Työssäoppiminen Yrittäjänä. IKATAN TOY -malli. Terhi Leppä Jukka Hassinen

Transkriptio

1 Työssäoppiminen Yrittäjänä IKATAN TOY -malli Terhi Leppä Jukka Hassinen

2 TOY:n taustavaikuttimet IKATA:n tapauksessa IKATA:n strategiana on yrittäjyysopiskelun kehittäminen. HOPE hanke tarjoaa mahdollisuuksia valmennusosaamisen kehittämiselle ja TOY:n mallintamiselle. Taidosto osuuskunta toimii työvälineenä, yhteisönä ja yrittäjyyden oppimisympäristönä TOY:n toteuttamisessa.

3 Yrittäjäksi kasvamisen polku Sisäinen yrittäjyys Siirtymisvaihe Ulkoinen yrittäjyys Kantava teema Sisällä polttelee ja kutkuttaa Siipien kasvattaminen, Haluanko yrittäjäksi? Täysi vauhti päällä Yritys Kuuluminen osuuskuntaan (ei välttämätöntä) Osuuskunta, juniorina Hautomoyrittäjyys Oma yritys (tmi tai oy) Osuuskunta, seniorina Kehityskohteet ja harjoitettavat taidot Oma-aloitteisuus Asiakkaan kohtaaminen Itsensä toteuttaminen Ammatti-identiteetin kehittäminen Liikeidean hauduttelu Ensimmäisten asiakkuuksien hankkiminen Ensimmäisten kaupallisten tuotteiden kehittäminen Liiketoiminnan turvallinen kokeileminen Liiketoimintasuunnitelma Itsensä työllistäminen yrittäjänä Liiketoimintaverkostojen rakentaminen Tuotteistaminen Yrittäjä-identiteetin kehittäminen Opiskelumuoto (esimerkkejä) Erilliset yrittäjyyskurssit Yrittäjyys läsnä opinnoissa (integroitu osaksi muuta oppimista) TOY Jatko-opinnot (esim. Yrittäjän ammattitutkinto)

4 Osuuskuntamalli Taidosto osuuskunta IKATAn TOY mallissa kaikki mallin piirissä olevat opiskelijat liittyvät Taidosto osk:aan. Taidostolainen on työntekijäasemassa (jäsen määrä osk:ssa >7), mutta toimii kuin yrittäjä. Jäsenyys jatkuu niin kauan, kunnes jäsen eroaa Taidosto osk:sta. Osuuskunta toimii yhteistyössä IKATAn kanssa mutta se on juridisesti täysin erillinen yksikkö. Osuuskunta soveltuu hyvin TOY-mallin toteuttamiseen mm. sen ääni-per-jäsen periaatteen, hallinnon ja kirjanpidon helppouden suhteen.

5 Miten TOY eroaa tavallisesta TO jaksosta? Työtehtävät eivät ole valmiiksi annettuja, vaan jokainen etsii asiakkaansa ja tekee toimeksiantonsa heille. Tehdyistä töistä pyydetään oikeaa rahaa, joka ohjautuu oppilaalle itselleen juridisen yksikön kautta (esim. osuuskunta). Näin opitaan yrittäjyyttä myös käytännössä. Yrittäjyys on vapautta, mutta myös vastuuta. Molemmat korostuvat TOY:ssa. Jakson aikana osallistutaan valmennuspäiviin, joissa harjoitetaan yrittäjyyttä yhdessä muiden kanssa.

6 TOY:n sijoittuminen opinpolulle (2010-) 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi TOY infopäivä Marraskuussa Hakemukset TOY-jaksolle Tammikuussa CV, suunnitelma ja hakemus TOY jakso(t) Maaliskuu-syyskuu Yhteensä 3+2 kk Kesäloma välissä

7 TOY jaksot Kesäloma TOY-jakso I Taidosto osk/työpaikka TOY-jakso II Taidosto osk/työpaikka Yhteinen suoritettava opintokokonaisuus: Yritystoiminta ja valmistus (10 ov) Jakson lopussa ammattiosaamisen näyttö/tutkintotilaisuus.

8 Roolit TOY:ssä Yhteistyö Valmentaja Valmennussuhde Ohjaajasuhde Opiskelija TOY tiimi TOopettaja Osuuskunta Asiakas Asiakassuhde

