443192S Johtajuus, työyhteisöt ja organisaatiot (7 op) 443192S -01 ORIENTOITUMINEN JOHTAJUUTEEN (4 op) KT Sanna Parrila p. 040-5043678, sanna.parrila@ediva.f www.ediva.f
AJANKOHDAT JA SISÄLLÖT: Sanna Parrila 2016 LUENNOT / Sanna Parrila MA 5.9 (TILA: HU 106) klo: 10.15-11.45 Kurssin aloitus, Johtamisen terminologiaa ja perusteorioita PE 9.9 (TILA: HU 106) klo: 10.15-11.45 Varhaiskasvatus johtamisen kontekstina MA 12.9 (TILA: HU 106) klo: 10.15-11.45 Varhaiskasvatuksen johtajuus kansallisen tutkimuksen valossa PE 16.9 (TILA: HU 106) klo: 10.15-11.45 Pedagoginen johtaminen ja laadunhallinta osana johtamisen kokonaisuutta MA 19.9 (TILA: HU 106) klo: 10.15-11.45 teema jatkuu PE 23.9 (TILA: HU 106) klo: 10.15-11.45 Työhyvinvoinnin johtaminen MA 26.9 (TILA: HU 106) klo: 10.15-11.45 Vuorovaikutuksen ja organisaatiokulttuurin johtaminen PE 30.9 (TILA: HU 106) klo: 10.15-13.45 Valmentava johtajuus ja coachingin käyttö esimiestyössä
Sanna Parrila 2016 JOHTAMISEN TERMINOLOGIAA Johtaminen on tavoitesuuntautunutta ja vuorovaikutteista sosiaalista toimintaa jolla pyritään vaikuttamaan ihmisten toimintaan => tavoitteena, että johtamisen kohteena olevat ihmiset toimivat paremmin ja tehokkaammin kuin ilman johtamista. Johtaminen on toimintaa, jossa on tarkoitus saada aikaan tuloksia ihmisten avulla ja ihmisten kanssa. Tässä johtamisen määrittelyssä korostuu tulosten aikaansaaminen ihmisten avulla ja kanssa ei itse tehden. Johtaminen tapahtuu siis aina ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tämä johtamisen määrittely on yleisesti hyväksytty ja sen alkuperä on yhdysvaltalaisen tutkijan Mary Parker Follettin (1868 1933) ilmaisussa the art of getting things done through people. Vain ihmisiä voi johtaa!!! Asioita ei voi johtaa niitä voi vain osata ja hallita hyvin tai huonosti (?) => tästä eriäviä näkökulmia eri johtamisopeissa Johtajuus on johtajana olemista tai johtajan asemaa
(Lähde: Ristikangas& Ristikangas 2013) JOHTAMISEN TERMINOLOGIAA -mitä on johtajuus? Sanna Parrila 2016 1. Johtajuus on prosessi. 2. Johtajuuteen liittyy aina valtaa ja ihmisiin vaikuttaminen. 3. Johtajuus ilmenee ryhmäkontekstissa. 4. Johtajuuteen liittyy jollakin tavalla tavoitteen saavuttaminen. 5. Johtajuuteen voi kasvaa ja kehittyä. Johtajuus on valinta. 6. Johtajuuteen liittyy halu johtaa. 7. Johtajuuteen kuuluu vastuu. On LUONNOLLISESTI Opitaan ja kehitytään TEOILLA JA ASENTEELLA Ansaitaan ja otetaan TEOILLA JOHTAJUUS Annetaan MUODOLLISESTI
