Kipudiagnostiikka - potilaan tutkiminen 28.10.2016 HLT, ehl Tuija Teerijoki-Oksa TYKS suu- ja leukasairaudet ja kipuklinikka
Epidemiologia diagnostiikan tukena yleisimmät kasvokipuryhmät (Zakrzewska J. ed. 2009) pulpiitti 1.2% muskuloskeletaaliset kivut (TMD) 1.5% atyppinen kasvokipu 0.9% sinuiitti 0.7% trigeminusneuralgia 0.001%
Diagnostiikan perusta - kipupotilaan tutkiminen anamneesi - oireet kipuanamneesi pääoire, potilaan kuuntelu, haastattelu ja havainnointi, kyselykaavakkeet yleisanamneesi sairaudet, lääkkeet, allergiat, leikkaukset status - löydökset kliininen tutkimus, statustestit, lisätutkimukset tarvittaessa johtopäätökset - tiedon jäsentäminen ja kokonaisuuden hahmottaminen kivun kuvailun ja statuslöydösten on kohdattava
Potilaan haastattelu - kipuanamneesi Akuutti kipu? Pitkäkestoinen kipu? löydettävissä yleensä selkeä ajankohtainen syy hoidettavissa usein tehokkaasti biolääketieteen/ hammaslääketieteen keinoin sairaus sinällään ei biologista funktiota kipukokemukseen vaikuttavien psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden rooli korostuu kroonisessa kivussa, vaatii laaja-alaisen arvion
Potilaan haastattelu tärkein osa tutkimusta varaa riittävästi aikaa luo rauhallinen, kuunteleva ja luottamuksellinen ilmapiiri kipupotilaan oma kertomus on tärkeä muista biopsykososiaalinen näkökulma tukena voi käyttää kyselylomakkeita
Biopsykososiaalinen malli kivusta Kivun kokemiseen, ilmaisemiseen ja kivun seurauksiin vaikuttavat niin biologiset, psyykkiset kuin sosiaalisetkin tekijät -> Kipu on yksilöllistä Ympäristö Sairauskäyttäytyminen Psyykkinen rasittuneisuus Ajatukset Tunteet Kudosvaurio
Kipuanamneesi Kivun sijainti kipukuvat laaja-alaisuus
Kivun arviointi Voimakkuus kipumittarit Esiintymistiheys jatkuvuus, jaksottaisuus Luonne onko muuttunut Visual analogue scale VAS Numerical rating scale NRS (0-10)
Kipuanamneesi Kivun säteily Kipuun liittyvät muut oireet turvotus, tuntomuutos Lisäävät tai lievittävät tekijät provokaatiot
Kipuanamneesi kivun aiheuttama haitta uni mieliala masennus, ahdistus, pelko omat käsitykset/uskomukset kivun syystä tehdyt tutkimukset ja annettu hoito toiveet/odotukset/vastaukset
DC/TMD TMD:n standardoitu, laaja-alainen diagnostiikka uusi näyttöön perustuva kriteeristö purentaelimistön kipujen ja toimintahäiriöiden laaja-alaiseen diagnostiikkaan Axis II - kivun aiheuttama toimintahaitta ja psykososiaalinen kuormitus Axis I - kliininen dg www.rdc-tmdinternational.org
DC/TMD Axis II tutkimusprotokolla DOMAIN INSTRUMENT No.of items Pain intensity Graded chronic pain scale (GCPS) 3 Pain disability Graded chronic pain scale (GCPS) 4 Pain locations Pain drawing 1 Disstress Patient health questionnaire (PHQ-4) 4 Depression Patient health questionnaire-9 (PHQ-9) 9 Anxiety Generalized anxiety disorder (GAD-7) 7 Physical symtoms Patient health questionnaire (PHQ-15 15 S E U L O N T A
DC/TMD Axis II tutkimusprotokolla DOMAIN INSTRUMENT No of items Limitation Jaw functional limitation scale - short (JFLS) 8 Jaw functional limitation scale long (JFLS) 20 Parafunctions Oral behaviors checklist (OBC) 21
Kivun haitta-aste GCPS Kivun voimakkuus tällä hetkellä pahimmillaan keskimäärin Kivun haittaavuus tavanomaiset päivittäiset sosiaaliset toiminnot toimintarajoitepäivien lkm
Axis II seulontainstrumentit tarjoavat nopean tavan saada selville kivun voimakkuus sen aiheuttama haitta kivun laaja-alaisuus siihen liittyvä psyykkinen kuormittuneisuus tätä tietoa voi käyttää apuna konsultaatioissa hoidon suunnittelussa se antaa tietoa ennusteesta
