2014-2015 NURMIJÄRVEN KUNTA LÄNSIKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA [Kirjoita teksti]
SISÄLLYS 1 LÄNSIKAAREN PÄIVÄKOTI 3 2 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTAKULTTUURI 4 2.1 Varhaiskasvatus päiväkodissamme 4 2.2 Meidän arvomme 4 2.3 Toiminta-ajatuksemme 6 2.4 Kasvatuskumppanuus ja lapsen vasu 7 3 VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN 8 3.1 Kasvattajayhteisömme 8 3.2 Kielen ja vuorovaikutuksen merkitys 8 3.3 Oppimisen ilo 9 3.4 Varhaiskasvatusympäristö 10 3.5 Lapselle ominaiset toimintatavat 10 3.6 Sisällölliset orientaatiot 11 4 VARHAISERITYISKASVATUS 12 5 VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAISKASVATUKSESSA 14 6 YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSESSA 15 7 ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA SEURANTA 16 LIITE: Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma 18 2
1 LÄNSIKAAREN PÄIVÄKOTI Länsikaaren päiväkoti aloitti toimintansa 4.8.2008. Se sijaitsee keskellä omakotitaloaluetta Rajamäessä Länsikaaren koulun naapurissa. Päiväkotimme piha rajoittuu koulun ulkoilualueeseen ja lähitaloihin. Kävelymatkan päässä päiväkodistamme löytyy metsiä, peltoja, puistoja sekä monia muita retkikohteita, kuten kirjasto ja uimahalli. Monikäyttöisiin sisätiloihimme kuuluvat ryhmätilojen lisäksi muun muassa kaikkien käytössä oleva suurehko monitoimitila, josta käytämme nimitystä Touhula. Lisäksi meillä on mahdollisuus käyttää toiminnassamme Länsikaaren koulun tiloja. Päiväkodissamme on päivähoitopaikkoja yhteensä 57. Päiväkodin henkilökuntaan kuuluu johtajan lisäksi 3 lastentarhanopettajaa, 6 lastenhoitajaa, erityisavustaja, 2 laitoshuoltajaa sekä keittiötyöntekijä. Päiväkodissamme toimii 3 ryhmää: Leikkilaakso alle 3 v. (12 paikkaa) Satumetsä 3-5 v. (21 paikkaa) Seikkailusaari 5-6 v. (21 paikkaa) Päiväkotimme yhteystiedot: Länsikaaren päiväkoti Länsikaari 10 05200 Rajamäki p. 040-3174415 paivakoti.lansikaari@nurmijarvi.fi Päiväkodin johtaja: Päivi Kytönen p. 040-3172259 paivi.kytonen@nurmijarvi.fi Länsikaari lasten silmin: Päiväkotiin on lyhyt matka, voi kävellä tai pyöräillä. Täältä menen sitten kouluun. Päiväkoti näyttää kivalta ja täällä voi leikkiä. Parhaita paikkoja ovat Touhula ja oma ryhmä. Pihalla voimme leikkiä rosvoja, Pokemonia ja Digimonia tai kiipeillä, leikkiä polttopalloa ja hippaa. Päiväkotiin on kiva tulla, koska täällä on kiva leikkiä ystävien kanssa ja aikuisia on kiva pyytää tekemään paperilentsikoita ja voi tuoda omia leluja. 3
2 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTAKULTTUURI 2.1 Varhaiskasvatus päiväkodissamme Nurmijärven kunnan varhaiskasvatussuunnitelman mukaan varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Se on suunnitelmallista, tavoitteellista ja vuorovaikutuksellista yhteistoimintaa, jossa leikillä on keskeinen merkitys. Varhaiskasvatuksessa kunnioitetaan jokaisen lapsen yksilöllisyyttä ja toiminnassa vahvistetaan toiset huomioon ottavaa käyttäytymistä. Päämääränä on lapsen hyvinvoinnin edistäminen sekä omatoimisuuden ja itsenäistymisen asteittainen lisääminen. Tähän päämäärään myös me pyrimme toiminnallamme, yhdessä vanhempien kanssa kasvatuskumppanuutta kunnioittaen. 2.2 Meidän arvomme Arvot päiväkotimme lasten sanoin: Arvot ovat jotain, mikä tekee rikkaaksi. Se voi olla joku mitali, kruunu, rahaa tai kultaa, hopeaa ja pronssia. Päiväkotimme arvot pohjautuvat kunnan yhteisiin arvoihin, jotka ovat vastuullisuus, avoimuus, uudistumiskyky sekä yhteistyö ja palveluhenkisyys. Haluamme luoda turvallisen kasvuympäristön lapsille. Turvallinen kasvuympäristö muodostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä. Fyysisen kasvuympäristön turvallisuuden olemme taanneet muokkaamalla päiväkodin sisätiloja lasten leikkeihin soveltuviksi ja tarjoamalla monipuolisia leikkivälineitä. Tämän lisäksi olemme tehneet aikuisten keskinäisiä sopimuksia ja laatineet yhteiset pihasäännöt. Nämä säännöt kannustavat lasta liikkumaan, leikkimään ja kokeilemaan. Psyykkiseen kasvuympäristöön panostamme aikuisten johdonmukaisella toiminnalla sekä välittämällä aidosti kaikista päiväkotimme lapsista. