Vesijk 2.3.2016 11 Liite nro 1 Nurmijärven Vesi-liikelaitos Tilinpäätös 2015
Sivu 1 Toimintakertomus vuodelta 2015 Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vuonna 2015 Nurmijärven Veden liiketoiminnan tuotot olivat 7,24 milj, joka oli 2,1 % eli noin 150 000 talousarviota suurempi. Tuottojen talousarviota parempi toteuma johtui erityisesti Altian teollisuusalueen normaalia suuremmasta jätevesikuormasta ja siitä seuranneista lisämaksuista. Toimintakulut olivat 4,0 milj, joka oli 1,8 % eli noin 75 000 talousarviota vähemmän. Toimintakate toteutui 225 000 ennustettua paremmin. Tilikauden ylijäämä oli 583 420 joka on reilu 420 000 talousarviota parempi. Tämä johtui ennustettua paremman toimintakatteen lisäksi ennustettua pienemmistä poistoista sekä rahoituskuluista. Liittymismaksuja kertyi 896 701,88. Tämä oli 100 000 vähemmän kuin alunperin oli budjetoitu, mutta 300 000 enemmän kuin 2. osavuosikatsauksen yhteydessä tehty tarkistettu liittymismaksuennuste. Vesihuoltolain muutoksessa 1.9.2014 määritettiin, että hulevesien käsittely ei ole enää vesihuoltoa. Hulevesien käsittelyyn sovelletaan kuitenkin vesihuoltolakia siltä osin kuin vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä. Lisäksi on määrätty, että huleveden viemäröinti on eriytettävä muista toiminnoista. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut lausunnon 112 9.3.2015 koskien ko. lain muutosta. Lausunnon mukaan huleveden viemäröinti voidaan eriyttää muista vesihuoltolaitoksen toiminnoista laskennallisesti ja huleveden viemäröinnistä ei tehdä erillistä toimintakertomusta, vaan vesihuoltolain 20 tiedot esitetään vesihuoltolaitoksen toimintakertomuksessa erillisinä. Toimintakertomuksessa esitettyihin lukuihin sisältyy vesilaitoksen hulevesien käsittely. Nurmijärven Veden kirjanpitoon sisältyvästä hulevesien osuudesta on laadittu erillinen tuloslaskelma. Taseesta on eriytetty kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osalta hulevesijärjestelmien osuus sekä liittymismaksujen osalta vuosien 2007-2015 aikana kertyneet hulevesijärjestelmien liittymismaksut. Vesilaitoksen toimintaa on kuvattu tarkemmin toimintakertomuksen lopussa olevassa selostuksessa. Arvio tulevasta kehityksestä Vesilaitoksen tulevia investointeja ennustetaan taloussuunnittelussa 10 vuoden aikajänteellä ja tätä ennustetta käytetään kuluttajilta perittävien asiakasmaksujen tason määrittämisessä. Asiakasmaksujen korotuksissa on pyritty mahdollisimman tasaiseen korotukseen, jolloin korotukset kattavat osittain jo tulevia investointeja. Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan tarkistuksen aikataulun takia jätevedenpuhdistamon laaja saneeraus tai jätevesien siirto Klaukkalan puhdistamolle siirtyy aiemmin ennustetusta aikataulusta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että vesimaksujen korotukset voivat todennäköisesti olla aiemmin suunniteltuja pienempiä. Korotustarve ei kuitenkaan kokonaan poistu. Jos vesimaksukorotuksia pienennetään taloussuunnitteluvuosien osalta, myös vesilaitoksen liikevaihto ja tilikauden tulos ovat taloussuunnitteluvuosina aiemmin esitettyä pienempiä. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Vesilaitoksen tilivelvollinen on vesilaitoksen johtaja. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen: Vesilaitoksen toiminnassa noudatettiin kunnan hallintosääntöä, ympäristötoimialan johtosääntöä ja Nurmijärven Vesi liikelaitoksen toimintasääntöä. Vesi- ja viemärilaitostoiminnassa noudatettiin vesihuoltolakia sekä muuta vesihuoltoa koskevaa lainsäädäntöä. Hankinnoissa noudatettiin erityisalojen hankintalakia sekä kunnan ohjeita. Hankinnoista tehtiin viranhaltijapäätökset sekä hankintasopimukset kunnan ohjeistuksen mukaisesti. Ostolaskujen tarkastuksessa ja hyväksynnässä noudatettiin kunnan ohjeistusta. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden pätevyys ja luotettavuus: Valtuuston nähden sitovien tavoitteiden etenemisestä sekä tuloslaskelman toteutumisesta raportoitiin osavuosikatsauksissa. Vesilaitoksen käyttötulojen ja menojen sekä liittymismaksutulojen kertymästä ja ennusteen toteutumisesta raportoitiin johtokunnalla jokaisessa johtokunnan kokouksessa. Investointi- ja kehitysprojektien etenemistä valvottiin kuukausittain järjestettävissä hankinta- ja kehityspalavereissa. Lisäksi investointiprojektien kehityksestä ylläpidettiin yleisaikataulua. Vesilaitoksen johtaja tarkisti käyttötalouden kirjanpidon 3 kertaa vuoden aikana. Osana tarkastusta tarkistettiin laskujen tiliöinti pistokoeluonteisesti. Henkilöstön kehityskeskustelut pidettiin ja henkilökohtaisten tavoitteiden toteutumista valvottiin kehityskeskusteluissa. Riskienhallinnan järjestäminen: Vesilaitos ylläpitää seuraavia vesi-ja viemärilaitostoiminnan riskienhallintaan liittyviä dokumentteja:
valmiussuunnitelma varautumissuunnitelma talousveden valvontaohjelma pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat (kunta ja ELY) sammutusvesisuunnitelma (kunnan kanssa) WSP (opinnäytetyö) pelastussuunnitelmat Työturvallisuuden riskit on kartoitettu kunnan Riskipisteohjelmalla. Lisäksi vesilaitos tekee tarpeen mukaan omia työturvallisuusohjeita ja huolehtii uusien työntekijöiden perehdyttämisestä. Toimitilat on varustettu murtohälytyksin ja osassa toimitiloista on kameravalvonta. MJvesitornien kuntoa valvotaan vuosittaisilla tarkastuksilla. Vesilaitoksen vakuutukset hoidettiin osana kunnan kilpailutusta. Vesilaitos reklamoi vuoden aikana kahdesta kielteisestä vakuutuspäätöksestä, jotka muutettiin reklamoinnin johdosta vesilaitokselle myönteisiksi. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta: Ei muuta olennaista omaisuuden hankintaa eikä luovutusta, mutta verkosto- ja laitosomaisuus on kasvanut investointien osalta. Sopimustoiminta: Urakoista laadittiin ja allekirjoitettiin ao. urakkasopimukset. Kilpailutusten yhteydessä on tarkistettu, että tarjoajat täyttävät tilaajavastuulain mukaiset vaatimukset. Sopimusten mukaiset vakuudet saatiin sopimuskumppaneilta ja niiden voimassaoloaikaa valvottiin. Viranhaltijapäätökset, konsultti- ja urakkasopimukset on arkistoitu vesilaitoksen arkistoon ja Dynasty-järjestelmään. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä: Nurmijärven kunnan sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan kunnan sisäistä tarkastusta suorittaa keskitetysti kunnanjohtajan erillisen toimeksiannon perusteella siihen valittu yhteisö tai siihen valittu henkilö. Myös kunnan viranhaltijat voivat suorittaa erikseen määriteltyjä sisäisiä tarkastuksia kunnanjohtajan toimeksiannosta. Vesilaitokselle ei ole vuonna 2015 suoritettu erillistä sisäistä tarkastusta. Sivu 2 Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät tilinpäätöshetkellä Nurmijärven Vedellä ei ole kesken olevia oikeudenkäyntejä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Teilinummen tekopohjavesihankkeen koeimeytyksille luvan 12.5.2015. Luvasta on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen ja asian käsittely on kesken. