Hausjärven kunta Tasekirja vuodelta 2015 Kunnanhallitus 22.3.2016, 99 Kunnanvaltuusto 26.4.2016, xxx
SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS... 1 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1 1.1 Kunnanjohtajan katsaus... 1 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 3 1.3 Luottamushenkilöorganisaatio... 5 1.4 Tilivelvolliset kunnan organisaatiossa... 6 1.5 Yleinen ja oman alueen kehitys... 8 1.6 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa... 10 1.7 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 11 1.8 Kunnan henkilöstö... 12 1.9 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista asioista... 12 2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 14 3 Kokonaistalouden tarkastelu... 16 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 16 3.2 Toiminnan rahoitus rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 19 3.3 Tase ja sen tunnusluvut... 23 3.4 Ulkoiset kokonaistulot ja menot... 28 4 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 30 4.1 Konsernirakenne ja toiminnan ohjaus... 30 4.2 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 33 4.3 Arvio konsernin todennäköisestä kehityksestä... 33 4.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 34 4.5 Konserniyhteisöille ja muille tärkeille yhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen... 34 4.6 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 39 5 Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä... 48 II TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU... 49 1 Valtuustoon nähden sitovien strategisten tavoitteiden toteutuminen... 49 2 Käyttötalousosan toteutuminen... 51 3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 124 4 Investointiosan toteutuminen... 126 5 Rahoituslaskelmaosan toteutuminen... 134 6 Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta... 135 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 136 1 Kunnan tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase... 136 2 Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase... 142 3 Kuntakonsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase... 146 IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 152 V LUETTELOT JA SELVITYKSET... 174 VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 175
1 I TOIMINTAKERTOMUS 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Kunnanjohtajan katsaus Hausjärven kunnan talous kehittyi suotuisasti tai jopa erinomaisesti vuonna 2015. Erityisen merkittävänä voidaan pitää vuosikatteen ja tilikauden tuloksen merkittävää paranemista sekä vuoden 2015 alkuperäiseen talousarvioon että vuoden 2014 tilinpäätökseen nähden. Valtuusto vahvisti vuoden 2015 alkuperäisen talousarvion kokouksessaan 9.12.2014. Valtuusto päätti talousarviomuutoksista tilikauden viimeisessä eli 15.12.2015 pidetyssä kokouksessa. Talousarvion laadinta aikana loppuvuodesta 2014 talouden näkymiä pidettiin vaikeina. Pääsyynä tähän oli tieto kunnan saamien valtionosuuksien huomattavasta supistumisesta ja epävarmuus toisaalta verotulojen kehityksestä ja toisaalta varsinkin sosiaali ja terveydenhuollon menojen kasvusta. Alkuperäinen talousarvio oli runsaat 900 000 alijäämäinen, mitä summaa voidaan pitää Hausjärven kokoiselle kunnalle huolestuttavana. Jo alkuvuoden aikana saatiin rohkaisevia tietoja varsinkin verotulojen myönteisestä kehityksestä. Myös esimerkiksi asuintonttien kysynnän vilkastuminen loi uskoa suhdanteiden aallonpohjan jäämisestä taakse. Tammi kesäkuuta koskevan osavuosikatsauksen laadinta aikana elokuun alussa pidettiin jo mahdollisena, että tilikauden tulos kääntyisi ylijäämäiseksi. Tämän toteutumisessa oli epävarmuutta varsinkin siksi, että sen arvioitiin edellyttävän toimintakulujen jäämistä talousarviota matalammalle tasolle. Toimintakulut jäivät lopulta 0,62 % pienemmiksi kuin vuonna 2014 ja toimintakate jopa 1,59 % pienemmäksi. Nämä ovat erinomaisia saavutuksia, varsinkin, kun sosiaali ja terveydenhuollon menojen hallinta on jo pidemmän aikaa koettu vaikeaksi. Erityisen huolestuneina on totuttu seuraamaan Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ja Kanta Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän menokehitystä ja kertyneitä alijäämiä. Vaikuttaa siltä, että näiden kuntayhtymien taloudessa on vihdoin löytynyt kestävä ura. Merkittävänä toimintakuluihin vaikuttavana seikkana voidaan nähdä myös perhetyön ja lastensuojelun ennaltaehkäisevä työ. Niiden toimivuus on osaltaan ehkäissyt kalliiden korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Kunnan henkilöstökulut supistuivat 1,42 % vuoteen 2014 verrattuna. Osa tästä on seurausta organisaation toiminnan tehostumisesta, osa puolestaan toimintatapojen muutoksesta. Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin tarvittavaa työvoimaa hankittiin vuokratyönä aiempaa laajemmin. Ostopalvelukulut eivät kuitenkaan kokonaisuutena kasvaneet. Verotuloja kertyi lopulta 1,25 % enemmän kuin vuonna 2014. Valtuusto ei korottanut kunnallisveroprosenttia vuodelle 2015, mutta kiinteistöveroprosentteja osittain korotettiin ja osittain laskettiin. Verotulojen hyvän toteutuman taustalla on myös se, että Hausjärvellä työttömyys on säilynyt vähäisenä yleistilanteeseen nähden. Joulukuun lopussa Hausjärvellä työttömiä oli 8,3 % työvoimasta, joka on 1,3 % yksikköä vähemmän kuin seuraavaksi parhaassa Kanta ja Päijät Hämeen kunnassa. Osaltaan tähän vaikuttavat kunnan harjoittamat, nuorille ja aikuisille kohdistetut työllistämistoimenpiteet.