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että talomme kaikki aikuiset vastaavat yhdessä kaikista lapsista ja näiden hyvinvoinnista hoitopäivän aikana. Näin lapsi voi aina tarvittaessa turvautua lähimpään aikuiseen tuntiessaan kaikki aikuiset omikseen. Samaan pyrimme yhteistyössä lasten vanhempien kanssa. Sosiaalista kanssakäymistä yli ryhmärajojen edistämme yhteisillä tapahtumilla, ulkoiluilla, retkillä sekä leikki- ja laulutuokioilla. Järjestämme myös koko perheelle tarkoitettuja tapahtumia, joissa perheet voivat tavata ja tutustua toisiinsa. 4
Olemme jakaneet lapset ryhmissä pienryhmiin, joiden toimintaa ohjaa pääosin lasten oma hoitaja. Tällä tavoin edistämme lasten turvallisuuden tunnetta ja luottamussuhdetta aikuiseen. Toimintamme lähtökohtana toimii lapsen maailma. Näemme toiminnassamme tärkeänä aikuisten aidon läsnäolon ja lasten toiveiden sekä tarpeiden kuuntelemisen ja huomioimisen. Tämä näkyy muun muassa siten, että aikuiset ovat valmiita muokkaamaan omia toimintasuunnitelmiaan lasten hyväksi. Aikuisen tehtävänä on toiminnassamme päättää, mitkä lasten toiveista on tarkoituksenmukaista toteuttaa. Havainnoimalla lasten leikkiä aikuiset voivat kerätä tietoa lasten välisistä suhteista ja ohjata toiminnan kautta leikkiä oikeille raiteille. Aikuisen tehtävänä leikissä on usein tukea lasten keskinäisiä sosiaalisia suhteita ymmärtämällä leikkiä yhtenä oppimisen menetelmänä. Aikuinen voi luoda leikille otollisen maaperän tarjoamalla monipuolisesti välineitä ja virikkeitä lapsille sekä sanoittamalla leikkiä tarvittaessa omalla esimerkillään. Toimimme lasten hyväksi yhdessä perheiden kanssa. Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen parhaaksi. Yhteisenä tavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen. Pyrkimyksenämme on luoda lapselle turvallinen, kodin ja päiväkodin yhteinen kasvuympäristö, jossa kasvatusperiaatteet ovat samansuuntaisia. Pidämme tärkeänä lasten vanhempien avointa kohtaamista arjessa päivittäisin keskusteluin. Avoin kohtaaminen perustuu perheiden arvojen kunnioittamiseen sekä yhteisiin sopimuksiin. On myös tärkeää, että lapset ovat tietoisia aikuisten keskinäisestä vuorovaikutuksesta lasten asioissa. Tämä helpottaa lasten sitoutumista vanhempien kanssa tehtyihin sopimuksiin. Lasta ja perhettä koskevissa asioissa henkilöstömme on salassapitovelvollinen. Viime vuosina olemme työyhteisössämme keskustelleet lasten keskinäisten ristiriitatilanteiden kärjistymisestä toistuvaksi kiusaamiseksi. Lapsen turvallisen arjen takaamiseksi olemme kehittäneet ja ottaneet käyttöön toiminnassamme syksyllä 2013 kiusaamisen vastaisen toimintasuunnitelman (liite 1). Tätä suunnitelmaa toteutamme tarvittaessa yhdessä lasten ja lasten vanhempien kanssa. Aloituskeskustelut ja nivelpalaverit ovat ensimmäisiä kasvatuskumppanuuteen kuuluvia yhteistyömuotoja lapsen aloittaessa päiväkodissamme. Mikäli perhe tulee uutena asiakkaana varhaiskasvatuksen piiriin, päiväkodin johtaja käy perheen kanssa palvelusopimuskeskustelun. Aloituskeskustelussa käymme vanhempien kanssa läpi lapsen tapoja ja tottumuksia sekä vanhempien toiveita päivähoitoon liittyen. Mikäli lapsi siirtyy päiväkotiimme toisesta hoitopaikasta, pidämme vanhempien sekä edellisen hoitopaikan työntekijän kanssa nivelpalaverin lapsen asioista aloituskeskustelun sijaan. Näiden keskustelujen ohella lapsella ja lapsen 5