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan tarkistuksen 17.12.2015. Vesilaitos on valittanut luvasta Vaasan hallinto-oikeuteen ja asian käsittely on kesken. Uudenmaan ELY-keskus on tehnyt selvityspyynnön Kirkonkylän puhdistamon lupaehtojen ylityksestä vuonna 2014. Selvityspyyntöön on vastattu ja selostettu puhdistamolla toteutetut toimenpiteet. Ei jatkotoimenpiteitä. Härkämäessä tapahtui syyskuussa maansortuma, joka rikkoi vesilaitoksen vesijohdon ja viemärin. Rikkoutunut viettoviemäri on korjattu tilapäisesti ohipumppausyksiköllä ja maanpäällisellä paineviemärillä. Uudenmaan ELYkeskus on aloittanut asiassa hallintopakkomenettelyn asianosaisia kohtaan, mutta maansortumaa ei ole vielä korjattu. Vesilaitos seuraa tilannetta ja harkitsee vahingonkorvausmenettelyn käynnistämistä myöhemmin. Savikon alueelta löydettiin laiton maankaatopaikka maaliskuussa 2014. Poliisin esitutkinta valmistui vuoden 2015 lopussa. Vesilaitos on tihentänyt Savikon vedenottamon näytteenottoa keväästä 2014 lähtien ja on aloittanut tarvittavien puhdistusprosessien suunnittelun syksyllä 2015. Vesilaitos seuraa tilannetta ja harkitsee vahingonkorvausmenettelyn käynnistämistä myöhemmin. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Nurmijärven Vesi-liikelaitoksen tuloslaskelman mukainen tilikauden ylijäämä 583 419,80 euroa esitetään liitettäväksi vesilaitoksen omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämätilille. Henkilöstö Liikelaitoksen palveluksessa olevan henkilökunnan määrä 31.12.2015: 1.1. - 31.12.2015 1.1. - 31.12.2014 henkilötyövuotta henkilötyövuotta Vakinaiset 23,22 20,43 Määräaikaiset 1,75 2,62 Yhteensä 24,97 23,05 Palkat ja palkkiot 977 024 870 846
Sivu 3 Olennaiset muutokset henkilöstöä koskien: Vesilaitokselle perustettiin vuonna 2015 uusi projektiinsinöörin toimi. Eläköityneiden henkilöiden tilalle palkattiin uudet viran/toimenhaltijat. Talousarvion toteutuminen Strategian päälinjaus/strategian toteutussuunnitelman linjaus (nro) Strategian päälinjaus/ strategian tot. linjaus Toimenpide Sitova tavoite Mittari/mittarin tavoitearvo Tavoitteen toteutuminen Ylläpidetään hyvinvointia edistäviä palveluja Vuotovesiprosentin vähentäminen - vesilaitoksen toiminnan tehostaminen - 1.9.2014 voimaan astuneen vesihuoltolain muutoksen 15 selvilläolovelvollisuuden täyttäminen Vesilaitoksella on koko toiminta-alueensa kattava systemaattinen vuotovesien etsintäjärjestelmä Vuonna 2015 luodaan vuotovesien etsintäjärjestelmä sekä puhdas- että jätevesiverkostoille. Jätevesiverkoston mallinnustyö käynnistetään. Vuonna 2016 järjestelmä on käytössä ja jätevesiverkosto on mallinnettu. Toteutuu. Jätevesiverkoston mallinnus on tehty. Vesilaitos on hankkinut akustokorrelaattorin ja maatutkan, joiden avulla voidaan havainnoida vesijohtoverkoston vuotoja. Aluemittausjärjestelmän mittakaivot on määritetty. Vuonna 2017 kaikki taajamat on tutkittu kertaalleen. Viemäriverkoston vuotovesitutkimuksia tehdään säännöllisesti Vuoden 2015 mittarit saavutettu. Tuetaan kuntalaisten aktiivisuutta ja osallisuutta Vesilaitoksen tiedotusta parannetaan tiedottamalla vesikatkoista tekstiviesteillä Tekstiviestijärjestelmä on käytössä vuoden 2015 lopussa Sitova tavoite on toteutunut vuoden 2015 loppuun mennessä. Tekstiviestijärjestelmä hankittu ja testattu 2015 aikana. Asiasta tiedotettu syksyn asiakaskirjeessä. Kunnan strategian ja erillisohjelmien toteutuminen talousarviovuonna Nurmijärven Vesi tukee toiminnallaan kunnan strategian toteutumista. Vesilaitos toteuttaa strategian peruspilaria, kunnan ja kuntatalouden vastuullista johtamista omalta osaltaan seuraavasti. Investointeja suunnitellaan rakentamisohjelman osalta 5 vuoden aikajänteellä ja talousmallin osalta 10 vuoden aikajänteellä. Kuluttajilta perittävien asiakasmaksujen taso määritetään käytössä olevalla talousmallilla siten, että tarvittava asiakasmaksutason korotus on mahdollisimman tasainen. Kuntalaisten aktiivisuuden ja osallisuuden tukemisen osalta Nurmijärven Vesi postittaa asiakaslehden kaikkiin nurmijärveläisiin koteihin kerran vuodessa ja tekee vuosittain asiakastyytyväisyyskyselyn. Kunnan vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvistamisen osalta Nurmijärven Vesi tukee kunnan tonttituotantoa ja osallistuu tarvittavan kunnallistekniikan rakentamiseen vesihuoltoverkostojen osalta. Vesilaitoksen toiminta on myös palvelutuotanto-ohjelmassa kuvatun mukaista. Harmaan talouden torjumiseksi vesilaitoksen käyttämiltä ulkopuolisilta urakoitsijoilta ja heidän aliurakoitsijoiltaan vaaditaan jokaisessa kohteessa RALA-perustieto tai vastaavat yksittäiset tiedot. Työntekijöiltä vaaditaan veronumerollinen kulkulupa. Investointien osalta noudatetaan käännettyä arvonlisäveroa. Rakennushankkeiden osalta noudatetaan ilmoitusvelvollisuutta. 1.9.2015 voimaan astuneet tilaajavastuulain muutokset on huomioitu toiminnassa.
Sivu 4 Talousarvion toteutumisvertailu TULOSLASKELMA TA 2015 TP 2015 Poikkeama Tot- % LIIKEVAIHTO 6 894 970 6 882 682 12 288 100 Liiketoiminnan muut tuotot 190 350 354 311-163 961 186 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 021 370-1 023 502 2 132 100 Palvelujen ostot -1 644 750-1 608 554-36 196 98 Materiaalit ja palvelut yhteensä - 2 666 120-2 632 056-34 064 99 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -1 025 370-977 024-48 346 95 Henkilösivukulut Eläkekulut -220 283-243 273 22 990 110 Muut henkilösivukulut -58 016-55 030-2 986 95 Henkilöstökulut yhteensä -1 303 669-1 275 327-28 342 99 Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot - 2 466 000-2 428 576-37 424 98 Liiketoiminnan muut kulut -124 640-113 684-10 956 91 LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) 524 891 787 349-262 458 150 Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot 20 819-20 819 Muut rahoitustuotot 768-768 Kunnalle maksetut korkokulut -17 655 17 655 Muille maksetut korkokulut -200 000-45 851-154 149 23 Korvaus peruspääomasta -162 000-162 000 Muut rahoituskulut -10 10 Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä -362 000-203 930-158 070 56 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 162 891 583 420-420 529 358