2 Kunnan saamien valtionosuuksien määrä jäi 4,25 % vähäisemmäksi kuin vuonna 2014. Tämä korostaa verotulojen merkitystä kunnan taloudessa. Vaikka valtionosuuksien leikkaukset ovatkin erittäin kielteinen ilmiö, on sen taustalla myös edullinen ikärakenteemme verrattuna Kanta Hämeen muihin kuntiin. Hausjärvellä työikäisten suhteellinen määrä on sangen suuri ja siitä iäkkäämpien määrä vastaavasti pienempi. Syntyneitä on enemmän kuin kuolleita. Talousarvion käyttötalous, investointi ja rahoitusosan toteutumisessa näkyy, että rakentaminen ja tonttien kysyntä on edelleen vähäisempää kuin parhaiden suhdanteiden aikaan. Aallonpohja vaikuttaa kuitenkin jääneen taakse, sillä vuoden aikana kunta myi seitsemän asuintonttia ja antoi vuokralle kaksi. Vuoden 2014 toteuma oli kaksi myytyä ja yksi vuokralle annettu tontti. Vilkastunut tonttikauppa lisää omaisuuden myyntituloja. Mainittakoon myös, että kunnan investointeihin ottaman velan määrän kasvusta huolimatta korkokulut eivät kasvaneet juuri lainkaan. Kunnan rahoituskulujen kasvua rajoittaa paitsi yleinen korkotaso, myös linja, jossa velkaa otetaan eritoten vaihtuvakorkoisena. Tällöin korkoriskiä hallitaan tarvittaessa johdannaisilla. Kunnan vuosikate tilinpäätösaikana on hieman yli 3 000 000 euroa, jossa parannusta vuoteen 2014 nähden on lähes puoli miljoonaa euroa. Tilikauden tulos on runsaat 650 000 euroa ylijäämäinen eli noin 2,7 kertainen vuoden 2014 tulokseen (n. 240 000 euroa) nähden ja noin 1,5 miljoonaa euroa parempi kuin alkuperäisessä vuoden 2015 talousarviossa. Alijäämä on siis käännetty ylijäämäksi. Toisaalta kunnan taloudessa on myös kielteisiä ilmiöitä. Kunnan lainakanta kasvoi yhä. Jatkuva velkaantuminen on saatava vihdoin pysähtymään. Vaikka velkaantuminen perustuu investointitarpeisiin, nykyinen kehityspolku vie meidät umpikujaan. Jos tehokkaita tasapainotustoimenpiteitä ei kyetä muotoilemaan ja toteuttamaan melko pian, saattaa kunnan taseen heikkeneminen pahentua erittäin vaikeasti korjattavaksi tilanteeksi. Velkaantumisongelma korostuu sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen toteutuessa eli tämänhetkisen tiedon mukaan vuoden 2019 alussa. Tuolloin kunnan tulot ja menot supistuvat erittäin merkittävästi, jopa 60 65 %:lla. On epäselvää, millainen vaikutus uudistuksella on kunnan taseeseen. Huonoimmassa tapauksessa tase ei kevenisi lainkaan, jolloin kertyneiden velkojen hoitaminen muuttuisi oleellisesti aiempaa vaikeammaksi. Kunta ei tällöin kykenisi edes teoriassa toiminnallaan keräämään velkojen hoidon ja omaisuuden uusintamisen edellyttämiä ylijäämiä. Joka tapauksessa vuoden 2015 mainio tulos on arvokas saavutus, joka osoittaa, että kunnan johtavat viranhaltijat ja henkilöstö on tehnyt tuloksellista työtä suhdanteista välittämättä. Olemme oikealla tiellä. Kiitän lämpimästi työtovereita, koko henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita hyvästä työstä. Luonnollisesti tulokseen on vaikuttanut myös koko joukko kunnan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevia tekijöitä. Myönteisen kehitysuran jatkuminen edellyttää näiden ilmiöiden jatkuvaa seurantaa ja uusien ideoiden, näköalojen ja toimintamallien yhteistä kehittelyä. Vaikka sosiaali ja terveydenhuollon ja maakuntahallinnon uudistus kerääkin suurimman huomion, kunnan toiminnan kehittäminen sekä omin toimenpitein että erilaisten kumppanuuksien kautta on yhä mahdollista ja tarpeellista. Hausjärvellä 10.3.2016 Kunnanjohtaja Aleksi Heikkilä
3 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnanvaltuusto päätti 9.12.2014 muuttaa hallintojohtajan viran hallinto ja talousjohtajan viraksi 1.1.2015 lukien. Tämän taustalla oli talousjohtajan viran tuleminen avoimeksi 1.1.2015 lukien. Vuoden 2015 aikana kunnan hallinnossa tapahtui useita henkilömuutoksia. Kunnanjohtaja Päivi Terävän virkasuhde päättyi irtisanoutumisen johdosta 30.6.2016. Kunnanvaltuusto valitsi 9.12.2014 kunnanjohtajan virkaan hallinto ja talousjohtaja Aleksi Heikkilän määräajaksi 31.12.2016 saakka. Heikkilä hoiti virkaa kunnanjohtajan viransijaisena ajan 1.5. 30.6.2016 ja sen jälkeen kunnanjohtajana. Hallinto ja talousjohtajan viransijaiseksi kuntaan tuli Anitta Hietaniemi. Kunnan voimassa oleva organisaatiokaavio esitetään seuraavalla sivulla.
4 Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Kunnan johtoryhmä Hallinto ja sisäiset palvelut palvelukeskus (hallinto ja talousjohtaja) Elinkeinot ja kehittäminen palvelukeskus (hallinto ja talousjohtaja) Perusturvalautakunta/ Perusturvatoimi (perusturvajohtaja) Sivistyslautakunta/ Sivistystoimi (sivistystoimenjohtaja) Tekninen lautakunta/ Tekninen toimi (tekninen johtaja) - keskitetty henkilöstöhallinto - hallinnon sisäiset palvelut - ruoka ja siivouspalvelut - taloushallinto - elinkeinoasiat - markkinointi - EU tuet - joukkoliikenne - työllistäminen ja siviilipalvelus - maataloustoimi - asuntotoimi Ympäristölautakunta - kaavoitus - ympäristötoimi - rakennusvalvonta - perusturvatoimen hallintopalvelut - sosiaalityö - talous ja velkaneuvonta - työpajatoiminta - vammaispalvelut - vanhustenhuolto - terveydenhuolto - sivistystoimen hallintopalvelut - varhaiskasvatus - peruskoulutus - toisen asteen koulutus - kansalaisopisto - kulttuuritoimi - liikunta ja nuorisotoimi - kirjastotoimi - teknisen toimen hallintopalvelut - yhdyskuntatekniset palvelut - vesihuoltolaitos (taseyksikkö) - tilapalvelu
5 1.3 Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuuston valitsemat toimielimet: Kunnanhallitus, tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta, perusturvalautakunta, sivistyslautakunta, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta. Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuuston poliittiset voimasuhteet 31.12.2015 Suomen Keskusta 10 Kansallinen Kokoomus 8 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 6 Perussuomalaiset 5 Ryttylän ryhmä 3 Suomen Kristillisdemokraatit 1 Vasemmistoliitto 1 Vihreä liitto 1 Yhteensä 35 Kunnanvaltuuston puheenjohtajisto Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja III varapuheenjohtaja Kari Masalin (sd) Timo Silván (kesk) Timo Kulonen (ps) Juha Salovaara (kok) Valtuutetut ja jäsenyys valtuustoryhmässä Nimi Ryhmä Nimi Ryhmä Nimi Ryhmä Arola Mikko kok Laine Auli vihr Pyrä Markku ryt Aropaltio Esko ps Lehtonen Juha sd Pyyhtiä Risto ps Arovuori Kyösti kok Lokinperä Pekka kesk Ratilainen Timo ps Brotherus Ilkka kok Masalin Kari sd Riihelä Tarja kok Hietanen Satu kesk Metsola Eeva Kaisa kesk Ristavaara Heini kesk Hynönen Olli Pekka kok Miettunen Outi kesk Roivas Korhonen Soile vas Ihalainen Esko kesk Myyrä Minna kesk Ruottu Marko kok Jaakkola Simo kesk Mäkinen Jari sd Salovaara Juha kok Juuri Anu ryt Nuora Timo kesk Silván Timo kesk Kaitainen Tapani kd Pokkinen Erkki ryt Suikkari Mika sd Kala Pentti sd Pottonen Päivi sd Tiippana Risto kok Kulonen Timo ps Puranen Juha ps
6 Kunnanhallitus Kunnanhallituksen poliittiset voimasuhteet 31.12.2015 Suomen Keskusta 3 Kansallinen Kokoomus 2 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 2 Ryttylän ryhmä 1 Perussuomalaiset 1 Yhteensä 9 Kunnanhallituksen puheenjohtajisto, muut jäsenet ja varajäsenet: Jäsenet Lokinperä Pekka (kesk), puheenjohtaja Tiippana Risto (kok), I varapuheenjohtaja Mäkinen Jari (sd), II varapuheenjohtaja Hietanen Satu (kesk) Ollila Maaret (sd) Pokkinen Erkki (ryt) Ratilainen Timo (ps) Riihelä Tarja (kok) Ristavaara Heini (kesk) Henkilökohtaiset varajäsenet Ihalainen Esko (kesk) Kettinen Nina (kok) Lehtonen Juha (sd) Linna Päivi (kesk) Pottonen Päivi (sd) Juuri Anu (ryt) Aropaltio Esko (ps) Hynönen Olli Pekka (kok) Metsola Eeva Kaisa (kesk) Tilintarkastaja Kunnanhallituksen esittelijänä toimi kunnanjohtaja Aleksi Heikkilä. Kunnan tilintarkastajana toimi PwC Julkistarkastus Oy, JHTT yhteisö. 1.4 Tilivelvolliset kunnan organisaatiossa Hausjärven kunnan hallintosäännön 30 :ssä todetaan tilivelvollisuudesta seuraavaa: Kunnanvaltuusto määrittää luottamustoimielimet, joiden jäsenet ovat tilivelvollisia ja tilivelvolliset viranhaltijat virkanimikkeen tarkkuudella voimassaolevien sääntöjen ja talousarviorakenteen perusteella. Tilivelvolliset päätetään vuosittain talousarvion yhteydessä tai tehtävien tai virkanimikkeiden muuttuessa.