vanhemmilla on mahdollisuus tutustua päiväkotimme toimintaan erillisillä tutustumiskäynneillä ennen hoitosuhteen alkamista. Muutama kuukausi hoitosuhteen tai toimintavuoden alkamisen jälkeen laadimme lapselle henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (vasu) yhdessä vanhempien kanssa, joka esiopetusikäisten lasten kohdalla tarkoittaa esiopetuksen oppimissuunnitelmaa. Kirjattuaan ensin vasuun omat ajatuksensa lapsen kasvusta ja kehityksestä vanhemmat saapuvat keskustelemaan hoitohenkilöstön kanssa. Tässä keskustelussa pohdimme yhdessä lapsen hoitoon, kasvatukseen ja kehitykseen liittyviä asioita sekä sovimme yhteiset kasvatustavoitteet tulevalle toimintavuodelle. Toimintavuoden lähestyessä loppuaan vanhemmilla on mahdollisuus arvioida yhdessä henkilöstön kanssa tavoitteiden toteutumista sekä lapsen kasvua ja kehitystä kuluneen toimintavuoden aikana. Mikäli lapsella on aiemmin ilmennyt tai ilmenee tarvetta erityiskasvatuksen tukitoimiin, laadimme lisäksi lapselle myös tuki- ja kuntoutussuunnitelman yhdessä vanhempien ja muiden tukitoimenpiteitä toteuttavien tahojen kanssa. Toimintavuoden aikana järjestämme perheille vanhempainiltoja, erilaisia tapahtumia ja juhlia. Näissä tapahtumissa perheillä on mahdollisuus tutustua toisiinsa ja vaihtaa ajatuksia vanhemmuudesta sekä muista lapsiperheen arkeen liittyvistä asioista. Haluamme olla mukana tukemassa Länsikaaressa ilmenevää yhteisöllisyyttä lapsen kasvun ja kehityksen hyväksi. Päiväkodissamme toimii vanhempaintoimikunta, joka käyttää nimeä Länsikaaren päiväkodin kannatusyhdistys ry. Yhteistyössä on voimaa. Olemme järjestäneet toimintamme aikana erilaisia koko talon yhteisiä tapahtumia, joissa olemme hyödyntäneet henkilökunnastamme löytyviä vahvuuksia. Näitä ovat olleet mm. erilaiset juhlat, koko talon yhteiset lauluhetket, Varpaat vauhtiin -viikot ja perheiden yhteiset tapahtumat. Pyrimme lisäämään toimintaa yli ryhmärajojen, jotta lapset oppivat toimimaan erilaisten ja eriikäisten ihmisten kanssa. Henkilökuntamme yhteishenkeä ylläpidämme virkistystoiminnalla. Viikoittaisten ryhmä- ja työpaikkapalavereiden lisäksi kokoonnumme tarvittaessa Huoli puheeksi -palaveriin, jossa pohdimme ajankohtaisia, työssä esiin nousseita kysymyksiä. Myös yhteistyö ja avunanto ryhmiemme kesken ovat tärkeitä arjen eri tilanteissa. Teemme yhteistyötä monien eri tahojen kanssa sekä lasta koskevissa tukitoimenpiteissä että lapsen kasvua ja kehitystä koskevassa tiedonsiirrossa. Lisäksi päiväkodillamme on Länsikaaren koulun kanssa yhteinen esi- ja alkuopetuksen nivellyssuunnitelma kuluvalle toimintavuodelle kuntastrategian päämäärien ja sitovien tavoitteiden pohjalta. 6
2.3 Toiminta-ajatuksemme Toiminta-ajatuksemme on edistää lapsen kasvua ja kehitystä olemalla läsnä ja osoittamalla herkkyyttä lapsen asioille sekä ajatuksille aikuisina. Tätä ajatusta toteutamme yhteistyössä lasten vanhempien kanssa. 2.4 Kasvatuskumppanuus ja lapsen vasu Kasvatuskumppanuus päiväkotimme lasten sanoin: Kasvatus on sitä, että lapsi kasvaa siinä. En kyllä tiedä, mikä se kumppani on. Vanhemmat ja päiväkodin henkilökunta sitoutuvat yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta on vanhemmilla, jota varhaiskasvatushenkilöstö tukee ammattitaidollaan ja osaamisellaan. Kasvatuskumppanuudessa henkilöstölle kuuluu vastuu tasaveroisten edellytysten luomisesta. Kasvatuskumppanuus on yksi arvoistamme (kts. edellä). Kasvatuskumppanuus kulminoituu lapsen yksilöllisen varhaiskasvatussuunnitelman (vasu) tekemiseen vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön kesken. Vasu-keskustelussa käydään läpi lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä tärkeitä asioita sekä kirjataan yhteisesti sovittuja käytäntöjä. Vanhemmat arvioivat yhdessä henkilöstön kanssa vasun toteutusta ja tavoitteita. 7
3 VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Kasvattajayhteisömme Kasvattajayhteisö päiväkotimme lasten sanoin: Kasvattajiin kuuluvat äidit, isät, isosiskot ja veljet, tarhan aikuiset, isovanhemmat ja koulun opet. Yhteisö on jotain yhdessä, se voi olla vaikka koulu tai päiväkoti. Mielestämme hyvä työilmapiiri tarkoittaa, että kaikilla on hyvä olla ja kaikki hyväksytään omana itsenään persoonallisuus on tärkein työvälineemme. Kaikilla työyhteisön jäsenillä on oikeus omaan mielipiteeseen ja joustamme moniin eri suuntiin. Työyhteisössämme pyrimme kuuntelemaan tasapuolisesti kaikkien kannanottoja sekä oppimaan toisiltamme ja kokeilemaan uusia toimintamalleja. Pyrimme ylläpitämään avointa keskustelukulttuuria, johon kuuluu rakentava palautteen anto ja huumori. Työyhteisössämme jokainen työntekijä kantaa vastuun