JOHTAMISEN TERMINOLOGIAA Englanniksi johtajuudessa erilliset käsitteet: leadership ( johtajuus ) management ( päivittäisjohtaminen ) administration ( hallinnollinen työ ) Lisäksi ajankohtaisia mm. käsitteet: Educative leadership ( kasvattaja johtajuus ) => organisaation uudistuminen tapahtuu toiminnan kehittymiseen suuntautuvan johtamisen kautta. => Uudistuminen on koko organisaatiota koskeva oppimisprosessi, eli johtajuus on osa oppivan organisaation toimintaa. Shared leadership, distributed leadership ( jaettu johtajuus ) => johtaminen nähdään toimintana, jota voi toteuttaa laajemmin organisaation eri jäsenet, osallistavaa, vasuuttavaa (yksittäisten vastuiden ja tehtävien jakoa vai yhteisöllistä toimintaa?) Teacher leadership ( opettaja johtajuus ) => jaettua johtajuutta, esim. lto vahvasti oman tiiminsä pedagogisena johtajana Sanna Parrila 2016
Mitä on jaettu johtajuus? Sanna Parrila 2016 Uusi johtajuustutkimus painottaa johtajuuden rakentumista yhteisöllisesti, ei kulminoituneena yhteen johtajayksilöön (esim. Halttunen 2009, Hujala ym. 2999, Pennanen 2007, Rodd 2006) Jaetussa johtajuudessa johtaminen nähdään toimintana, jota voi toteuttaa laajemmin organisaation eri jäsenet, johtamiseen liittyvä vuorovaikutus ei ole pelkästään muodollisen johtajan tehtävä Ei vähennä johtajan merkitystä: johtajalta vaaditaan vahvaa kontekstiymmärrystä, muutoksen johtamista sekä kykyä jatkuvan oppimisen ylläpitämiseen (esim. Rodd 2006) Vaatii onnistuakseen työyhteisön, jolla on selkeä käsitys perustehtävästä, siihen pohjautuvasta visiosta ja tavoitteista sekä yhteinen halu yhteisölliseen työn kehittämiseen ja oppimiseen
Mitä on jaettu johtajuus? Sanna Parrila 2016 Kocolowskin (2010, 24): tiimijohtamista, jossa oleellista on sen yhteistoiminnallinen, vuorovaikutuksellinen prosessi, joka osallistaa tiimin tai ryhmän yhdessä vaikuttamaan toisiinsa ja yhteisöllisesti jakamaan velvollisuudet ja vastuut, jotka muuten olisivat yhden johtajan vastuulla. Harrisin (2008, 74): tuottaa uusia mahdollisuuksia ja edellytyksiä johtajuuteen. Jaettu johtajuus rakentuu koulun sisällä rooleja ja vastuita jakamalla, muodostamalla erilasia tiimejä ja lisäämällä opettajien ja oppilaiden osallisuutta johtajuuteen. Ropo, Eriksson, Sauer, Lehtimäki, Keso, Pietiläinen ja Koivunen (2006): prosessi, jota kuvaa aito dialogisuus, toisten ajatusten kuuleminen ja uuden yhteisen todellisuuden rakentaminen yhdessä tekemällä
Mitä on jaettu johtajuus? Sanna Parrila 2016 McDowall Clark ja Murray (2012, 121 127) muotoilevat uudelleen johtajuuskäsitettä varhaiskasvatuksessa kiinnittämällä huomion johtajan sijasta johtajuuden prosessiin. leadership within on osallistavaa ja inklusiivista. Johtajuus näyttäytyy kaikkien vastuuna, arvojen ja tavoitteiden yhteisenä pohdintana. kaksi dimensiota: 1) sisäinen johtajuus inner leadership liittyy itsensä johtamiseen, motivaatioon, käytäntöön, arvoihin ja uskomuksiin, jotka vaikuttavat yksilön käyttäytymiseen 2) laajentuva johtajuus diffused leadership, kollektiivista sitoutumista tavoitteisiin, arvoihin ja käytänteisiin yhteisössä, ryhmässä tai organisaatiossa. Johtajuus kytkeytyy oppimiseen ja organisaation oppimiseen. Keskeistä on toiminnan reflektiivinen tarkastelu ja dialoginen pohdinta.