Sivu 5 RAHOITUSLASKELMA TA 2015 TP 2015 Poikkeama Tot- % TOIMINNAN RAHAVIRTA Liikeylijäämä 524 891 787 349-262 458 150 Poistot ja arvonalennukset 2 466 000 2 428 576 37 424 98 Rahoitustuotot ja -kulut -362 000-203 930-158 070 56 Toiminnan rahavirta 2 628 891 3 011 996-383 105 115 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot 5 091 000 3 869 549 1 221 451 76 Toiminnan ja investointien rahavirta -2 462 109-857 553-1 604 556 35 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 800 000 3 800 000 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 400 000-296 296-2 103 704 12 Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta 785 348-785 348 Lainakannan muutokset 1 400 000 489 052 910 948 35 Oman pääoman muutokset -51 453 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta -846 284 Saamisten muutokset muilta -161 411 161 411 Korottomien velkojen muutos 600 000 868 386-268 386 145 600 000-139 308 739 308-23 Rahoituksen rahavirta 2 000 000 298 291 1 650 256 15 Rahavarojen muutos -462 109-559 261 45 699 Investoinnit toteutuivat seuraavasti verrattuna talousarvioon. Toteutuneiden investointien kokonaissumma oli 3,8 milj eli 75 % budjetoidusta. Budjetti Toteutunut Erotus Toteuma-% Vesi- ja viemärijohdot, uudet 1 781 000 1 071 685-709 315 60,2 % Heinoja 25 000 0-25 000 0,0 % Krannilan alue 160 000 232 165 72 165 145,1 % Pikimetsä 15 000 0-15 000 0,0 % Viirinlaakso 650 000 7 905-642 095 1,2 % Uudenniityntien alue 25 000 0-25 000 0,0 % Kylänpään alue 30 000 0-30 000 0,0 % Lintumetsän laajennusalue 450 000 454 814 4 814 101,1 % Ilvesvuori, pohjoinen 50 000 0-50 000 0,0 % Ilvesvuori, eteläinen 50 000 72 849 22 849 145,7 % Altian alue 25 000 0-25 000 0,0 % Venttiilikaivot 25 000 0-25 000 0,0 % Vanhojen alueiden teiden sv-viemärit 42 000 74 176 32 176 176,6 % Sadevesiviemärit, varaus 17 000 0-17 000 0,0 %
Sivu 6 Budjetti Toteutunut Erotus Toteuma-% Laadunvalvonta 10 000 1 700-8 300 17,0 % Viimeistelytyöt 25 000 0-25 000 0,0 % Suunnittelu, koordinointi, mittaus ja tutkimus 140 000 22 528-117 472 16,1 % Nimeämättömät kohteet 42 000 205 547 163 547 489,4 % Verkostojen peruskorjaukset 2 020 000 2 203 652 183 652 109,1 % Antturintie 60 000 120 621 60 621 201,0 % Koskitie ja Kauppakuja 750 000 688 187-61 813 91,8 % Toivolan viemärit 250 000 228 867-21 133 91,5 % Isoniityn kokoojaviemäri 160 000 187 066 27 066 116,9 % Kumpurantie-Onnelantie 300 000 276 082-23 918 92,0 % Pääventtiiliprojekti 50 000 53 035 3 035 106,1 % Vesijohtojen pienet peruskorjaukset 100 000 58 946-41 054 58,9 % Viemäreiden pienet peruskorjaukset 200 000 208 272 8 272 Verkostojen tutkimukset ja suunnittelu 50 000 281 263 231 263 562,5 % Huhdanpolku 100 000 101 311 1 311 101,3 % Kiljava 16 134 16 134 Härkämäki 28 967 28 967 Pääjohdot 400 000 0-400 000 0,0 % Päijännetunneli(Korpimäki) - Teilinummi 400 000 0-400 000 0,0 % Laitokset 840 000 422 129-417 871 50,3 % Teilinummi, tekopohjavesilaitos 550 000 177 482-372 518 32,3 % Pumppaamo P2 Takamaa 75 000 41 500-33 500 55,3 % Pumppaamo P3 Mikkolanmäki 75 000 22 547-52 453 30,1 % Pumppaamo P4 Tuhkuri 75 000 15 460-59 540 20,6 % Kaukovalvontajärjestelmä 10 000 0-10 000 0,0 % Vedenottamoiden peruskorjaus, varaus 15 000 59 003 44 003 393,4 % Pumppaamoiden peruskorjaus, varaus 10 000 7 377-2 623 73,8 % Jätevedenpuhdistamoiden peruskorjaukset, varaus 30 000 1 777-28 223 5,9 % Klaukkalan puhdistamon turvaverkko 0 96 984 96 984 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 5 041 000 3 697 466-1 343 534 73,3 % IRTAIN OMAISUUS 50 000 110 983 60 983 222,0 % Koneet ja kalusto 50000 95 031 45 031 190,1 % Tietotekniikka 0 15 952 15 952 YHTEENSÄ 5 091 000 3 808 449-1 282 551 74,8 % Investointeihin tehtiin II osavuosikatsauksen yhteydessä seuraavat määrärahamuutokset. Viirinlaakson vh-verkosto, vähennetään määrärahoja 600 000, uusi määräraha 650 000. Perusteena hankkeen aloituksen siirtyminen. Krannilan alueen vh-verkko, lisätään määrärahoja 70 000, uusi määräraha 160 000. Perusteena Krannilan alueen rakentamisen aikaistaminen vuodesta 2016 vuoteen 2015. Lintumetsän laajennusalue, lisätään määrärahoja 230 000, uusi määräraha 450 000. Perusteena rakentamisen aikaistaminen.
Sivu 7 Lisätään uutena kohteena Röykän viemärilinjan saneeraus välillä Aaponkirkontie Myllypurontie, kustannusarvio 200 000. Saneerauksen perusteena on viemärin huono kunto ja sortumavaara, joka on huomattu alueen viemärikuvausten perusteella. Lisätään uutena kohteena Huhdanpolun vesijohdon saneeraus, kustannusarvio 100 000. Saneerauksen perusteena on toistuvat putkirikot, joita on esiintynyt vuosina 2014, 2015. Uudisinvestoinneista toteutui 60 %. Suunnitellut toteutussuunnittelut eivät joko vielä käynnistyneet tai ne tehtiin kunnan omien suunnittelijoiden toimesta. Viirinlaakson hanke viivästyi johtuen mm. asemakaavavalitusten käsittelystä korkeimmassa hallinto-oikeudessa sekä paalulaattaurakan (hankinnan) keskeyttämisestä tehdystä valituksesta markkinaoikeuteen. Krannilan hankkeessa osa vuodelle 2016 suunnitelluista töistä toteutettiin jo vuonna 2015. Osana nimeämättömiä kohteita tehtiin Kisatien jatkeen ja Kuntotien himaniittiputkien muutos. Kisatien jatkon suunnitelmissa nykyinen vesijohto oli merkitty muoviksi, mutta työn aikana sekä Kisatien että Kuntotien vesijohtojen todettiin olevan himaniittia. Olemassa olevat himaniittiputket uusittiin kiireellisesti uuden tien rakentamisen yhteydessä. Verkostojen peruskorjaukset toteutuivat 109 %. Verkostojen tutkimukset nelinkertaistettiin aiempiin vuosiin verrattuna, koska TV-kuvausaineistoa tarvitaan verkostosaneerausten priorisoinnin lähtötietona. Pääjohtoinvestoinneissa ollut siirtolinja Päijännetunnelin Korpimäen pumppaamolta Teilinummelle siirtyi tuleville vuosille, koska Teilinummen koeimeytysluvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen. Laitosinvestoinneista toteutui 50 %. Suurin syy investointien alitukseen oli Teilinummen koeimeytyshankkeen viivästyminen hallinto-oikeuteen tehdyn valituksen takia. Vaikka koeimeytystä edeltäviä laitosinvestointeja ei voitu valituksen takia toteuttaa, alueella tehtäviä tutkimuksia joudutaan jatkamaan koko valitusajan, jotta alueelta saataviin tutkimustuloksiin ei synny katkosta. Tämä johtaa hankkeen kokonaiskustannusten nousuun verrattuna aiempaan arvioon. Muiden laitosinvestointien osalta siirtolinjapumppaamojen varavoimainvestoinnit olivat osittain budjetoitua edullisempia ja siirtyivät osittain vuodelle 2016. Vedenottamoilla tehtiin suunniteltua enemmän pieninvestointeja, mm. kaivojen sakkapesien puhdistusta, siirtojohdon possutusta ja uusien kaivojen suunnittelua. Käyttösuunnitelman mukaisten laitosinvestointien lisäksi jouduttiin Klaukkalan puhdistamon suuaukkojen kallioleikkauksiin asentamaan turvaverkotus työturvariskin poistamiseksi, jotta kallioleikkauksesta ei tipu jäätä, kiviä tai maa-ainesta puhdistamoon kulkevien työntekijöiden päälle. Irtainta omaisuutta hankittiin aiempaa suunniteltua enemmän, koska Rajamäen pressuhalliin hankittiin varastohyllyt ja verkostovuotojen etsintään hankittiin akustokorrelaattori ja maamikrofoni. Tietotekniikan osalta Trimble NIS-verkkotietokantaan hankittiin lisäominaisuuksia (tekstiviestipalvelu, mobile kunnossapito ja asiakastietojen hallinta).