omasta toiminnastaan ja kannanotoistaan suhteessa muihin. Työyhteisössämme laaditut toimenkuvat selkeyttävät ja vastuuttavat henkilöstön toimintaa. Toiminnassamme pyrimme hyödyntämään henkilöstön erityisosaamista monin eri tavoin, muun muassa erilaisten tapahtumien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lapset huomioimme työyhteisössämme palkitsemalla heitä pienillä abstrakteilla asioilla, kuten kiitos, kannustaminen ja muu myönteinen palaute. Rakentavan palautteen annamme lapselle kahden kesken. Palautteen annossa huomioimme lapset yksilönä. Tästä syystä lapsille asettamamme fyysiset ja psyykkiset rajat vaihtelevat tilanteen ja lapsen mukaan. Tilanteen vaatiessa häiriköivä lapsi ohjataan rauhoittumaan toiseen tilaan. Haluamme keskustella toimintatavoista lapsen vanhempien kanssa. Henkilöstön työssä jaksamista edistämme keskustelemalla työyhteisössämme esiintyvistä tunteista, oppimalla virheistämme ja tukemalla toisiamme tilannetajun turvin. 3.2 Kielen ja vuorovaikutuksen merkitys Kieli ja vuorovaikutus päiväkotimme lasten sanoin: Me tarvitaan kieltä puhumiseen, maistamiseen, laulamiseen ja syömiseen. Vuorovaikutuksessa vaihdetaan työvuoroja. Perushoitotilanteessa on hyvä tilaisuus ottaa kontakti lapseen. Pyrimme ottamaan muutaman lapsen kerrallaan siirtymätilanteisiin, jotta hassuttelu, kosketus, katse, puhe ja eri asioiden nimeäminen olisivat mahdollisia. Aikuisen tulee antaa puheenvuoro lapselle ja kuunnella aidosti häntä. Koemme rikkautena työyhteisössämme esiintyvät murteet ja niiden käytön puhekielessä. 8
Ymmärrämme kuitenkin, että etenkin puhumaan opettelevien lasten kanssa meidän tulee artikuloida selkeästi yleiskielellä. Huomioimme puhekielessä lasten mahdolliset lempinimet, kunnioittaen kuitenkin vanhempien toiveita. Isoissa lapsiryhmissä puheenvuoron saaminen voi olla hankalaa, jolloin lapset alkavat puhua toistensa päälle ja melutaso kasvaa. Aikuinen ohjaa lapsia vuorottelemaan puheenvuoron käytössä, välttämään puheen keskeyttämistä ja kuuntelemaan toisia. Keinoina aikuisella on oman äänen volyymin ja sävyn vaihtaminen sekä rauhallisuus. Vältämme aikuisen ja lapsen välisen vuorovaikutustilanteen keskeyttämistä aiheettomasti. Koemme velvollisuudeksemme rikastuttaa lapsen puheen kehittymistä loruilla, lauluilla, saduttamisella, tarinan kerronnalla, keskustelutuokioilla ja kirjojen lukemisella. 3.3 Oppimisen ilo Oppimisen ilo päiväkotimme lasten sanoin: Oppimisen ilo on sitä, jos oppii jonkun uuden asian, esim. kuperkeikan takaperin äidin ja isin sängyssä siellä on hyvin tilaa! Mä opin jo ajamaan polkupyörällä ilman apupyöriä, käsillä seisontaa mä vielä harjoittelen. Päiväkodissa lapsi oppii kokonaisvaltaisesti tekemällä valintoja eri tilanteissa päivän aikana sekä kartuttamalla taitojaan kokeilemisen ja arvioinnin kautta. Oppiminen tapahtuu yksilöllisesti vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Jo perushoitotilanteissa lapsi oppii monia asioita esimerkkien ja opastuksen avulla (kuivaksi oppiminen, omatoiminen pukeutuminen/riisuminen ja itsenäisesti syöminen). Lapsen opettamisessa hyödynnämme pienryhmätoiminnan ja parityöskentelyn menetelmiä. Pienryhmätoiminnassa lapsi saa aikuiselta enemmän tukea ja huomiota sekä kannustusta oppimisensa tueksi. Myös mallioppiminen ja vertaisoppiminen mahdollistuvat pienryhmä- ja parityöskentelytilanteissa ison lapsiryhmän tilanteita paremmin. Pienryhmätoiminta on usein myös lapsilähtöisempää. Koko lapsiryhmän ollessa koolla lapsi harjoittelee toimimaan isomman ryhmän jäsenenä, keskittymään häiriötekijöistä huolimatta, huomioimaan toiset lapset sekä pyytämään ja odottamaan omaa vuoroaan. Lisäksi lapsi oppii hyväksymään erilaisuutta ja sietämään myös pettymyksiä. Aikuisten on hyvä muistaa lasten yksilölliset oppimistyylit sekä temperamentti- ja sukupuolierot toimintaa suunnitellessaan. Toiminnassa uudet asiat opetetaan lapsille eheytettynä kokonaisopetuksena, esim. liikuntatuokio voi sisältää myös musiikkia, luonnontietoa sekä matematiikkaa. Ohjattu toiminta pohjautuu aikuisen asettamiin tavoitteisiin, joiden pohjalta opetussuunnitelma muokkautuu. 9
