Työssäoppiminen yrittäjänä. Jyväskylän ammattiopiston malli Satu Mursula

Transkriptio

1 Jyväskylän ammattiopiston malli

2 Taustavaikuttimet AO:n tapauksessa Jyväskylän koulutuskuntayhtymän strategiana on kehittää rajat ylittävä taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisympäristö. Yrittäjyyden Ruutulippu hanke tarjoaa mahdollisuuksia valmennusosaamisen kehittämiselle ja Työssäoppiminen Yrittäjänä (TOY) -mallin mallintamiselle. Osuuskunta toimii työvälineenä, yhteisönä ja yrittäjyyden innovatiivisena oppimisympäristönä mallin toteuttamisessa.

3 Yrittäjäksi kasvamisen polku Varikko Lämmittelyajot Ajot Ruutulippu Yrittäjyyden muoto Sisäinen Sisäinen ja ulkoinen Siirtymävaihe Ulkoinen Kantava teema Moottorin lämmitys Mitä yrittäjyys on? Kaasujalkaa kutittaa Oma firma. Moottori käynnistyy Onko minussa yritystä? Täysi vauhti päällä Olen yrittäjä! Yritys - NY opiskelijayritys Osuuskunnassa juniorina Oma yritys Osuuskunnassa seniorina Kehityskohteet ja harjoitettavat taidot Oma-aloitteisuus Asiakkaan kohtaaminen Omien kehittymistarpeiden tiedostaminen Ammatti-identiteetin kehittäminen Liikeidean kehittäminen Liiketoiminnan turvallinen kokeileminen Ensimmäisten asiakkuuksien hankkiminen Ensimmäisten kaupallisten tuotteiden kehittäminen Yrittäjyystaitojen vahvistaminen Yrittäjäidentiteetin kehittäminen Liiketoiminnnan turvallinen harjoittaminen Liiketoimintaverkostojen rakentaminen Itsensä johtaminen Itsensä työllistäminen yrittäjänä Tuotteistaminen Verkostojen rakentaminen Yrittäjänä kasvaminen Opiskelumuoto (esimerkkejä) Kaikille pakolliset yrittäjyysopinnot 5 ov Ammattitaitoa täydentävät opinnot 4 ov Integrointi ammatillisiin opintoihin, esim. asiakaspalvelu ja TOP Yrittäjyysopinnot Yrittäjyys 10 ov Työssäoppiminen Integrointi ammatillisiin opintoihin Yrittäjyysopinnot Yritystoiminta 10 ov Integrointi ammatillisiin opintoihin Jatko-opinnot, esimerkiksi Yrittäjän ammattitutkinto

4 Osuuskuntamalli AO:n Työssäoppiminen Yrittäjänä malllissa kaikki mallin piirissä olevat opiskelijat liittyvät osuuskuntaan (väh. 7 jäsentä). Osuuskuntalainen on työntekijäasemassa, mutta toimii kuin yrittäjä. Jäsenyys jatkuu niin kauan, kunnes jäsen eroaa osuuskunnasta. Osuuskunta toimii yhteistyössä AOn kanssa, mutta se on juridisesti täysin erillinen yksikkö. Osuuskunta soveltuu hyvin -mallin toteuttamiseen mm. sen ääni-per-jäsen -periaatteen sekä hallinnon ja kirjanpidon helppouden suhteen.

5 TOY-jakson sijoittuminen isoon kuvaan TOY-infopäivä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi Yrittäjänä toimiminen opintojen jälkeen Varikko Koko vuosi Lämmittelyajot Koko vuosi Ajot Kevät Ruutulippu TOYjaksona Hakemukset syksyllä TOY-jaksolle Valmistuminen Infopäivä yrittäjyysopinnoista

6 Yhteistyö Valmentaja Yhteistyö TOPopettaja Yrityskummi Ohjaajasuhde Valmennussuhde Tutor- tai mentorsuhde Asiakas Opiskelija Tiimi Asiakassuhde Verkostosuhde Osuuskunta HUB, yrittäjäjärjestöt, NY-yritykset, ym. toimijat Verkosto

