Detaljplan gällande Bockberget utvidgning 2 i Oravais by och Vörå kommun. Asemakaava koskien Bockberget laajennus 2 Oravaisten kylässä ja Vöyrin kunnassa. Godkänd i: Hyväksytty: Kommunstyrelsen Kunnanhallituksessa Kommunfullmäktige Kunnanvaltuustossa Korsholm Mustasaari 03.06.2013 Skala Mittakaava 1:2000 Kommunens plankod/ Kunnan kaavatunnus: 946-010611A1a
Vöyrin kunnan Oravaisten kylässä sijaitsevan Bockberget laajennus 2 nimisen asemakaavan selostus, joka koskee asemakaavakarttaa mittakaavassa 1: 2000, päivätty 3.6.2013 HN-Consult Oy puh. 06-3223211 Markkinatie 2 www.hn-consult.net 65610 Mustasaari info@hn-consult.net
Sisällysluettelo: 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 2 2. TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 3 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Yleiskuvaus alueesta... 4 3.1.2 Luonnonympäristö ja lähiympäristö... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Palvelut... 5 3.1.5 Virkistys... 5 3.1.6 Liikenne... 5 3.1.7 Erikoistoiminta... 6 3.1.8 Tekninen huolto... 6 3.1.9 Maanomistussuhteet... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 6 3.2.1 Kaava-alueen koskevat kaavat, päätökset ja selvitykset... 6 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 Kaavoituksen tarve... 10 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 11 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 4.3.1 Osalliset... 11 4.3.2 Vireille tulo... 11 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 11 4.3.4 Viranomaisten yhteistyö... 11 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 12 4.4.2 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden seuraukset... 12 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 5.1 Kaavan rakenne... 12 5.1.1 Mitoitus... 12 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 12 5.3.1 Korttelialueet... 13 5.3.2 Muut alueet... 13 5.4 Kaavan vaikutukset... 13 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 13 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 13 5.4.3 Yhteiskuntataloudelliset vaikutukset... 13 5.5 Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset... 14 5.6 Nimi... 14 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 14 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 14
S i v u 1 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaava-alue Asemakaava koskee Bockberget ja Bockbergetin laajennus nimisten asemakaavojen toista laajennusvaihetta Oravaisten kylässä ja Vöyrin kunnassa. Laajennus rajoittuu etelässä 12.2.1991 (559-BA-136) vahvistettuun Bockberget nimiseen asemakaavaan, pohjoisessa 1.7.2004 (559-KV 55) vahvistettuun Tacksamvikenin asemakaavaan ja idässä 19.5.2011 hyväksyttyyn Bockberget laajennus nimiseen asemakaavaan. Asemakaavan laajennus käsittää koko tila Sandgroparna RNo 5:350. Tilan pinta-ala on noin 2,5 ha. Kuva 1. Asemakaava-alueen likimääräinen sijainti. 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee Vöyrin kunnan Oravaisten kylässä, n. 1,5 km luoteeseen Oravaisten kunnanosakeskuksesta. Pohjoisessa kaava-alue rajoittuu Tacksamvikenintiehen. N. 80 160 m kaava-alueesta länteen sijatsee Oravaistenselkä niminen merenlahti. Alue sijaitsee peruskarttalehdellä 1334 08.
S i v u 2 Kuva 2. Asemakaava-alueen laajuus. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaava on saanut nimen Bockberget laajennus 2 niminen asemakaava Vöyrin kunnan Oravaisten kylässä. Asemakaavan laatimisen tavoitteena on luoda uusia asuntotontteja merenläheiseen ympäristöön. Rajoittuessaan ennestään jo asemakaavoitettuihin alueisiin tämä alue muodostaa jo syntyneen asuntoalueen luonnollisen laajennuksen. Asemakaavan laajennuksella halutaan tehostaa alueen maankäyttöä ja tarjota houkuttelevia tontteja kunnan uudisrakentajille. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Asemakaava koostuu asemakaavakartasta kaavamerkintöineen, kaavamääräyksistä sekä kaavaselostuksesta. Kaavaselostuksessa esitetään kaavoitusalueen perustiedot, tavoitteet ja ratkaisujen perusteet. Erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liitteet: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Teksti 2a-2b. Maanomistajien suostumus Teksti 3. Vesi- ja viemärijohtoverkosto Kartta 4. PM työkokouksesta 7.4.2011 Teksti 5. Luontoinventointi Teksti 6. Asemakaavan seurantalomake Lomake ASEMAKAAVAKARTTA 1:2000
S i v u 3 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Toukokuu 2010 Alueen maanomistajat tekivät kaavoitussopimuksen konsultin, HN-Consult Oy:n kanssa. 22.2.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui. 7.3.2011 Kunnanhallitus päätti käynnistää Bockberget nimisen asemakaavan laajennus 2, ja päätti asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkisesti nähtäville. 7.3.2011 Kunnanhallitus hyväksyi maankäyttösopimuksen Bockberget laajennus 2 nimisen asemakaavan laatimiseksi. 7.4.2011 ELY-keskuksella työkokous Vöyrin kunnan ajankohtaisista kaavoitushankkeista. Kaavalaajennuksen lähtöaineistoa sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa esiteltiin. 3.5.2011 Maanomistajat allekirjoittivat kunnan kanssa tehdyn maankäyttösopimuksen. 1.6.2011 Kunnanhallitus ilmoitti kuuluttamalla ko. alueelle käynnistetystä kaavoitushankkeesta ja asetti osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. 1.6 30.6.2011 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä MRL:n 63 mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty yhtään muistutusta. 12.12.2011 353 Kunnanhallitus päätti laitaa kaavaehdotus julkisesti nähtävillä. 20.01.2012- Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 30 päivän 29.02.2012 ajaksi MRL:n 65 ja MRA:n 27 mukaisesti. Pyydettiin asiaa koskevilta viranomaisilta lausunnot. Lausuntoja ei tullut.??.??.2012 Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan.??.??.2012 Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan. 2.2 Asemakaava Asemakaavaehdotus sisältää erillispientalojen korttelialue (AO), lähivirkistysalueet (VL) sekä asemakaavakatualueita. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alue on kokonaan yksityisomistuksessa, mikä tarkoittaa että kaavan toteuttaminen riippuu maanomistajista. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 83 :ssä mainittujen yleisten alueiden toteuttamisesta ja kunnossapidosta vastaavat alueen maanomistajat (MRL 91 ).