3.4 Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatusympäristö päiväkotimme lasten sanoin: Ympäristö voi olla puutarha, maapallo tai metsä. Siellä kasvatetaan kasveja ja puita. Lapset kasvaa äidin masussa ja sen jälkeen maailmassa. Päiväkodissa vallitsevalla ilmapiirillä on suuri merkitys lasten ja aikuisten viihtyvyyteen, turvallisuudentunteeseen ja jaksamiseen. Hyväksyvä ja kannustava ilmapiiri tukee lapsen kasvua ja kehitystä myönteisellä tavalla. Avoimessa keskustelukulttuurissa myös työyhteisössä ilmenevät ristiriidat on helppo ratkaista ja näin edesauttaa aikuisten työhyvinvointia. Huomatessaan myös vanhempien ja päiväkodin aikuisten keskustelevan keskenään lapsen asioista lapsi kokee olevansa tärkeä. Pidämme tärkeänä luottamuksellisuutta ja avoimuutta tällaisissa keskusteluissa. Aikuisten tehtävänä on seurata lasten keskinäistä kanssakäymistä ja puuttua aina mahdollisiin ongelmatilanteisiin ohjaamalla rakentavaan keskusteluun. Työ lasten parissa edellyttää aikuisilta kuitenkin omien tunteiden säätelyä ja tilannekohtaista hallintaa. Toimivassa työyhteisössä aikuiset puhaltavat yhteen hiileen lasten hyväksi ja ovat valmiita jakamaan toistensa voimavaroja. Tarvittaessa esimiehen tuki on aina työntekijöiden käytettävissä. Päiväkotimme on lapsia varten. Tämä tarkoittaa, että aikuiset ovat aina lasten saatavilla ja että ympäristö on suunniteltu virikkeelliseksi ja turvalliseksi lasten ikätason huomioiden. Näin ollen vain osa monipuolisesta välineistöstämme on asetettu lasten saataville. 3.5 Lapselle ominaiset toimintatavat Lapsen ominaiset tavat toimia päiväkotimme lasten sanoin: Me leikimme, nauramme, syömme, uimme, jumppaamme, juoksemme ja juhlimme synttäreitä. Jos me haluamme oppia jotain, me yritämme, harjoittelemme ja kysymme aikuiselta. Päiväkotimme erilaisilla rakenteilla pyrimme edistämään lapsen liikkumista, leikkimistä, tutkimista ja taiteellista kokemista kasvun ja kehityksen tukena. Ryhmien palavereissa aikuiset suunnittelevat toimintaa ja paneutuvat tarkemmin lasten asioihin. Toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa joustamme työvuorokohtaisissa tehtävissämme, etteivät rakenteet sitoisi liiaksi myöskään toimintaamme. Toimenkuvat selkeyttävät toiminnan suunnittelua ja sen toteuttamista. Tuemme päiväkotimme arjessa lapselle ominaisia toimintatapoja monella tapaa. Päivittäiset aikataulut toiminnassamme saattavat vaihdella toiminnan mukaan. Laitoshuoltajat ja keittiöhenkilökunta toimivat päivähoitohenkilöstön kanssa yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaan. Näin esimerkiksi päivittäiset aikataulut siivouksessa voivat joustaa lapsen pitkäkestoisen 10
leikin tieltä ja ruokailuaikataulut mahdollistavat erilaiset retket ym. tapahtumat. Kunnioitamme toiminnassamme yhteisiä sopimuksia sekä työyhteisössämme että yhteistyössä vanhempien kanssa. Päiväkotimme ulkovalvonta toimii myönteisten pihasääntöjen pohjalta ja yhteisvastuullisuuden periaatteella. Näin lapsen tutkimista ja oppimista ei rajoiteta liiaksi vaan aikuiset etsivät lapsen kanssa oikean paikan leikille. Piharakenteet ja säännöt mahdollistavat kiipeilyn, hyppimisen, tasapainoilun sekä monet muut toiminnot motorisen oppimisen polulla yhdessä muiden lasten kanssa. 3.6 Sisällölliset orientaatiot Sisällölliset orientaatiot päiväkotimme lasten sanoin: Matematiikka on laskuhommia ja läksyjä. Äidinkielessä opimme erilaisia ääniä ja kieliä. Luonnontiedossa tarkkailemme eläimiä; mitä ne syö ja missä ne asuu on hyvä tietää luonnosta ja eläimistä. Historia on tietoa menneistä ajoista. Uskonto tarkoittaa sitä, että uskoo erilaisiin asioihin ja aikuisiin. Uskoo vaikka siihen, että oppii lukemaan. Sisällöllisillä orientaatioilla tarkoitamme asioita, joita lapsi harjoittelee päiväkodin jokapäiväisessä toiminnassa. Orientaatiolla ei tarkoiteta oppiaineen opiskelua vaan kasvattajan tekemiä valintoja siten, että lapsi saa mahdollisuuden tutustua ikä- ja kehitystasolleen sopivalla tavalla eri