TIEDOTUS-, KESKUSTELU- JA KUULEMISTILAISUUS 15.1.2015 Jämsä Elämäsi tarina 1
Kaupungin taloudesta; Jämsän kaupungin verorahoitus ei ole 2000 luvulla riittänyt toimintamenoihin 2
Vuosikate on tunnusluku (toimintamenot+verorahoitus+rahoitus), jonka pitäisi keskimäärin riittää investointeihin pitkällä aikavälillä. Tämä ei ole 2000-luvulla toteutunut. Osasyynä Jämäsn kaupunki on ollut useita kuntia + kuntaliitokset ja niistä johtuneet investoinnit. Investoinnit on rahoitettu kuntaliitosrahoin ja Jämsän rahastoimasta 1990 luvun ja 2000-luvun alun yhteisöveroista. Vuosikate ei ole edes riittänyt suunnitelman mukaisiin poistoihin, jota pidetään terveen talouden tason alimpana rajana 3
Kaupungin taloudesta VEROTULOJEN KEHITYS 2010 2011 2012 TA 2013 TP 2013 Erotus LTA Nousu TP Kunnallisvero 69 414 032 67 422 304 69 198 490 71 846 000 73 382 677 2 736 677 4 184 187 Yhteisövero 5 357 284 5 017 464 2 970 718 3 400 000 4 932 479 1 932 479 1 961 761 Kiinteistövero 4 956 848 4 753 460 5 127 147 5 200 000 4 800 849-399 151-326 298 Yhteensä 79 728 165 77 193 228 77 296 356 80 446 000 83 116 005 4 270 005 5 819 650 VEROTULOJEN NOUSU% 2010 2011 2012 TA 2013 Muutos TP/TP Kunnallisvero 7,40 % -2,90 % 2,60 % 3,80 % 6,0 % Yhteisövero -0,40 % -6,30 % -40,80 % 14,50 % 66,0 % Kiinteistövero 3,40 % -4,10 % 7,90 % 1,40 % -6,4 % Yhteensä 6,60 % -3,20 % 0,10 % 4,10 % 7,0 % Yleismaailmallinen tilanne on kohdellut Jämsää kaltoin ja verotulot ylittivät vuoden 2010 tason vasta TP 2013. Efektiivinen veroaste on Jämsässä 15,54 %, tuloveroprosentti 21 %. Efektiivinen veroaste oöi Jämsässä Keski Suomen korkein TP 2013. 4
Kaupungin taloudesta Valtionosuuden laskuperuste 2010 2011 2012 TA 2013 TP 2013 2014 Peruspalvelujen valtionosuus (tas ml) 41 664 767 42 538 831 46 454 663 49 441 113 49 441 113 48 546 644 Verotulotasaus -141 598-355 392 867 842 2 533 766 2 533 766 2 216 050 Järjestelmämuutostasaus -265 584-265 583-265 583-265 583-265 583-265 583 Peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) 42 074 497 43 097 986 45 852 404 51 709 296 51 709 296 46 065 012 Elatustuen takaisinperinnän palautus 75 401 61 820 71 239 41 863 29 034 28 837 Myyntitulot/ Kotikuntakorvaustulot 163 523 171 322 222 797 199 926 199 926 135 980 Asiakaspalv.ostot/ Kotikuntakorvausmenot -301 187-320 047-311 336-304 076-304 076-283 782 Muut opetus- ja kulttuuritoimen v-osuudet -3 847 040-3 902 441-4 010 451-3 796 170-4 028 046-3 872 744 Maksetaan kunnalle yhteensä 37 755 464 38 487 664 42 397 878 45 540 793 45 308 917 44 554 936 Keskimäärin/kk 3 146 289 3 207 305 3 533 156 3 795 066 3 775 743 3 712 911 Nousu edelliseen vuoteen euroa 732 200 3 910 214 3 142 915 2 911 039-753 981 Nousu prosenttia 1,9 % 10,2 % 7,4 % 6,4 % -1,7 % Valtio säästää valtionosuuksien kautta, vuosi 2014 on ensimmäinen, jolloin rahamääräinen valtionosuus vähenee Jämsässä. Vuonna 2015 astuu voimaa uusi valtionosuusjärjestelmä, jossa valtionosuudet vähenevät edelleen. Jämsän kaupungilla ei ole