Vesijk Liite nro 1. Tilinpäätös vuodelta Nurmijärven Vesi liikelaitos

Transkriptio

1 Vesijk Liite nro 1 Tilinpäätös vuodelta 2017 Nurmijärven Vesi liikelaitos

2 1 5.1 Nurmijärven Vesi liikelaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vuonna 2017 Nurmijärven Veden liiketoiminnan tuotot olivat 8,05 milj., joka oli 5,3 % eli noin talousarviota suurempi. Toimintakulut olivat 4,00 milj., joka oli 6,5 % eli noin talousarviota vähemmän, mikä johtui ennakoitua alhaisemmista henkilökuluista sekä materiaali- ja palvelukuluista. Toimintakate toteutui ennustettua paremmin. Tilikauden ylijäämä oli noin joka on reilu talousarviota parempi. Tämä johtui ennakoitua alhaisemmista toimintakuluista ja hiukan ennakoitua suuremmista myyntituotoista. Liittymismaksuja kertyi Tämä oli noin enemmän kuin alun perin oli budjetoitu. Tämä johtui useiden suurien kiinteistöjen liittymisestä vesihuoltoverkostoon. Vesilaitoksen toimintaa on kuvattu tarkemmin toimintakertomuksen lopussa olevassa selostuksessa. Arvio tulevasta kehityksestä Vesilaitoksen tulevia investointeja ennustetaan taloussuunnittelussa 10 vuoden aikajänteellä ja tätä ennustetta käytetään kuluttajilta perittävien asiakasmaksujen tason määrittämisessä. Asiakasmaksujen korotuksissa on pyritty mahdollisimman tasaiseen korotukseen, jolloin korotukset kattavat osittain jo tulevia investointeja. Henkilöstö Vuoden alussa avoimena olleeseen vesilaitoksen johtajan virkaan nimitettiin toukokuussa Päivi Kopra. Eläkkeelle jääneen laitospäällikön tilalle rekrytoitiin käyttöinsinööri. Eläköityneiden ja muihin tehtäviin siirtyneiden henkilöiden tilalle palkattiin uudet viran- tai toimenhaltijat. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella oli Liikelaitoksen palveluksessa olevan henkilökunnan määrä ryhmiteltynä seuraavasti: vakinaisia määräaikaisia ja sijaisia 1 4 yhteensä Henkilötuyövuodet (työpanos): vakinaiset 14,54 16,12 määräaikaiset 2,39 1,81 yhteensä 16,94 17,94 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Teilinummen tekopohjavesihankkeen koeimeytyksille luvan Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka antoi päätöksensä tilikauden päättymisen jälkeen. Valitus hylättiin. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan tarkistuksen Vesilaitos on valittanut luvasta Vaasan hallinto-oikeuteen ja asian käsittely on kesken. Härkämäessä tapahtui syyskuussa 2015 maansortuma, joka rikkoi vesilaitoksen vesijohdon ja viemärin. Rikkoutuneet vesihuoltolinjat on korjattu rakentamalla uudet putket uuteen sijaintiin. Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki asiassa hallintopakkopäätöksen, josta asianomaiset ovat valittaneet Vaasan hallinto-oikeuteen. Vesilaitos seuraa tilannetta ja harkitsee vahingonkorvausmenettelyn käynnistämistä. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä toimialalla Nurmijärven kunnan sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan kunnan sisäistä tarkastusta suorittaa keskitetysti kunnanjohtajan erillisen toimeksiannon perusteella siihen valittu yhteisö tai siihen valittu henkilö. Myös kunnan viranhaltijat suorittavat erikseen määriteltyjä sisäisiä tarkastuksia kunnanjohtajan toimeksiannosta. Vesilaitoksen tilivelvollinen on vesilaitoksen johtaja. Sisäisen valvonnan järjestäminen Vesilaitoksen toiminnassa noudatettiin kunnan hallintosääntöä ja Nurmijärven Vesi liikelaitoksen toimintasääntöä. Vesi- ja viemärilaitostoiminnassa noudatettiin vesihuoltolakia sekä muuta vesihuoltoa koskevaa lainsäädäntöä. Hankinnoissa noudatettiin erityisalojen hankintalakia sekä kunnan ohjeita. Hankinnoista tehtiin viranhaltijapäätökset sekä hankintasopimukset kunnan ohjeistuksen mukaisesti. Ostolaskujen tarkastuksessa ja hyväksynnässä noudatettiin kunnan ohjeistusta.

3 2 Valtuuston nähden sitovien tavoitteiden etenemisestä sekä tuloslaskelman toteutumisesta raportoitiin osavuosikatsauksissa. Vesilaitoksen käyttötulojen ja menojen sekä liittymismaksutulojen kertymästä ja ennusteen toteutumisesta raportoitiin johtokunnalle jokaisessa johtokunnan kokouksessa. Investointi- ja kehitysprojektien etenemistä valvottiin kuukausittain järjestettävissä hanke- ja kehityspalavereissa. Lisäksi investointiprojektien kehityksestä ylläpidettiin yleisaikataulua. Vesilaitoksen johtaja tarkisti käyttötalouden kirjanpidon muutaman kerran vuoden aikana. Osana tarkastusta tarkistettiin laskujen tiliöinti pistokoeluonteisesti. Henkilöstön kehityskeskustelut pidettiin ja henkilökohtaisten tavoitteiden toteutumista valvottiin kehityskeskusteluissa. Urakoista laadittiin ja allekirjoitettiin ao. urakkasopimukset. Kilpailutusten yhteydessä on tarkistettu, että tarjoajat täyttävät tilaajavastuulain mukaiset vaatimukset. Sopimusten mukaiset vakuudet saatiin sopimuskumppaneilta ja niiden voimassaoloaikaa valvottiin. Viranhaltijapäätökset, konsultti- ja urakkasopimukset on arkistoitu vesilaitoksen arkistoon ja Dynasty-järjestelmään. Verkosto- ja laitosomaisuus on kasvanut investointien osalta. Muuta olennaista omaisuuden hankintaa tai luovutusta ei ole tapahtunut. Riskienhallinnan järjestäminen Vesilaitos ylläpitää seuraavia vesi- ja viemärilaitostoiminnan riskienhallintaan liittyviä dokumentteja: valmiussuunnitelma varautumissuunnitelma talousveden valvontaohjelma pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat (kunta ja ELY) sammutusvesisuunnitelma (kunnan kanssa) WSP SSP pelastussuunnitelmat Työturvallisuuden riskit on kartoitettu kunnan Riskipisteohjelmalla. Lisäksi vesilaitos tekee tarpeen mukaan omia työturvallisuusohjeita ja huolehtii uusien työntekijöiden perehdyttämisestä. Toimitilat on varustettu murtohälytyksin ja osassa toimitiloista on kameravalvonta. MJ-vesitornien kuntoa valvotaan säännöllisin määräajoin tehtävillä tarkastuksilla. Vesilaitoksen vakuutukset on hoidettu osana kunnan kilpailutusta. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Nurmijärven Vesi-liikelaitoksen tuloslaskelman mukainen tilikauden ylijäämä ,60 euroa esitetään liitettäväksi vesilaitoksen omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämätilille.