sisältöalueisiin. Keskeisiä sisältöalueita ovat: matemaattinen, luonnontieteellinen, historiallisyhteiskunnallinen, esteettinen, eettinen ja uskonnollis-katsomuksellinen. Kieli ja vuorovaikutus ovat osa näitä kaikkia. Toiminnan toteutuksessa orientaatiot kytketään lasten arkeen, kokemuksiin ja lähiympäristöön. Kasvatushenkilöstö tukee ja ohjaa toiminnan avulla lasten tasapainoista kasvua ja kehitystä. Seuraavalla metsäretkiesimerkillä pyrimme avaamaan sitä, mitä orientaatiolla tarkoitetaan. Kävellessämme lasten kanssa metsään tutkimaan kevään tuloa, tarkkailemme ympäristöä (luonnontieteellinen orientaatio) ja pohdimme, onko metsään pitkä vai lyhyt matka (matemaattinen orientaatio). Matkan varrella henkilökunta kertoo lapsille ympäristössä tapahtuneista muutoksista, esim. puut on kaadettu ja tilalle on rakennettu koulu pallokenttineen (historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio). Metsään päästyämme tutkimme luonnossa näkyviä kevään merkkejä, esim. silmut puissa, kevään ensimmäiset kukkaset (esteettinen orientaatio). Metsässä opetamme lapsille luonnon kunnioittamista (eettinen orientaatio). 11
4 VARHAISERITYISKASVATUS Varhaiserityiskasvatus päiväkotimme lasten sanoin: Se kasvattaa erityisiä lapsia. Ne voi osata jotain erityistä kieltä tai niillä voi olla kolme kättä. Erityisvarhaiskasvatuksen muodot ja menetelmät ilmenevät asteittain varhaiskasvatuksessa. Laadukkaan varhaiskasvatuksen perustana toimivat yksilölliset lasten vasut sekä kasvatuskumppanuus perheiden kanssa. Näiden toteutumista tuemme päiväkodissamme esim. pienryhmäpedagogiikalla sekä kuvien käytöllä vuorovaikutustilanteissa. Pienryhmätoiminnan avulla mahdollistamme oppimistilanteissa työrauhan sekä lapsen yksilöllisen tukemisen ja huomioimisen. Kuvien käyttö arjen eri tilanteissa selkeyttää lapsen oman toiminnan ohjausta ryhmässä sekä mm. aikakäsityksen muodostumista. Esimerkki kuvien käytöstä päiväjärjestyksessä: Varhaisen tuen tarve lasten keskuudessa syventää varhaiserityiskasvatuksen menetelmien käyttöä päiväkodissa. Pienryhmätoiminnassa olemme käyttäneet mm. KILI- (kieli ja liikunta), Askeleittain- (tunteet ja vuorovaikutus), Nalle-matikka (matemaattiset taidot) ja Sherborne-menetelmiä (kehontuntemus ja vuorovaikutus) sekä suujumppaa ja Vuorovaikutusleikkiä. Näiden menetelmien käyttö hyödyttää kaikkien lasten kehitystä ja kasvua sekä ennaltaehkäisee erityisen tuen tarvetta. Kuvien käyttöä syvennämme tarvittaessa yksilötasolla, esim. tukemaan puheen kehitystä. Yksilölliset tavoitteet menetelmien käytölle asetamme yhteistyössä vanhempien ja tarvittaessa varhaiskasvatuksen konsultoivan erityisopettajan kanssa lapsen vasuun. Menetelmien käyttöä ja tavoitteiden toteutumista arvioimme myös yhteistyössä vanhempien kanssa. Erityisen tuen tarve yksilötasolla syventää yhteistyötä muiden tukitoimia tarjoavien tahojen kanssa sekä edellyttää tuki- ja kuntoutussuunnitelman tekemistä lapsen vasun liitteeksi. Varhaiserityiskasvatuksen työryhmä tekee päätöksen konsultoivan erityisopettajan suosituksen pohjalta, tuetaanko lapsen kehitystä ja kasvua ryhmäkoon pienennyksellä, ryhmä- tai henkilökohtaisella avustajalla, integroituun erityisryhmään sijoittamisella tai muilla tukitoimenpiteillä. Lisäksi lapsen muihin tukitoimenpiteisiin voivat kuulua esim. puhe- tai toimintaterapia sekä kontrollikäynnit sairaalassa. 12
Kuvio 1. Lapsi ja varhaiserityiskasvatus Nurmijärvellä. 1. VARHAISKASVATUS 2. VARHAINEN TUKI 3. ERITYINEN TUKI 13