7 Kunnanvaltuuston päätöksellä Hausjärven kunnan tilivelvolliset viranhaltijat on määritelty seuraavasti: Toimielin Palvelukeskus Vastuualue Keskusvaalilautakunnan alaiset toiminnot Tarkastuslautakunnan alaiset toiminnot Kunnanhallituksen alaiset toiminnot: Hallinto ja sisäiset palvelut palvelukeskus Elinkeinot ja kehittäminen palvelukeskus Ympäristölautakunnan alaiset toiminnot Perusturvalautakunnan alaiset toiminnot Sivistyslautakunnan alaiset toiminnot Tekninen lautakunnan alaiset toiminnot (ml. vesihuoltolaitos) Tilivelvollinen Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Hallinto ja talousjohtaja Hallinto ja talousjohtaja Kaavoituspäällikkö Perusturvajohtaja Sivistystoimenjohtaja Tekninen johtaja Investointiosa Rahoitusosa Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Kunnanjohtaja Perusturvajohtaja Sivistystoimenjohtaja Tekninen johtaja Kunnanjohtaja Kunnan toimielinten jäsenet ovat kuntalain mukaisesti tilivelvollisia.
8 1.5 Yleinen ja oman alueen kehitys Yleinen talous ja työllisyyskehitys Tilastokeskuksen 16.3.2016 julkaisemien ennakkotietojen 1 mukaan Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 0,5 prosenttia vuonna 2015. Bruttokansantuote oli näin ollen 207 miljardia euroa. Kansantulo kasvoi reaalisesti 1,6 prosenttia. Huolimatta tuotannon lievästä kasvusta, kansantalouden kysyntä väheni viime vuonna 0,4 prosenttia. Kysyntää vähensivät investointien, julkisen kulutuksen ja varastojen supistuminen. Investoinnit vähenivät 1,1 prosenttia. Julkinen kulutus supistui 0,9 prosenttia, mutta yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 1,4 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi 0,6 prosenttia ja tuonnin volyymi väheni 0,4 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä supistui 1 prosentin. Sen sijaan yritysten voittoja ennen verojen ja osinkojen maksua kuvaava yrittäjätulo kasvoi 4 prosenttia. Yritysten arvioidaan maksaneen osinkoja 8 prosenttia vähemmän ja välittömiä veroja 14 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten rahoitusasema oli 9,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Rahoitusasemaa paransi varastojen supistuminen. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli seitsemättä vuotta peräkkäin alijäämäinen, 5,7 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 6,5 miljardia euroa. Alijäämä oli 2,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä alitti EU:ssa päätetyn 3 prosentin viitearvon toisin kuin edellisenä vuonna (3,2 prosenttia). Valtionhallinnon alijäämä oli 6,3 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 7,7 miljardia euroa. Alijäämää pienensi muun muassa verotulojen kasvu 1,7 prosenttia. Paikallishallinnon (kuntien ja kuntayhtymien ym.) alijäämä eli nettoluotonotto supistui ennakkotietojen mukaan 1,4 miljardiin euroon, kun se edellisenä vuonna oli 1,6 miljardia euroa. Kuntien verotulot kasvoivat 3,3 prosenttia yhteisöveron, kiinteistöveron ja kunnallisveron kasvettua. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 0,8 prosenttia lähinnä palveluostojen takia, mutta investointien arvioidaan supistuneen 0,5 prosenttia. Työeläkelaitosten ylijäämä pieneni 3,4 miljardista 2,9 miljardiin euroon. Ylijäämää pienensi Valtion Eläkerahaston tavanomaista suurempi tuloutus valtiolle. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Muut sosiaaliturvarahastot olivat 0,8 miljardia euroa alijäämäisiä lähinnä kasvaneiden työttömyysmenojen takia. Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat 1 prosentin. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo kasvoi 0,6 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus, terveys ja sosiaalipalvelut. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 0,8 prosenttia. Sosiaalietuudet kasvoivat 3,2 prosenttia muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvun takia. Omaisuus ja yrittäjätulot sen sijaan supistuivat 0,1 prosenttia. Kotitalouksien maksamat välittömät verot ja pakolliset maksut kasvoivat 2,1 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,8 prosenttia, mutta investoinnit, lähinnä asuntoihin, supistuivat 0,8 prosenttia. 1 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito 2015 [verkkojulkaisu], Tilastokeskus [viitattu: 16.3.2016].