4 3 Talousarvion toteutuminen Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kärkihanke tai strateginen linjaus Ylläpidetään hyvinvointia edistäviä palveluja Strategista linjausta toteuttava ohjelma Tavoite 1 Arviointitapa/mittari Vesilaitoksella on verkoston aluemittausjärjestelmään perustuva vuotovesien etsintäjärjestelmä. Vesijohtoverkoston vuotovedet aiheuttavat turhaa vedenottoa ja pumppausta. Viemäriin tulevat lisävedet varaavat jätevedenpuhdistamoilta kapasiteettia ja voivat aiheuttaa prosessihäiriöitä. Sekä vesijohtoverkoston että viemäriverkoston vuotovesien vähentäminen tehostaa vesilaitoksen toimintaa. Tavoitetaso 2017 Tarvittavat vesijohtoverkoston aluemittauskaivot ja jätevedenpumppaamojen virtausmittaukset on asennettu, vesijohto- ja viemärimallinnus on ajantasainen, vesijohto- ja viemäriverkostossa tehdään vuotojen paikallistamista. Vesijohtoverkoston vuotovesiprosentti on nykyistä pienempi. Tavoitteen toteutuminen Kaivojen ja virtausmittareiden asennus on käynnissä. Jo asennettuja järjestelmän osia käytetään vuototason seurantaan ja tulosten perusteella tehdään vuotojen etsintää vesijohtoverkostossa. Henkilöstövajauksen vuoksi aluemittausjärjestelmähanketta ei pystytty edistämään suunnitellusti. Syyskuun alussa aloittivat uusi verkostopäällikkö ja käyttöinsinööri. Vuoden 2017 aikana rakennettiin kaksi laitekaivoa, mutta niihin ei asennettu virtausmittareita. Kärkihanke tai strateginen linjaus Digihanke (kärkihanke 4) Strategista linjausta toteuttava ohjelma Tavoite 2 Parannetaan vesilaitoksen asiakkaiden sähköisiä palveluita. Tavoitetaso 2017 Valmistellaan uuden asiakashallintajärjestelmän hankintaa. Vertaillaan toimittajavaihtoehdot ja soveltuvat hankintamenettelyt. Arviointitapa/mittari Uuden asiakashallintajärjestelmän käyttöönotto. Liittymishakemuksen sähköistäminen. Tavoitteen toteutuminen Henkilöstövajauksen vuoksi hanketta ei ole pystytty edistämään vuonna 2017 suunnitellusti. Nurmijärven Vesi tukee toiminnallaan kunnan strategian toteutumista. Vesilaitos toteuttaa strategian peruspilaria, kunnan ja kuntatalouden vastuullista johtamista omalta osaltaan seuraavasti. Investointeja suunnitellaan rakentamisohjelman osalta 5 vuoden aikajänteellä ja talousmallin osalta 10 vuoden aikajänteellä. Kuluttajilta perittävien asiakasmaksujen taso määritetään käytössä olevalla talousmallilla siten, että tarvittava asiakasmaksutason korotus on mahdollisimman tasainen. Kunnan vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvistamisen osalta Nurmijärven Vesi tukee kunnan tonttituotantoa ja osallistuu tarvittavan kunnallistekniikan rakentamiseen vesihuoltoverkostojen osalta. Vesilaitoksen toiminta on myös palvelutuotanto-ohjelmassa kuvatun mukaista. Kuntalaisten aktiivisuuden ja osallisuuden tukemiseksi Nurmijärven Vesi tekee vuosittain asiakastyytyväisyyskyselyn. Harmaan talouden torjumiseksi vesilaitoksen käyttämiltä ulkopuolisilta urakoitsijoilta ja heidän aliurakoitsijoiltaan vaaditaan jokaisessa kohteessa RALA-perustieto tai vastaavat yksittäiset tiedot. Työntekijöiltä vaaditaan veronumerollinen kulkulupa. Investointien osalta noudatetaan käännettyä arvonlisäveroa. Rakennushankkeiden osalta noudatetaan ilmoitusvelvollisuutta.

5 4 Vesi- ja viemärilaitos Organisaatio ja henkilöstö Vesilaitoksen palveluksessa oli vuoden 2017 lopussa 19 vakinaisessa työsuhteessa olevaa henkilöä. Määräaikaisessa työsuhteessa oli yksi henkilö. Vuoden alussa auki ollut vesilaitoksen johtajan virka täytettiin ja johtajana aloitti toukokuussa verkostopäällikkönä toiminut Päivi Kopra. Kopran siirtyessä vesilaitoksen johtajaksi hänen tilallaan verkostopäällikkönä aloitti syyskuussa Kaisa Salminen. Vesilaitoksen pitkäaikainen laitospäällikkö jäi eläkkeelle 2017 ja hänen tilallaan aloitti syyskuussa käyttöinsinööri Max Wikström. Verkostoinsinööri siirtyi toisen työnantajan palvelukseen ja hänen tilalleen vakinaistettiin projektiinsinööri Mari Saartoala. Projekti-insinöörin tehtävä oli vuoden lopussa täyttämättä määräaikaisen työntekijän siirryttyä toisen työntekijän palvelukseen vuoden 2017 lopulla. Nurmijärven Vedessä toteutettiin vuoden 2017 tulospalkkiokokeilu. Tulospalkkion perusteeksi asetettiin kolmetoista toiminnallista tavoitetta, joille määriteltiin tavoitetasot ja painoarvot. Tavoitteita asetettiin taloudelle, työturvallisuudelle, vedentuotannolle, verkostolle, jätevedenpuhdistukselle, asiakaspalvelulle ja johtamiselle. Tulospalkkion perusteeksi asetettujen tavoitteiden toteutumista seurattiin neljännesvuosittain. Asetetusta tavoitetasosta saavutettiin 63 %. Nurmijärven kunnassa toteutettiin vuonna 2017 henkilöstökysely. Kyselyn tulokset käytiin läpi henkilöstön kanssa ja niiden pohjalta keskusteltiin toiminnan kehittämistarpeista. Vesilaitos osti kunnan ympäristötoimialalta asiakaspalvelu-, toimisto- ja talouspalveluita, kunnallisteknistä suunnittelua ja rakentamista sekä mittauspalveluita. Lisäksi vesilaitos hyödynsi kunnan taloustoimen palveluita. Henkilökunta osallistui vuoden aikana VVY:n, Trimblen ja Kuntien Putkimestarit ry:n koulutuksiin, kunnan EA-koulutukseen sekä alan muihin tapahtumiin. Vesilaitoksen johtaja osallistui maanpuolustuskurssille. Henkilöstölle järjestettiin vuoden aikana kaksi työpaikkakokousta, jossa käsiteltiin vesilaitoksen ajankohtaisia asioita. Työturvallisuusasioita käsiteltiin työturvallisuuden vuosikellon mukaisissa työturvakokouksissa. Vesilaitoksen henkilöstä osallistui turvallisuuskoordinaattorikoulutukseen, työturvallisuuskoulutukseen ja sähkötyöturvallisuuskoulutukseen.

6 5 Työterveyshuolto tutustui vesilaitoksen hoitajien työnkuvaan sekä toimintaan ja kartoitti terveysriskejä sekä työterveyshuollollisia tarpeita talousveden hankintaan liittyen. Varallaolosta 24/7 vastasi vesilaitoksen henkilöstöstä 6 kpl työnjohtajana ja 6 kpl asentajana. Vesilaitoksen johtokunnan kokoonpano on seuraava. Tehtävä Varsinainen jäsen Varajäsen Puheenjohtaja Jouni Maijala, PerusS Jere Viisanen, PerusS Varapuheenjohtaja Hilkka Ruusuvirta, KOK Marjukka Bruun-Vartia, KOK Jäsen Tuomo Ryynänen, SDP Erkki Ylinen, SDP Jäsen Satu Rauhala, VIHR Sirpa Kuvaja, VIHR Jäsen Petteri Pavas, VAS Yrjö Makkonen, VAS Kh:n edustaja Virpi Räty, KOK Kirsi Lompolo, KOK Johtokunta kokoontui vuoden aikana 11 kertaa ja käsitteli yhteensä 66 asiaa. Myynti ja asiakkaat Veden myynti oli vuonna ,69 milj. m 3 ja myynti laski 1,1 % vuoteen 2016 verrattuna. Myynnin lasku johtui veden kulutuksen vähenemisestä omakoti- ja rivitaloissa. Sen sijaan teollisuuden ja kerrostalojen vedenkulutus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Vesiosuuskunnille myytiin m 3 vettä, mikä tarkoittaa 1,9 % kasvua vuoteen 2016 verrattuna. Jätevettä laskutettiin 1,96 milj. m 3, joka oli 1,8 % enemmän kuin vuonna Altian tehdasalueen jätevesiä laskutettiin m 3 ja kasvua vuoteen 2016 oli 21 %.

7 6 Vuoden aikana vesilaitoksen asiakkaaksi liittyi yhteensä 121 kiinteistöä, joista 118 kpl liittyi sekä vesijohtoon että viemäriin ja 3 kpl pelkkään vesijohtoon. Uusien liittymien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 15 %. Vuoden lopussa vesilaitoksen asiakkaina oli vesi- ja viemäriliittyjiä yhteensä kpl. Vuonna 2017 liittyjien kokonaismäärä kasvoi 1,7 %.