Sivu 8 Vesi- ja viemärilaitos 1. Organisaatio ja henkilöstö Vesilaitoksen palveluksessa oli vuoden 2015 lopussa 22 vakinaisessa työsuhteessa olevaa henkilöä. Lisäksi laitoksella oli yksi kesätyöntekijä Klaukkalan jätevedenpuhdistamolla. Vuoden aikana vesilaitokselta eläköityivät LVI-teknikko, vesilaitoksen hoitaja sekä puhdistamonhoitaja, joiden tilalle palkattiin uudet henkilöt. Lisäksi vesilaitokselle perustettiin uusi projekti-insinöörin tehtävä. Vesilaitos osti kunnan ympäristötoimialalta asiakaspalvelu-, toimisto- ja talouspalveluita, kunnallisteknistä suunnittelua ja rakentamista sekä mittauspalveluita. Lisäksi vesilaitos hyödynsi kunnan talouskeskuksen palveluita. Henkilökunta osallistui vuoden aikana VVY:n, Trimblen ja Kuntien Putkimestarit ry:n koulutuksiin, kunnan EA-koulutukseen sekä alan muihin tapahtumiin. Henkilöstölle järjestettiin vuoden aikana kolme työpaikkakokousta, jossa käsiteltiin vesilaitoksen ajankohtaisia asioita. Keväällä tehtiin KE- VA:n Kaari-työhyvinvointikysely. Virkistäytymispäivä pidettiin syyskuussa. Työturvallisuuden kehitystä jatkettiin kunnan ja vesilaitoksen yhteishankkeessa, jossa kehitettiin mm. kaivantotyöskentelyn toimintaohjeita. Varallaolosta 24/7 vastasi vesilaitoksen henkilöstöstä 8 kpl työnjohtajana ja 5 kpl asentajana. Vuoden aikana oli yhteensä 287 kpl toimenpiteisiin johtanutta hälytystä. Vesilaitoksen johtokunnan kokoonpano on seuraava. Tehtävä Varsinainen jäsen Varajäsen Puheenjohtaja Kimmo Kakko, PerusS Ari Perkaus, PerusS Varapuheenjohtaja Hilkka Ruusuvirta, KOK Aija Jokilammi, KOK Jäsen Risto Airikkala, KESK Jari Soinisalo, KESK Jäsen Satu Rauhala, VIHR Satu Viik, VIHR Jäsen Ina Kuula, KD Mirja Kainulainen, KD Kh:n edustaja Kirsti Handolin Sirpa Granholm Johtokunta kokoontui vuoden aikana 11 kertaa ja käsitteli yhteensä 67 kpl asioita. Johtokunta teki opintomatkan joulukuussa 2015 Porvoon Veden johtokunnan vieraaksi.
Sivu 9 2. Myynti ja asiakkaat Veden myynti oli vuonna 2015 1,64 milj. m 3 ja myynti nousi 0,5 % vuoteen 2014 verrattuna. Myynnin kasvu johtui erityisesti rivi- ja kerrostalojen kulutuksen kasvusta. Sitä vastoin teollisuuden ja kunnan kiinteistöjen kulutus laski edelliseen vuoteen verrattuna. Vesiosuuskunnille myytiin 28 500 m 3 vettä, missä ei ollut kasvua vuoteen 2014 verrattuna. Jätevettä laskutettiin 1,89 milj. m 3, joka oli 1,7 % vähemmän kuin vuonna 2014. Altian tehdasalueen jätevesiä laskutettiin 321 000 m 3 ja vähennystä vuoteen 2014 oli 9,7 %.
Sivu 10 Vuoden aikana vesilaitoksen asiakkaaksi liittyi yhteensä 79 kiinteistöä, joista 73 kpl liittyi sekä vesijohtoon että viemäriin ja 6 kpl pelkkään vesijohtoon. Uusien liittymien määrä väheni edellisestä vuodesta 11 %. Vuoden lopussa vesilaitoksen asiakkaina oli vesi- ja viemäriliittyjiä yhteensä 6 507 kpl, vesiliittyjiä yht. 525 kpl ja viemäriliittyjiä yht.113 kpl. Liittyjämäärän kasvu on hidastunut viiden viimeisen vuoden aikana ja vuonna 2015 liittyjien kokonaismäärä kasvoi 0,5 %.
Sivu 11 Kiinteistöjen vesijohto- ja viemärisuunnitelmia tarkastettiin toimintavuonna 75 kpl ja työmailla tarkastuskäyntejä tehtiin 261 kpl. Uusia liittymissopimuksia tehtiin 83 kpl ja sopimuksia uusittiin omistajan vaihdoksissa 210 kpl eli kaikkiaan käsiteltiin 293 sopimusta. Uusia tonttijohtoliittymiä rakennettiin yhteensä 134 kpl, joista 89 kpl uudisverkostoon ja loput olemassa olevaan verkostoon. Tonttijohtoliittymiä peruskorjattiin yhteensä 73 kpl. Vesijohtoveden laatuun liittyviä asiakasvalituksia kirjattiin vuoden aikana yhteensä 15 kpl. Pienten vesimittarien vaihto kilpailutettiin ja vesimittarien vaihtajaksi valittiin Kalibro Oy. Yhteensä vuoden aikana asennettiin 81 uutta mittaria ja vanhoja mittareita vaihdettiin 696 kpl. Asiakastyytyväisyyttä tutkittiin kesäkuussa kolmatta kertaa Taloustutkimus Oy:n tekemän Water Customer Satisfaction Index tutkimuksen avulla. Tutkimuksessa tehtiin 200 puhelinhaastattelua vesilaitoksen toiminta-alueelta. Nurmijärven Vesi paransi arvosanaansa jokaisella osa-alueella sekä verrattuna vuoteen 2014 että vuoteen 2013. Mukana olleiden vesilaitosten keskinäisessä vertailussa Nurmijärven Vesi sai kyselyn parhaimmat arvosanat vesilaitoksen toiminnan uskottavuudessa, vesilaitoksen suhtautumisessa tiedusteluihin, veden hajussa, viemäreiden toimivuudessa sekä vesilaitoksen palvelun kokonaisarvosanassa. Keskiarvoa huonommat arvosanat Nurmijärven Vesi sai veden jakelun katkottomuudessa, veden toimitusvarmuudessa, vesikatkosten lukumäärässä ja pituudessa. Huonoimmat osa-alueet ovat samoja kuin vuoden 2014 kyselyssä, mutta kunkin osa-alueen arvosana on kuitenkin noussut vuoteen 2014 verrattuna. Nurmijärven Veden asiakkaat kaipaavat lisätietoa erityisesti veden laadusta ja veden hinnoitteluperusteista. Veden ääni asiakaslehti ilmestyi toukokuussa. Lehti jaettiin jokaiseen nurmijärveläiseen talouteen ja julkaistiin lisäksi vesilaitoksen www-sivuilla. Osana asiakaslehteä järjestettiin Tarkista tonttiventtiilisi kampanja, jossa vesilaitoksen asiakkaille tarjottiin ilmaista mahdollisuutta tarkistaa kiinteistön tonttiventtiilin toiminta. Kampanjan aikana tonttiventtiilejä tarkistettiin yhteensä 76 kpl. Tarkistetuista venttiileistä 11 % eli 8 kpl oli rikkinäisiä ja kaksi kiinteistöä tilasi rikkinäisen venttiilin vaihtotyön.
Sivu 12 KEHITTÄMINEN Verkoston asennustöiden tilaustapaa tarkennettiin vuoden aikana ja vesilaitoksen asiakkaiden käyttöön luotiin kirjallinen verkostotöiden tilauslomake. Vuoden aikana käynnistettiin uusi tekstiviestijärjestelmä. Järjestelmän kautta vesihuoltolaitoksen asiakkaille voidaan lähettää tekstiviestitiedotteita suunnitelluista saneerauksista, vedenjakelukatkoksista ja vedenlaatuhäiriöistä.
Sivu 13 3. Vedenhankinta Nurmijärven Veden toimittama talousvesi on kunnan alueella sijaitsevista vedenottamoista pumpattua pohjavettä. Vesilaitoksella on yhteensä 10 vedenottamoa, joista tuotantokäytössä on kahdeksan vedenottamoa (Kaninlähde, Kiljava, Lepsämä, Nummenpää, Nukari, Savikko, Teilinummi ja Valkoja). Pellonperän ja Röykän vedenottamot ovat varavesilaitoksia. Kaikilla vedenottamoilla pumpataan pohjavettä siiviläputkikaivoista ja vesi desinfioidaan UVmenetelmällä ennen verkostoon syöttöä. Teilinummen vedenottamolla on käytössä ilmastustornit hiilidioksidin poistoa varten. Teilinummella käsitellään myös Nukarin kaivosta pumpattu raakavesi. Kiljavan vedenottamolla käytössä on ilmastustornit ja kalkkikivialkalointi. Lepsämän ja Nummenpään vedenottamoilla käytetään VYR-menetelmää raudan ja mangaanin poistamiseen. Lisäksi Lepsämässä on ilmastustornit ja Nummenpäässä ilmastusallas. Savikon, Kaninlähteen ja Valkojan vedenottamoilta vesi pumpataan suoraan kaivosta verkostoon ilman erilliskäsittelyä. Vedenottamoilta pumpattiin yhteensä 2,2 milj m 3 vettä ja vesimäärä jakautui ottamoiden kesken seuraavasti. Keskimääräinen vuorokausipumppaus kaikilta ottamoilta yhteensä oli 6 000 m 3 / päivä. Vedenottamoiden energiankulutus oli yhteensä 1 130 000 kwh eli 0,52 kwh/pumpattu m 3 ja se jakaantui ottamoittain seuraavasti.