9 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen 2 mukaan työttömiä oli vuoden 2015 joulukuussa 241 000, mikä oli 9 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 9,2 prosenttia, kun se edellisvuoden joulukuussa oli 8,8 prosenttia. Työttömiä miehiä oli 129 000 ja naisia 112 000 henkeä. Miesten työttömyysaste oli 9,5 ja naisten 8,8 prosenttia. Työttömyysasteen trendi oli 9,4 prosenttia. Työllisiä oli vuoden 2015 joulukuussa 2 387 000 (virhemarginaali ±32 000), mikä oli 25 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli 13 000 ja naisia 12 000 vähemmän kuin vuoden 2014 joulukuussa. Työllisyysaste eli työllisten osuus 15 64 vuotiaista oli joulukuussa 66,9 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 67,4 prosenttia. Miesten työllisyysaste laski edellisen vuoden joulukuusta 0,3 prosenttiyksikköä 67,7 prosenttiin ja naisten työllisyysaste 0,6 prosenttiyksikköä 66,2 prosenttiin. Työllisyysasteen kausi ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli 68,3 prosenttia. 15 24 vuotiaita nuoria oli joulukuussa yhteensä 641 000. Heistä työllisiä oli 223 000 ja työttömiä 53 000. Nuorten työvoima (työlliset ja työttömät) oli näin ollen 276 000. Nuorten 15 24 vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli joulukuussa 19,2 prosenttia, mikä oli 0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Nuorten työttömyysasteen trendi oli 21,4 prosenttia. 15 24 vuotiaiden nuorten työttömien osuus samanikäisestä väestöstä oli 8,3 prosenttia. Työvoiman ulkopuolella olevia oli vuoden 2015 joulukuussa 1 481 000 henkeä eli 26 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työvoiman ulkopuolella olevista oli ns. piilotyöttömiä 154 000, mikä oli 16 000 enemmän vuoden 2014 joulukuuhun verrattuna. Kuntatalouden kehitys Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan 3 Manner Suomen kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2015 lopussa 15,2 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edellisvuodesta 566 miljoonaa euroa eli 3,9 prosenttia. Kasvu oli jälleen edellisvuotta hitaampaa. Tuolloin lainakanta kasvoi 890 miljoonaa euroa eli 6,5 prosenttia. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2 793 euroa, kun vastaava luku oli edellisvuonna 2 697 euroa. Kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisvuodesta 1,1 miljardia euroa eli 4,0 prosenttia erityisesti toimintatuottojen vähenemisen vuoksi. Kuntien verorahoitus eli valtionosuudet ja verotulot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 614 miljoonaa euroa eli 2,1 prosenttia. Verorahoituksen kasvusta 591 miljoonaa euroa aiheutui verotuloista ja 22 miljoonaa euroa valtionosuuksista. Kuntien toimintakulut ilman liikelaitoksia kasvoivat 1,8 prosenttia. Kasvu kiihtyi jonkin verran edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 1,2 prosenttia. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 2,8 prosenttia ja henkilöstökulut 0,6 prosenttia edellisvuoden tasosta. Kuntien toimintatuotot ilman liikelaitoksia puolestaan vähenivät 0,2 prosenttia edellisvuodesta. 2 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. joulukuu 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.3.2016]. 3 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain [verkkojulkaisu]. 4. vuosineljännes 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.3.2016].
10 Kuntayhtymien toimintakulut ilman liikelaitoksia kasvoivat 0,1 prosenttia edellisen vuoden tasosta. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 0,2 prosenttia, mutta toisaalta henkilöstökulut pienenivät 0,9 prosenttia. Kuntayhtymien toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat 1,0 prosenttia. Vuoden 2015 tilinpäätösarvioista laskettujen vuosimuutosten vertailukelpoisuuteen vaikuttavat vuonna 2014 toteutetut markkinoilla toimivien liikelaitosten ja muiden yksiköiden yhtiöittämiset. Esimerkiksi kuntien yhteenlaskettu vuosikate ei enää sisällä yhtiöitettyjen yksikköjen ylijäämiä, mikä selittää osaltaan vuosikatteen negatiivista muutosta. Myös kuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli vuonna 2015 huomattavasti heikompi kuin edellisvuonna. Tämä on seurausta siitä, että vuonna 2014 yhtiöittämisistä saatuja kirjanpidollisia voittoja ei ollut enää vuonna 2015. Lisäksi kuntien bruttomääräiset investointimenot ja tulot olivat huomattavan suuret vuonna 2014 yhtiöittämisiin liittyvien kirjausten vuoksi. Hausjärven kunnan väestö ja työllisyyskehitys Hausjärven kunnan väestömäärä joulukuun lopussa 2015 oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen 4 mukaan 8 726 asukasta. Näin ollen asukasluku oli edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 89 asukasta pienempi. Kuntien välinen muuttoliike aiheutti Hausjärvelle nettomääräisesti 109 asukkaan vähennyksen, mutta syntyneitä oli 12 enemmän kuin kuolleita ja nettomaahanmuutto oli kahdeksan henkilöä. Hausjärven työttömyysluvut ovat Kanta Hämeen parhaita, mutta kuitenkin kasvussa. Hämeen ELYkeskuksen 27.1.2016 julkaiseman joulukuun 2015 työllisyyskatsauksen mukaan työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta oli Hausjärvellä joulukuun lopussa 8,3 %, kun vastaava luku Kanta Hämeessä oli 12,6 % ja koko maassa 14,4 %. Hausjärven työttömyysaste oli joulukuun 2015 lopussa 0,9 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä laski 40 henkilöllä eli 10 %. Alle 25 vuotiaiden työttömien työnhakijoiden prosenttiosuus alle 25 vuotiaiden työvoimasta oli vuoden 2015 joulukuun lopussa 15,4 % eli 2,7 prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän. Kanta Hämeessä nuorten työttömyysaste oli 19,2 % ja kasvu 0,4 prosenttiyksikköä. Hausjärven nuorten työttömyysaste on Riihimäen seudun matalin. Yli vuoden työttömänä olleiden lukumäärä oli vuoden 2015 lopussa 76 henkilöä eli 12 henkilöä (14 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kunnittain tarkasteltuna määrä kasvoi vuodentakaisesta Kanta Hämeen kaikissa muissa kunnissa paitsi Hausjärvellä ja Tammelassa. Avoimia työpaikkoja oli joulukuun 2015 aikana Hausjärvellä 14 kappaletta eli yksi vähemmän kuin vuotta aiemmin. 1.6 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Hausjärven kunnan toimintatuotot kasvoivat vuoden 2015 aikana 3,1 % vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna. Toimintakulut pienenivät 0,6 %. Koko maassa kuntien toimintakulujen on ennakoitu kasvavan 1,8 %. Vuodelle 2015 kirjatut verotuotot olivat 0,1 % muutettua talousarviota suuremmat. Verotulojen kasvu vuodesta 2014 oli 1,25 %. Tätä kehitystä voidaan pitää hyvänä ottaen huomioon yleisen suhdanne ja työllisyystilanteen. Vuodelle 2015 kirjautui valtionosuuksia 1,2 % enemmän kuin muutetun talousarvion valtionosuusarvio. Kokonaisuudessaan valtionosuus pieneni edellisvuodesta 4,2 %. 4 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu]. Tilastokeskus [viitattu: 19.3.2016].