8 7 Kiinteistöjen vesijohto- ja viemärisuunnitelmia tarkastettiin toimintavuonna 122 kpl ja työmailla tarkastuskäyntejä tehtiin 221 kpl. Uusia liittymissopimuksia tehtiin 120 kpl ja sopimuksia uusittiin omistajan vaihdoksissa 232 kpl eli kaikkiaan käsiteltiin 362 sopimusta. Uudisverkostoon rakennettiin uusia tonttijohtoliittymiä yhteensä 49 kpl. Tonttijohtoliittymiä peruskorjattiin yhteensä 53 kpl. Vesijohtoveden laatuun tai paineeseen liittyviä asiakasvalituksia kirjattiin vuoden aikana yhteensä 13 kappaletta. Vuoden aikana asennettiin 92 uutta vesimittaria ja vanhoja mittareita vaihdettiin 500 kpl. Vanhojen mittareiden vaihdon suoritti Kalibro Oy. Asiakastyytyväisyyttä tutkittiin kesä-elokuussa viidettä kertaa Taloustutkimus Oy:n tekemän Water Customer Satisfaction Index -tutkimuksen avulla. Tutkimuksessa tehtiin 200 puhelinhaastattelua vesilaitoksen toiminta-alueelta. Tutkimuksen perusteella asiakastyytyväisyys oli yleisesti hieman laskenut edellisen vuoden tuloksiin verrattuna. Tulokseen saattaa vaikuttaa vuonna 2016 Klaukkalassa tehty ylläpitoklooraus ja vuoden 2015 keittokehotus Klaukkalan alueella. Vesilaitoksen yleiseen tiedotustoimintaan oltiin keskimääräistä tyytyväisempiä. Vedenhankinta Nurmijärven Veden toimittama talousvesi on kunnan alueella sijaitsevista vedenottamoista pumpattua pohjavettä. Vesilaitoksella on yhteensä 10 vedenottamoa, joista tuotantokäytössä on kahdeksan vedenottamoa (Kaninlähde, Kiljava, Lepsämä, Nummenpää, Nukari, Savikko, Teilinummi ja Valkoja). Pellonperän ja Röykän vedenottamot ovat varavesilaitoksia. Kaikilla vedenottamoilla pumpataan pohjavettä siiviläputkikaivoista ja vesi desinfioidaan UV - menetelmällä ennen verkostoon pumppausta. Teilinummen vedenottamolla on käytössä ilmastustornit hiilidioksidin poistoa varten. Teilinummella käsitellään myös Nukarin kaivosta pumpattu raakavesi. Kiljavan vedenottamolla käytössä on ilmastustornit ja kalkkikivialkalointi. Lepsämän ja Nummenpään vedenottamoilla käytetään VYR-menetelmää raudan ja mangaanin poistamiseen. Lisäksi Lepsämässä on ilmastustornit ja Nummenpäässä ilmastusallas. Savikon vedenottamolle rakennettiin vuonna 2017 hapetuskäsittely. Kaninlähteen ja Valkojan vedenottamoilta vesi pumpataan suoraan kaivosta verkostoon ilman erilliskäsittelyä. Lepsämän vedenottamon otettiin pois tuotantokäytöstä syyskuussa 2017 veden laadun heikkenemisen vuoksi. Vedenottamoilta pumpattiin yhteensä 2,4 milj. m 3 vettä ja vesimäärä jakautui ottamoiden kesken seuraavasti. Keskimääräinen vuorokausipumppaus kaikilta ottamoilta yhteensä oli m 3 / päivä.

9 8 Vedenottamoiden energiankulutus oli yhteensä kwh eli 0,50 kwh/pumpattu m 3 ja se jakaantui ottamoittain seuraavasti. TALOUSVEDEN LAATU Talousveden laadunvalvonta perustuu Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan vuonna 2016 hyväksymään valvontatutkimusohjelmaan. Talousveden akkreditoituna ja sertifioituna tutkimuslaboratoriona toimii Metropolilab Oy. Vesi-näytteitä otettiin vedenottamoiden raakavedestä ja lähtevästä vedestä sekä jakeluverkostosta yli sadasta eri pisteestä. Lisäksi pohjavesialueita tarkkailtiin vedenottamoiden läheisyydessä yhteensä noin 50 eri havaintoputken osalta. Yhteensä analysoitiin 485 vesinäytettä, joista tehtiin yhteensä vesianalyysiä. Keski-Uudenmaan Ympäristökeskuksen terveysvalvonta teki terveydensuojelulain mukaiset vuosittaiset laitostarkastukset kaikille vedenottamoille, paineenkorotusasemille ja vesitorneille kesä- ja elokuussa Tarkastukset tehtiin osana Nurmijärven Veden WSP:n laadintaa. Lepsämän vedenottamon hapetuskaivojen tukkeutuminen heikensi vedenottamolta lähtevän talousveden laatua kesällä, joten vedenottamo otettiin pois tuotantokäytöstä syyskuussa. Talousvesi täytti kaikilla kulutusalueilla sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetuksen mukaiset laatuvaatimukset ja -suositukset. Klaukkalan vesitornista otetusta vesinäytteestä otetusta näytteestä löytyi koliformisia bakteereita ja e. coli bakteereita. Klaukkalan alueelle annettiin keittokehotus ajalle Nurmijärven Vesi järjesti yleiset vedenjakelupisteet kolmeen eri kohteeseen keittokehotuksen ollessa voimassa. Tämän lisäksi vesilaitos toimitti Klaukkalan kouluille, päiväkodeille ja terveyskeskukselle vesisäiliöt keitto-

10 9 kehotuksen ajaksi. Klaukkalan veden laadun häiriötilanteen johdosta keittokehotusalueen liittyjille myönnettiin hinnanalennuksena talousveden kahden kuukauden perusmaksu. Klaukkalan vesitorni pestiin ja desinfioitiin joulukuussa VERKOSTOT ph Kokonaiskovuus Luokitus Kalsium Magnesium dh mg/l mg/l Klaukkala 7,9 6,4 Keskikovaa 29,4 9,1 Kirkonkylä 7,8 7,0 Keskikovaa 36,7 11,7 Rajamäki, Röykkä 8,3 2,5 Erittäin pehmeää 14,0 2,5 Nukari (kylä) 7,8 4,9 Pehmeää 21,5 8,5 Nukari / Teilinummi 7,9 5,4 1,0 Pehmeää 22,5 9,7 Lepsämä 7,8 7,9 1,4 Keskikovaa 31,0 15,7 Nummenpää 7,8 5,2 0,9 Pehmeää 25,2 7,6 Kiljava 8,5 2,5 0,4 Erittäin pehmeää 13,8 2,5 Valkoja 7,7 12,9 2,3 Kovaa 67,3 15,5 Savikko 7,8 11,1 2,0 Kovahkoa 57,5 13,8 Kaninlähde 7,9 10,7 1,9 Kovahkoa 52,0 15,5 Pellonperä 6,7 4,9 0,9 Pehmeää 22,7 7,7 Röykkä 6,3 0,8 0,1 Erittäin pehmeää 4,3 0,8 Keskiarvot 7,7 6,1 1,1 Pehmeää 29,4 8,8 Raja-arvo VEDENOTTAMOT ph Kokonaiskovuus Luokitus Kalsium Magnesium dh mmol/l mg/l mg/l 6,5-9,5 Ei raja-arvoa Ei raja-arvoa INVESTOINNIT Teilinummen tekopohjavesihankkeen saamasta koeimeytysluvasta valitettiin kesällä 2015 Vaasan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Luvasta valitettiin kuitenkin vuonna 2017 edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, josta ei saatu päätöstä vuoden 2017 kuluessa. Alueella on otettu koeimeytystä edeltäviä vesinäytteitä ja mitattu vesipintoja sekä tarkennettu hydrogeologista mallia. Muilta osin hankkeessa on odotettu oikeuskäsittelyn lopputulosta. Savikon Vedenottamolle toteutettiin syksyn 2017 aikana maaperähapetusprosessi osaksi vedentuotantoprosessia liukoisen mangaanin poistamiseksi. prosessi on toiminut hyvin ja mangaanipitoisuudet ovat erittäin alhaiset. Kiljavan vedenottamolle toteutettiin uusi kaivo, jonka tarkoituksena on varmistaa ja tehostaa riittävää vedenottoa ottamolta. Lepsämän vedenottamolle suunniteltiin samanlainen hapetusjärjestelmän pilottilaitteisto, kuin Savikon vedenottamolla. Hapetuskokeen koejärjestelyt toteutetaan vuonna Valkojan vedenottamon uusien kaivopumppujen asennus sekä sähköjärjestelmän ja kaukovalvonnan saneeraus aloitettiin joulukuussa Klaukkalan vesitornin LVI-järjestelmä saneerattiin ja torniin asennettiin UV-laitteisto veden hygienian varmistamiseksi. Tornin sisätiloille tehtiin samassa yhteydessä sisäpuolinen rakennetarkastus. Sääolosuhteiden takia kulkuluukun korjausta ei ollut mahdollista toteuttaa turvallisesti. Luukku korjataan kesäkaudella KEHITTÄMISTOIMINTA Nurmijärven Veden talousveden riskienhallintasuunnitelma (Water Safety Plan, WSP) toteutettiin Nurmijärven pohjavedenottamoille sekä vesitorneille ja talousvesiverkostolle. Lisäksi järjestettiin tukitoiminnoille oma työpaja (sähkönsaanti, automaatio, tiedottaminen), jossa käsiteltiin myös rajapintoja viemäröinnin ja jäteveden riskienhallintasuunnitelmaan (Sanitation Safety Plan, SSP). Työ tehtiin WSPtyöryhmässä käyttäen valtakunnallista WSP-työkalua. Nurmijärven Veden WSP-työ toteutettiin vesihuoltolaitoksen ja terveydensuojeluviranomaisen yhteistyönä ulkopuolisen konsultti koordinoimana. Työssä tunnistetut riskienhallintatoimenpiteet aikataulutettiin ja toimenpiteille nimettiin vastuuhenkilöt. Vesilai-