taseessa alijäämää, Jämsän kaupungin osalta kriisikuntamittareista ei täyty kuin veroprosentti. Vuonna 2014 tilanne näyttää vuonna 2013 tehtyjen toimenpiteiden ansiosta kohtuulliselta ja ylijäämää näyttäisi syntyvän tänä vuonna lisää. Huolimatta siitä, että erikoissairaanhoidon menot ylittyvät. Vaikeuksia jatkossa tuovat valtiovallan säästö toimenpiteet ja väestön väheneminen. Kansainvälisen teollisuuden murros tuo myös omat haasteensa. Lisäksi huoltosuhde muuttuu raskaammaksi (veromaksajia/huollettava on vähemmän). Huoltosuhde 2013 68,2 ja vuonna 2025 92,6 ei työikäistä jokaista työikäistä kohden. Em. johtuen on entistä tärkeämpi, että talousarvion 2014 tavoitteista pidetään kiinni. 5
Taloustavoitteet 2014 6
Jämsänkosken lukion lakkauttamisprosessi Tausta Lukioiden yhdistymisen taustalla on Jämsän ja Jämsänkosken kaupunkien yhdistymissopimus ja sen liitteenä ollut hallinnon ja palvelujen järjestämissuunnitelma, jossa todetaan lukiokoulutuksen olevan keskitetty palvelu. Kaupunginhallituksen 16.9.2013/ 233 asettama työryhmä selvitti Jämsän lukion sijoittumisen vaihtoehtoja Selvitys perustuu kaupunginvaltuuston v. 2012 hyväksymään palvelustrategiaan, jonka mukaan Jämsän kaupungin talouden hoidon keskeisenä tavoitteena on tasapainoinen ja terve talous. Investoinnit mitoitetaan verotuloihin ja passiivisesta tuloa tuottamattomasta omaisuudesta luovutaan. Kiinteistöjen käyttöastetta tehostetaan ja tarpeettomaksi käyvää kiinteistömassaa realisoidaan sekä kaupungin omassa toiminnassa että konsernissa. 7
Vuosikate on nostettavissa rakenteellisilla uudistuksilla ja toimintaa tehostamalla. Uudelleen organisoinnissa kiinnitetään huomiota toimipisteiden määrään, palveluvalikoimaan ja tuotantovolyymiin. Velkamäärän hallinnassa on tärkeää, että investoinnit mitoitetaan vuosikatteeseen. Lukiokoulutuksen valtion osoittama rahoitus on muuttumassa ja sitä tullaan kokonaisuudessaan leikkaamaan Jämsän kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen 19.5.2014 / 29 Jämsän lukion sijoittamisesta Jokivarren koulukiinteistöön sekä päätöksen Jokivarren koulun lakkauttamisesta 1.12.2014. Sivistyslautakunta on 13.11.2014/ 134 päättänyt käynnistää Jämsänkosken lukion lakkauttamisprosessin. 8
Säädösperusta ja taustatekijöitä Kuntalaki: Tiedottamalla kunnan asioista asukkaille luodaan edellytyksiä vaikuttaa yhteisten asioiden hoitoon ja tuetaan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kuntalain 29 :ssä korostetaan tiedottamista vireillä olevista ja valmisteluvaiheessa olevista asioista. Asukkaille on myös kerrottava, miten he voivat esittää kysymyksiä ja mielipiteitä asioiden valmistelijoille ja päättäjille. 9
Hallintolaki: Hallintolain 31 :n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Hallintolain 34 :n mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta (Hallintolaki 41 ). 10
Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta: Työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa käsitellään ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat ( 4) mm. 1) henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä 2) palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta; Jos kunnan talousarvioehdotuksessa edellytetään sellaisia toimenpiteitä, joiden toteuttaminen todennäköisesti aiheuttaisi useita irtisanomisia, osa-aikaistamisia, lomautuksia taikka merkittäviä heikennyksiä palvelussuhteiden ehdoissa, toimenpiteitä on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä ennen kuin kunnanhallitus tekee valtuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen. Lain 5 :ssä säädetään yhteistoimintamenettelystä: Ennen kuin työnantaja ratkaisee 4 :ssä tarkoitetun asian, hänen on neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ainakin niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Neuvottelut on aloitettava niin ajoissa kuin mahdollista 11
Lukion henkilöstön kanssa käyty yhteistoimintaneuvottelu 29.10.2014. Välitön yhteistoiminta Jämsän Ateria-, Puhtaus- ja tekstiililiikelaitoksen ja teknisen toimen /tilapalvelut on tulossa Lukioiden yhdistymistä on käsitelty ja tullaan käsittelemään vanhempainilloissa (lukiolaki 2 2 mom.). Lukiolain 27 mukainen opiskelijoiden kuuleminen tullaan järjestämään erikseen huomioon ottaen 31 mukainen säädös oppilaskunnasta. 12
Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää lukiokoulutusta, mutta kaikki kunnat osallistuvat lukiokoulutukseen rahoitukseen asukaslukuun perustuvan kunnan rahoitusosuuden kautta. Kunta siis yhtäältä saa valtiolta rahoitusta koulutuksen järjestämiseen ja toisaalta on itse maksamassa valtionosuusjärjestelmän sisään rahoituksesta. Tämän lisäksi kunta kattaa verorahoituksella valtionosuuden yli menevät kustannukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää vuoden 2015 alusta lukiokoulutuksen järjestämislupien uudelleen hakemisen. Uudet järjestämisluvat astuvat voimaan 1.1.2017 alkaen. Järjestämislupia myönnettäessä tullaan arvioimaan että, hakijalla on mm. koulutuksen järjestämiseen tarvittavat pedagogisesti ajanmukaiset, opiskelun kannalta turvalliset ja terveelliset tilat ja välineet, riittävä määrä kelpoista henkilöstöä, sekä taloudelliset voimavarat järjestää koulutusta. Jämsän kaupunki tulee hakemaan ensisijaisesti omaa järjestämislupaa. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen ja ensimmäiset sähköiset ylioppilaskokeet pidetään syksyllä 2016 Määrätietoinen ja suunniteltu yhteistyön syventäminen lukioiden kesken v. 2008 alkaen 13
Lukiokoulutuksen rahoitus Jämsän kaupungin lukiokoulutuksen yksikköhintaa on nostanut se, että Jämsänkosken lukiossa on ollut alle 200 opiskelijaa. Korotus on ollut vuosittain 150000-200000 euroa, vuonna 2015 jopa 230 000 euroa. Hallituksen esityksessä uudeksi lukiokoulutuksen rahoituslaiksi tätä lisää ei Jämsälle enää myönnettäisi. Hallituksen kehyspäätöksissä lukiokoulutuksen rahoitusta ollaan leikkaamassa nykytasosta. Jatkossa rahoitus koostuu kolmesta osasta: 14