Sivu 14 TALOUSVEDEN LAATU Talousveden laadunvalvonta perustuu terveyslautakunnan hyväksymään valvontatutkimusohjelmaan. Vesientutkimuslaboratoriona toimi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry huhtikuuhun 2015 saakka ja Metropolilab Oy tästä eteenpäin. Vesinäytteitä otettiin vedenottamoiden raakavedestä ja lähtevästä vedestä sekä jakeluverkostosta yhteensä 90 eri pisteestä. Lisäksi pohjavesialueita tarkkailtiin vedenottamoiden läheisyydessä yhteensä 47 eri havaintoputken osalta. Yhteensä analysoitiin 445 vesinäytettä, joista tehtiin yhteensä 3 396 vesianalyysiä. Talousvesi täytti kaikilla kulutusalueilla sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen laatuvaatimukset muuten paitsi Klaukkalan keittokehotuksen yhteydessä ja Savikon vedenottamon raakaveden mangaanipitoisuuden osalta. VERKOSTOT ph Luokitus Kalsium Magnesium Fluoridi mg/l mg/l mg/l Klaukkala 7,8 6,4 1,1 Keskikovaa 30,4 9,3 0,6 Kirkonkylä 7,4 7,4 1,3 Keskikovaa 34,7 10,7 0,5 Rajamäki 8,5 2,4 0,4 Pehmeää 13,5 2,3 0,9 Röykkä (kylä) 8,4 2,4 0,4 Pehmeää 13,3 2,3 Nukari (kylä) 7,8 4,7 0,8 Pehmeää 21,0 7,8 VEDENOTTAMOT ph Kokonaiskovuus dh mmol/ l Kokonaiskovuus dh mmol/ l Luokitus Kalsium Magnesium mg/l mg/l 7,4 5,2 0,9 Keskikovaa 21,3 8,8 Lepsämä 7,5 8,1 1,4 Keskikovaa 30,9 16,3 Nummenpää 7,4 4,9 0,9 Pehmeää 23,9 6,9 Kiljava 7,7 2,0 0,4 Erittäin pehmeää 10,9 2,3 Valkoja 7,7 12,9 2,3 Kovaa 67,5 15,5 Savikko 7,9 10,1 1,8 Kovaa 51,8 12,4 Kaninlähde 6,6 9,8 1,8 Keskikovaa 49,0 13,5 Pellonperä 6,7 5,0 0,9 Keskikovaa 22,5 7,6 Röykkä 7,4 1,2 0,2 Erittäin pehmeää 6,4 1,4 Keskiarvot 7,3 6,6 1,2 Keskikovaa 31,6 9,4 Raja-arvo Nukari / Teilinummi 6,5-9,5 Ei raja-arvoa Ei raja-arvoa KLAUKKALAN VESITORNIN LIKAANTUMINEN Klaukkalan vesitornin tarkkailunäytteestä löydettiin 23.9.2015 yksi e.colipesäke. Terveysvalvonnan ohjeistuksen mukaisesti vesilaitos otti Klaukkalan vesitornista ja verkostosta uusintanäytteet, joiden tulokset valmistuivat 24.9.2015. Vesitornin uusintanäytteistä löytyi 2 kpl e.coli ja 3 kpl koliformeja. Harjulan verkostonäytteestä löytyi 1 kpl e.coli ja 3 kpl koliformeja. Muut Klaukkalan verkostonäytteet olivat puhtaita. Näytetulosten perusteella Klaukkalan ja Lepsämän verkostoalueelle määrättiin keittokehotus 24.9.2015. Laboratoriokokeiden perusteella varmistui myöhemmin, että likaantumisen aiheuttaja oli kampylobakteeri. Verkoston klooraus ja huuhtelu käynnistettiin 23.9.2015 ja Klaukkalan kouluille ja päiväkodeille jaettiin vesi varmuuden vuoksi saman päivän aikana. Keittokehotuksen antamisen jälkeen yleinen vedenjakelu käynnistettiin 24.9.2015 klo 9.30.
Sivu 15 Torstaina 24.9.2015 ja sen jälkeen otetut vesinäytteet olivat puhtaita ja keittokehotus purettiin sunnuntaina 27.9.2015. Verkoston ylläpitokloorausta ja vedenjakelua jatkettiin siihen saakka, että vesitorni tyhjennettiin ja tarkistettiin. Tiedotus hoidettiin monikanavaisesti. Pelastuslaitos antoi keittokehotuksesta vaaratiedotteen. Kunta tiedotti asiasta www- ja facebook-sivuilla, mediatiedotteilla, koulun HELMI-järjestelmän kautta sekä jakoi julkisiin tiloihin ja omakotitaloihin paperitiedotteet. Terveysvalvonta ylläpiti omia www-sivujaan ja soitti alueen elintarvikkeita valmistavat yritykset sekä kaupat ja hammaslääkäriasemat. Valtakunnan mediat seurasivat kunnan www-sivujen päivityksiä ahkerasti ja tiedottivat asiasta omalla uutisoinnillaan. Tapahtuman jälkeen terveysviranomaiset tekivät vielä epidemiologisen kyselyn alueen koululaisille. Klaukkalan vesitorni robottikuvattiin, tyhjennettiin ja pestiin ja torniin hankittiin jatkuvatoiminen Colifast-analysaattori koliformisten ja e.colibakteerien päivittäistä testaamista varten. INVESTOINNIT Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Teilinummen tekopohjavesihankkeen koeimeytysten toteuttamiselle luvan toukokuussa 2015. Luvasta valitettiin hallinto-oikeuteen ja valitusprosessi on kesken. Teilinummen pohjavesialueesta on tehty hydrogeologinen malli, alueella on tehty tarvittavia lisäkairauksia ja alueelta on otettu koeimeytystä edeltäviä vesinäytteitä ja mitattu vesipintoja. Muilta osin hankkeessa odotetaan oikeuskäsittelyn lopputulosta. Kiljavan kaivo 1:stä pumpatussa vedessä ilmeni suuria rautapitoisuuksia, minkä vuoksi kaivon sakkapesä puhdistettiin ja kaivo huuhdeltiin. Kiljavalle ja Savikkoon aloitettiin lisäkaivojen hankevalmistelu. Kiljavalla on tarkoitus rakentaa uusi kaivo korvaamaan kaivo 1. Savikossa valmisteltiin yhden tai kahden uuden kaivon rakentamista, jolloin maaperähapetuksella voidaan saostaa mangaania ja rautaa maaperään. Siirtovesijohto Nummenpään ja Lepsämän vedenottamoiden välillä huuhdeltiin ilma-vesiseoksella. Huuhtelulla poistettiin vuosien aikana putkeen saostunut rauta ja mangaani. KEHITTÄMISTOIMINTA Nurmijärven Vesi osallistuu Uudenmaan alueen pohjavesien yhteistarkkailun kehittämishankkeeseen. Nurmijärveltä mukana on Valkojan pohjavesialue. Kehittämishankkeen aikana suunnitellaan ja valmistellaan pohjavesien yhteistarkkailua sekä kehitetään mittausmenetelmiä ja raportointia. Kehittämishankkeen toteutuksesta vastaavat Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry sekä Geologian tutkimuskeskus. Nurmijärven Vesi, Uudenmaan ELY-keskus ja Geologian tutkimuskeskus GTK käynnistivät vuoden lopussa yhteishankkeen, jossa tutkitaan Salmelanmäen pohjavesiesiintymän soveltuvuutta vedenottoon. Nurmijärven Vesi osallistui myös tutkimukseen Vedenottamoiden pintavesivaikutuksen selvittäminen hapen ja vedyn isotooppien avulla eteläisessä Suomessa.