DC/TMD Axis II tilanne käännösprosessi valmis, konsortium vahvistanut, tulossa julki kenttätutkimus käynnissä instrumenttien kliininen käyttö - seulontainstrumentit/ laajempi diagnostiikka - yksittäisten instrumenttien tulosten tulkinta - tiedon käyttö
yleisstatus Kliininen tutkimus vireystila, vuorovaikutus, tunnereaktiot paikallisstatus inspektio: asymmetriat, turvotukset, ihon muutokset, väri palpaatio: lihakset (myös niska-hartiaseutu), nivelet, sylkirauhaset/ imusolmukkeet, sinukset, temporaaliarteriat funktiot: motoriikka, sensoriikka, pään ja leukanivelen liikeradat intraoraalinen tutkimus: hampaat, purenta, limakalvot
DC/TMD Axis I standardoitu kliininen tutkimus Inkisiivisuhteet Referenssihammas (d11/d21/muu), HYP, VYP Alaleuan liikkeet ja liikekivut avausliike, liikelaajuus (kivuton, aktiivinen, passiivinen, lateraali- ja protruusioliikkeet) kipu/tuttu/tuttu päänsärky
Leukaniveläänet Naksuminen/rahina/ kipu Avaus/sulku/lateraali/protruusio Potilaan toteama/tutkijan toteama Tuttu kipu Leuan lukkiutuminen
Puremalihaspalpaatio m. temporalis (1 kg) m. masseter (1 kg) täydentävät (m. dig.post., m. pter.med ja lat. temporaliksen kiinnitys (0,5kg) Leukanivelpalpaatio Lateraalisesti (1 kg) Nivelpään ympäriltä (0.5 kg)
DC/TMD diagnoosit Myalgia Myofaskiaalinen kipu Myofaskiaalinen heijastekipu Artalgia Diskusdislokaatiot TMD-peräinen päänsärky Degeneratiivinen nivelsairaus
Potilaan tutkiminen epäiltäessä neuropaattista/idiopaattista kipua Kliiniset tuntotestit Kliinisen neurofysiologian testit (KNF) Kuvantavat tutkimukset
n. trigeminus - tuntotestaus laajuus tilanteen mukaan anamneesi tärkeä aina trigeminusalueen ja ylempien kervikaalihermojen tuntotestaus (puutokset, muutokset, poikkeavat vasteet)
Kliininen tuntotestaus Yksinkertaisilla välineillä pyritään saamaan tietoa eri tuntoaistilajien toiminnasta (kosketus, kylmä, lämpö, kipu)
Kolmoishermon neurofysiologinen diagnostiikka epäiltäessä neuropaattista/ idiopaattista kasvokipua eri hermosäieryhmien osuus häiriössä arvioitavissa objektiivisesti ja kvantitatiivisesti A : räpäysheijaste, hermojohtonopeusmittaus A : kylmäkynnysmittaus C: lämpö- ja kuumakipukynnykset
Tuntohermotutkimusten herkkyys (%) Teerijoki-Oksa ym. 2003 Jääskeläinen ym. 2004 Forssell ym. NeuPSIG 2015 Gold standard = Subjektiivinen tuntohäiriö kussakin aikapisteessä ja hermovaurio leikkauksen lopussa
Lisätutkimukset somaattisten lisätutkimusten tarve arvioidaan oireiden ja kliinisten löydösten pohjalta laboratorio kuvantaminen knf psykologiset/psykiatriset lisäselvitykset sosiaaliset lisäselvitykset konsultaatiot
Kuvantamistutkimukset optg + tarvittavat intraoraalikuvat - rutiinisti KKTT: hammaspatologia TT: sinukset, nasopharynx MRI: aivot, sylkirauhastuumorit, leukanivel suositellaan jos kasvokivun syy on epäselvä tai nuori potilas UÄ: sylkirauhaset, muut pehmytkudosleesiot
Psykososiaalinen diagnostiikka masennus ahdistus, pelko käsitykset/uskomukset unihäiriöt puolison/perheen rooli työtilanne/eläkeasiat aiemmat tutkimukset ja hoidot
Yhteenveto Kipuun vaikuttavat monet fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät Näiden tekijöiden merkitys arvioidaan aina kun potilaalla on (pitkäkestoinen) kipu Hoito toteutetaan yksilöllisesti eri menetelmiä käyttäen Potilaan kivun tutkimisessa, hoidossa ja kuntoutuksessa tarvitaan eri ammattiryhmien yhteistyötä