11 Rahoitustuotot ja kulut laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Nettokulut olivat 3,35 % (17 259 ) edellisvuotta pienemmät. Muutetussa talousarviossa oli varauduttu 40.124 euroa suurempaan nettokuluun. Poistoja ja arvonalentumisia kirjattiin tilikaudelle yhteensä 2 386.530 euroa. Tämä on 150 530 euroa enemmän kuin mihin talousarviossa oli varauduttu. Poistosumma oli 138 878 euroa talousarviota pienempi ja 92 909 euroa pienempi kuin vuonna 2014, mutta tilinpäätökseen vuodelle 2015 tehdyt arvonalentumiset olivat 285 372 euroa suuremmat kuin edellisenä vuonna. Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin ei tehty kirjauksia päättyneellä tilikaudella. Käyttötalousosa toteutui keskeisimmiltä osiltaan odotettua parempana. Vuosikate 3 043 319 euroa oli 20,9 % parempi kuin vuonna 2014. Vuosikate oli 145,1 % poistoista, kun aloittavassa talousarviossa tavoite oli vain 58,8 %. Tasapainon mukainen tavoiteprosentti on suurempi kuin 100. Investointimenojen yhteismäärä oli 727 075 euroa ja investointitulojen yhteismäärä 512 069 euroa. Suurimpia yksittäisiä investointeja olivat Savelantien valaistus, Paavolan korjaus ja kunnanviraston katon korjaus. Investointituloista valtaosa kertyi kiinteistöjen ja maa alueiden myynnistä. Kunnanvaltuuston 9.12.2014 vuodelle 2015 hyväksymää talousarviota muutettiin joiltakin osin tilikauden lopulla. 1.7 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kanta Hämeessä päätettiin 8.12.2015, että maakunnan sosiaali ja terveyspalvelut järjestetään yhdessä maakunnallisesti vuoden 2019 alusta riippumatta valtakunnallisesta etenemisestä. Uudistuksen valmistelua maakunnassa johtaa Sote III hankkeen ohjausryhmä, johon kuuluvat kaikkien kuntien ja kaupunkien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat, kuntajohtajat sekä maakunnan liiton ja sairaanhoitopiirin johto. Kanta Hämeen sote uudistuksen valmistelu käynnistyi vuonna 2012 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksellä. Valmistelua on vuoden 2015 syksyn aikana tehty tiiviisti maakunnallisissa työpajoissa ja seminaareissa. Työn tuloksena Kanta Hämeen sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen arvoiksi päätettiin asukaslähtöisyys, yhteistyöhakuisuus, tietoon perustuminen, läpinäkyvyys ja luottamus. Jatkovalmistelun painopisteiksi päätettiin erityisesti osallisuus sekä prosessien ja palvelurakenteen asukaslähtöinen suunnittelu. Samoin valmistellaan yhteiseen organisoitumiseen liittyviä kysymyksiä. Niitä tarkennetaan loppukeväästä 2016 valtakunnallisen sote /itsehallintoalueiden valmistelun sisällön ja aikataulun täsmennettyä. Yleinen taloustilanne Suomessa vaikuttaa kunnan verotulojen kehittymiseen. Verotulot ja valtionosuudet ovat kunnan toiminnan kannalta keskeiset erät. Kuntaliiton 12.2.2016 julkaiseman veroennusteen perusteella kuntien kunnallisverotulot kasvaisivat tulevina vuosina 1,2 2,8 prosenttia vuositasolla. Kunta on kiinnittänyt huomiota myös maksujen ja taksojen perusteisiin. Erityisesti vesihuoltolaitoksen maksuissa on ollut nousupainetta tehtyjen investointien vuoksi. Kunnan velkamäärä on kasvanut huolestuttavasti. Tulevat investoinnit merkitsevät lainamäärän kasvua tulevina vuosina. Tämä kasvattaa osaltaan korkoriskiä. Vaikka kunnan lainojen suojausaste onkin edelleen korkea, on korkojen mahdolliseen nousuun ja lainakannan kasvuun varauduttava. Kunnan keskimääräisiin korkokustannuksiin vaikuttaa merkittävästi se, mihin korkotasoon uusia lainoja joudutaan kiinnittämään.
12 Korkotason pysyminen matalana parantaa kunnan mahdollisuuksia saavuttaa talouden tasapaino. Tällä hetkellä kunnan suunnitelma talouden tasapainottamisesta perustuu oletukselle, että toimintamenojen kasvu pysyy maltillisena, rahoitusmarkkinat säilyvät vakaina ja korkotaso matalana sekä siihen, että talous elpyy hitaan kasvun uralle. 1.8 Kunnan henkilöstö Vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaiset palkat ja palkkiot ovat 12 473 283 euroa eli 1,1 % edellisvuotta ja 4,2 % talousarviota pienemmät. Kokonaisuudessaan vuonna 2015 henkilöstökulut olivat 16 275 083 eli 1,4 % edellisvuotta pienemmät. Seuraava taulukko kuvaa kunnan henkilöstömäärää tilinpäätöspäivänä 31.12.2015 ja muutosta edellisvuoden vastaavaan tilanteeseen. 31.12.2014 31.12.2015 Muutos 2014 2015 vakin. määräaik. vakin. määräaik. vakin. määräaik. Keskushallinto 41 4 40 1 2,4 % 75,0 % Perusturvatoimi 86 26 96 26 11,6 % 0,0 % Sivistystoimi 103 47 105 41 1,9 % 12,8 % varhaiskasvatus 38 1 36 3 5,3 % 200,0 % Tekninen toimi 24 0 22 3 8,3 % Yhteensä 292 78 299 74 2,4 % 5,1 % 370 373 0,8 % Työllistetyt 18 23 27,8 % Yhteensä sis. työllistetyt 388 396 2,1 % Voidaan todeta, että kunnan henkilöstömäärä ei käytännössä muuttunut tilikauden aikana. Työllistettyjä oli tilinpäätöspäivänä palveluksessa edellisvuotta enemmän. Kunta ryhtyi vuonna 2013 hankkimaan alle kolmen kuukauden sijaistarpeisiin työvoimaa ensisijaisesti vuokratyönä Seuturekry Oy:ltä. Toimintamalli koski vanhustenhuoltoa ja varhaiskasvatusta. Vuonna 2015 se on otettu laajasti käyttöön myös ruoka ja siivouspalveluihin. Vuokratyötä ei voida hyödyntää tehtävissä, joita on hoidettava virkasuhteessa. Tämä estää toimintamallin oleellisen laajentamisen opetustoimessa, joskin tuntiopettajien ja koulunkäyntiavustajien tehtäviä voidaan toteuttaa myös vuokratyönä. Vuodelta 2015 laaditaan toimintakertomuksesta erillään henkilöstökertomus. 1.9 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista asioista Tavoitteiden toteuttamisen kannalta merkityksellisimmät riskit ovat toimialojen arvion perusteella avainhenkilö ja resurssiriski. Kunnan pienen organisaation haavoittuvuus korostuu erityisesti tehtävissä, joita tekee vain yksi henkilö. Tällaisia tehtäviä on useita jokaisella toimialalla. Avainhenkilö ja resurssiriskejä on