11 10 tos jalkauttaa laaditut toimenpiteet investointisuunnitelmaan, kunnossapito-ohjelmaan ja kertatoimenpiteiden listalle. WSP-ohjelmaan päivitetään suoritetut toimenpiteet, jolloin vesilaitos sekä viranomainen voivat seurata ajantasaista riskien hallinnan kehitystä. Vuoden 2017 aikana Nurmijärven Vesi ja Altia Oyj solmivat esisopimuksen Altian alueen vesihuoltojärjestelmien siirtämisestä Nurmijärven Vedelle. Siirrossa vesilaitokselle siirtyy vesihuoltoverkostoa, Sörkan vedenottamo, keskusjätevedenpumppaamo sekä Altian osuus Klaukkalan jätevedenpuhdistamoon. Vesihuolto-omaisuutta koskevan varsinaisen kaupan ehdoista on tarkoitus sopia lopullisessa kauppakirjassa ja sen liitännäissopimuksissa. Järjestelyn täytäntöönpanopäivä on Valkojan pohjavesialueen yhteistarkkailu aloitettiin vuonna Vuonna 2016 on sovittu kaikkien Valkojan pohjavesialueella velvoitetarkkailua tekevien toimijoiden kesken yhteistarkkailun aloittamisesta ja tutkimusten kilpailuttamisesta. Nurmijärven Vesi toimii alueen yhteistarkkailuhankkeen vetäjänä. Yhteistarkkailun etuna on se, että kaikkien alueen pohjavesiä tarkkailevien toimijoiden pohjavesinäytteet, niiden analysointi ja raportointi voidaan tehdä keskitetysti, jolloin pohjavesialueen tilasta saadaan yhtenäisempi kuva ja olemassa oleva tieto saadaan jaettua kaikkien toimijoiden kesken. Nurmijärven Vesi, Uudenmaan ELY-keskus ja Geologian tutkimuskeskus GTK toteuttajana ovat teettäneet vuoden 2017 aikana Valkojan pohjavesialueen ja Teilinummen pohjavesialueen laajennusosan rakennekartoituksen, jonka avulla tutkitaan pohjavesiesiintymien rakenteellista tilaa ja vaikutuksia vedenottoon. Jäteveden puhdistus Nurmijärven Veden toiminta-alueella on kaksi jätevedenpuhdistamoa: Klaukkalan kalliopuhdistamo ja Kirkonkylän puhdistamo. Puhdistamoiden velvoitetarkkailusta vastaa Vantaanjoen ja Helsingin seudun Vesiensuojeluyhdistys ry. KLAUKKALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Klaukkalan puhdistamo käsittelee Klaukkalan, Röykän ja Rajamäen asukasjätevedet sekä Altia Oyj:n tehdasalueen jätevedet. Kuukausittaisten analyysitulosten perusteella Klaukkalan puhdistamon kuormitusparametrit muuttuivat seuraavasti, kun verrataan vuotta 2017 vuoteen Virtaama nousi yli 10 % erittäin sateisen syksyn johdosta. BOD- kuormitus nousi 12 % ja kokonaisfosforikuormitus 54 %. Typpikuormitus sen sijaan pysyi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Loppuvuoden runsaat sateet heikensivät puhdistamon tulosta viimeisellä vuosineljänneksellä. Ohitusten määrä oli alle 0,1 % vuosivirtaamasta. Puhdistamolle tuleva kuormitus on ollut lähivuosina voimakkaasti kasvavaa mm. Klaukkalan taajaman voimakkaan kasvun vuoksi. Puhdistamon kapasiteetti ylittynee lähitulevaisuudessa, jolloin puhdistamon laajennus ja prosessien tehostaminen tulevat ajankohtaisiksi. Tästä huolimatta Klaukkalan puhdistamo on täyttänyt puhdistusvaatimukset vuoden 2017 aikana muuten paitsi fosforin osalta viimeisellä vuosineljänneksellä.

12 11 J J J J Vuosi 2017 Lupaehto-raja Virtaama m³/d BOD7atu mg/l 3,6 3,5 3,3 5,4 4,2 10 % CODCr mg/l % kok.p mg/l 0,15 0,14 0,18 0,42 0,26 0,4 % kok.n mg/l 7,3 11 5,7 6,5 7,5 15 % NH4-N mg/l % SS mg/l % Nitrif. aste % ,11 0,61 0,02 0,06 0, ,2 5,9 7, Klaukkalan puhdistamolle tuotiin sako- ja umpikaivolietteitä yhteensä m 3. Klaukkalan puhdistamolla syntyi lietettä märkä-tn ja liete toimitettiin Kekkilä Oy:n Metsä-Tuomelan tunnelikompostointilaitokseen jatkokäsittelyä varten. Puhdistamoliete täytti lannoitevalmistelainsäädännössä asetetut raskasmetallien ja muiden haitallisten aineiden pitoisuusvaatimukset. Mädättämössä syntyvä biokaasu myytiin lämmöntuotantoon Nurmijärven Sähkö Oy:n kaukolämpökeskukseen. Klaukkalan puhdistamon sähköenergiankulutus oli MWh vuodessa, joka vastasi 0,77 kwh kulutusta puhdistettua jätevesikuutiota kohden. KIRKONKYLÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Kirkonkylän puhdistamo käsittelee Kirkonkylän, Karhunkorven ja Nukarin alueen jätevedet. Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi päätöksen Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan tarkistamisesta joulukuussa Nurmijärven Vesi valitti päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen ja asian käsittely on kesken. Uudenmaan ELY-keskuksen valvoja teki tarkastuskäynnin Kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle. Kuukausittaisten analyysitulosten perusteella Kirkonkylän puhdistamon kuormitusparametrit muuttuivat seuraavasti, kun verrataan vuotta 2017 vuoteen Virtaama pieneni 2 %. Kolmen ensimmäisen jakson virtaamat olivat kuivista säistä johtuen edellisvuotta alhaisemmat, mutta neljännen jakson virtaama oli kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Loppuvuoden runsaat sateet ja sen aiheuttamat ohitukset heikensivät puhdistustulosta siten, että orgaanisen aineen, kiintoaineksen ja fosforin kuormitus vesistöön oli yli kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Typenkuormitus oli noin 40 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Ohitusten määrä oli noin 3 % vuosivirtaamasta, mikä on huomattavasti keskimääräistä korkeampi. Ohitettu jätevesi käsiteltiin mekaanisesti ja kemiallisesti. Kirkonkylän puhdistamo on täyttänyt lupaehtonsa raja-arvojen osalta muutoin paitsi fosforin ja kiintoaineen raja-arvot ylittyivät loppuvuoden ohituksista johtuen.

13 12 Virtaama m³/d BOD7atu mg/l % CODCr mg/l % kok.p mg/l % NH4-N mg/l % SS mg/l % Nitrif. aste % J J J J Vuosi Lupaehto-raja 4,4 7,4 2,1 15 8, ,28 0,43 0,18 0,85 0,50 0, ,35 3,6 0,56 5,1 3, , Kirkonkylän puhdistamolle tuotiin sako- ja umpikaivolietteitä yhteensä m 3. Kirkonkylän puhdistamolla syntyi lietettä märkä-tn ja liete toimitettiin Kekkilä Oy:n Metsä- Tuomelan tunnelikompostointilaitokseen jatkokäsittelyä varten. Puhdistamoliete täytti raskasmetallien ja muiden haitallisten aineiden pitoisuusvaatimukset. Kirkonkylän puhdistamon sähköenergiankulutus oli 715 MWh vuodessa, joka vastasi 0,92 kwh kulutusta puhdistettua jätevesikuutiota kohden. INVESTOINNIT Klaukkalan jätevedenpuhdistamolle tasausaltaalle tehtiin muutostöitä. Tehtyjen muutosten myötä virtaamia pystytään viivyttämään sekä tasaamaan tehokkaasti ja näin parantamaan prosessien toimivuutta. Vuonnan 2017 rakennettiin uusi pumppaamo Syväojalle. KEHITTÄMINEN Kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle on tehty vuonna 2017 toiminta-analyysi, jonka avulla tunnistettiin suositeltavia toimenpiteitä puhdistusprosessin toiminnan turvaamiseksi. Kirkonkylän puhdistamon lietepitoisuuden madaltamiseksi puhdistamolle vuokrattiin kesäaikaan lietteenkuivauslaitteisto. Lietekuorman vähentäminen pienentää riskiä lietteen karkaamiselle ja varmistaa hyvää puhdistustulosta. Vuoden 2017 aikana Nurmijärven Vesi ja Altia Oyj solmivat esisopimuksen Altian alueen vesihuoltojärjestelmien siirtämisestä Nurmijärven Vedelle. Siirrossa vesilaitokselle siirtyy muun muassa Altian osuus Klaukkalan jätevedenpuhdistamoon. Kunnanvaltuusto päätti nykyisten jätevesisopimusten purkamisesta kokouksessaan Nykyiset jätevesisopimukset purkautuvat uuden järjestelyn täytäntöönpanopäivänä. Neuvottelut uudesta teollisuusjätevesisopimuksesta käynnistettiin vuonna Vuonna 2016 alkanutta viemäröinnin ja jäteveden riskienhallintasuunnitelman (Sanitation Safety Plan, SSP) laadintaa jatkettiin ja työ saatiin valmiiksi. Vesilaitos jalkauttaa laaditut toimenpiteet investointisuunnitelmaan, kunnossapito-ohjelmaan ja kertatoimenpiteiden listalle. SSP-ohjelmaan päivitetään suoritetut toimenpiteet, jolloin voidaan seurata ajantasaista riskien hallinnan kehitystä. Nurmijärven Vesi toimi pilottilaitoksena Huoltovarmuuskeskuksen ja VTT:n Kyber-turva-vesihankkeessa, jossa arvioidaan hankkeeseen osallistuvien vesilaitosten laitosautomaation kyberturvataso ja valmistellaan vesilaitosten käyttöön soveltuva kyberturvan arviointimalli.