Sivu 16 4. Verkostot PUHDASVESIVERKOSTO Puhdasvesiverkoston pituus oli vuoden 2015 lopussa 323 km. Vuoden aikana rakennettiin uutta verkostoa 1,6 km ja nykyistä verkostoa saneerattiin 1,6 km. Vanhaa verkostoa poistettiin käytöstä 135 m. Verkostoa saneerattiin 0,5 % verkoston kokonaispituudesta. Paineenkorotusasemia on yhteensä 7 kpl. Puhdasvesiverkoston vuotoprosentti oli 24,8 %. Putkirikkoja tapahtui vuonna 2014 yhteensä 15 kpl, joista Kirkonkylässä 7 kpl, Klaukkalassa 6 kpl, Rajamäellä 1 kpl, Röykässä 2 kpl ja Nukarilla ei yhtään. Putkirikkoja tapahtui keskimäärin 4,6 kpl / 100 km puhdasvesiverkostoa. Putkirikoista 13 kpl oli sellaisia, jotka haittasivat vähintään 10 talouden vedenjakelua. Putkirikot aiheuttivat 3 pienempää omaisuusvahinkoa. VIEMÄRIVERKOSTO Viemäriverkoston pituus oli vuoden 2014 lopussa 291 km. Vuoden aikana rakennettiin uutta viemäriä 1,6 km ja nykyisiä viemäreitä saneerattiin 5,4 km. Vanhaa verkostoa poistettiin käytöstä 180 m. Verkostoa saneerattiin 1,9 % verkoston kokonaispituudesta. Jäteveden pumppaamoita on yhteensä 45 kpl. Viemäriverkoston vuotoprosentti oli 37 %. Viemäritukoksia tapahtui vuonna 2014 yhteensä 27 kpl eli keskimäärin 9,3 kpl / 100 km viemäriverkostoa. Viemäritukokset eivät aiheuttaneet omaisuusvahinkoja.
Sivu 17 INVESTOINNIT Uusille asuinalueille rakennettiin verkostoja Kirkonkylän Krannilassa ja Lepsämän Lintumetsässä ja Ilvesvuori Eteläisen työpaikka-alue viimeisteltiin. Kisatien jatkeella ja Kuntotiellä vanhat himaniittiputket korvattiin uusilla muoviputkilla. Kisatien jatkon suunnitelmissa nykyinen vesijohto oli merkitty muoviksi, mutta työn aikana sekä Kisatien että Kuntotien vesijohtojen todettiin olevan himaniittia. Olemassa olevat himaniittiputket uusittiin kiireellisesti uuden tien rakentamisen yhteydessä. Lisäksi tehtiin pienempiä rakennuskohteita. Olemassa olevaa puhdasvesiverkostoa saneerattiin Kirkonkylän Antturin- ja Lääkärintiellä, Röykän Huhdanpolulla, Klaukkalassa Koskitiellä ja Kauppakujalla ja Rajamäen Kumpurantien- Onnelantien alueella. Runkoventtiilien saneerausta jatkettiin pääventtiiliprojektissa. Olemassa olevaa viemäriverkostoa saneerattiin sujuttamalla Klaukkalan Toivolassa. Lisäksi Röykän taajaman kokoojaviemäri sekä Isoniityn puhdistamon kokoojaviemäri sujutettiin ja kaivot saneerattiin. Olemassa olevaa viemäriverkostoa saneerattiin auki kaivamalla Kirkonkylän Antturinja Lääkärintiellä, Klaukkalan Koskitiellä ja Kauppakujalla sekä Rajamäen Kumpurantien- Onnelantien alueella. Verkostosaneerauksissa panostettiin viemärien tv-kuvauksiin, joiden määrä nelinkertaistettiin lähivuosiin verrattuna. Vuoden aikana kuvattiin n. 17 km jätevesiviemäreitä. TV-kuvausaineistoa käytetään verkostosaneerausten priorisoinnin lähtötietona. KEHITTÄMINEN Vesilaitoksen verkkotietojärjestelmän ominaisuustietoja tarkennettiin vuoden aikana osana verkostosaneerausten priorisointijärjestelmän luomista ja asiakastietojärjestelmän asiakastiedot yhdistettiin verkkotietojärjestelmään. Asiakastietojen yhdistäminen mahdollistaa mm. vuosikulutusennusteeseen perustuvan raportoinnin asiakasryhmittäin. Vuosikulutusennustetietoja voidaan käyttää vesitaselaskentaan, alueittaisen vuotovesimäärän arviointiin sekä verkostosaneerauskohteiden priorisointiin. Vesijohto- ja viemäriverkostolle tehtiin johtolajiluokitus, jolloin verkkotietokannan vesijohtoverkosto jaettiin pää- ja jakeluvesijohtoihin sekä viemäriverkosto kokooja- ja keräilyviemäreihin. Sekä vesijohto- että viemäriverkoston putkille tehtiin kolmeportainen kriittisyysluokitusjärjestelmä, jota voidaan hyödyntää saneerausten priorisoinnissa ja verkoston kunnossapitotoimien määrittämisessä. Nurmijärven Veden jätevesiverkostosta luotiin hydraulinen laskentamalli. Mallintajana toimi FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy. Verkoston kunnossapitojärjestelmän mobiilikäyttöä parannettiin ja verkostoasentajien käyttöön hankittiin tablettitietokoneet. Koneiden avulla kunnossapitotietoja voidaan raportoida suoraan maastossa.
Sivu 18 5. Jäteveden puhdistus Nurmijärven Veden toiminta-alueella on kaksi jätevedenpuhdistamoa: Klaukkalan kalliopuhdistamo ja Kirkonkylän puhdistamo. Puhdistamoiden velvoitetarkkailusta vastaa Vantaanjoen ja Helsingin seudun Vesiensuojeluyhdistys ry. KLAUKKALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Klaukkalan puhdistamo käsittelee Klaukkalan, Röykän ja Rajamäen asukasjätevedet sekä Altia Oyj:n tehdasalueen jätevedet. Kuukausittaisten analyysitulosten perusteella Klaukkalan puhdistamon kuormitusparametrit muuttuivat seuraavasti, kun verrataan vuotta 2015 vuoteen 2014. Virtaama kasvoi 10 %, BODkuorma 17 %, kiintoainekuorma 56 %, kokonaistyppi 6 % ja kokonaisfosfori 7 %. COD-kuorma pieneni 2 %. Ohitusten määrä oli yhteensä 0,02 % vuosivirtaamasta. BOD-kuormaa nosti Altian aloittaman uuden viininpullotusprosessin käynnistysvaihe. Kiintoainekuormaa nosti muutama yksittäinen näyte, joihin oli pääasiallisena syynä siirtolinjaan laskeutuneen kiintoaineen lähteminen liikkeelle rankkasateiden jälkeen. Klaukkalan puhdistamo on täyttänyt puhdistusvaatimukset vuoden 2015 kaikkina vuosineljänneksinä. J1 1.1.- 31.3. J2 1.4.- 30.6. J3 1.7.- 30.9. Vuosi 2015 Virtaama m³/d 7 700 6 570 4 580 5 520 6 090 J4 1.10.- 31.12. Lupaehtoraja BOD7atu mg/l 3,2 4,3 2,6 3,0 3,4 10 % 99 99 99 99 99 95 CODCr mg/l 27 30 28 26 28 125 % 94 96 98 96 96 75 kok.p mg/l 0,16 0,17 0,12 0,14 0,15 0,4 % 97 98 99 98 98 95 kok.n mg/l 10 8,5 6,6 9,3 8,9 15 NH4-N SS Nitrif. aste % mg/l % mg/l % % 75 84 91 85 84 0,55 0,70 0,88 0,17 0,56 98 98 98 100 99 8,3 6,8 5,8 4,6 6,6 97 99 100 99 99 99 99 99 100 99 70 4 35 90 90 Klaukkalan puhdistamolle tuotiin sako- ja umpikaivolietteitä yhteensä 22 761 m 3. Klaukkalan puhdistamolla syntyi lietettä 2 156 märkä-tn ja liete toimitettiin Kekkilä Oy:n Metsä- Tuomelan tunnelikompostointilaitokseen jatkokäsittelyä varten. Puhdistamoliete täytti raskasmetallien ja muiden haitallisten aineiden pitoisuusvaatimukset. Mädättämössä syntyi biokaasua 105 282 n-m 3, joka myytiin lämmöntuotantoon Nurmijärven Sähkö Oy:n kaukolämpökeskukseen. Klaukkalan puhdistamon sähköenergiankulutus oli 1 795 MWh vuodessa, joka vastasi 0,81 kwh kulutusta puhdistettua jätevesikuutiota kohden.