9 Roolit TOY:ssä Rooli Opiskelija TOY-valmentaja TO-opettaja Asiakas Osuuskunta Tiimi (opiskelijan ryhmä TOY-jaksoilla) Tarkoitus ja tehtävä Oppii yrittäjyystaitoja (mm. tuotteistaminen, työelämän pelisäännöt, asiakkaan kohtaaminen, jne) Oppii tiimi- ja yhteisöllisyystaitoja (mm. tiimissä toimiminen, yhteisöllinen oppiminen valmennuspäivissä, jne.) Oppii ammattitaitoa (esim. artesaanin taidot) Valmentaa yrittäjyys- ja tiimitaitojen osalta (valmennuspäivät ja henkilökohtainen ohjaus) Ohjaa osittain ammattitaidon osalta (riippuen ammattialasta) Arvioijana näyttötilanteessa (painopiste yrittäjyys- ja tiimitaidoissa) To-opettajan normaalit tehtävät; to-sopimusten teko, yhteydenpito opiskelijaan ja to-ohjaajaan (tässä TOY-valmentajaan) Arvioijana näyttötilanteessa (painopiste ammattitaidossa) Ostaa tuotteita ja palveluja opiskelijalta (osuuskunnan kautta) Toimii tarvittaessa arvioijana näyttötilanteessa Juridinen yksikkö liiketoiminnan harjoittamiseen Hallinto- ja kirjanpitopalvelut Tarjoaa markkinointitukea ja yhteyksiä asiakkaisiin Tarjoaa mahdollisuuksia ammattitaidon kehittämiseen (kokeneemmat neuvovat yms.) Laajempi yhteisö opiskelijalle Oppimisyhteisö Tietyissä tilanteissa toiminnallinen yhteisö

10 Valmennuspäivien teemat 1. Yrittäjyys ja oppiminen 2. Asiakas ja hinnoittelu 3. Tapahtumaan osallistuminen, esim. Tulimyrsky 4. Itsensä johtaminen 5. Markkinointi & luovuus ja asiakkuudet 6. Minä ja Yrittäjyys toylaisten omat caset

11 Esimerkki valmennuspäivän agendasta klo Tapahtuma Orientaatio valmentajalta Edellisen valmennuspäivän tapahtumien ja sisältöjen pikainen kertaaminen Aloituskierros ( Mitä olen tehnyt? Mitä olen oppinut? Millaisia odotuksia minulla on tälle kerralle? ) Teorialuento I (esim. markkinoinnista, myynnistä, tuotteistamisesta, johtamisesta, tms.) Ruokailu Teorialuento II Treeni I (pienryhmätyö, parityöskentely, workshop, tms.) Treeni II (sis. Kahvitauon) Lopetuskierros ( Mitä opin? Mitä aion tehdä seuraavaksi? Mitä vien käytäntöön? ) Tehtävien anto seuraavaksi kerraksi, tiedotus yms.

12 Valmennuspedagogiikan lähtökohtia ja periaatteita Valmentaja suuntaa toimintaa, mutta oppija tuo itse sisällöt valmennuspäiviin sekä synnyttää niitä lisää yhdessä muiden kanssa (ohjattu sosiokonstruktivismi). Valmentaja pyrkii kysymään, ei vastaamaan (reflektiopinta ja ohjaus, ei tiedon syöttäminen). Kokeileminen ja kokeilujen reflektointi yhdessä muiden kanssa synnyttää oppimisen kehän (learning-by-doing & tiimioppiminen). Oppija itse osallistuu aktiivisena tahona oman opinpolkunsa suunnitteluun ja tavoitteiden asettamiseen (itsejohdettu oppiminen). Valmennuspäivät eivät ole täysin ennalta suunniteltuja, vaan niiden sisällöt syntyvät niihin osallistuvien oppilaiden vuorovaikutuksesta, ideoista, kokemuksista ja ajatuksista (dynaaminen näkemys). Oppiminen on niin tiedollista, motorista kuin tunteellista. Tunne-elämää ja sen kautta kehittyvää asenteellisuutta ei marginalisoida (holistinen oppiminen). Konteksti on tiimiyrittäjyys (kontekstisidonnaisuus). Tässä esitetyt valmennuspedagogiikan lähtökohdat ja periaatteet pohjautuvat yrittäjyysvalmennuksessa käytettäviin Partus mentelmiin. Ks. myös liite 2: Partus menetelmät.

13 Valmentajan työkaluja valmennuspäiviin Oppimissopimus (suunnitelma TOY jaksolle) Ennakkotehtävät ennen kutakin valmennuspäivää Lyhyet tietoiskut valmentajan toimesta Pienryhmäharjoitteet valmennuspäivissä (esim. workshopit) Oppilaiden esitelmät Aivoriihet Itsearviointitehtävät Treenipäiväkirja (=työssäoppimispäiväkirja, henkilökohtainen reflektointi) Yrittäjyyteen liittyvä kirjallisuus Valmennusmateriaalit Portfolio Seminaarit ja tapahtumat (esim. Tulimyrsky tapahtuma) Vierailijoiden esitelmät