14 13 Verkostot TALOUSVESIVERKOSTO Talousvesiverkoston pituus oli vuoden 2017 lopussa 342 km. Vuoden aikana rakennettiin uutta verkostoa 4,4 km ja nykyistä verkostoa saneerattiin 2,8 km. Vanhaa verkostoa poistettiin käytöstä 171 metriä. Verkostoa saneerattiin 0,8 % verkoston kokonaispituudesta. Puhdasvesiverkoston vuotoprosentti oli 28,9 %. Paineenkorotusasemia on 8 kpl. Putkirikkoja tapahtui vuonna 2017 yhteensä 11 kpl, joista Klaukkalassa 6 kpl ja Rajamäellä 5 kpl. Nukarilla, Röykässä ja Kirkonkylässä ei tapahtunut yhtään yhtään putkirikkoa. Putkirikkoja tapahtui keskimäärin 3,2 kpl / 100 km puhdasvesiverkostoa. Kiljavan päävesijohdon saneeraustyön yhteydessä aiheutui veden paineen hetkellistä nousua, josta aiheutui kaksi vesivahinkoa. JÄTEVESIVIEMÄRIVERKOSTO Jätevesiviemäriverkoston pituus oli vuoden 2016 lopussa 295 km. Vuoden aikana rakennettiin uutta viemäriä 2,8 km ja nykyisiä viemäreitä saneerattiin 4,0 km. Vanhaa verkostoa poistettiin käytöstä 76 metriä. Verkostoa saneerattiin 2,0 % verkoston kokonaispituudesta. Jäteveden pumppaamoita on yhteensä 47 kpl. Vuoden aikana rakennettiin yksi uusi pumppaamo. Viemäriverkoston vuotoprosentti oli 39 %. Viemäritukoksia tapahtui vuonna 2017 yhteensä 38 kpl eli keskimäärin 12,9 kpl / 100 km viemäriverkostoa. Viemäritukokset aiheuttivat neljä omaisuusvahinkoa.

15 14 INVESTOINNIT Uusille asemakaava-alueille rakennettiin vesihuoltoverkostoja Viirinlaaksossa, Ali-Tilkassa ja Kylänpäässä. Jo vuonna 2016 alkanut mittava Kiljavan päävesijohdon uusiminen valmistui kesällä Hankkeessa saneerattiin päävesijohtoa ja viemäriä välillä Matkuntie - Kiljavan vedenottamo sekä osalle matkaa rakennettiin samassa yhteydessä myös uutta jakeluvesijohtoa. Vesihuoltoverkostoa saneerattiin kadun rakennekerroksien uusimisen ja sadevesiviemärin rakentamisen yhteydessä Nahkurintiellä, Puontilankaarella ja Rinnekujalla. Kirkkotien ja Klaukkalantien kiertoliikenneympyrän rakentamisen yhteydessä saneerattiin vesihuoltoverkostoa Kirkkotiellä, Alitilantiellä ja Ylitilantiellä. Vuonna 2017 aloitettiin Lepsämän ja Nummenpään vedenottamoiden päävesijohdon saneerauksen suunnittelu. Olemassa olevaa viemäriverkostoa saneerattiin sujuttamalla noin 2 km. Olemassa olevaa viemäriverkostoa saneerattiin auki kaivamalla noin 4 km. KEHITTÄMINEN Jätevesiviemäreitä tutkittiin tv-kuvaamalla n. 16 km vuonna Tavoitteena on kasvattaa jätevesiverkoston tutkimusmäärää siten, että vuosittain viemäreitä tutkitaan noin 30 km, mikä on 10 % jätevesiverkoston kokonaispituudesta. Tv-kuvauksen avulla saadaan tietoa viemäreiden toiminnallisesta ja rakenteellisesta kunnosta. Tietoa käytetään verkostosaneerauksien priorisoinnin lähtötietona ja saadun tiedon perusteella saneeraus- ja kunnossapitotoimenpiteet kohdistetaan oikeille viemäriosuuksilla. Nurmijärven Vesi toimi ohjausryhmässä kansallisessa hankkeessa, jossa laaditaan vesihuoltolaitoksille ohjeistus asbestisementtiputkien vuotokorjauksiin ja suunniteltuihin korjauksiin liittyviksi töiksi. Työn yhteydessä pyritään yhteistyössä viranomaisten kanssa selkeyttämään viranomaisten antamaa ohjeistusta vesihuoltolaitosten korjaustöihin liittyen. Vuonna 2017 hyödynnettiin priorisointityökalua verkostosaneerauskohteiden valinnassa. Vuoden 2016 aikana valmistunut priorisointityökalu toimii verkkotietojärjestelmässä ja perustuu indeksilaskentaan. Priorisointityökalu huomioi putkien kriittisyyden sekä rakenteellisen ja toiminnallisen kunnon. Putkien kriittisyys huomioidaan vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoille tehdyn kriittisyysluokituksen kautta. Putken kuntoa arvioidaan monien tekijöiden, kuten putken ominaisuustietojen ja kuntohavaintojen sekä verkostomallinnuksen ja erilaisten kunnossapito- ja huoltotöiden dokumentoinnin kautta saatujen tietojen avulla. Vesijohtoverkoston säännöllisiä venttiilitarkastuksia jatkettiin vuonna Putkiasentajat tekevät tarkastukset maastossa Mobile -tietokoneiden avulla. Mobile -tietokoneisiin syötetään tarkastusohjelmat ja putkiasentajat dokumentoivat tarkastuksen tulokset tietokoneeseen. Tulokset siirretään toimistolla auto-

16 15 maattisesti verkkotietojärjestelmään, jonka kautta niitä käytetään mm. korjausohjelmien tekoon sekä verkostosaneerauskohteiden priorisointiin. Talous Liikevaihto ja tulos Vuonna 2017 Nurmijärven Veden liiketoiminnan tuotot olivat 8,05 milj., joka oli 5,3 % eli noin talousarviota suurempi. Tämä johtui ennakoitua alhaisemmista toimintakuluista ja hiukan ennakoitua suuremmista myyntituotoista. Veden käyttömaksujen tulot olivat 2,47 milj ja perusmaksujen 0,5 milj. Jäteveden käyttömaksujen tulot olivat 3,76 milj. ja perusmaksujen 0,56 milj. Toimintakulut olivat noin 4,0 milj. Kuluja syntyi noin 6,5 % vähemmän kuin talousarviossa oli varattu. Henkilöstökuluja syntyi noin 9,4 % ja palveluihin kului noin 11,4 % talousarviossa varattua vähemmän. Materiaaleihin kului noin 4 % talousarviossa varattua enemmän. Vesilaitos tuloutti kunnalle 6 % peruspääomasta eli Investointien määrä oli yhteensä 5,6 milj. Uusien verkostojen rakentamisen osuus oli 53 %, verkoston saneerauksen osuus 34 %, tuotantolaitoksien osuus 12 % ja käyttöomaisuuden osuus 1 %.