Sanna Parrila 2016 Position mukaan laajenevat pedagogisen johtajuuden vastuualueet Eri toimijat kantavat pedagogista johtajuutta oman positionsa määrittämänä. Hyvä pedagoginen johtajuus ja laatu ilmenee viimekädessä kasvattajan kontaktissa lapsen kanssa (Elina Fonsén 2014)
JOHTAMISEN TERMINOLOGIAA Arvot = vaikuttavat aina johtamisen ja toiminnan taustalla, kuvaavat ihanteita, mitä pidämme tärkeänä, ovat toimintaa suuntaavia, toimivat johtamisen apuvälineinä, arvoja ei voi koskaan täysin saavuttaa vrt. tähti, joka opastaa matkaajaa, mutta matkaaja ei voi sitä koskaan täysin saavuttaa Visio = mihin pyritään, millainen organisaatio haluamme olla, organisaation tavoitetila, tulee olla riittävän konkreettinen Strategia = miten toimimalla kuljemme kohti visiota Ks. Marja-Liisa Akselin
Kontekstuaalinen eli perustehtäväperustainen johtajuus Johtamistyö Arvot Strategia, Vasu ja toiminnalliset rakenteet Visio Varhaiskasvatuksen perustehtävä Mukaillen Nivala 2010
LEADERSHIP THEORIES Johtajuustutkimuksen paradigmat tieteellinen liikkeenjohto ihmissuhdekoulukunta rakenneanalyyttinen koulukunta organisaatiokulttuurinäkökulma innovaatioteoriat (Seeck, H. 2008) kuvaa Johtamisopit Suomessa
1. The Great man theory 10 teoriaa johtajuudesta https://www.youtube.com/watch?v=xkupdudobvo 2. The Trait theory of leadership (luonteenpiirteet, ominaisuudet) 3. The Skills theory of leadership (johtamistaidot; substanssiosaaminen, uskottavuus, henkilöstöjohtamisen taidot, käsitteellinen ajattelu ) 4. The Style theory of leadership (johtamistyyli/malli) 5. The Situational theory of leadership (eri tilanteissa toimii erilainen johtajuus, johtajuutta on muutettava tilanteeseen sopivaksi ) 6. The Contingency theory of leadership (tarvitaan oikeanlainen johtaja, johtaja vaihdetaan sopivaksi tilanteeseen ) 7. Transactional leadership theory (asioiden kautta johtaminen) 8. Transformational leadership (ihmisten kautta johtaminen) 9. Leader-member exchange (johtamisen vaihtoteoria) 10. Servant leadership (palveleva johtajuus)
Tieteellinen liikkeenjohto (1910 =>) JOHTAJUUSTEORIOITA (Seeck, H. 2008) kuvaa Johtamisopit Suomessa Taylorismi eli tieteellinen liikkeenjohto (engl. taylorism, scientific management). Taylorismi on 1910-luvulla yleistynyt Frederick Winslow Taylorin (1856 1915) kehittämä liikkeenjohtooppi: mm. työn osittaminen ja standardointi, johtaminen, suunnittelu ja toteutus irralleen toisistaan Ihmissuhdekoulukunta (1920 =>) keskittyi johtamismallien kehittelyssä henkilöstöhallintoon, ryhmädynamiikan ymmärtämiseen ja ihmisten motivointikysymyksiin. Rakenneanalyyttinen koulukunta (1950 =>) keskittyi johtamismallien kehittelyssä organisaatioiden hallinnollisiin rakenteisiin, strategiseen ajatteluun, organisaatiorakenteisiin ja organisaatioiden suunnittelun kehittämiseen. Tärkeitä tieteellisiä kysymyksiä rakenneanalyyttiselle koulukunnalle olivat suunnitteluprosessit, strategiaprosessit, päätöksenteko, viestintäkanavien muodostus, tehtävien ryhmittely osastoiksi ja yksiköiksi sekä hierarkian ja kontrollin järjestyminen. Rationalisointi on eräs hyvin keskeinen idea rakenneanalyyttiselle koulukunnalle. (mm. tavoite- ja tulosjohtaminen)
(Lähde: Seeck 2008) JOHTAJUUSTEORIOITA Sanna Parrila 2015 Organisaatiokulttuurinäkökulma Kulttuurinäkökulmasta johtaminen näyttäytyy yhteisen todellisuuden rakentamisena, yhteisinä symboleina ja jaettuina merkitysjärjestelminä. Keskeisiksi johtamisen teemoiksi ja tutkimuksen kohteeksi nousee tämän näkökulman kautta organisaation arvot, viestintä, erilaiset uskomukset, olettamukset, käyttäytymisnormit => minkälainen johtaminen / organisaatiokulttuuri edistää tuloksellisuutta?? Innovaatioteoriat Uusin lähestymistapa johtamisen alueella, kytkeytyy luovuuteen, uudistumiskykyyn sekä innovatiivisuuden johtamiseen. Mitkä tekijät / millainen johtaminen edistää innovatiivisuutta?