7 Roolit TOY:ssä Rooli Tarkoitus ja tehtävä Rooli Tarkoitus ja tehtävät Opiskelija TOYvalmentaja TOPopettaja Oppii yrittäjyystaitoja (mm. tuotteistaminen, työelämän pelisäännöt, asiakkaan kohtaaminen, jne) Oppii tiimi- ja yhteisöllisyystaitoja (mm. tiimissä toimiminen, yhteisöllinen oppiminen valmennuspäivissä, jne.) Oppii ammattitaitoa (esim. artesaanin taidot) Valmentaa yrittäjyys- ja tiimitaitojen osalta (valmennuspäivät ja henkilökohtainen ohjaus) Valmentaa osittain ammattitaidon osalta (riippuen ammattialasta) Arvioijana näyttötilanteessa (painopiste yrittäjyys- ja tiimitaidoissa) Valmentaa ammattitaidon osalta (henkilökohtainen ohjaus) Arvioijana näyttötilanteessa (painopiste ammattitaidossa) Asiakas Osuuskunta Tiimi (opiskelijan ryhmä TOYjaksoilla) Ostaa tuotteita ja palveluja opiskelijalta (osuuskunnan kautta) Toimii tarvittaessa arvioijana näyttötilanteessa Juridinen yksikkö liiketoiminnan harjoittamiseen Hallinto- ja kirjanpitopalvelut Tarjoaa markkinointitukea ja yhteyksiä asiakkaisiin Tarjoaa mahdollisuuksia ammattitaidon kehittämiseen (kokeneemmat neuvovat yms.) Laajempi yhteisö opiskelijalle Oppimisyhteisö Tietyissä tilanteissa toiminnallinen yhteisö Yrittäjäkummi Toimii opiskelijan tutorina ja/tai mentorina Voi tarvittaessa osallistua valmennustoimintaan Toimii tarvittaessa arvioijana näyttötilanteissa

8 Kuinka Työssäopiminen Yrittäjänä malli eroaa tavallisesta työssäoppimisen mallista? Työtehtävät eivät ole valmiiksi annettuja, vaan jokainen etsii asiakkaansa ja tekee toimeksiantonsa heille. Tehdyistä töistä pyydetään oikeaa rahaa, joka ohjautuu oppilaalle itselleen juridisen yksikön kautta (esim. osuuskunnan). Näin opitaan yrittäjyyttä käytännössä. Yrittäjyys on vapautta, mutta myös vastuuta. Molemmat korostuvat Työssäoppiminen Yrittäjänä mallissa. Jakson aikana osallistutaan valmennuspäiviin, joissa harjoitetaan yrittäjyyttä yhdessä muiden kanssa.

9 Valmennuspäivien teemat 1. Tiimioppiminen ja tavoitteet 2. Asiakasajattelu ja verkostoituminen 3. Tuotteistaminen 4. Itsensä johtaminen ja kaverijohtaminen 5. Luovuus ja markkinointi 6. Tarjonnan ja asiakkuuksine löytäminen 7. Oman liikeidean hahmottuminen ja yrittäjyyteenkasvu

10 Esimerkki valmennuspäivän agendasta klo Tapahtuma Orientaatio valmentalta Edellisen valmennuspäivän tapahtumien ja sisältöjen pikainen kertaaminen Aloituskierros ( Mitä olen tehnyt? Mitä olen oppinut? Millaisia odotuksia minulla on tälle kerralle? ) Teorialuento I (esim. markkinoinnista, myynnistä, tuotteistamisesta, johtamisesta, tms.) Treeni I (pienryhmätyö, parityöskentely, workshop, tms.) Ruokailu Teorialuento II Treeni II Lopetuskierros ( Mitä opin? Mitä aion tehdä seuraavaksi? Mitä vien käytäntöön? ) Tehtävien anto seuraavaksi kerraksi, tiedotus yms.