1. Perusrahoitus 49% opiskelijavuodet lukiokoulutuksessa ja lukioon valmistavassa koulutuksessa aineopinnot (niistä, jotka eivät ole suorittaneet yo-tutkintoa) saavutettavuuskorotus sisältäen syrjäiset kunnat, kielikorotukset korotus valmistavasta koulutuksesta erityisen koulutustehtävän korotus 2. Suoritusrahoitus 47% ylioppilastutkinnot lukion oppimäärä 3. Vaikuttavuusrahoitus 4% jatko-opintoihin sijoittuminen (3 vuoden kuluessa), 3 v keskiarvo lukio-opintojen läpäisyn parantaminen, 3 v keskiarvo opiskelijahyvinvointipalaute 15
Lukiokoulutuksen valtionosuus 2015 Jämsä Suomenkielisten opiskelijoiden lukumäärä 20.9.2014 : 223 Tunnusluku: 100 Jämsänkoski Suomenkielisten opiskelijoiden lukumäärä 20.9.2014 : 43 Tunnusluku: 100 + 0,4*(200-43 ) + 2,1*(60-43 ) = 198,500 PAINOTETTU TUNNUSLUKU: = 115,923 TUNNUSLUVUN MUKAINEN YKSIKKÖHINTA: Tasauskerroin * Keskim. yhinta * Tunnusluku/100*0,9119715 * 6.004,53 euroa * 115,923 /100 = 6.347,89 (223+43)*6347,89 = 1 688 538,74 Ilman pienen lukion lisää summa olisi: 266*5475,96 = 1 456 605 (vrt. Äänekoski) Erotus: 231 933,38 Asukaslukukohtainen rahoitusosuus (OKM) valtionosuusjärjestelmään on 300,13 e / asukas riippumatta siitä, järjestääkö lukiokoulutusta vai ei. Kunnallisen lukiokoulutuksen osuus on em.sta 51,76. Jämsän lukiokoulutuksen toimintakate (toimintamenot-toimintatulot) ta 2015 on 2.081.000 16
Oppilas- ja opiskelijamäärät - Perusopetuksen oppilasmäärä on pienenevä. - Päivitetyn oppilasennusteen (1.10.2014) mukaan perusopetuksessa on kuluvana lukuvuonna 2048 oppilasta. Lukuvuonna 2020-2021 oppilaita arvioidaan olevan 1873. Vähenemä painottuu yläkoululaisiin. - Lukiokoulutuksen osalta opiskelijamäärä on kuluvana lukuvuonna 268 ja ennusteen mukaan lukuvuonna 2020-2021 opiskelijoita on yhteensä 219. 17
1400 1300 2150 2100 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 Yhteensäalakoulut Yhteensäyläkoulut 2050 2000 1950 1900 1850 1800 1750 Peruskoul.yhteensä 18
300 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärän kehitys 250 200 150 100 50 0 19
LUKIOT 13-14 14-15 15-16 16-17 17-18 18-19 Jämsän lukio 1 74 81 90 87 83 80 69 70 69 69 76 70 73 19-20 2 69 71 81 90 87 83 80 69 70 69 69 76 70 3 75 70 74 81 90 87 83 80 69 70 69 69 76 4 3 3 3 3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 221 225 248 261 260 250 232 219 208 208 215 216 220 20-21 21-22 22-23 23-24 24-25 25-26 J:kosken lukio 1 17 6 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 20 15 6 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 27 20 16 6 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 3 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 67 42 23 7 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Lukiot yhteensä 288 267 271 268 260 250 232 219 208 208 215 216 220 20
