistujaa HOPE-myrsky 11.-12.5.2009 Ikaalisten Kylpylässä 300 osallistujaa 17 aluekoordinaattoria Osuuskuntia syntyy: 42 yrittäjyys ja osuuskuntainfoa 1617 opiskeijalle OPH:n viesteistä opittiin, että verkoston yritysyhteistyön viestintä on tärkeää, jotta EU:n kilpailusäännökset toteutuvat oikein. Valtakunnallisen hankeen toteuttaminen vaatii hallinnoijalta rohkeutta ja luottamusta, jotta tuloksia syntyy. Hankesuunnitelmaa ollaan päivittämässä. Uusista suunnitelmista lisää seuraavissa dioissa. Alueelliset verkostot ovat syntymässä ja niiden myötä alueellinen yhteistyö alkaa. HOPE auttaa työssä. HOPE-opet mukaan Tiimimestarit Areenalla -kohtaamiseen 15.-16.1.2010. HOPE I ja II ryhmät käynnissä. HOPE III-ryhmää kootaan. III-valmennus alkaa 22.10.2009
5. HOPEN TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT Hankkeesta oppivaan verkostoon Esitys HOPE hankkeen sisällön laajentamiseksi Syyskuu 2009 Maria Käkelä & Minna Erkko
Oppiva verkosto Partus Learning Network (PLN) on laaja, eri toimijakentistä muodostuva verkosto. Verkoston yhdistävä tekijä on yhteinen tapa oppia ja toteuttaa yrittäjyyttä. Sen jäsenet jakavat käytänteitä ja tietoa yli organisaatio- ja toimialarajojen. Ne tahot, joihin HOPE hanke on vaikuttanut, ovat osa tätä verkostoa.
Partus Learning Network (PLN) Kansainväliset valmentajat (alaheimo) Valmentajat (opettajat ja kouluttajat) Society for Organizational Learning Kiinnostuneet tahot Opiskelijat (korkeakoulu ja 2. aste) Johtajat ja isojen organisaatioiden kenttä Alumnit Yrittäjät
Lähde: Johansson, F. 2004. The Medici Effect: Breakthrough Insights at the Intersection of Ideas, Concepts & Cultures. Harvard Business School Press. Välimaasto Yrittäjyys Väli- maasto Oppiminen Käytänteet, vaikuttimet, uskomukset, jne. yrittäjyyden kentältä Eri kenttien yhteensulaumassa syntyvät välimaastoinnovatiot mm. PLN & HOPE Käytänteet, vaikuttimet, uskomukset, jne. oppimisen kentältä
Lähde: Wenger, E. & McDermott, R. & Snyder, W. 2002. Cultivating Communities of Practice: A Guide to Managing Knowledge. Harvard Business School Press. Yhteisötyypit Yhteisön strategia Auttamisyhteisö Parhaat käytänteet -yhteisö Hyöty jäsenistölle Vinkkejä, ideoita ja ajatuksia omaan arjen työhön Tiettyjen käytänteiden (esim. pedagogiset työkalut) jakaminen muiden saman alan ihmisten kanssa Tietojohtamisen yhteisö Hyödyllistä tietoa omaan toimintaan (esim. konsulttitietämystä yli rajojen) Innovaatioyhteisö Yllättävien ideoiden yhteiskehittäminen Yksi yhteisö tai verkosto voi olla usean eri tyypin yhdistelmä. Esitettyjen yhteisötyyppien lisäksi on olemassa muunkinlaisia yhteisöjä, kuten esimerkiksi ideologisia seikkoja edistävät yhteisöt tai ihmissuhteita edistävät yhteisöt.