5 VARHAINEN AVOIN YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSESSA Nurmijärven kunnan VARPU -projekti on osa Länsikaaren päiväkodin varhaiskasvatusta. Varhaisella avoimella yhteistyöllä tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään ehkäisemään ja helpottamaan tiettyjen riskitilanteessa olevien lapsiperheiden ongelmia tukemalla näitä riittävän varhaisessa vaiheessa. Tämän yhteistyön mittarina on työntekijän oma huoli lapsesta/perheestä, ja tavoitteena on huolen väheneminen tai poistuminen. Kuvio 2. Huolen vyöhykkeet. MINULLA EI OLE HUOLTA PERUSPALVELUT JA PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT TOISIAAN Seuraan ja kehitän lasten kasvuoloja yhdessä työtovereiden ja perheiden kanssa. MINULLA ON HUOLI HUOLEN PUHEEKSIOTTAMINEN Otan huolen puheeksi perheen kanssa tietoa saaden ja tukea tarjoten sekä ohjaten perhettä käyttämään tarvittavia palveluja. Informoin tiimiä. Suunnittelemme Yhdessä perheen kanssa lapselle varhaiskasvatuksen tukitoimia. Huolen jatkuessa konsultoin omaa tiimiäni, esimiestäni, varhaiskasvatuksen erityisopettajaa ja sen jälkeen tarvittaessa yhteistyökumppaneita: terveydenhoitaja puheterapeutti fysioterapeutti toimintaterapeutti terveyskeskus-psykologi kasvatus- ja perheneuvola * perhetyöntekijä sosiaalityöntekijä HUOLENI KASVAA harmaa vyöhyke YHTEISTYÖTAHOJEN HAKEMINEN, VAIHTOEHTOINA: A. Konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja vie asian neuvolatyöryhmään keskusteltuaan ensin vanhempien kanssa. B. Kutsun koolle verkostopalaverin konsultoituani esimiestä ja/tai varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Huolehdin, että viimeistään tässä vaiheessa kuntoutussuunnitelman tarve arvioidaan yhdessä perheen kanssa. OLEN ERITTÄIN HUOLISSANI viimeistään YHTEYDENOTTO LASTENSUOJELUUN Tiedotettuani yhteydenotosta ensin perheelle otan/esimieheni ottaa yhteyttä lastensuojeluun. Sosiaalityöntekijä arvioi lastensuojelutarpeen Olen mukana jatkotyöskentelyssä. huoleni poistuu/vähenee 14
6 YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSESSA Yhteistyö päiväkotimme lasten sanoin: Yhteistyö on sitä, että siivotaan yhdessä kun on leikittykin. Voidaan myös jutella yhdessä, aikuiset voi pitää vaikka palaverin. Työhömme kuuluu moniammatillinen yhteistyö eri tahojen kanssa lasten ja perheiden hyväksi. Tällä yhteistyöllä pyrimme tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä sekä ennaltaehkäisemään varhaisessa vaiheessa kasvua vaarantavia tekijöitä. Näin ollen lasta koskevissa keskusteluissa voi olla tarvittaessa päivähoitohenkilöstön ja vanhempien lisäksi myös useita muita perheen asioita hoitavia tahoja. Kuvio 3. Yhteistyötahot varhaiskasvatuksessa. Yksityinen päivähoito Kunnallinen päivähoito ja esiopetus Neuvola Perheneuvola Seurakunta Erityistyöntekijät: *kelto *terapeutit *psykologit LAPSI Kuntoutusja vammaispalvelut JA PERHE Tutkimusja hoitoyksiköt Muut toimijat, esim. Länsikaaren päiväkodin kannatusyhdistys ry, liikunta- ja kulttuuripalvelut Lastensuojelu, sosiaalija perhetyö Poliisi, palolaitos Harrastustoiminta, järjestöt ja yhdistykset Koulu 15
7 ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA SEURANTA Henkilöstö arvioi ja kehittää omaa toimintaansa viikko- ja ryhmäpalavereissa, esimiehen kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa sekä koko työyhteisön kehittämispäivissä. Lisäksi jokainen työntekijä arvioi osaamistaan ja kehittymistään kerran vuodessa kirjallisesti esimiehellemme. Päiväkodissamme vanhemmat osallistuvat toimintamme arviointiin antamalla palautetta mm. päivittäisissä keskusteluissa, arviointikyselyissä sekä lapsen vasua koskevissa arviointikeskusteluissa. Näistä kaikista kootun arviointipalautteen pohjalta kehitämme toimintaamme lasten parissa. Jatkuvan ammattitaidon kehittämisen takaamme henkilöstön koulutuksella sekä huolehtimalla henkilöstömme hyvinvoinnista ja jaksamisesta virkistystoiminnallamme. Tämän lisäksi järjestämme työyhteisössämme kehittämispäiviä ja erilaisia palavereita sekä teemme yhteistyötä Länsikaaren päiväkodin kannatusyhdistyksen ja Länsikaaren koulun kanssa. Toiminnan kehittämisen ja arvioinnin pohjalta päivitämme päiväkotimme varhaiskasvatussuunnitelmaa vuosittain. 16