17 16 Liittymismaksut tuottivat , joka oli noin enemmän kuin alun perin oli budjetoitu. Liikeylijäämä oli ja tilikauden tulos , kun vastaavat budjetoidut luvut olivat ja Lainakanta kasvoi 2,4 milj.. Taseen loppusumma kasvoi 40,6 milj. eurosta 45,6 milj euroon. Omavaraisuusaste laski vuoden aikana 1,9 %-yksikköä ja oli vuoden lopussa 40,9 % Toimintatuotot, milj 6,13 6,86 7,24 7,45 8,05 Käyttökulut, milj 3,44 3,90 4,02 4,14 4,00 Käyttökate, % 44,5 42,8 44,4 44,4 51,8 Tulos, milj -0,24 0,37 0,58 0,64 1,31 Investoinnit, milj 3,83 3,90 3,8 4,2 5,6 KäYTTÖMAKSU 2017 /m 3 veroton /m 3 sis.alv Vesi 1,47 1,82 Jätevesi 2,41 2,99 yhteensä 3,88 4,81 PERUSMAKSU VESI JÄTEVESI 2017 /m 3 veroton /m 3 sis. alv /m 3 veroton /m 3 sis. alv Mittarin koko Ns ,52 6,84 6,22 7,71 Ns ,98 12,38 11,25 13,95 Ns 40 19,45 24,12 21,93 27,19 Ns 50 33,25 41,23 37,49 46,49 Ns 80 55,60 68,94 62,70 77,75 Ns ,47 94,82 86,23 106,93 Vesilaitoksen investoinnit ja rakentamisohjelman toteutuminen

18 17 Alkuperäinen KS 2017 Muutos KS + muutos TP Investoinnit toteutuivat yllä olevan taulukon mukaisesti verrattuna talousarvioon ja käyttösuunnitelmaan. Toteutuneiden investointien kokonaissumma oli 5,6 milj. eli 93 % käyttösuunnitelman arviosta. Verkostojen uudisinvestoinneista toteutui 86 %. Viirinlaakson alueen kustannukset olivat selkeästi suuremmat kuin hankkeen talousarvio, sillä hanke toteutui etupainotteisesti. Hankkeessa toteutettiin myös mittavat lisä- ja muutostyöt, koska alueen geotekniset olosuhteet olivat erilaiset kuin suunnittelussa oli oletettu. Kylänpään alueen rakentaminen jatkuu vuoden 2018 aikana. Ali-Tilkan alueen viimeistely toteutetaan vuonna Korsipolun alueen rakentaminen siirtyi vuodelle Altian alueen rakentamisen aloitus siirtyi vuodelle Verkostojen peruskorjauksista toteutui 100 %. Kiljavan päävesijohtohankeen kustannukset nousivat noin euroa, koska hankkeessa on jouduttu tekemään jonkun verran lisätöitä. Kustannusten nousu on 8 % tarjoushinnasta, mikä on saneerauskohteelle hyvin tyypillinen lisätöiden määrä. Nahkurintien alueen hankkeen kustannukset nousivat talousarvioon nähden. Suunnittelun yhteydessä selvisi, että kohteessa joudutaan tekemään louhintaa. Vesijohtojen pieniä peruskorjauksia toteutettiin vähemmän kuin talousarviossa. Laitosinvestoinneista toteutui 103 %. Talousarvio ylittyi, koska Klaukkalan jätevedenpuhdistamon tasausaltaan muutostöiden kustannus nousi huomattavasti alkuperäiseen arvioon nähden. Talousarvio oli virheellinen, sillä kohdetta ei oltu vielä suunniteltu sitä laadittaessa. Mäntysalon jätevedenpumppaamon saneeraus siirtyy vuodelle Mäntysalon saneeraukseen varatut rahat käytettiin Klaukkalan vesitornin vaatimiin toimenpiteisiin. Klaukkalan vesitornin saneeraus toteutettiin vuonna 2017 veden laatuhäiriötapauksen jälkeen, vaikka sitä ei ollut talousarviossa.

19 18 Rakentamisohjelman toteutuminen Kohde KS 2017 Tot 1-12 Erotus Tot-% Heinoja Viirinlaakso Uudenniityntien alue (sis. Metistö) Kylänpään alue Lintumetsän laajennusalue Järvimaa Vanha Klaukan alue Ajoyhteys tontille, Klaukkalantie Korsipolku Ali-Tilkka Palomäentie Ilvesvuori, pohjoinen Altian alue Matkuntie Lintumäki Venttiilikaivot Laadunvalvonta Viimeistelytyöt Suunnittelu, koordinointi, mittaus ja tutkimus Härkämäki Nahkurintie-Rinnekuja-Puontilankaari Kirkkotien risteys Vesitorrninmäki, Kla Vesijohtojen pienet peruskorjaukset Viemäreiden pienet peruskorjaukset Verkostojen tutkimukset ja suunnittelu Kiljavan päävesijohto Lepsämän ja Nummenpään vedenottamoiden päävesijohdon saneeraus Jukolantie/Venlantie Teilinummi, tekopohjavesilaitos Pumppaamo P6 Rajamäki Klaukkalan jätevedenpuhdistamo, tasausaltaan muutostyö Kiljavan vedenottamo, uusi kaivo Savikon vedenottamo, uusi kaivo Aluemittauskaivot Kiljavan vedenottamo, kiinteä aggregaatti Kaukovalvontajärjestelmä Vedenottamoiden peruskorjaus, varaus Pumppaamoiden peruskorjaus, varaus Mäntysalon pumppaamo Klaukkalan puhdistamo Klaukkalan puhdistamon turvaverkko Klaukkalan vesitornin saneeraus Lepsämän vedenottamon saneeraus Yhteensä Koneet ja kalusto

20 19 Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu Vesi- ja viemäripalvelut ovat olennainen osa yhdyskunnan peruspalveluja. Puhtaan juomaveden saatavuus ja jäteveden tehokas poisjohtaminen ovat ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Nurmijärven Vesi osallistuu aktiivisesti kunnan alueen pohjavesien suojeluun. Vuoden 2017 aikana aloitettiin Valkojan pohjavesialueen yhteistarkkailuhanketta. Kunnan viemäröidyiltä alueilta tulevien jätevesien tehokkaalla puhdistuksella vähennetään osaltaan kunnan ympäristön ja osaltaan Suomenlahden ja Itämeren ravinnekuormitusta. Klaukkalan puhdistamon tasausaltaan toiminnan tehostaminen parantaa toimintavarmuutta ja jätevesien käsittelyn tehoa. Nurmijärven puhdistetut jätevedet virtaavat Klaukkalan osalta Luhtajoen kautta ja Kirkonkylän osalta suoraan Vantaanjokeen ja joki laskee edelleen Suomenlahteen. Vantaanjoki kuljetti mereen vuonna 2017 lähes 88 tonnia fosforia, josta Nurmijärven kunnan puhdistettujen jätevesien osuus oli 1,0 tn eli 1,2 %. Vastaavasti Vantaanjoen lähes 1300 tonnin typpikuormasta Nurmijärven osuus oli 38 tn eli 2,9 %. Edellä olevat luvut sisältävät kunnan viemäröityjen alueiden lisäksi myös Altia Oy:n Rajamäen tehdasalueen kuormituksen. Nurmijärven jätevedenpuhdistuksessa syntyvä liete kuljetettiin Kekkilä Oy:n Nurmijärven Metsä- Tuomelan kompostointilaitokselle ja siitä tehtiin maanparannusainetta. Kekkilä huolehti lietteestä tehdyn maanparannusaineen toimituksesta hyötykäyttöön. Hulevesien käsittely Vesihuoltolain muutos astui voimaan Muutetun vesihuoltolain mukaan hulevesien käsittely ei ole enää vesihuoltoa. Hulevesien käsittelyyn sovelletaan kuitenkin vesihuoltolakia siltä osin kuin vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä. Lisäksi on määrätty, että huleveden viemäröinti on eriytettävä muista toiminnoista. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut lausunnon koskien ko. lain muutosta. Tämän lausunnon mukaan huleveden viemäröinti voidaan eriyttää muista vesihuoltolaitoksen toiminnoista laskennallisesti ja huleveden viemäröinnistä ei tehdä erillistä toimintakertomusta, vaan vesihuoltolain 20 tiedot esitetään vesihuoltolaitoksen toimintakertomuksessa erillisinä. Toimintakertomuksessa esitettyihin lukuihin sisältyy vesilaitoksen hulevesien käsittely. Nurmijärven Veden kirjanpitoon sisältyvästä hulevesien osuudesta on laadittu erillinen tuloslaskelma. Taseesta on eriytetty kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osalta hulevesijärjestelmien osuus sekä liittymismaksujen osalta vuosien aikana kertyneet hulevesijärjestelmien liittymismaksut. Käyttötoiminta Hulevesiverkoston käyttö ja kunnossapito on jaettu vesilaitoksen ja kunnan välille seuraavasti. Kunta huolehtii tierummuista ja hulevesikaivojen sakkapesien tyhjentämisestä. Vesilaitos huolehtii hulevesiverkostossa esiintyvien tukosten aukaisusta. Lisäksi vesilaitos suorittaa sakkapesien tyhjentämisen laskutustyönä. Vuoden aikana sakkapesiä tyhjennettiin Nurmijärven kirkonkylän ja Rajamäen taajaman alueilla. Investoinnit Uutta hulevesiverkostoa rakennetaan uusien asemakaava-alueiden kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. Hulevesiverkoston pituus oli vuoden 2017 lopussa 172 km. Vuoden aikana rakennettiin uutta hulevesiviemäriä 5,3 km. Vuonna 2017 uusia hulevesiviemäreitä rakennettiin mm. Viirinlaakson, Ali-Tilkan ja Kylänpään alueille. Hulevesiviemäreiden saneerattiin vuoden aikana 330 m. Talous Vuonna 2017 hulevesiasiakkaaksi liittyi 89 kiinteistöä ja huleveden liittymismaksuja kerättiin

