Rahoitusmuutos. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät. Pasi Rentola

Transkriptio

1 Rahoitusmuutos Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät Pasi Rentola

2 - Koulutuksen talous kokonaisuutena - Hallituskaudella päätetyt rahoitustason muutokset - Kehyspäätökset ja rakennepoliittinen ohjelma - Arvioita seurannaisvaikutuksista - Rahoitusjärjestelmien muutokset - Kuntien valtionosuusuudistus - Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen - Lukiokoulutuksen rahoituksen muutos

3 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA (VTA 2014) (sisältää kuntien rahoitusosuutta ) Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 10. Yleissivistävä koulutus ( ) 20. Ammatillinen koulutus 30. Aikuiskoulutus 40. Korkeakouluopetus ja tutkimus ( ) ( ) 70. Opintotuki 80. Taide ja kulttuuri 90. Liikuntatoimi ( ) 91. Nuorisotyö

4 Esi- ja perusopetuksen rahoitus Osana peruspalveluiden rahoitusjärjestelmää - Rahoitus yhteensä 4,2 mrd euroa - josta valtionosuus 1,24 mrd euroa

5

6

7 Hallituskaudella päätetyt säästöt opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalalla Hallitusohjelma ja elokuun 2011 kehyspäätös m Vuoden 2012 kehyspäätös - 39 m Vuoden 2013 kehyspäätös - 12 m Rakennepoliittinen ohjelma m Maaliskuun 2014 kehysriihi Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano Uudet säästöt m Hallinnonalalle kohdennetut säästöt yhteensä noin m

8 Valtiontalouden leikkausten kohdentumisesta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle (m ) euroa kehys 2013 kehys 2014 kehys 2015 kehys 2016 kehys 2017 Lukiokoulutuksen rahoitus 0-15,0-37,0-37,0-37,0 Kustannustason muutos - 61,21-61,21-61,21-61,21-61,21 Kustannustason muutos -30,6-30,6-30,6-30,6 Vapaa sivistystyö -11,5-11,5-21,5-21,5-30,0 Ammatillinen peruskoulutus -5,0-30,3-60,3-64,3-64,3 Oppilaitosrakentamisen avustuksista luopuminen -18,5-22,0 Ammatillinen lisäkoulutus -6,0-10,1-10,1-10,1-10,1 Oppisopimuskoulutus -24,0-31,0-31,0-31,0-31,0

9 Valtiontalouden leikkausten kohdentumisesta opetusja kulttuuriministeriön hallinnonalalle (m ) euroa kehys 2013 kehys 2014 kehys 2015 kehys 2016 kehys 2017 Ammatilliset erikoisoppilaitokset -2,0-5,4-5,4-5,4-5,4 Ammattikorkeakoulut -20,0-31,0-51,0-51,0-51,0 Yliopistot ja tutkimus -58,0-78,0-78,0-78,0-78,0 Kirjastojen valtionavustukset 0,000 0,100 0,100 0,100 0,1 Teatterit ja orkesterit -5,0-5,0-5,0-5,0-5,0 Museot -5,252-5,252-5,252-5,252-5,252 Valtion taidemuseon, liikunnan koulutuskeskusten ja nuorisotyön siirto veikkausvoittovaroista rahoitettavaksi -23,6-23,6-23,6-23,6-23,6

10 Hallituskaudella päätetyt säästöt opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalalla Huhtikuun 2014 kehyspäätöksen keskeisiä päätöksiä; Oppilaitosten perustamiskustannusten erillisistä valtionavustuksista luopuminen - 22 m Yleissivistävän koulutuksen valtionavustusten vähennys - 60 m Ammatillisen koulutuksen valtionavustusten vähennys - 2,6 m Vapaan sivistystyön rahoituksen leikkaus -18,5 m Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja/oppilassuhdetta - 3 m 260 milj. euron säästön toimenpiteitä; Kustannuspohjasta luopuminen Lukiokoulutuksen erityisen tehtävän ja työelämän kehittämistehtävän rahoituksesta luopuminen Lukiokoulutuksen aineopintoihin osallistuminen yo-tutkinnon suoritt. Toisen asteen enimmäisopintoaika kolmeen vuoteen

11 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman vaikutuksia Järjestäjäverkon tiivistäminen Kokonaisvaikutus milj. euroa Säästökeinot yksikköhinnan ja/tai suoritemäärän leikkaus Keskustelussa ollut järjestäjien määrä Kuntien tehtävien vähentämisen vaikutus yhteensä 1 mrd euroa Kunnan peruspalveluiden laskennallinen osuus 25,2 mrd euroa Opetustoimen osuus kuntien toimintamenoista 28 % > Opetustoimen osuus säästöistä 0,23 mrd euroa > Merkitsee laskennallisesti noin 10 % esi- ja perusopetuksen kokonaiskustannuksista

12 Säästötoimenpiteiden vaikutuksia Esi- ja perusopetuksen kustannusrakenteen kehitys ( ) Muutos % Opetus Hallinto Kiinteistöjen ylläpito Muu oppilashuolto Majoitus ja kuljetus

13 Säästötoimenpiteiden vaikutuksia Opetustoimen palvelurakenteen muutospaineita - Palkkaus ja tilakustannusten osuus 80 % Perusopetuksen koulujen määrä Vuosi Koulujen määrä Muutos vuodesta 2002 %