Liite: KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA Länsikaaren päiväkoti Nurmijärven kunta Lapsella on oikeus tasa-arvoiseen kohteluun ja turvallisiin ihmissuhteisiin Arvomme pohjautuvat Nurmijärven kunnan arvoihin sekä kunnan varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmiin. Varhaiskasvatuksessa jokaista lasta kohdellaan tasa-arvoisesti, lapsen etu ja mielipide huomioon ottaen. Keskeisiä periaatteita toiminnan järjestämiselle ovat turvalliset ihmissuhteet sekä ympäristö, joka mahdollistaa monipuolisen toiminnan ja leikkimisen. Lapsella on oikeus turvattuun kasvuun, kehittymiseen ja oppimiseen sekä tarvittaessa erityiseen tukeen. Lisäksi yhteisöön liittyminen, toisten huomioiminen ja huomioonottaminen sekä omien halujen ja tarpeiden säätelyn oppiminen ovat tärkeitä oppimisen tavoitteita. Päiväkotimme toiminta-ajatus onkin edistää lapsen kasvua ja kehitystä olemalla läsnä ja osoittamalla herkkyyttä lapsen asioille sekä ajatuksille aikuisina. Tätä ajatusta toteutamme yhteistyössä lasten vanhempien kanssa avoimen kasvatuskumppanuuden hengessä toimien ja keskustellen. Mitä on kiusaaminen varhaiskasvatuksessa? Kiusaamisessa lapsi joutuu toistuvasti ja pidemmän aikaa yhden tai useamman ihmisen kielteisten, tahallisten tekojen kohteeksi. Aikuisten on tärkeää tuntea konfliktin ja kiusaamisen erot. Yksittäiset teot eivät ole kiusaamista. Ne voivat kuitenkin johtaa siihen, että lapsi tuntee itsensä uhatuksi. Kiusaamisen muodot varhaiskasvatuksessa Kiusaamisen muotoja ovat fyysinen, sanallinen ja psyykkinen kiusaaminen. Fyysinen kiusaaminen voi ilmetä lyömisenä, potkimisena, estämisenä tai leikkien sotkemisena. Sanalliseen kiusaamiseen kuuluvat haukkuminen, nimittely, härnääminen ja selän takana puhuminen, kun taas psyykkistä kiusaamista ovat uhkailu, manipulointi, leikin sääntöjen muuttaminen, leikistä poissulkeminen ja puhumatta jättäminen. Varhaiskasvatuksessa kiusaamista ilmenee eniten vapaan leikin aikana, mutta tämän lisäksi myös aikuisen ohjaamissa toimintatuokioissa. 17
Kiusaamisen ehkäisy Päiväkotimme arvojen mukaisesti pyrimme ehkäisemään kiusaamista lasten keskuudessa aikuisten aidolla läsnäololla. Turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön takaamiseksi päiväkotimme aikuiset ovat kaikkia lapsia varten ryhmään katsomatta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että aikuiset ovat siellä, missä lapset toimivat ja leikkivät. Lisäksi muita toimenpiteitämme ovat * lasten kanssa yhdessä laaditut ryhmäsäännöt * aikuisen osallistuminen leikkiin lasten vuorovaikutustilanteita tukien * lasta kunnioittava ja arvostava kuunteleminen sekä lapsen oikeudenmukainen kohtelu * lasten toiminnan havainnointi ja kirjaaminen * tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen (esim. Askeleittain, Lions Quest) * pienryhmätoiminta, osallistava yhteistoiminta ja erilaisten sosiaalisia taitoja vahvistavien materiaalien käyttäminen ryhmissä * lapsen itsearviointitaitojen vahvistaminen * ryhmädynamiikan seuranta ja arviointi (hymynaamakysely, kaverikysely) * omahoitajan seuranta ja konsultointi * tiedottaminen aikuisten kesken * avoin vuorovaikutus vanhempien kanssa kasvatuskumppanuuden hengessä * henkilöstön jatkuva kouluttautuminen Rohkaisemme lapsia kertomaan aikuisille kiusaamisesta ja tunnistamaan kiusaamista vertaisryhmässä. Lisäksi pyrimme draaman, satujen, laulujen ja keskustelun keinoin opettamaan lapsille ymmärtämään hyviä käytöstapoja ja kiusaamisen seurauksia. Kiusaamistilanteisiin puuttuminen Lastensuojelulainsäädäntö velvoittaa kaikkia lasta kasvattavia tahoja suojelemaan lapsen oikeutta turvalliseen kasvuun ja kehitykseen. Näin ollen lainsäädännön näkökulmasta kiusaamiseen puuttuminen on sekä kasvatushenkilöstön että vanhempien vastuulla. 1. Kiusaamistilanteisiin puutumme välittömästi. Tilanne selvitetään aikuisen johdolla keskustellen niiden lasten kesken, joita tilanne koski. Keskustelulle varataan tarvittaessa erillinen tila ja riittävästi aikaa. Keskustelussa kuunnellaan kaikkia osapuolia ja otetaan selville tapahtumien kulku. Aikuinen kirjaa ylös saamansa tiedon kuunnellen lapsia tasapuolisesti tuomitsematta ketään. Lapsia voidaan puhutella erikseen ja yhdessä. Mikäli kiusaamistilanteen havainnut aikuinen ei ole kyseisen ryhmän aikuinen, tämän on tiedotettava asiasta ensi tilassa ryhmän omia aikuisia ja tarvittaessa osallistuttava myös myöhemmin lapsen oman ryhmän aikuisen johtamaan keskustelutilanteeseen. 18