21 20 Vuonna 2017 huleveden investoinnit olivat seuraavat: Hanke Viirinlaakso Uudenniityntien alue Kylänpään alue Lintumetsän laajennusalue Järvimaa Ali-Tilkka Palomäentie Nahkurintie-Rinnekuja-Puontilankaari Kirkkotien risteys Jukolantie/Venlantie Suunnittelu, koordinointi, mittaus Hulevesiviemäri investoinnit yht

22 21 Tunnusluvut Vesihuoltolain mukaan toimintakertomuksessa tulee esittää tiedot vesihuollon hintatasoa, tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavista tunnusluvuista. Toiminnan laatua kuvaavien tunnuslukujen esittämisessä hyödynnetään valtakunnalliseen vesihuollon tietojärjestelmään (VEETI) koottuja tietoja. Alla olevassa taulukossa esitetään tunnuslukuja Nurmijärven lähialueen samaa kokoluokkaa olevista vesihuoltolaitoksista ja verrataan niitä Nurmijärven Veden vuoden 2017 arvoihin. Tietojärjestelmään ei toistaiseksi ole päivitetty vuoden 2017 tietoja, joten vertailussa käytettävät tunnusluvut muilta vesihuoltolaitoksilta ovat vuodelta Vertailuun valitut parametrit ovat sellaisia, että ne ovat vertailukelpoisia eri vuosien kesken. Laskuttamattoman veden osuus % Vesijohtojen saneeraus % Viemäreiden saneeraus % Putkirikkoja / vesijohto km Nurmijärven Vesi ,29 0,81 2,03 0,03 Hyvinkään Vesi 0,29 0,46 0,45 0,03 Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy 0,15 0,79 1,27 0,05 Janakkalan Vesi 0,17 0,18 0,30* 0,03 Kirkkonummen kunnan 0,15 0,43 0,26 0,05 vesihuoltolaitos Lahti Aqua Oy 0,08 0,36 0,53 0,03 Mäntsälän Vesi Oy 0,17 0,14 0,07 0,04 Porvoon vesi 0,24 0,18 0,58 0,02 Riihimäen Vesi 0,14 1,73 1,94 0,06 Sipoon vesi 0,12 0,12 0,08 0,01 Tuusulan Vesi 0,17 0,16 0,89 0,02 Keskiarvo 0,17 0,46 0,64 0,03 *perustuu vuoden 2017 tietoihin Laskuttamattoman veden osuus on ollut Nurmijärveden Vedessä suurempi kuin keskimäärin. Putkirikkoja vesijohtokilometriä kohden on saman verran kuin vesihuoltolaitoksilla keskimäärin. Vesijohtoja Nurmijärven Vesi saneerasi suhteellisesti vuoden 2017 aikana lähes kaksi kertaa enemmän ja viemäreitä jopa kolme kertaa enemmän kuin muut vertailussa mukana olevat vesihuoltolaitokset. Taloudellisten tunnuslukujen arvioinnissa Nurmijärven Vesi hyödyntää Uudenmaan ELY-keskuksen Vesihuollon kehittämisohjelman päivityksen vaihe 1 raportissa ( ) esitettyjä yhdistelmäindikaattoreita. Indikaattorit on esitetty alla. Indikaattorien perusteella Nurmijärven Veden toiminta on pääosin hyvällä tasolla. Talouden Indikaattorit Tulos Hyvä Kohtalainen Huono Käyttökate / liikevaihto % 50,4 > < 40 Liiketulosprosentti % 18,6 > < 10 Tuloutus / liikevaihto % 2,1 < > 10 Peruspääoman tuotto / Peruspääoma % 6 < > 5 Muilta osin Nurmijärven Veden toiminnan tunnuslukuja esitetään toimintatilastoissa.

23 22 Toimintatilastot YHTEISET TIEDOT: Henkilöstön määrä Sopimusasioita: - uusia sopimuksia vanhojen uudistamisia omistajan vaihdoksia Liittyneitä kiinteistöjä: - vesijohtoon viemäriin jakaantuma: - omakotitaloja rivitaloja kerrostaloja muita (teollisuus, palvelu yms) Kvv-tarkastustoiminta: - suunnitelmia käsitelty tarkastuskäyntejä kvv-työnjohtajan hyväksymisiä liittymisilmoituksia (uusia) annettu liittymisilmoituksia sopimusta uusittaessa 183 Vesimittarit: - asennettu uusia vaihdettu ja huollettu vaihdettu jäätyneitä mittareita pysähtyneitä mittareita 0 - tarkistusmittauksia tehty romutettu 0 Hälytyksiä varallaolijalle (toimenpiteisiin johtaneet): kaukovalvonnasta pelastuslaitos aluevalvontakeskus / VSP Protone muut Rakennettu tonttijohtoja: Rakennettu uusia: - uuden verkoston rakentamisen yhteydessä - vj jv sv Peruskorjattu tonttijohtoja: - peruskorjauksen (saneerauksen) yhteydessä -vj jv peruskorjauksen (uudelleen rak.) yhteydessä - vj jv

24 23 PUHTAAN VEDEN TUOTANTO: veteen liittyneet asukkaat liittymisaste % 80,8 81,0 81,3 82,4 84,1 - ominaiskulutus l/as/vrk Vesimäärät: - pumpattu vesimäärä m 3 /vuosi laskutettu vesimäärä m 3 /vuosi erotus m 3 /vuosi erotus % 25,7 22,3 % 24,8 % 22,9 % 28,9 % - pumpattu vesimäärä m 3 /vrk Pumppaus vedenottamoittain: m 3 /vuosi - Valkoja Pellonperä Savikko Kaninlähde Kiljava Lepsämä Nummenpää Röykkä Teilinummi ( +Nukari) Vesimäärien jakautuminen: m 3 /vuosi - Kirkonkylä: pumpattu laskutettu Klaukkala: pumpattu laskutettu Rajamäki: pumpattu laskutettu Röykkä: pumpattu laskutettu Nukari: pumpattu laskutettu Kunnan palvelut, laskutettu m 3 /vuosi Vesiosuuskunnat, laskutettu m 3 /vuosi Laitokset: - Vedenottamot kpl Paineenkorotusasemat kpl Verkosto: - Vesijohtoverkoston pituus (31.12.) * km 319,39 321, ,34 325,00 342,40 - vesijohtoa rakennettu m vesijohtoa peruskorjattu uudelleen rak. m poistettua verkostoa m Kunnossapito: - Vesijohdon putkirikkoja yhteensä kpl/vuosi Kirkonkylä Klaukkala Rajamäki Röykkä Nukari Reklamaatiot - Veden laadun reklamaatioita kpl Energiankulutus KWh (laitokset) - Energiankulutus yhteensä KWh/vuosi Energiankulutus KWh/m 3 0,55 0,49 0,52 0,52 0,50 - Energian kulutus KWh/vuosi - Kirkonkylä Klaukkala Rajamäki Röykkä Nukari Energiankulutus yhteensä KWh/vuosi *verkoston pituuden arviointitapa muuttunut 2017 tietojen osalta VIEMÄRILAITOSTOIMINTA: Asukasluku (viemäriin liittyneet asiakkaat) Liittymisaste % 79,3 80,1 80,4 81,5 83,2