Lähde: Wenger, E. & McDermott, R. & Snyder, W. 2002. Cultivating Communities of Practice: A Guide to Managing Knowledge. Harvard Business School Press. Yhteisön rakentamisen perusperiaatteet 1. Rakenna evoluutioperustaisesti (design for evolution) 2. Mahdollista dialogi sisä- ja ulkopuolen kanssa 3. Mahdollista eriasteinen osallisuus (kaikkien ei tarvitse olla yhtä aktiivisia) 4. Rakenna niin julkisia kuin yksityisiä tiloja yhteisön toiminnalle 5. Keskity arvontuotantoon (ts. Mitä arvoa toiminta tuottaa jäsenille? ) 6. Yhdistä tuttu ja turvallinen sekä uusi ja innostava 7. Synnytä yhteisölle oma rytmi (esim. toistuvat juhlapäivät).
Lähde: Wenger, E. & McDermott, R. & Snyder, W. 2002. Cultivating Communities of Practice: A Guide to Managing Knowledge. Harvard Business School Press. Yhteisön kehityskaari Energian ja näkyvyyden taso Johtaminen (stewardship) Potentiaali (potential) Muodostuminen (coalescing) Kypsyminen (maturing) Muutos uuteen (transformation) Löytäminen ja kuvitteleminen Hautominen ja arvon tuottaminen Fokusointi ja laajentaminen Omistaminen ja avoimuus Irti päästäminen ja uuden alku Aika
Lähde: Wenger, E. & McDermott, R. & Snyder, W. 2002. Cultivating Communities of Practice: A Guide to Managing Knowledge. Harvard Business School Press. Energia ja näkyvyys Partus Learning Networkin kehitys HOPE:ssa tehty tämänastinen työ on omalta osaltaan vaikuttanut tällä alueella Johtaminen (stewardship) Potentiaali (potential) Muodostuminen (coalescing) Kypsyminen (maturing) Muutos uuteen (transformation) Löytäminen ja kuvitteleminen Hautominen ja arvon tuottaminen Fokusointi ja laajentaminen Omistaminen ja avoimuus Irti päästäminen ja uuden alku Aika
Lähde: Wenger, E. & McDermott, R. & Snyder, W. 2002. Cultivating Communities of Practice: A Guide to Managing Knowledge. Harvard Business School Press. Seuraava kehitysaskel Wengerin & ym. mukaan 1. Rekrytoi lisää jäseniä 2. Järjestä (lisää) yhteisöllisiä tapahtumia ja rakenna yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja 3. Virallista yhteisön koordinaattorit 4. Rakenna yhteyksiä ydinpelaajien välille tärkeää tietämystä ja suunnittele sen mukaan yhteisölle oma oppimisagenda (learning adgenda) 9. Määrittele yhteisön rooli laajemmassa kokonaisuudessa 10. Pyri mittaamaan yhteisön 5. Löydä ideoita, näkemyksiä ja käytänteitä jotka ovat jakamisen arvoisia arvontuotantoa 11. Ylläpidä huippuosaamisfokusta (ei siis vanhaa tai keskinkertaista osaamista) 6. Aloita dokumentointi 7. Löydä mahdollisuuksia, jotka tuottavat välitöntä arvoa 8. Löydä kriittiset alueet joilta puuttuu