14 Yhteystiedot Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Terhi Leppä TOY-valmentaja, tekstiiliala p

15 Liite 1: HOPE -hanke HOPE -hanke on 2. asteen oppilaitoksille suunnattu valtakunnallinen yrittäjyyskasvatushanke. Sitä hallinnoi Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos. Yrittäjyyttä tarkastellaan siinä paljon suurempana ilmiönä kuin pelkästään liiketoimintana. Yrittäjyys on HOPE:ssa niin innostumista, hihojen käärimistä ja toiminnan aikaansaamista kuin oppilaitosyhteisön keskustelukulttuurin kehittämistä. Ja se on myös paljon muuta - kaikille 2. asteen ihmisille löytyy HOPE:sta paljon ammennettavaa. Yrittäjyyskasvatuksen pioneerina toimiva Tiimiakatemia ja sen yhteisölliset Partus - oppimismenetelmät ovat herättäneet kiinnostusta useissa oppilaitoksissa. HOPE -hankkeessa pyritään tuomaan näitä menetelmiä sovelletusti 2. asteen oppilaitosten arkeen, niin luokkahuoneisiin ja työtiloihin kuin osastoille ja koko koulun kulttuuriin. Keinoja uusien oppimisen menetelmien käyttöön ottamiseen ovat muun muassa oppilaitoksille suunnatut HOPE Kipinä päivät, opettajille suunnattu valmentajuustietoja ja taitoja kehittävä Tiimimestari ohjelma sekä HOPE Myrsky tapahtuma. Löydät lisää tietoa HOPE hankkeen nettisivustoilta:

16 Liite 2: Partus -menetelmät Partus menetelmät ovat valmennusmenetelmiä, joiden tarkoituksena on auttaa yksilöitä ja yhteisöjä oppimaan paremmin. Niitä käytetään niin oppilaitoksissa, korkeakouluissa, pienissä yrityksissä, suuremmissa organisaatioissa kuin yhteisöissä ja verkostoissa. Yhdistävänä tekijänä kaikille näille tahoille on halu rakentaa oppivia organisaatioita ja yhteisöjä. Toiminnan kenttänä on tiimissä tapahtuva yrittäjyys ja yrittäjähenkisyys. Menetelmiä on kehitetty yli 15 vuotta. Ne on rakennettu palvelemaan tiimejä, olipa kyseessä sitten yksityisen sektorin iskujoukkue, koulumaailman oppimistiimi tai osuuskuntamuotoinen tiimiyritys. Kantavana lähtökohtana on, että yksilö voi saavuttaa täyden potentiaalinsa ja oppia nopeammin hyvässä joukkueessa. Menetelmien käyttäjinä on niin opettajia, projektijohtajia, yksityisyrittäjiä kuin toisen palveluksessa toimivia esimiehiä. Paras tapa oppia käyttämään Partus menetelmiä on osallistua Tiimimestari valmennukseen. Kysy siitä lisää HOPE:n projektiryhmäläisiltä tai käy -nettisivustoilla!

17 Liite 3: Tiimimestari Tiimimestarit on valmentajavalmennus. Se on käytännön ohjelma henkilökohtaisten valmentajuustaitojen sparraamiselle ja oppimiselle. Lisäksi kehität omaa organisaatiotasi olipa se sitten yritys tai koulutusorganisaatio eteenpäin ja rakennat itsellesi valmentajista koostuvan verkoston. Ohjelman aikana koet käytännössä, mitä valmentajuus on ja jaat kokemuksiasi muiden samojen haasteiden parissa työskentelevien valmentajien kanssa. Valmennusohjelma toteutetaan käyttäen Partus -valmennusmenetelmiä. Ohjelmassa pääset itse kokeilemaan, kuinka menetelmillä valmennetaan ja kuinka voit käyttää niitä omassa työssäsi. Tiimimestarit toteutetaan 1,5 vuoden aikajänteellä. Se sisältää 19 valmennuspäivää, kuusi asiantuntijaseminaaria, innostavan lukupaketin ja pienryhmissä toteutettavaa kehitystoimintaa. Tiimimestarit -ohjelmalla on oma sivustonsa. Löydät sieltä tarkempaa tietoa ohjelman annista, sisällöistä ja osallistujien näkemyksistä. Katso lisää:

18 Liite 4 TOY-mallin historiaa Vuosi 2008, kolme pilottiryhmää: TOY - kevät opiskelijaa: vaatetusala, soitinrakennusala, graafinen suunnittelu, huonekalurestaurointi, puusepänala TOY - syksy opiskelijaa: vaatetusala, metalliala, soitinrakennus TOY - tekstiili, Vuosi opiskelijaa Markkinointia; syksyn 2008 työssäoppimisinfossa TOY-mallin esittely ja toiminta Vuosirytmi => resurssit voidaan hahmottaa ajoissa TOY-sessioiden sisällöt vahvistuvat Vuosi 2009 TOY- kevät opiskelijaa TOY-syksy opiskelijaa

19 Liite 5 Yrittäjyysopintojen järjestämisen tasot Täyden laajuuden yrittäjyysohjelma (esim. Yrittäjäartesaani ) Yrittäjyyttä mahdollisuus harjoittaa pitkäkestoisemmin (esim. TO-jaksolla, TOY) Yrittäjyys eriytetty omaksi opintojaksokseen Yrittäjyys läpäisyperiaatteella mukana opinnoissa, joskin vähäisessä roolissa Opinnoissa ei lainkaan yrittäjyysnäkökulmaa (muuta kuin näennäisesti)