11 Valmennuspedagogiikan lähtökohtia ja periaatteita 1. Valmentaja suuntaa toimintaa, mutta oppija tuo itse sisällöt valmennuspäiviin sekä synnyttää niitä lisää yhdessä muiden kanssa (ohjattu sosiokonstruktivismi). 2. Valmentaja pyrkii kysymään, ei vastaamaan (reflektiopinta ja ohjaus, ei tiedon syöttäminen). 3. Kokeileminen ja kokeilujen reflektointi yhdessä muiden kanssa synnyttää oppimisen kehän (learning-by-doing & tiimioppiminen). 4. Oppija itse osallistuu aktiivisena tahona oman opinpolkunsa suunnitteluun ja tavoitteiden asettamiseen (itsejohdettu oppiminen). 5. Valmennuspäivät eivät ole täysin ennalta suunniteltuja, vaan niiden sisällöt syntyvät niihin osallistuvien oppilaiden vuorovaikutuksesta, ideoista, kokemuksista ja ajatuksista (dynaaminen näkemys). 6. Oppiminen on niin tiedollista, motorista kuin tunteellista. Tunne-elämää ja sen kautta kehittyvää asenteellisuutta ei marginalisoida (holistinen oppiminen). 7. Konteksti on tiimiyrittäjyys (kontekstisidonnaisuus). Tässä esitetyt valmennuspedagogiikan lähtökohdat ja periaatteet pohjautuvat yrittäjyysvalmennuksessa käytettäviin Partus mentelmiin. Ks. myös liite 2: Partus menetelmät.

12 Valmentajan työkaluja valmennuspäiviin Oppimissopimus Ennakkotehtävät ennen kutakin valmennuspäivää Lyhyet tietoiskut valmentajan toimesta Pienryhmäharjoitteet valmennuspäivissä (esim. workshopit) Oppilaiden esitelmät Aivoriihet Itsearviointitehtävät Treenipäiväkirja (henkilökohtainen reflektointi) Yrittäjyyteen liittyvä kirjallisuus Valmennusmateriaalit Portfolio Seminaarit ja tapahtumat Vierailijoiden esitelmät

13 Yhteystiedot Yrittäjyyden kehittämispäällikkö Projektipäällikkö, Yrittäjyyden ruutulippu - hanke p satu.mursula@jao.fi

14

15 Liite 1: Kasvu yrittäjyyteen hanke

16 Liite 2: Partus - menetelmät Partus -menetelmät ovat valmennusmenetelmiä, joiden tarkoituksena on auttaa yksilöitä ja yhteisöjä oppimaan paremmin. Niitä käytetään niin oppilaitoksissa, korkeakouluissa, pienissä yrityksissä, suuremmissa organisaatioissa kuin yhteisöissä ja verkostoissa. Yhdistävänä tekijänä kaikille näille tahoille on halu rakentaa oppivia organisaatioita ja yhteisöjä. Toiminnan kenttänä on tiimissä tapahtuva yrittäjyys ja yrittäjähenkisyys. Menetelmiä on kehitetty yli 15 vuotta. Ne on rakennettu palvelemaan tiimejä, olipa kyseessä sitten yksityisen sektorin iskujoukkue, koulumaailman oppimistiimi tai osuuskuntamuotoinen tiimiyritys. Kantavana lähtökohtana on, että yksilö voi saavuttaa täyden potentiaalinsa ja oppia nopeammin hyvässä joukkueessa. Menetelmien käyttäjinä on niin opettajia, projektijohtajia, yksityisyrittäjiä kuin toisen palveluksessa toimivia esimiehiä. Paras tapa oppia käyttämään Partus menetelmiä on osallistua Tiimimestari valmennukseen. Kysy siitä lisää HOPE:n projektiryhmäläisiltä tai käy -nettisivustoilla!

17 Liite 3 : Tiimimestari Tiimimestarit on valmentajavalmennus. Se on käytännön ohjelma henkilökohtaisten valmentajuustaitojen sparraamiselle ja oppimiselle. Lisäksi kehität omaa organisaatiotasi olipa se sitten yritys tai koulutusorganisaatio eteenpäin ja rakennat itsellesi valmentajista koostuvan verkoston. Ohjelman aikana koet käytännössä, mitä valmentajuus on ja jaat kokemuksiasi muiden samojen haasteiden parissa työskentelevien valmentajien kanssa. Valmennusohjelma toteutetaan käyttäen Partus -valmennusmenetelmiä. Ohjelmassa pääset itse kokeilemaan, kuinka menetelmillä valmennetaan ja kuinka voit käyttää niitä omassa työssäsi. Tiimimestarit toteutetaan 1,5 vuoden aikajänteellä. Se sisältää 19 valmennuspäivää, kuusi asiantuntijaseminaaria, innostavan lukupaketin ja pienryhmissä toteutettavaa kehitystoimintaa. Löydät -sivustoilta tarkempaa tietoa ohjelman annista, sisällöistä ja osallistujien näkemyksistä.