Sivu 19 KIRKONKYLÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Kirkonkylän puhdistamo käsittelee Kirkonkylän, Karhunkorven ja Nukarin alueen jätevedet. Kuukausittaisten analyysitulosten perusteella Kirkonkylän puhdistamon kuormitusparametrit muuttuivat seuraavasti, kun verrataan vuotta 2015 vuoteen 2014. Virtaama kasvoi 11% ja BODkuorma 9,5 %. COD-kuorma väheni 9 % ja kiintoainekuorma 1,6 %. Kokonaistyppi- ja kokonaisfosforikuormat pysyivät ennallaan. Ohitusten määrä oli yhteensä 0,58 % vuosivirtaamasta. Ohitettu jätevesi käsiteltiin mekaanisesti ja kemiallisesti. Kirkonkylän puhdistamo on täyttänyt lupaehtonsa muuten, mutta fosforin reduktio-% ei ole ollut lupaehtojen mukainen ensimmäisellä vuosineljänneksellä, vaikka fosforin reduktioraja mg/l saavutettiin myös tuolloin. Virtaama BOD7atu CODCr kok.p NH4-N SS Nitrif. aste m³/d mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % % J1 1.1.- 31.3. J2 1.4.- 30.6. J3 1.7.- 30.9. J4 1.10.- 31.12. Vuosi 2014 2 520 2 510 1 610 2 040 2 170 Lupaehtoraja 5,5 6,4 3,6 3,3 5,0 10 97 97 99 99 98 95 27 21 17 22 22 60 93 95 98 96 96 90 0,4 0,28 0,18 0,17 0,27 0,5 93 95 98 98 96 95 1,4 1,6 2,3 2,6 1,9 4 96 95 95 94 95 10 8,4 8,1 7,8 8,7 15 94 97 98 97 97 97 96 97 96 97 Kirkonkylän puhdistamolle tuotiin sako- ja umpikaivolietteitä yhteensä 21 445 m 3. Kirkonkylän puhdistamolla syntyi lietettä 1 175 märkä-tn ja liete toimitettiin Kekkilä Oy:n Metsä- Tuomelan tunnelikompostointilaitokseen jatkokäsittelyä varten. Puhdistamoliete täytti raskasmetallien ja muiden haitallisten aineiden pitoisuusvaatimukset. Kirkonkylän puhdistamon sähköenergiankulutus oli 670 MWh vuodessa, joka vastasi 0,85 kwh kulutusta puhdistettua jätevesikuutiota kohden. INVESTOINNIT Klaukkalan jätevedenpuhdistamon kallioleikkauksiin asennettiin turvaverkko, joka estää kivien ja jään tippumisen luolaston kulkureiteille. Rajamäeltä Klaukkalaan kulkee jäteveden siirtolinja, jota pitkin Rajamäen ja Röykän jätevedet johdetaan puhdistettavaksi Klaukkalan jätevedenpuhdistamolle. Siirtolinjalla on yhteensä kuusi suurta jätevedenpumppaamoa. Nämä siirtolinjapumppaamot varustetaan varavoimakoneilla. Tällä tavalla voidaan minimoida siirtolinjalla tapahtuvat, sähkökatkoksista johtuvat jäteveden ylivuodot vesistöön. Varavoimakoneiden hankinta käynnistettiin vuonna 2015. Klaukkalan puhdistamolle rakennettiin polymeerin valmistusveden lämmitysyksikkö ja 1. ilmastusaltaan pohjailmastimet vaihdettiin. Kirkonkylän puhdistamolle rakennettiin kalkinsyöttölaitteisto. KEHITTÄMINEN Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo sai uuden ympäristöluvan joulukuussa 2015. Luvasta on valitettu hallinto-oikeuteen ja asian käsittely on kesken.
Sivu 20 6. Talous ja tunnusluvut LIIKEVAIHTO JA TULOS Vuonna 2015 Nurmijärven Veden liiketoiminnan tuotot olivat 7,24 milj, joka oli 2,1 % talousarviota suurempi. Tuottojen talousarviota parempi toteuma johtui erityisesti Altian teollisuusalueen normaalia suuremmasta jätevesikuormasta ja siitä seuranneista lisämaksuista. Veden käyttömaksujen tulot olivat 2,2 milj ja perusmaksujen 0,39 milj. Jäteveden käyttömaksujen tulot olivat 3,4 milj. ja perusmaksujen 0,42 milj. Tuottojen jakautuminen 2015 Toimintakulut olivat 4 milj. Kuluja syntyi 1,8 % vähemmän kuin talousarviossa oli varattu. Palveluja ja henkilöstökuluja syntyi n. 2 % arvioitua vähemmän. Vesilaitos tuloutti kunnalle 6 % peruspääomasta eli 162 000. Kulujen jakautuminen 2015 Investointien määrä oli yhteensä 3,8 milj. Uusien verkostojen rakentamisen osuus oli 28 %, verkoston saneerauksen osuus 58 %, tuotantolaitoksien osuus 11 % ja käyttöomaisuuden osuus 3 %.
Sivu 21 Liittymismaksut tuottivat 896 701,89, joka oli 100 000 vähemmän kuin alunperin oli budjetoitu, mutta 300 000 enemmän kuin 2. osavuosikatsauksen yhteydessä tehty tarkistettu liittymismaksuennuste. Liikeylijäämä oli 787 349 ja tilikauden tulos 583 420, kun vastaavat budjetoidut luvut olivat 524 891 ja 162 891. Lainakanta kasvoi 0,5 milj. Taseen loppusumma kasvoi 36,7 milj. eurosta 38,6 milj euroon. Omavaraisuusaste laski vuoden aikana 0,8 %-yksikköä ja oli vuoden lopussa 43,4 %. Tunnusluvut 2011 2012 2013 2014 2015 Toimintatuotot, 5,95 6,18 6,13 6,86 7,24 milj Käyttökulut, 3,38 3,67 3,44 3,90 4,02 milj Käyttökate, 43,2 40,7 44,5 42,8 44,4 % Tulos, milj 0,11-0,07-0,24 0,37 0,58 Investoinnit, milj 3,42 3,48 3,83 3,90 3,8 KÄYTTÖMAKSU 2015 /m 3 veroton /m 3 sis. alv Vesi 1,36 1,69 Jätevesi 2,23 2,76 Yhteensä 3,59 4,45 PERUSMAKSU 2015 VESI JÄTEVESI Mittarin koko /m 3 veroton /m 3 sis. alv /m 3 veroton /m 3 sis. alv Ns 15-20 4,29 5,32 4,84 6,00 Ns 25-30 5,91 7,33 6,67 8,27 Ns 40 11,5 14,26 12,98 16,10 Ns 50-75 22,15 27,47 25,02 31,02 Ns 100 42,00 52,08 47,40 58,78 Uudistetun vesihuoltolain 20 a todetaan, että toimintakertomuksessa tulee esittää tiedot vesihuollon hintatasoa, tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavista tunnusluvuista. Tunnuslukuja varten Suomen ympäristökeskus on luomassa vesihuollon tietojärjestelmää, mutta järjestelmätyö on vielä kesken. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on ohjeistanut 9.3.2015, että vesihuoltolaitokset voivat esittää tarpeelliseksi katsomansa hintatasoa, laatua ja tehokkuutta koskevat tiedot, kunnes laissa mainittu tietojärjestelmä on valmis tai tunnusluvut ovat muutoin tarkemmin määritelty. Koska tällaista määritelmää ei vielä ole tehty, Nurmijärven Vesi hyödyntää tunnuslukujen laskennassa Uudenmaan ELY-keskuksen Vesihuollon kehittämisohjelman päivityksen vaihe 1 raportissa (6.3.2014) esitettyjä yhdistelmäindikaattoreita. Indikaattorit on esitetty ohessa. Indikaattorien perusteella Nurmijärven Veden toiminta on kohtalaisella tasolla.