Opiskelijamääräkehitys Jämsänkosken lukiossa Jämsänkosken lukion opiskelijamäärä on tippunut hyvin nopeasti. Syksyllä 2010 lukio-opinnot aloitti 43 opiskelijaa, vuonna 2011 aloitti 27 opiskelijaa, vuonna 2012 aloitti 21 opiskelijaa, vuonna 2013 aloitti 17 opiskelijaa ja vuonna 2014 enää kuusi opiskelijaa. Tällä hetkellä Jämsänkoskella on 42 opiskelijaa. Lv. 1988-89 (peruskorjaus ja uudisrakentamisen jälkeen) Jämsänkosken lukiossa oli 155 opiskelijaa Lv. 2002-2003 116 opiskelijaa Lv. 2008-2009 (kaupunkien yhdistyminen) 99 opiskelijaa Lv. 2009-2010 97 opiskelijaa Lv. 2010-2011 101 opiskelijaa Lv. 2011-2012 94 opiskelijaa Lv. 2012-2013 92 opiskelijaa Lv. 2013-2014 67 opiskelijaa Lv. 2014-2015 42 opiskelijaa 21
Talousvaikutusten laskentaperusteet Kustannukset laskettu kalenterivuotta kohden Opiskelijamäärä painotettu keskiarvo 2014 todellinen tilanne / ta 2014 määrärahat 2014-2017 kustannusten nousuksi arvioitu 3 % yhteensä 2017-2021 kustannusten nousuksi arvioitu 4 % yhteensä 2017 ja 2021 opetuksen resurssi kolmisarjainen lukio 2017 ja 2021 Sisäinen vuokra; Jokivarren koulun sisäinen vuokra (mukana ei ole muutostöiden vaikutusta), samoin puhtauspalvelut Ateriakustannukset opiskelijamäärän mukaan 22
TODELLINEN TILANNE V. 2014 NYKYRAKENNE V. 2014 (KALENTERIVUOSI, EI LUKUVUOSI) JA KALENTERIVUODEN 2014 TALOUSARVIO JÄMSÄN LUKIO JÄMSÄNKOSKEN LUKIO NÄMÄ YHTEENSÄ OPPILASMÄÄRÄ painotettu ka. 223 52 275 KULUT henkilöstökulut 1 060 080 495 180 1 555 260 huoneiston vuokra 126 249 94 215 220 464 puhtaanapito 87 197 25 152 112 349 ateriat 154 355 38 256 192 611 materiaali&kirjallisuus yms 12 600 6 450 19 050 muut kulut 65 260 29 780 95 040 KULUT YHTEENSÄ 1 505 741 689 033 2 194 774 /OPPILAS 6 752 13 251 7 981 23
ARVIOITU TILANNE 2017 LUKIOT YHDESSÄ VUODEN 2014 TALOUSARVION KUSTANNUSPOHJAAN KUSTANNUSTEN NOUSUKSI ARVIOIDAAN VUODESTA 2014 VUOTEEN 2017 3 %, OPPILASMÄÄRÄ TEHDYSTÄ ENNUSTEESTA JÄMSÄN LUKIO OPPILASMÄÄRÄ painotettu ka. 263 KULUT henkilöstökulut 1 219 391 huoneiston vuokra 208 587 puhtaanapito 67 273 ateriat 189 731 materiaali&kirjallisuus yms 12 978 muut kulut 67 218 KULUT YHTEENSÄ 1 765 179 /OPPILAS 6 712 24
ARVIOITU TILANNE 2021 LUKIOT YHDESSÄ VUODEN 2014 TALOUSARVION KUSTANNUSPOHJAAN KUSTANNUSTEN NOUSUKSI ARVIOIDAAN VUODESTA 2014 VUOTEEN 2021 4 %, OPPILASMÄÄRÄ TEHDYSTÄ ENNUSTEESTA OPPILASMÄÄRÄ JÄMSÄN LUKIO painotettu ka. 213 KULUT henkilöstökulut 1135558 huoneiston vuokra 210 612 puhtaanapito 67 927 ateriat 155 153 materiaali&kirjallisuus yms 13 104 muut kulut 67 870 KULUT YHTEENSÄ 1 650 224 /OPPILAS 7 748 25
Opiskelijamäärän ja opiskelijakohtaisen kustannuksen kehitys 2014 2017 2021 Oppilasmäärä 275 263 213 Oppilaskohtainen kustannus 7981 6712 7748 26
Tilakustannukset PERUSOPETUS Ydinkeskustan koulu Sisäinen vuokra Puhtauspalvelu Jokivarsi 202.000 65 000 Vitikkala 350.000 125.000 Paunu 424.100 139.000 Yhteensä 977.000 330.000 Jämsänkosken taajaman koulu Mäntykallio (ml. Korpi) 572 000 204.000 Kankarisvesi (yläkoulu) 298 000 93.000 Yhteensä 870.000 297.000 Muut 1.847.000 392.000 Kaikki yhteensä 2.784.000 1.019.000 LUKIOKOULUTUS Jämsän lukio 126.000 87.000 Jämsänkosken lukio 94.000 25.000 Yhteensä 220.000 112.000 27