Sanna Parrila 2015 ERILAISIA JOHTAMISMALLEJA JA ismejä tavoitejohtaminen, tulosjohtaminen laatujohtaminen, tilannejohtaminen, prosessijohtaminen, luottamusjohtaminen, armojohtaminen (esim. Kylliäinen 2009), syväjohtaminen verkostojohtaminen valmentava johtaminen palveleva johtajuus Muuta?
Sanna Parrila 2015 ERILAISIA JOHTAMISMALLEJA JA ismejä Pääsiäisenä kaupan hyllyt notkuvat erilaisia suklaamunia. Jokainen suklaamuna näyttää kovin erilaiselle kiiltävän ja houkuttelevan ulkokuorensa vuoksi. Kääreen poistamisen jälkeen munien toisistaan erottaminen onkin jo lähes mahdotonta! (Kimmo Juuti 2009)
JOHTAJASTA JOHTAJUUTEEN http://www.youtube.com/watch?v=zfcc3zcob0k Pohdinta ja porina: Johtajuusnäkökulma on kulkenut johtajan ominaisuuksien tarkastelusta organisaationäkökulmaan. Minkälaista johtajuutta olet itse kohdannut työelämässä/harjoittelupaikoissa? Mistä hyvä johtajuus rakentuu?
Erilaiset Johtamistyylit Timo Järvensivu 2012) Hierarkiaan ja auktoriteettiin perustuva johtaminen tehokas rutiiniluonteisiin monimutkaisiin tehtäviin käskyt johta ja alaiset alaiset raportit Johtajan ja alaisten väliseen sopimiseen perustuva johtaminen tehokas yksinkertaisiin rutiiniluonteisiin tehtäviin tiimi tiimi jht tiimi tiimi Verkoston sisäiseen luottamukseen, kunnioitukseen ja vuorovaikutukseen perustuva johtaminen tehokas joustavuutta vaativissa tehtävissä johtaja tiimi tiimi tiimi tiimi
HIERARKKINEN JOHTAMINEN VS. VERKOSTOMAINEN JOHTAMINEN (Lähde: Sarras 2012) Hyvää: Määrätietoisuus Päätöksenteon selkeys ja nopeus Työnjako Määritellyt vastuut Haasteita: Luottamus ja sitoutuminen pitää rakentaa jälkikäteen Vaikka päätös olisi selkeä, siihen ei välttämättä ole yhteistä tahtotilaa Piilo-opetussuunnitelma Hyvää: Kehittävä ja syventävä oppiminen Luottamus kasvaa verkostossa Reflektio on luontevaa Mahdollisuus luovaan innovointiin ja uudistavaan oppimiseen Osallisuus ja sitoutuminen, ratkaisut syntyvät yhteisestä ymmärryksestä Haasteita: Aikaa kuluu, keskeneräisyyden sietäminen Epävarma lopputulos, onko kaikilla valmius? Syystä tai toisesta verkoston liepeille jääneiden sitoutuminen
Lähde: mukaillen Järvensivu, Nykänen, Rajala 2011 Sanna Parrila 2015 HIERARKISEN KEHITTÄMISTYÖN / JOHTAMISEN PROSESSI Toimijajoukon luottamus ratkaisuun HAASTE: Miten ylläpidetään jatkuvaa kehittämistä jos toimijoiden luottamus pitää rakentaa aina uudestaan? Ratkaisu tuodaan ulkopuolelta RATKAISU RATKAISU RATKAISU Aika
Lähde: mukaillen Järvensivu, Nykänen, Rajala 2011 Sanna Parrila 2015 VERKOSTOITUNEEN KEHITTÄMISTYÖN / JOHTAMISEN PROSESSI Toimijajoukon luottamus ratkaisuun RATKAISU RATKAISU Toimijat kehittävät ja hyödyntävät ratkaisuja yhdessä toimien RATKAISU Aloitetaan toimijoiden keskinäisen luottamuksen rakentamisesta, yhteiseen oppimiseen ja kehittämiseen sitoutumisesta. Jatkuvan innovoinnin ja arkityöhön kytkeytyvän yhteisen oppimisen mahdollisuus! Aika