13 pyritty hallitsemaan erityisesti hyvän esimiestyön keinoin: viestinnällä, tehtävänkuvamäärittelyillä, koulutuksella ja tarvittaessa korvausrekrytoinneilla. Resurssiriskiä pyritään hallitsemaan myös osana vuosittaista toiminta ja taloussuunnittelua: talousarviovalmistelussa suunnitellaan ja yhteismitallistetaan tehtävät ja tavoitteet käytettävissä oleviin voimavaroihin. Lisäksi erityisesti sijaisten saatavuuteen liittyvää riskiä on pyritty pienentämään siten, että kunta on vuodesta 2013 alkaen hankkinut sijaistyövoimaa ostopalveluna Seuturekry Oy:ltä. Toiminnallisiin riskeihin liittyy myös hankintoihin liittyvät riskit. Kunta ostaa yhä enemmän palveluja, mutta hankintoihin liittyvää kilpailutus sekä sopimusten laadinta ja valvontaosaamisresurssia on rajoitetusti. Riskiä on pyritty pienentämään siten, että kunta käyttää mahdollisimman paljon KL Kuntahankinnat Oy:n ja KuntaPro Oy:n kilpailuttamia puitesopimuksia. Jälkimmäiseltä kunta voi myös ostaa erilaisia hankintojen asiantuntijapalveluita. Kunnassa on paljon tietojärjestelmiä, jotka sisältävät luottamuksellisia tietoja. Tämä riski on ollut olemassa ennenkin ja sitä hallinnoidaan yhdessä RHL Data Oy:n kanssa. Uutena asiana on havaittu sosiaalisen median mukanaan tuoma riski: kunnan henkilöstön ja luottamushenkilöiden tulee käyttää sosiaalista mediaa niin, ettei luottamuksellisia tietoja välity julkiseen jakeluun. Taloudellisista riskeistä merkittävimmät kohdistuvat verotulojen ja valtionosuuksien kehitykseen sekä korkotason nousuun. Näiden riskien osalta keskeistä on yleisen taloudellisen tilanteen ja rahamarkkinoiden tilanteen kehittyminen ja kehityksen seuraaminen. Suomeen ja suomalaisten julkisten palveluiden rahoitukseen vaikuttaa yleismaailmallinen kehitys, kuten euroalueen hidas talouskasvu, Venäjään kohdistuvat talouspakotteet ja meneillään oleva konflikti Syyriassa, joka on lisännyt turvapaikanhakijoiden määrää Euroopassa valtavasti. Kaikkien riskien olemassaoloon kunta ei voi vaikuttaa, mutta kylläkin siihen, miten suuri vaikutus riskien konkretisoitumisella on kunnan toimintaan ja talouteen. Myös terveydenhuollon kuntayhtymien talouden kehitys muodostaa kunnalle riskin, jota on pyrittävä hallitsemaan aktiivisella omistajuudella. Lisäksi kunnan konserniyhteisöjen omaisuuserien arvostuksiin liittyy riskejä, jotka edellyttävät aktiivista seurantaa ja tarvittaessa toimia riskien pienentämiseksi.
14 2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoitus on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä ja viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulee toteutua kunnan johtamis, suunnittelu ja ohjauskäytännöissä. Kunnanhallitus ohjaa ja valvoo kunnan toimintaa. Kunnanjohtajalla on kokonaisvalvontavastuu ja edelleen toimialajohtajilla on vastuu toiminnan riskien ja tietoriskien tunnistamisesta, ennaltaehkäisemisestä ja hallitsemisesta. Myös tulosyksiköiden johtajat ja suuremmista toimintakokonaisuuksista vastaavat esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan toteutumisesta henkilöriskien, omaisuuden vahinkoriskien ja tietoriskien tunnistamiseksi, ennalta ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Valvontaympäristö Kunnan hallinnon ja talouden valvonnassa ulkoinen ja sisäinen tarkastus muodostivat yhteisen valvontajärjestelmän tilikaudella 2015. Toimivasta johdosta riippumattomat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja järjestivät ulkoisen valvonnan. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastasi kunnanhallitus. Kunnalla ei ole erillistä sisäistä tarkastajaa, joten sisäinen tarkastus jakautuu esimiesten ja toimielinten sisäiseen tarkkailuun, seurantaan ja ohjaamiseen. Näiden toimien tarkoituksena on ollut varmistua lakien, asetusten, muiden määräysten, viranomaisohjeiden sekä kunnan toimintojen järjestämiseen liittyvien ohjeiden ja suunnitelmien noudattamisesta. Kunnan strategia, organisaatio sekä toimintaa ohjaavat säännöt ovat ajan tasalla. Kunnan toimintaa ohjaavista säännöistä tuoreimpia ovat hallintosääntö, tarkastussääntö, valtuuston työjärjestys, omistajapolitiikka ja konserniohje. Sääntöjen ylläpito ja päivittämistarvetta tarkastellaan jatkuvasti ja tavoite on, että säännöstö olisi jatkuvasti tarkoituksenmukainen kulloisessakin toimintaympäristössä. Valvontaa ja seurantaa edistää työyksikköjen pienuus sekä erilaiset kokoukset ja keskustelut: johtoryhmän kokous, toimialapalaverit, työpaikkakokoukset, yhteiset koulutustilaisuudet ja kehityskeskustelut. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Tiedossa ei ole poikkeamia kunnan säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteet on asetettu talousarviossa ja ne on laadittu hallintokuntien toimesta. Talousarvion tulo ja menojako vastaa organisaatiorakennetta ja jokaiselle määrärahalle voidaan osoittaa siitä vastaava toimielin tai tilivelvollinen viranhaltija. Kunnanhallitus ja lautakunnat määräävät kukin toimialallaan vuosittain laskujen hyväksyjät. Kunnanhallitukselle raportoidaan toiminnasta ja taloudesta pääosin kuukausittain. Raportit on saatettu myös kunnanvaltuustolle ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi. Vuonna 2015 tehtiin yksi osavuosikatsaus ensimmäisestä puolesta vuodesta.