Sivu 22 N-järvi Hyvä Kohtalainen Huono Indikaattorit 2015 1 2 3 Laskuttamaton vesi / johto-km / päivä (m 3 /km/d) 4,6 < 2 2-4 > 5 Laskuttamaton jätevesi / johto-km / päivä (m 3 /km/d) 10,5 < 10 10-20 > 20 Korjausinvestoinnit, vesijohdot / m 3,1 > 4 2-4 < 2 Korjausinvestoinnit, viemärit / m 4,3 > 5 3-5 < 3 Käyttökate / liikevaihto % 44,4 > 50 40-50 < 40 Liiketulosprosentti % 10,9 > 20 10-20 < 10 Tuloutus / liikevaihto % 2,4 < 5 5-10 > 10 Peruspääoman tuotto / Peruspääoma % 6 < 2 2-5 > 5 Yhdistelmäindikaattorit Saneerausvelka (laskuttamaton vesi-indikaattori + laskuttamaton jätevesi - indikaattori + korjausinvestoinnit, vesi -indikaattori + korjausinvestoinnit, jätevesi -indikaattori) 8,0 < 6 6-9 > 9 Kannattavuus (käyttökateprosentti-indikaattori + liiketulosprosentti-indikaattori) 4,0 1-2 3-4 5-6 Tuloutus (tuloutus / liikevaihto - indikaattori + peruspääoman tuotto - indikaattori) 4,0 1-2 3-4 5-6 7. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu Vesi- ja viemäripalvelut ovat olennainen osa yhdyskunnan peruspalveluja. Puhtaan juomaveden saatavuus ja jäteveden tehokas poisjohtaminen ovat ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Nurmijärven Vesi osallistuu aktiivisesti kunnan alueen pohjavesien suojeluun. Vuonna 2015 on käynnistynyt Valkojan pohjavesialueen yhteistarkkailuhanke. Kunnan viemäröidyiltä alueilta tulevien jätevesien tehokkaalla puhdistuksella vähennetään osaltaan kunnan ympäristön ja osaltaan Suomenlahden ja Itämeren ravinnekuormitusta. Viemäröinnin turvallisuutta lisää myös Rajamäen siirtolinjan jätevesipumppaamojen varustaminen kiinteillä varavoimakoneilla. Nurmijärven puhdistetut jätevedet virtaavat sivujokien kautta Vantaanjokeen ja joki laskee edelleen Suomenlahteen. Vantaanjoki kuljetti mereen vuonna 2015 yhteensä 61 tn fosforia, josta Nurmijärven kunnan puhdistettujen jätevesien osuus oli 0,55 tn eli 0,9 %. Vastaavasti Vantaanjoen 1 300 tn typpikuormasta Nurmijärven osuus oli 40 tn eli 3,1 %. Edellä olevat luvut sisältävät kunnan viemäröityjen alueiden lisäksi myös Altia Oy:n Rajamäen tehdasalueen kuormituksen. Nurmijärven jätevedenpuhdistuksessa syntyvä liete kuljetettiin Kekkilä Oy:n Nurmijärven Metsä- Tuomelan kompoistointilaitokselle ja siitä tehtiin maanparannusainetta. Kekkilä huolehti lietteestä tehdyn maanparannusaineen toimituksesta hyötykäyttöön.
Sivu 23 Hulevesien käsittely Vesihuoltolain muutos astui voimaan 1.9.2014. Muutetun vesihuoltolain mukaan hulevesien käsittely ei ole enää vesihuoltoa. Hulevesien käsittelyyn sovelletaan kuitenkin vesihuoltolakia siltä osin kuin vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä. Lisäksi on määrätty, että huleveden viemäröinti on eriytettävä muista toiminnoista. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut lausunnon 112 9.3.2015 koskien ko. lain muutosta. Tämän lausunnon mukaan huleveden viemäröinti voidaan eriyttää muista vesihuoltolaitoksen toiminnoista laskennallisesti ja huleveden viemäröinnistä ei tehdä erillistä toimintakertomusta, vaan vesihuoltolain 20 tiedot esitetään vesihuoltolaitoksen toimintakertomuksessa erillisinä. Toimintakertomuksessa esitettyihin lukuihin sisältyy vesilaitoksen hulevesien käsittely. Nurmijärven Veden kirjanpitoon sisältyvästä hulevesien osuudesta on laadittu erillinen tuloslaskelma. Taseesta on eriytetty kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osalta hulevesijärjestelmien osuus sekä liittymismaksujen osalta vuosien 2007-2015 aikana kertyneet hulevesijärjestelmien liittymismaksut. 1. Käyttötoiminta Hulevesiverkoston käyttö ja kunnossapito on jaettu vesilaitoksen ja kunnan välille seuraavasti. Kunta huolehtii tierummuista ja hulevesikaivojen sakkapesien tyhjentämisestä. Vesilaitos huolehtii hulevesiverkostossa esiintyvien tukosten aukaisusta. Lisäksi vesilaitos suorittaa sakkapesien tyhjentämisen laskutustyönä. Vuoden aikana sakkapesiä tyhjennettiin Klaukkalan taajaman alueella. 2. Investoinnit Uutta hulevesiverkostoa rakennetaan uusien asemakaava-alueiden kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. Hulevesiverkoston pituus oli vuoden 2015 lopussa 140 km. Vuoden aikana rakennettiin uutta hulevesiviemäriä 3,1 km. Vuonna 2015 uusia hulevesiviemäreitä rakennettiin Kirkonkylässä Krannilan ja Ilvesvuori Eteläisen alueelle ja Lepsämässä Lintumetsän laajennusalueelle. Hulevesiviemäreitä saneerattiin Kumpurantie-Onnelantien vesihuoltosaneerauksen yhteydessä. Lisäksi erilliskohteina saneerattiin Tykkimäentien, Karhutien, Jokihaantien, Aspinniituntien ja Pikimetsän hulevesiviemäreitä. 3. Talous Vuonna 2015 64 asiakasta liittyi hulevesiasiakkaaksi ja huleveden liittymismaksuja kerättiin 91 642,51. Vuonna 2015 huleveden investoinnit olivat seuraavat: Krannilan alue 75 202,97 Lintumetsän laajennusalue 108 649,32 Ilvesvuori, eteläinen 20 497,96 Vanhojen alueiden teiden sv-viemärit 64 876,91 Nimeämättömät kohteet 23 485,58 Kumpurantie-Onnelantie 18 506,50 Hulevesiviemäri investoinnit yht. 311 219,24
Sivu 24 Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Tuloslaskelma 31.12.2015 31.12.2014 Liikevaihto 6 882 681,66 6 598 204,25 Liiketoiminnan muut tuotot 354 310,97 265 592,18 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 023 501,77-991 729,05 Palvelujen ostot -1 608 554,28-1 647 534,85 Materiaalit ja palvelut yhteensä -2 632 056,05-2 639 263,90 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -977 023,59-870 845,65 Henkilösivukulut Eläkekulut -243 273,23-214 746,14 Muut henkilösivukulut -55 030,29-48 920,83 Henkilöstökulut yhteensä -1 275 327,11-1 134 512,62 Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot -2 428 576,24-2 390 544,41 Liiketoiminnan muut kulut -113 683,77-123 410,20 Liikeylijäämä 787 349,46 576 065,30 Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot 20 818,65 24 849,79 Muut rahoitustuotot 768,46 4 251,16 Kunnalle maksetut korkokulut -17 655,11-15 261,14 Muille maksetut korkokulut -45 851,43-60 489,44 Korvaus peruspääomasta -162 000,00-162 000,00 Muut rahoituskulut -10,23-18,57 Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä -203 929,66-208 668,20 Tilikauden ylijäämä 583 419,80 367 397,10 Talouden tunnusluvut 31.12.2015 31.12.2014 Liikevaihdon muutos, % 33,4-0,8 Liikeylijäämä, % 11,4 8,7 Sijoitetun pääoman tuotto, % 4,0 1,6 100 x (Ylijäämä ennen varauksia + + Korvaus peruspääomasta+ Rahoituskulut)/ (Taseen loppusumma - Korottomat velat) Omavaraisuusaste, % 43,4 44,2 100 x (Oma pääoma + Varukset)/Taseen loppusumma Pääoman kiertonopeus 0,18 0,18 Liikevaihto/Taseen loppusumma Lainakanta 31.12. 20 981 204 19 595 401 Lainat e/asukas 500,68 471,22 Lainakanta 31.12. ilman liittymismaksuja 8 344 211 7 855 159 Lainat e/asukas 199,12 188,90 Asukasmäärä 31.12. 41 905 41 584