Tekojen kentät Kenttä I: Verkoston johtaminen 1. Valtakunnallisen verkostojohtoryhmän rakentaminen 2. Alueellisten agenttien aktivoiminen ja tukeminen Kenttä II: Eri toimijoiden valmentaminen ja kohtaaminen 3. Oppilaitosjohdon valmentaminen 4. Kehittäjien valmentaminen ja saattaminen yhteen 5. Rahoittajien valmentaminen ja tiedottaminen 6. Motivoituneiden opettajaryhmien oppilaitos-, konserni- ja oppilaitosrypäskohtainen valmentaminen Kenttä III: Viestintä, yli rajojen oppiminen ja dokumentointi 7. Viestinnän tehostaminen näkyvyyden lisäämiseksi (teknologia ja ihmiset) 8. Kansainvälisten yhteyksien luominen verkoston laajentamiseksi yli rajojen (vertailuoppiminen) 9. Tuottava idea palkinnon voittaminen näkyvyyden saamiseksi 10. Käytänteiden dokumentointi ja tieteellinen julkaisutoiminta
Kenttä 1: Verkoston johtaminen Syntynyt verkosto tarvitsee johtamista. Ilman johtamista toimijat jäävät irralleen toisistaan eikä koko verkoston tuomaa yhteisvoimaa (synergiaa) päästä hyödyntämään. Alueellinen kehittyminen edellyttää, että alueen eri toimijat saatetaan yhteen (esim. hankkeet). Tämä edellyttää johtamista, sillä jonkun on tiedettävä nämä toimijat ja oltava perillä alueellisesta kokonaiskuvasta. HOPE hanketta on laajennettava johtamisen osalta. Koska HOPE hanke päättyy tulevaisuudessa, olisi johdon päätehtävänä vahvistaa olemassa olevaa verkostoa niin, että se pysyy koossa hankkeen jälkeenkin. HOPE:ssa kehitetyt käytänteet kiinnittyvät tällöin pysyvästi osaksi Partus Learning Networkia, joka toimii pitkäaikaisena rakenteena. Niin valtakunnallisen kuin alueellisen johtamisen ( agenttitoiminnan ) tehtäväkenttään kuuluu mm. linjauksien (strategioiden) muotouttaminen kentän tarpeiden mukaan, tiedottaminen, diplomaattina toimiminen, ihmisten yhdistäminen, verkoston kohtaamisten johtaminen ja järjestäminen sekä oppilaitosten konsultointi ja mentorointi tarvittaessa (esim. uusien pedagogisten menetelmien käyttöönotossa, osuuskuntatoiminnassa tai opetussuunnitelmien laadinnassa).
Lähde: Wenger, E. & McDermott, R. & Snyder, W. 2002. Cultivating Communities of Practice: A Guide to Managing Knowledge. Harvard Business School Press. Esimerkki yhteisön fraktaalirakenteesta Partus Learning Networkin puitteissa esitellen oppilaitosmaailmaa. Iso oppilaitos Pienimuotoinen hanke Keskikokoinen oppilaitos Paikallinen tai alueellinen agentti Koulutuskonserni Kansallinen verkostojohtaja Iso oppilaitos Konsernin johtaja Pieni oppilaitos
Kenttä I1: Välinepaletti Ei riitä, että toiminta kohdennetaan vain opettajiin. Toimivassa, oppivassa verkostossa on myös muita sidosryhmiä. Myös heille on tarjottava tukea mm. muutoksen johtamiseen, kokonaiskuvan ymmärtämiseen ja pedagogisten välineiden käyttöönottoon. HOPE hanketta on laajennettava niin, että jo olemassa olevat välineet kuin uudet, kehitettävät välineet ovat eri sidosryhmien saatavilla. Ideana on rakentaa välinepaletti, josta HOPE hankkeen vetäjät ja verkoston jäsenet voivat yhteistoimin etsiä heidän tilanteeseensa, tarpeeseensa ja toimintaympäristöönsä soveltuvat välineet. Jo olemassa olevat välineet Kipinä päivät Tiimimestarit ohjelma HOPE Myrsky Kehitettävät välineet Koulun johdolle suunnattu valmennus Rahoittajille suunnattu info- ja kohtaamispäivä Oppilaitoskohtaiset ohjelmat