15 Toimintojen tuloksellisuuden tavoitteiden asettaminen huomioi strategiset päämäärät, keskeiset menestystekijät, mittarit ja tavoitetasot: - taloudesta ja vetovoimasta - henkilöstöstä ja henkilöstön uudistumisesta - asiakkaasta ja kuntalaisesta sekä - palveluiden järjestämisestä ja tuotantotavoista. Tuloarvioiden ja määrärahojen käytön osalta on harjoitettu säännöllistä raportointia. Kunnanhallitukselle on esitetty kuukausittain rahamääräiset toteutumat verotulokertymineen. Toteutumien perusteella on vuoden jälkimmäisellä puoliskolla laadittu ennusteita koko tilivuoden tulevasta toteutumasta. Lisäksi kunnanvaltuusto on käsitellyt talousarvioon tehdyt perustellut muutokset vuoden 2015 lopulla. Myös toimialat seuraavat talousarvion toteutumista raporteista kuukausittain. Riskienhallinnan järjestäminen Henkilöstökoulutuksella on pyritty varmistamaan osaamisen riittävyys ja pyritty vähentämään avainhenkilöriskien syntymistä. Varautumisen ja valmiussuunnittelun kannalta keskeisiä henkilöitä osallistuu vuosittain varautumiskoulutuksiin ja maanpuolustuskursseille. Kunnan vakuutusturva kilpailutettiin vuoden 2013 aikana. Tässä yhteydessä analysoitiin kunnan riskejä erilaisissa toiminnoissa ja vakuutusturva mitoitettiin riskien mukaisesti. Lisäksi riskienhallintaa vahvistettiin siten, että kunta ryhtyi käyttämään vakuutusmeklarin palveluja. Silti voidaan sanoa, että riskienhallinnan järjestäminen ei ole perustunut kaikilta osin riittävän ajantasaisiin, kattaviin ja järjestelmällisiin menettelyihin. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnanhallituksen tiedossa ei ole, että omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa olisi toteutunut menetyksiä, arvon alennuksia tai että olisi jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Käyttöomaisuus ja irtaimistokirjanpidon ylläpito ja tarkistaminen on suoritettu sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti. Sopimustoiminta Tilinpäätöshetkellä ei ole tiedossa sopimusriitoja. Kunnan tiedossa ei ole muita sellaisia sopimuksista aiheutuvia mahdollisia negatiivisia seuraamuksia, joista aiheutuisi taloudellista vahinkoa.
16 3 Kokonaistalouden tarkastelu 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Tuloslaskelma sisältää vain ulkoiset kulut ja tuotot. Tilinpäätös sisältää Hausjärven kunnan lisäksi taseyksikkönä käsitellyn Hausjärven vesihuoltolaitoksen tilinpäätöksen. Kokonaisuutena tilinpäätös on 656.788,53 euroa ylijäämäinen. Vesihuoltolaitoksen tulos on 23.723,13 euroa alijäämäinen. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ilman sisäisiä eriä) 2015 Muutos, Muutos, % 2014 Muutos, % 2013 Toimintatuotot 6 365 380 317 246 5,2 % 6 048 135 0,3 % 6 032 358 Valmistus omaan käyttöön 32 854 15 774 92,4 % 17 080 76,3 % 9 686 Toimintakulut 47 577 106 333 567 0,7 % 47 910 672 0,0 % 47 914 565 Toimintakate 41 178 872 666 586 1,6 % 41 845 458 0,1 % 41 872 522 Verotulot 32 179 061 398 335 1,3 % 31 780 725 2,6 % 30 986 099 Valtionosuudet 12 541 806 556 502 4,2 % 13 098 308 1,1 % 13 239 754 Rahoitustuotot ja kulut 498 676 17 259 3,3 % 515 936 5,8 % 487 584 Vuosikate 3 043 319 525 679 20,9 % 2 517 640 34,9 % 1 865 747 Poistot ja arvonalentumiset 2 386 530 192 463 8,8 % 2 194 067 0,8 % 2 210 855 Satunnaiset erät 0 86 546 100,0 % 86 546 0 Tilikauden tulos 656 789 419 761 177,1 % 237 027 168,7 % 345 108 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 656 789 419 761 177,1 % 237 027 168,7 % 345 108 Tuloslaskelman tunnusluvut TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2015 2014 2013 2012 Toimintatuotot / Toimintakulut, % 13,4 12,6 12,6 12,8 Vuosikate/poistot % 127,5 114,7 84,4 33,7 Vuosikate, / asukas 348,8 285,4 211,8 77,7 Asukasmäärä 8 726 8 822 8 808 8 864
17 Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainanlyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, on kunnan tulorahoitus riittävä. Poistojen on silloin vastattava kunnan keskimääräistä investointitasoa. Vuosikate/poistot, % 250 237 200 186 156 Prosenttia 150 100 105 140 84 115 128 50 57 34 00 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 tuhatta euroa 6000000 5500000 5000000 4500000 4000000 3500000 3000000 2500000 2000000 1500000 1000000 500000 0 Vuosikate, poistot ja investointien omahankintameno 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vuosikate Suunn. muk. poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno
18 Hausjärven kunnan vuosikate/poistot tunnusluku on kehittynyt negatiiviseen suuntaan vuoden 2009 tilinpäätöksen jälkeen. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä tunnusluku saa erityisen heikon arvon 35,8 %. Vuosien 2013 ja 2014 osalta tunnusluku on edellisvuotta parempi. Vuosikatteella on vuosina 2014 2015 jo kyetty kattamaan suunnitelman mukaiset poistot ja vuonna 2015 myös investointien omahankintamenokin on jäänyt alle vuosikatteen määrän.
19 3.2 Toiminnan rahoitus rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. RAHOITUSLASKELMA 2015 2014 Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 043 319,01 2 517 639,84 Satunnaiset erät 0,00 86 545,56 Tulorahoituksen korjauserät 1 418 310,46 34 934,16 *TOIMINNAN RAHAVIRTA 4 461 629,47 2 466 028,44 Investointien rahavirta Investointimenot 727 075,14 4 609 371,33 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 512 069,40 179 974,00 *INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 215 005,74 4 429 397,33 Toiminnan ja investointien rahavirta 4 246 623,73 1 963 368,89 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennys 13 600,00 13 600,00 *ANTOLAINOJEN MUUTOKSET 13 600,00 13 600,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 6 800 000,00 8 500 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 5 637 146,00 4 933 396,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 1 500 000,00 *LAINAKANNAN MUUTOKSET 1 162 854,00 2 066 604,00 Oman pääoman muutokset 1 652 733,52 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 82 841,82 9 891,89 Vaihto omaisuuden muutos 14 875,94 2 458,78 Saamisten muutos 65 944,91 61 808,13 Korottomien velkojen muutos 93 794,21 398 777,06 *MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET 125 567,06 344 402,04 Rahoituksen rahavirta 601 846,58 2 424 606,04 Rahavarat 31.12. 6 379 199,16 2 734 422,01 Rahavarat 1.1. 2 734 422,01 2 273 184,86 Rahavarojen muutos 3 644 777,15 461 237,15
20 Rahoituslaskelman tunnusluvut 2015 2014 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta 5 157 466 9 077 195 Investointien tulorahoitus, % 418,6 54,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 47,9 26,4 Lainanhoitokate 0,6 0,6 Kassasta maksut / vuosi, 1.000 54 428 57 967 Kassan riittävyys, päivää 42,8 17,2 Asukasmäärä 8 726 8 822 1 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta on uusi tunnusluku. Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja invest. rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. 2 Investointien tulorahoitus, % = 100 x vuosikate / investointien omahankintameno. Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. 3 Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 x vuosikate / (investointien omahankintameno+antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. 4 Lainanhoitokate = (vuosikate+korkokulut) / (korkokulut+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. 5 Kassan riittävyys = 365 x rahavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella Tunnusluku kuvaa kunnan maksuvalmiutta ja se ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Koska vuosikate oli edellisvuotta parempi ja koska investointimenot olivat edeltävää vuotta pienemmät, toiminnan ja investointien rahavirta parani edelliseen vuoteen nähden. Toiminnan ja investointien rahavirta oli kuitenkin negatiivinen, joka merkitsee sitä, että kunta on joutunut kattamaan menojaan lainanotolla.