Terveellinen oppimisympäristö ja tilojen tehokas käyttö Ydinkeskustan kouluratkaisut, jossa Jokivarren koulu lakkaa ja Jokivarsi-Vitikkala yhdistyvät ja hyödynnetään Paunun koulua alakoululaisten opetuksessa, merkitsee perusopetuksen tilojen ja tilakustannusten vähentymistä nykyisestä 1.307.000 eurosta 1.038.000 euroon. Oppilasmäärän vähenee ko. kouluissa nykyisestä 140 oppilaalla Jämsän lukion tilavuokriksi tulee nykyisen Jokivarren koulun ylläpitokustannukset 202.500 ja puhtauspalvelukustannukset 65.000 e. Kiinteistön kunnostuksen jälkeen lukio saa terveet ja toimivat tilat. Samalla 1) Jämsän lukiorakennuksen ylläpito- ja puhtauspalvelukustannus jää pois (213.000 e); ylläpidettäväksi jää lukion liikuntahallin kustannukset (elinkaarensa loppuun, noin 10 vuotta) 2) vältytään Jämsän lukion peruskorjauksen (8 meur) tai uudisrakentamisen (6 meur) kustannuksilta Kankarisveden koulukiinteistössä on uudis- peruskorjauksen jälkeen noin 441 oppilasta ja opiskelijaa. Kaupunkien yhdistyessä 392 ja kuluvana lukuvuonna 289. Lukuvuonna 2018-2019 yläkoululaisten määrä jää alle 200 Mäntykallion koulussa peruskorjauksen ja laajennuksen jälkeen (lv.2003-2004) oppilaita oli 540, joista Korven koululla 175. Tällä hetkellä oppilasmäärä on 363, joista Korven koululla 125. Tämän hetkisen ennusteen mukaan alakoululaisten osuus Jämsänkosken taajamassa pysyisi nykytasossa mahdollinen poismuutto esim.irtisanomisten takia voi muuttaa ennustetta 28
Terveellinen oppimisympäristö ja tilojen tehokas käyttö Jämsän sivistyslautakunta ja tekninen lautakunta käsittelevät kokouksissaan 29.1.2015 Kankarisveden koulukiinteistön tilannetta Vanhempainilta järjestetään 28.1.2015 Valmistelussa on opetuksen järjestäminen väistötiloihin Kaupunginvaltuusto on linjannut talousarviossa vuodelle 2015 selvitettäväksi Kankarisveden opetusjärjestelyjen siirtämisen Mäntykallion koulun yhteyteen, aikaisintaan lv. 2016-2017 <- Kankarisveden koulukiinteistö on liian suuri pelkästään yläkoulun tarpeisiin <- Mäntykallion koulukiinteistöä laajentamalla voidaan osoittaa opetustilat Jämsänkosken taajaman perusopetuksen tarpeisiin; lukiota varten ei ole perusteltua lisätä laajennustarvetta <- Kankarisveden koulukiinteistön peruskorjauksen kustannus? <- kiinteistön koko versus tarve 29
Johtopäätelmät talousvaikutuksista ja tila-asioista Nykyisellään lukioissa ei sinällään ole kustannuksissa poikkeamia; pienen yksikön toiminta on opiskelijaa kohden kalliimpaa, mikä on luonnollista Yhdistämisellä voidaan kompensoida opiskelijamäärän vähentymistä ja loiventaa samalla valtion rahoituksen leikkausten vaikutuksia. Mikäli opiskelijamäärä saataisiin pysymään esimerkiksi 250 opiskelijassa v. 2021, opiskelijakohtainen kustannus em. laskentaperusteilla olisi lähellä vuoden 2017 opiskelijakohtaista kustannusta. Pienen lukion lisän poistuminen Jämsän kaupungilta ja tulevat kaikkia koulutuksen järjestäjiä koskevat valtionosuusleikkaukset vievät taloudelliset edellytykset ylläpitää kahta lukiota. Kurssitarjonnan laajuus mahdollistuu yhdessä toimipisteessä helpommin ja palvelee opiskelijan oikeuksien toteutumista 30