Kenttä 1I: Esimerkkejä tarpeista Kuinka kehityshankkeemme istuu isompaan kuvaan? Oppilaitoksemme opettajat haluavat muutosta. Kuinka tuen heitä johtajana? Koulun johtaja Kehittäjä Kuinka kohdentaisimme rahoitustamme, jotta emme taas aloittaisi alusta uutta hanketta? Olemme saaneet kehitystä aikaan yksittäisissä luokkahuoneissa. Kuinka saada ideat koko oppilaitokseen? Rahoittaja Opettaja
Kenttä II: Välineitä eri tarpeisiin Verkoston toimija Opettaja, jolle yrittäjyyskasvatus on uusi ilmiö Opettaja, joka jo tekee kehitystyötä Oppilaitoksen johto Hallinnoija ja rahoittaja Kehittäjä Mitä tarvitsee, jotta verkosto toimisi hyvin? Rohkaisua ja tiedotusta, oivalluksen Käytänteiden vaihtamista, vertaisten kohtaamista, lisätietoa pedagogisista menetelmistä Pedagogista johtamiskyvykkyyttä, muiden johtajien kohtaamista ja ideoiden jakamista Tietoa verkoston toimijoista ja heidän kehityskohteistaan rahoituksen kohdentamiseksi Oman kehitystyön yhdistämistä kokonaiskuvaan, muiden kehittäjien ja yleisesti koko kentän toimijoiden kohtaamista Välineitä (ehdotuksia) Kipinä päivät Tiimimestarit -valmennus Tiimimestarit Oppilaitoskohtaiset ohjelmat (esim. Tiimimestarit sovelletusti) Johtajille rakennettu oma ohjelma (sovellutus Tiimimestarista, Master of School Administration - typpinen) Hallinnoijien ja rahoittajien koulutuspäivät Sammon takojat ohjelma (tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoon johtava valmennus) Tiimimestarit -valmennus
Kenttä III: Viestintä ja dokumentointi PLN:n jäsenet tuntevat toisensa ja ovat tietoisia verkoston olemassaolosta. Kyse on ns. löyhästä verkostosta. Verkoston suhteita vahvistetaan viestinnällä. HOPE hanketta on laajennettava viestinnän osalta, mm. jo kehitetyt ITpohjaiset välineet tarvitsevat vahvistamista sisällön osalta. Hanke tai sen verkostossa oleva toimija voi osallistua Tuottava idea kilpailuun (tai vastaaviin korkean näkyvyyden omaaviin kilpailuihin). Tällä verkostolle saataisiin näkyvyyttä ja uskottavuutta. Verkoston käytänteiden dokumentointia on vahvistettava. Siellä syntyneet käytänteet on mallinnettava. Myös tieteellistä tutkimusta tarvitaan, jotta olemassa oleva tieto saataisiin laajempaan levitykseen ja verkostolla olisi käyttökelpoisia välineitä myös tulevaisuudessa.
Kenttä III: Yli rajojen! Oppiva verkosto tarvitsee virikkeitä myös sen ulkopuolelta. Kansainvälistyminen tarjoaa mahdollisuudet tähän mm. opetuskäytänteiden kehittämisen osalta. HOPE hanketta on laajennettava niin, että kansainvälinen vertailuoppiminen on mahdollista. Vertailuoppimisessa EI ole kyse turismista tai pelkistä ystävyysvierailuista. Se on ohjattua, suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jossa siihen osallistuvat tahot etsivät uusia käytänteitä ja toimeenpanevat niitä omassa toimintaympäristössään. Syy kansainvälisen vertailuoppimisen tarpeeseen on siinä, että Suomessa eri oppilaitokset toimivat oppilaitoksesta riippumatta melko samankaltaisesti. Innovatiivisuus edellyttää erilaisuutta. Suomen rajojen ulkopuolella opetuskäytänteet, uskomukset ja arvostuksen kohteet ovat erilaisia.