25 24 - Ominaisjätevesimäärä l/as/vrk Vesimäärät: - käsitelty jätevesimäärä m 3 /vuosi laskutettu jätevesivesimäärä** m 3 /vuosi Altia Oyj:n jätevesimäärä vuotovesi m 3 /vuosi vuotovesi % 36 % 29 % 37 % 32 % 39 % - käsitelty jätevesimäärä m 3 /vrk jätevesimäärän käsittely m 3 /vuosi - Kirkonkylä: käsitelty laskutettu Klaukkala: käsitelty * laskutettu* Rajamäki: laskutettu Röykkä: laskutettu Kunnan palvelut, laskutettu m 3 /vuosi Vesiosuuskunnat, laskutettu m 3 /vuosi Viemäripituudet: - jätevesiviemäriä (uutta) rakennettu m jätevesiviemäriverkoston pituus * km 286,6 289,5 290,9 292,5 295,1 - sadevesiviemäriä rakennettu m sadevesiviemäriverkoston pituus km 133,5 136,8 139,9 142,3 171,8 - jätevesiviemäriä peruskorjattu: - sujuttamalla m uudelleen rakentamalla m poistettu jätevesiviemäriä Laitokset: - Puhdistamot (31.12.) kpl Pumppaamoita (31.12.) kpl rakennettu uusia Kunnossapito: - Viemäritukoksia kpl Ylijäämäliete: - Puhdistamoiden ylijäämälietettä tn/vuosi Kirkonkylä: tn/vuosi Klaukkala: tn/vuosi Energiankulutus KWh (laitokset) - Energiankulutus yhteensä kwh/vuosi Energiankulutus käsiteltyä kuutiota kwh/m 3 0,79 0,85 0,82 0,88 - Energian kohti: kulutus laitoksittain kwh/vuosi 0,81 - Kirkonkylä Klaukkala Energiankulutus KWh, verkostot - Energiankulutus yhteensä kwh/vuosi Energiankulutus taajamittain kwh/vuosi - Kirkonkylä Klaukkala Rajamäki Röykkä Rajamäen siirtolinja Nukarin siirtolinja Lietteiden tuonti puhdistamoille: - Sako- ja umpikaivolietteen määrä m 3 /vuosi - Kirkonkylä Klaukkala yhteensä *verkostojen pituuden arviointitapa muuttunut vuoden 2017 tietojen osalta **sisältää Altia Oyj:n jätevedet

26 Johtokunnan hyväksymän talousarvion toteutumisvertailu TULOSLASKELMA TA 2017 TP 2017 Poikkeama Tot-% LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut -8 8 Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

27 26 RAHOITUSLASKELMA TA 2017 TP 2017 Poikkeama Tot-% TOIMINNAN RAHAVIRTA Liikeylijäämä Poistot ja arvonalennukset Rahoitustuotot ja -kulut Toiminnan rahavirta INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutokset muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta 0 Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

28 Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Tuloslaskelma Liikevaihto , ,28 Liiketoiminnan muut tuotot , ,29 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,62 Palvelujen ostot , ,96 Materiaalit ja palvelut yhteensä , ,58 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,72 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,28 Muut henkilösivukulut , ,07 Henkilöstökulut yhteensä , ,07 Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot , ,22 Liiketoiminnan muut kulut , ,25 Liikeylijäämä , ,45 Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot , ,82 Muut rahoitustuotot 1 809,91 0,00 Kunnalle maksetut korkokulut , ,05 Muille maksetut korkokulut , ,94 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut -8,00-8,00 Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä , ,17 Tilikauden ylijäämä , ,28 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 5,6 3,3 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 7,7 4,50 Voitto, % 16,7 8,30

29 28 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä Poistot ja arvonalennukset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys muilta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutokset muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien ravavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 69,03 74,47 Lainanhoitokate 1,53 2,08 Kassan riittävyys, pv 1,93 1,66 Quick ratio 0,86 0,80 Current ratio 0,86 0,86

30 29

31 30 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 40,92 42,80 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 334,91 306,37 Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista, % 334,91 306,37 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Lainakanta , Lainat e/asukas Lainasaamiset , 1000 Asukamäärä

32 31 Huleveden tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma hulevesi eriytettynä Vesihuolto Hulevesi Yhteensä Liikevaihto , ,63 Liiketoiminnan muut tuotot , ,59 Materiaalit ja palvelut 0,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,14-925, ,42 Palvelujen ostot , , ,65 Materiaalit ja palvelut yhteensä , , ,07 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , ,32 Henkilösivukulut Eläkekulut ,51-327, ,43 Muut henkilösivukulut ,51-88, ,63 Henkilöstökulut yhteensä , , ,38 Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot , , ,24 Liiketoiminnan muut kulut , , ,97 Liikeylijäämä , , ,56 Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot , ,47 Muut rahoitustuotot 1 809, ,91 Kunnalle maksetut korkokulut , ,31 Muille maksetut korkokulut , ,03 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut -8,00-8,00 Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä , ,96 Tilikauden ylijäämä , , ,60 Taseesta eriytetyt huleveden erät Vesihuolto Hulevesi Yhteensä Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet , , ,92 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Liittymismaksut ja muut velat , , ,37

33 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Jaksotusperiaatteet Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaa suoriteperusteen mukaisesti. Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelma on muutettu lähtien hankitun omaisuuden osalta KV Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon. Hulevesien eriyttäminen Nurmijärven Veden kirjanpitoon sisältyvästä hulevesien osuudesta on laadittu erillinen tuloslaskelma. Taseesta on eriytetty kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osalta hulevesijärjestelmien osuus sekä liittymismaksujen osalta vuosien aikana kertyneet hulevesijärjestelmien liittymismaksut. Tuloslaskelman liitetiedot Liitetieto 11. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Käyttöomaisuuden poistojen määrittelyssä on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Poistosuunnitelma on muutettu alkaen (KV ) Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmä ovat: Muut pitkävaikutteiset menot Poistoaika/ poisto% Poistotapa Tietokoneohjelmistot vuotta tasapoisto Tietokoneohjelmistot vuotta tasapoisto Rakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset vuotta tasapoisto Hallinto- ja laitosrakennukset vuotta tasapoisto Kiinteät rakenteet Johtoverkostot ja laitteet % menojäännöspoisto Johtoverkostot ja laitteet vuotta tasapoisto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet % menojäännöspoisto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet vuotta% tasapoisto Laitoskoneet ja laitteet vuotta tasapoisto Laitoskoneet ja laitteet vuotta tasapoisto Viemäriverkko (siirtoviemäri) vuotta tasapoisto Viemäriverkko (siirtoviemäri) vuotta tasapoisto Automatiikka vuotta tasapoisto Automatiikka vuotta tasapoisto

34 33 Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet % menojäännöspoisto Kuljetusvälineet vuotta tasapoisto Muut koneet ja kalusto % menojäännöspoisto Muut koneet ja kalusto vuotta tasapoisto

35 34 Taseen liitetiedot Liitetieto 19. Pysyvien vastaavien hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Hankintameno , ,38 Lisäykset tilikauden aikana Hankintameno , ,38 Tilikauden poistot 3 323, ,03 Kirjanpitoarvo , ,35 Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Hankintameno , ,59 Lisäykset tilikauden aikana , ,92 Hankintameno , ,51 Tilikauden poistot , ,59 Kirjanpitoarvo , ,92 Koneet ja kalusto Hankintameno , ,49 Lisäykset tilikauden aikana , ,80 Hankintameno , ,29 Tilikauden poistot , ,60 Kirjanpitoarvo , ,69 Sijoitukset Muut saamiset Hankintameno ,00 Lisäykset tilikauden aikana 8 050,00 Hankintameno , ,00 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,96 KPA 2:7. 5-kohdan mukaista mahdollista arvonlisäveron palautusvastuuta ei ole Liitetieto 23. Saamisten erittely 2017 Lyhytaikaiset 2016 Lyhytaikaiset Saamiset kunnalta, konsernitili , ,92 Saamiset kunnan tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset , ,81 Saamiset muilta Myyntisaamiset , ,02 Muut saamiset 133,43 28,80 Saamiset yhteensä , ,55

36 35 Liitetieto 25. Oman pääoman erittely Peruspääoma , ,82 Peruspääoma , ,82 Edellisten tilikausien alijäämä , ,24 Siirto edelliseltä tilikaudelta , ,80 Edellisten tilikausien ylijäämän muutos Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,04 Tilikauden yli-/alijäämä , ,28 Oma pääoma yhteensä , ,14 Liitetieto 27. Pitkäaikaiset velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 Liitetieto 28., 30. ja 32. Pitkä- ja lyhytaikaiset velat Pitkäaikaiset velat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Liittymismaksut, kunta , ,76 Liittymismaksut , ,70 Lyhytaikaiset velat Joukkovelkakirjalainat , ,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat kunnalta, yhdystili , ,70 Velat tytäryhteisöille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat 437, ,74 Velat muille Saadut ennakot 4 397, ,36 Ostovelat , ,65 Muut velat , ,60 Siirtovelat , ,43 Pitkä- ja lyhytaikaiset velat yhteensä , ,94

37 36 Liitetieto 33. Siirtovelkoihin sisältyvät erät Siirtovelat Lomapalkkajaksotus , ,05 Korkojaksotus 6 235, ,31 Muut siirtovelat , ,07 Siirtovelat yhteensä , ,43 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Liitetieto 42. Henkilöstön lukumäärä Vakinaiset Määräaikaiset 1 4 Henkilöstön lukumäärä yhteensä Liitetieto 43. Aktivoidut henkilöstökulut Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan , ,07 Aktivoidut henkilöstökulut 5 129, ,96 Henkilöstökulut yhteensä , ,03

38