21 Kunnassa, jossa talous on tasapainossa, toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saa muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Hausjärven kunnan investoinnit ovat olleet suuret tulorahoitukseen nähden ja toiminnan ja investointien rahavirran kertymä on jo pitkällä aikavälillä negatiivinen.
22 Vuosikatteen paranemisen myötä myös pääomamenojen tulorahoitusprosentti parani edellisvuoteen verrattuna. Pääomamenojen osalta on huomattava, että kun kunta on ottanut viime vuosina paljon uutta lainaa, myös lainanlyhennykset ovat kasvaneet. Kunnan lainanhoitokate on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Vuonna 2015 lainanhoitokate jäi käytännössä samalle tasolle kuin edellisenä vuonna. Kunnan lainanhoitokyky on edelleen heikko. Tämä merkitsee sitä, että kunta on joutunut tänä aikana ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta ja vähentämään rahavaroja vieraan pääoman hoitamiseksi. Kunnan maksuvalmius parani vuonna 2015. Kuntaliiton suosituksen mukaan kassan riittävyyden tavoitearvona voidaan pitää 14 30 päivän kassan riittävyyttä, joten Hausjärven kassan riittävyys on tämän raja arvon yläpuolella. Merkittävän suuret verotilitykset mahdollistivat sen, että maksuvalmius voitiin turvata valtuuston päättämien lainanottovaltuuksien rajoissa. Maksuvalmiuden ylläpitämiseksi kunnassa käytettiin keväällä kuntatodistusohjelmaa tilapäisrahoitukseen.
23 3.3 Tase ja sen tunnusluvut Taseen tarkoitus on kuvata kunnan taloudellista asemaa tilinpäätöshetkellä. Hausjärven kunnan tase sisältää kunnan ja sen taseyksikkönä toimivan vesihuoltolaitoksen taseen. VASTAAVAA 2015 2014 euroa euroa PYSYVÄT VASTAAVAT 44 988 324,32 46 939 026,00 Aineettomat hyödykkeet 2 292 729,14 2 422 961,47 Aineettomat oikeudet 21 819,78 2 770,13 Muut pitkävaik. menot 2 270 909,36 2 420 191,34 Aineelliset hyödykkeet 33 745 411,90 35 261 772,12 Maa ja vesialueet 6 029 096,40 6 154 548,23 Rakennukset 19 101 191,89 19 789 442,54 Kiinteät rak. ja laitteet 8 025 893,88 8 623 432,50 Koneet ja kalusto 568 629,18 685 525,02 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 20 600,55 8 823,83 Sijoitukset 8 950 183,28 9 254 292,41 Muut osakkeet ja osuudet 8 795 583,28 9 086 092,41 Muut lainasaamiset 149 600,00 163 200,00 Muut saamiset 5 000,00 5 000,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 34 362,32 35 823,88 Valtion toimeksiannot 1 483,37 2 966,79 Lahjoitusrahast. er.katteet 32 878,95 32 857,09
24 2015 2014 VAIHTUVAT VASTAAVAT 7 536 225,11 3 942 516,93 Vaihto omaisuus 115 265,52 100 389,58 Aineet ja tarvikkeet 115 265,52 100 389,58 Saamiset 1 041 760,43 1 107 705,34 Pitkäaikaiset saamiset 75 009,64 43 747,78 Lainasaamiset 30 000,00 Myyntisaamiset 0,00 0,00 Pitkäaikaiset muut saamiset 45 009,64 43 747,78 Lyhytaikaiset saamiset 966 750,79 1 063 957,56 Myyntisaamiset 480 342,52 462 872,18 Muut saamiset 230 976,67 405 787,83 Siirtosaamiset 255 431,60 195 297,55 Rahat ja pankkisaamiset 6 379 199,16 2 734 422,01 VASTAAVAA YHTEENSÄ 52 558 911,75 50 917 366,81
25 VASTATTAVAA 2015 2014 euroa euroa OMA PÄÄOMA 17 650 688,24 18 646 636,23 Peruspääoma 14 523 831,54 14 523 831,54 Edellisten tilikausien yli /alijäämä 4 122 804,69 3 885 777,57 Oikaisu edellisiin tilikausiin 1 652 736,52 Tilikauden alijäämä 656 788,53 237 027,12 PAKOLLISET VARAUKSET 1 652 736,52 0,00 Muut pakolliset varaukset 1 652 736,52 0,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 68 201,49 152 504,87 Valtion toimeksiannot 1 483,37 2 966,79 Lahjoitusrahastojen pääomat 43 654,54 43 585,06 Muut toimeksiantojen pääomat 23 063,58 105 953,02 VIERAS PÄÄOMA 33 187 285,50 32 118 225,71 Pitkäaikainen 23 509 118,00 22 586 264,00 Lainat rahoitus ja vak.laitoksilta 23 509 118,00 22 586 264,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Lyhytaikainen 9 678 167,50 9 531 961,71 Lainat rahoitus ja vak.laitoksilta 5 707 146,00 5 467 146,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Saadut ennakot 0,00 0,00 Ostovelat 1 506 839,07 1 539 374,57 Muut velat 294 548,02 301 509,34 Siirtovelat 2 169 634,41 2 223 931,80 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 52 558 911,75 50 917 366,81
26 Taseen tunnusluvut 2015 2014 Omavaraisuusaste, % 38,0 36,7 Rahoitusvarallisuus, /asukas 2 952,8 3 205,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 65,0 63,1 Kertynyt yli /alijäämä, 1.000 3 126,9 4 122,8 Kertynyt yli /alijäämä, /asukas 358,3 467,3 Lainakanta 31.12., 1.000 29 216,3 28 053,4 Lainakanta 31.12./asukas 3 348,19 3 179,94 Lainasaamiset, 1.000 150 163 Asukasluku 8 726 8 822 1 Omavaraisuusaste, % = 100 x (oma pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää 70 % ja 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee merkittävän suurta velkarasitetta. 2 Rahoitusvarallisuus, /asukas = (saamiset+rahoitusarvopaperit+rahat ja pankkisaamiset) (vieras pääoma saadut ennakot) / asukasmäärä. Tunnusluku kuvaa nopeasti rahaksi muutettavissa olevien erien riittävyyttä vieraan pääoman takaisinmaksuun. Negatiivinen erotus osoittaa määrän, joka vieraasta pääomasta jää rahoitusomaisuudella kattamatta. 3 Suhteellinen velkaantuneisuus =100*(vieras pääoma saadut ennakot) / (käyttötulot) Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. 4 Lainakanta 31.12. = vieras pääoma (saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) 5 Lainasaamiset 31.12. = sijoituksiin merkityt jvk lainasaamiset ja muut lainasaamiset