Yhteystiedot HOPE -hanke Maria Käkelä p. +358 40 718 7333 maria.kakela@lpkky.fi Minna Erkko p. +358 40 566 7854 minna.erkko@lpkky.fi
Liite I: Kipinäpäivä Yrittäjyys on 2. asteella niin innostumista, hihojen käärimistä ja toiminnan aikaansaamista kuin oppilaitosyhteisön keskustelukulttuurin kehittämistä. Se koskettaa niin opettajia, opiskelijoita kuin oppilaitosta ympäröivää paikallista verkostoa. Yrittäjyys on myös paljon muuta - kaikille 2. asteen ihmisille löytyy siitä ammennettavaa. Kipinä valmennuksen tavoitteena on yhdessä pohtimisen ja ideoinnin avulla ratkaista, kuinka oppilaitoksissa voidaan tehdä yrittäjyyteen liittyvää opetusta ja oppimista paremmin. Kipinäpäivän osallistujat voivat olla niin kokeneita yrittäjyyden konkareita kuin opettajia, jotka vasta pohtivat, kuinka yrittäjyyskasvatuksen saisi rullaamaan sujuvasti oppilaitoksessa. Ratkaisuja haetaan keskustelemalla ja rennolla työotteella. Osallistujat saavat päivän aikana kokemuksen siitä, millaista Partus - menetelmien käyttö on käytännössä. Takaamme, että Kipinäpäivä on tyyliltään erilainen tapa oppia ja tehdä kehitystyötä. Päivien vetäjinä toimii valmentajia, jotka ovat tehneet yrittäjyyskasvatusta erilaisissa kouluympäristöissä, niin nuorten kuin aikuisten parissa. Kipinä valmennus voidaan toteuttaa joko yhden tai kahden päivän mittaisena. Kipinä on myös mahdollista toteuttaa joko yhden tai kahden päivän mittaisena oppilaitosjohdon tai oppilaitosten avainpelaajien verkoston valmennuspäivänä. Tällöin yrittäjyyskasvatusta lähestytään johtamisen näkökulmasta käsin käsitellen koko oppilaitosta tai niiden muodostamaa verkostoa.
Liite 1I: Tiimimestarit Tiimimestarit on valmentajavalmennus. Se on käytännön ohjelma henkilökohtaisten valmentajuustaitojen sparraamiselle ja oppimiselle. Lisäksi kehität omaa organisaatiotasi olipa se sitten yritys tai koulutusorganisaatio eteenpäin ja rakennat itsellesi valmentajista koostuvan verkoston. Ohjelman aikana koet käytännössä, mitä valmentajuus on ja jaat kokemuksiasi muiden samojen haasteiden parissa työskentelevien valmentajien kanssa. Valmennusohjelma toteutetaan käyttäen Partus -valmennusmenetelmiä. Ohjelmassa pääset itse kokeilemaan, kuinka menetelmillä valmennetaan ja kuinka voit käyttää niitä omassa työssäsi. Tiimimestarit toteutetaan 1,5 vuoden aikajänteellä. Se sisältää 19 valmennuspäivää, kuusi asiantuntijaseminaaria, innostavan lukupaketin ja pienryhmissä toteutettavaa kehitystoimintaa. Tiimimestarit -ohjelmalla on oma sivustonsa. Löydät sieltä tarkempaa tietoa ohjelman annista, sisällöistä ja osallistujien näkemyksistä. Katso lisää: www.taitovire.fi/tiimimestari
7. Muut asiat Tiimimestarit areenalla 15.-16.1.2010 kohtaaminen Jyväskylässä. HOPE-opet mukana. HOPEn tavoitteiden kirkastus jokaisen oppilaitoksen kohdalta on ajankohtaista. Miten dokumentoidaan ja viestitään HOPEn saavutetut tulokset? 8. Seuraavat kokoukset 6. Ohjausryhmän kokous 22.1.2010 SEDUssa, Seinäjoella Yrittäjyyskasvatuskonferenssin yhteydessä
9. Kokous päättyy Joni Liukkonen päätti kokouksen. Kokouksen jälkeen käytiin tutustumassa uudelleenrakennettuun Pyhän Olavin kirkkoon ja nähtiin Kuutti Lavosen ja Osmo Rauhalan maalaukset.
Seinäjoella 22.1.2010 Heikki Haavisto, puheenjohtaja Joni Liukkonen, varapuheenjohtaja Maria Käkelä, projektipäällikkö, sihteeri Minna Erkko, valmentaja, sihteeri
Kiitos Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitokselle ja kokousväelle! LET S HOPE!