Käytännön toimet opetuksen järjestämisessä Kankarisveden koulun väistötilojen tarpeellisuus ja toteutustapa 29.1.2015 sivistyslautakunnassa ja teknisessä lautakunnassa Lv. 2015-2016 alusta ei enää sisäänottoa Jämsänkosken lukioon Kevään 2015 viimeinen jakso Jämsän lukiossa Jämsän ja Jämsänkosken lukiot siirtyvät Jokivarren koulukiinteistöön helmikuun alussa 2016 Syyslukukauden 2015 ja tammikuun 2016 ajan Jämsänkosken kakkoset ja abit kulkevat Kankarisveden mukana Ylioppilaskokeet suoritetaan jo nyt pääosin Jämsän lukion tiloissa Kevään 2016 ajan Jämsänkosken n. 25 opiskelijaa ovat virallisesti Jämsänkosken lukion opiskelijoita (helpottaa mm. ylioppilastutkinnon toimeenpanoa abien osalta) Jämsänkosken lukion toiminta lakkaa virallisesti 31.7.2016 ja loput opiskelijat suorittavat yo-tutkinnon Jämsän lukion nimissä 31
Lukioiden yhdistäminen; mahdollisuus vai uhka Yksi isompi yksikkö antaa paremmat mahdollisuudet yhteistyötä mm. ammattiopiston kanssa (yhdistelmätutkinto) Musiikkiopiston läheisyys lisää lukion vetovoimaa Oma rakennus myös vetovoimatekijä Paunun koulun läheisyys mahdollistaa opettajien yhteiskäyttöä erityisopettaja ja terveydenhoitaja voivat pitää vastaanoton Paunussa Liikuntapaikkojen läheisyys lisää vetovoimaa Rautatieaseman läheisyyttä vaikea arvioida etukäteen, mutta sekin voisi olla vetovoimatekijä Jokivarren tilojen toimivuuden käytännössä näkee vasta kun siellä on toimittu jonkin aikaa Missä vaiheessa rakennukset tulevat elinkaarensa loppuun Pahimmat uhkatekijät tulevat taloudesta ja nuorten ikäluokkien pienenemisestä Uudet opetussuunnitelmat 1.8.2016 alkaen ja sähköinen yo-tutkinto vaiheittain vuosina 2016-2019 tulevat yhdistymisen kannalta hyvään aikaan 32
Lakkauttamisprosessin eteneminen Sivistyslautakunta käsittelee Jämsänkosken lukion lakkauttamista 29.1.2015 Lakkauttaminen tapahtuisi 1.8.2016 alkaen Kaupunginhallitus käsittelee asiaa 9.2.2015 Kaupunginvaltuusto käsittelee asiaa 16.2.2015 33
Kirjallisten mielipiteiden jättäminen - Hallintolain 41 :ssä säädetään vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta: Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta. - Asiaan liittyvät kirjalliset mielipiteet tulee osoittaa Jämsän sivistyslautakunnalle 23.1.2015 klo 12 mennessä osoitteeseen Jämsän kaupunki, sivistyslautakunta, Kenraalintie 12, 42300 Jämsänkoski tai sähköpostitse kirjaamo@jamsa.fi - Kuulemistilaisuudessa käsiteltyyn aineistoon on mahdollista tutustua Jämsän kaupungin verkkosivuilla 16.1.2015 alkaen. Aineisto on myös mahdollista saada 16.1.2015 alkaen Jämsän kaupungin sivistystoimen hallintopalveluista (Kenraalintie 12, 42300 Jämsänkoski). Aineistosta peritään kaupunginhallituksen päätöksen mukainen maksu. - Aineistoon on mahdollista tutustua 16.1.2015 alkaen Jämsän kaupungin pääkirjastossa kirjaston aukioloaikoina. 34