14 Säästötoimenpiteiden vaikutuksia - Koulun keskimääräisen oppilasmäärän kehitys Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä

15 Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Uusi valtionosuusjärjestelmä korvaa kunnan peruspalvelujen valtionosuuden Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen rahoitusta uudistetaan itsenäisenä kokonaisuutena (ammatillinen ja lukio) Uudessa valtionosuuslainsäädännössä määräytymistekijöiden määrä vähenee ja laskentakriteerien päällekkäisyyttä vähennetään Peruspalveluissa 8 kriteeriä, 3 lisäosaa Ei jakoa sektoreihin; opetustoimella ei omaa yksikköhintaa Sairastavuuden painoarvon lisääminen ja ikärakenteen vähentäminen (10 sairautta) Rahoituksen siirto verotulojen tasausjärjestelmään

16 Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

17 Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen - Opetustoimen erityispiirteitä Koulutustausta > kunnan vuotiaiden tutkintoa suorittamattomien osuus Ruotsinkielisyyskorotus 6-15 vuotiaiden kohdalla poistuu > tilalle uusi kaksikielisyyskorotus koko väestön osalta Vieraskielisyyskorotus Kustannustenjaon uudistaminen vuosittaiseksi Kotikuntakorvauskäytännön uudistaminen Kuntakohtaisen porrastuksen poistaminen

18 Uusi järjestelmä Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus Tulojen tasauksen painoarvoa kasvatetaan (kustannusten tasauksen kustannuksella) Nykyjärjestelmässä tasauslisien ja vähennysten summa ~ 0 euroa Tasaukseen siirretään 131 /as. (n. 700 milj. ) valtionosuusprosenttia alentamalla Uudessa järjestelmässä tasauslisät > tasausvähennykset Tasausraja 100 % (nykyjärjestelmässä 91,86 %) Tasaus rajaan saakka % (nykyjärjestelmässä 100 %) Uudessa järjestelmässä vahva kannustavuuden elementti

19 Uusi järjestelmä lisäosat Valtionosuuksien lisäosat, yht. n. 305,7 milj. Syrjäisyys Nykyisen syrjäisyysluvun perusteella Yksi porrastus nykyisen neljän porrastuksen sijaan Saamelaisuus Saamelaisuuteen 3,5 milj. euroa, vastaa nykytasoa Työpaikkaomavaraisuus Uusi kriteeri Positiivinen korrelaatio: Mitä suurempi työpaikkaomavaraisuus, sitä enemmän valtionosuutta

20 Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Hallitusohjelman mukaan Ammatillisen koulutuksen rahoitus uudistetaan tukemaan nykyistä paremmin koko ikäluokan kouluttamista, koulutuksen läpäisyn parantamista ja nopeampaa siirtymistä työelämään. Oppilaitoksia palkitaan koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta. Näyttötutkintokoulutuksen rahoitus järjestetään siten, että rahoitus ei kannusta tarpeettoman valmistavan opetuksen järjestämiseen. Toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjälle

21 Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen (jatkoa) Rahoitusperusteiden ja säätelyjärjestelmän keskinäinen yhteys Rahoitusjärjestelmäuudistuksen yhteys muuhun ohjausjärjestelmän kehittämiseen (Tutke, Oppijan verkkopalvelu, järjestäjäverkko) Perusrahoitus, tuloksiin perustuva rahoitus, vaikuttavuusrahoitus

22 Oppilaitosmuotoinen peruskoulutus Oppis. peruskoulutus Oppis. lisäkoulutus Oppilaitosmuotoinen lisäkoulutus Vaikuttavuusrahoitus x% x% x% x% Työllistyminen, jatko-opinnot x% x%? Opiskelija/työelämäpalaute x% x% x% x% Suorituksiin perustuva rahoitus x% x% x% x% Tutkinnot x% x% x% x% Tutkinnon osat x% x% x% x% -Ilman porrastuksia -erityisopiskelijat, laskennallinen -ilman 2.asteen tutkintoa olevat, laskennallinen Perusrahoitus x% x% x% x% Vakausosio Opiskelijavolyymi, tutkintotavoitteinen x% x% x% x% -Ilman porrastuksia -Erityisopiskelijat Arvonlisävero yksityisille x% x% x% x% Lisäosio Valmentava ja valmistava koulutus x% Erityinen koulutustehtävä erityisopetuksessa x% Majoitus x%

23 Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisesta Kannustavuuden ja vakauden tasapaino Koulutuksen laajuutta kuvaava suorite; Opiskelijavuosi Järjestämismuotojen yhdistäminen ja joustavoittaminen Leikkausten toimeenpano Toiminnalliset tavoitteet; koulutustakuu, oppivelvollisuuden pidentäminen

24 Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen - Ministeriö asettanut työryhmän ajalle Uusi rahoitusjärjestelmä voimaan Rahoituksen tulee perustua ensisijaisesti suorituksiin - Kustannuspohjasta luopuminen - Luovutaan aineopintojen rahoittamisesta yo-tutkinnon suorittaneille - Erityisen tehtävän korotus puolitetaan - Rajataan tutkintoon valmistavan koulutuksen rahoitus enintään kolmeen vuoteen