S i v u 4 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset Rakennusta ei saa rakentaa asemakaavasta poiketen (rakentamisrajoitus). Muiden ympäristöä muuttavat toimenpiteiden osalta asemakaavaa tulee ottaa huomioon seuraavassa määritellyin tavoin. Asemakaavaalueelle ei saa sijoittaa asemakaavan mukaista maankäyttöä haittaavia toimintoja. Asemakaava-alueelle ei myöskään saa sijoittaa sellaisia toimintoja jotka ovat ristiriidassa haittaavia ympäristöseuraamuksia estävien tai rajoittavien asemakaavamääräysten kanssa. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Yleiskuvaus alueesta Kaava-alue käsittää 2,455 hehtaarin suuruista Strandbyn koillispuolella, tarkemmin sanottuna Bockbergetillä sijaitsevaa aluetta. Alueesta kaakkoon sijaitsee Oravaisten kunnanosakeskus. Liikenne alueelle tulee tapahtumaan suoraan Tacksamvikenintieltä sekä Bergmaninpolulta, joka on Tacksamvikenin sivukatu. Lännessä kaava-alue rajoittuu rantatonteille johtavaan rasitetiehen. 3.1.2 Luonnonympäristö ja lähiympäristö Kaava-alue ja sen lähiympäristö koostuu sekä kiinteän että vapaa-ajan asutuksen rakennusryhmistä, ja lisäksi tavanomaisesta eri-ikäistä puustoa kasvavasta metsätalousmaasta, jonka seassa pienehköjä peltotilkkuja ja niittyjä. Kaava-alue on mäkistä, ja korkeudet merenpinnasta 6 17 m. Avokalliota esiintyy monin paikoin. Kasvillisuutta on niukasti, koska alue on pääosin paljaaksi hakattu v. 2010. Yksittäiset siemenpuiksi jätettyjen mäntyjen lisäksi alue kasvaa rajatuilla osa-alueilla vesakkoa, varvukkoa ja sitten pintakasvillisuutena sammalta ja jäkälää. Natura-2000 alueita tai muita suojelualueita ei esiinny kaava-alueella eikä sen läheisyydessäkään. Kesällä 2011 on kaava-alueelta laadittu luontoinventointi kaavoituksen pohjaksi. Inventoinnin tekijänä oli Nature-Invest/ FM, biologi Ingvar Fagerholm. Luontoinventointi on kaava-asiakirjojen liitteenä.
Sivu 5 Kuva 3. Näkymä kaava-alueen eteläosasta. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alue on täysin rakentamatonta. Alueen pohjois-, itä- ja länsipuolella on jo asemakaavoitettuja pysyvän asutuksen alueita, ja alueen länsipuolella ranta-alueella on vapaa-ajan asutusta, minkä joukossa myös muutama ympärivuotiseen asumiseen käytetty talo. 3.1.4 Palvelut Kaava-alueen sisältä ei löydy palveluja. Vöyrin kunnan Oravaisten kunnanosakeskuksesta löytyy palveluja, kuten elintarvikekauppoja, pankki, posti, kirjasto, terveyskeskuksen toimipiste, kunnantalo kunnanosan kunnallispalveluineen, kukkakauppa, rakennustarvikekauppa, kampaamo, atk-alan kauppa, leipomo ym., kaikki vain n. 1,5 2,0 km päässä kaava-alueesta. 3.1.5 Virkistys Meren läheisyys kohentaa huomattavasti alueen virkistysmahdollisuudet, kesällä kalastus- ja veneretkeilyn muodossa ja talvella pilkkikalastuksen ja moottorikelkkailun muodossa. Kaava-alueelta koilliseen sijaitsevat metsäalueet tarjoavat hyviä virkistysmahdollisuuksia jokamiehenoikeuteen perustuvien sienestys- ja marjastusmahdollisuuksien muodossa. 3.1.6 Liikenne Alueelle tuleva liikenne tulee käyttämään alueen pohjoispuolella kulkevaa Tacksamvikenin kaavatietä, sekä lisäksi alueen itäpuolella rakenteilla olevaa uutta Bergmansstigen nimistä kaavatietä. Sekä autoilijoille että jalankulkijoille ja pyöräilijöille yhteydet kunnanosakeskukseen ovat turvalliset valtatien nro 8 alitse rakennetun alikulkuväylän ansiosta.
S i v u 6 3.1.7 Erikoistoiminta Kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei esiinny teollisuutta, turkistarhausta taikka muutakaan sen kaltaista erikoistoimintaa. 3.1.8 Tekninen huolto Kunnalliset vesi- ja viemärijohdot sivuavat alueen itäreunaa ja kulkevat yhdensuuntaisesti alueen koillisreunan kanssa. Vesi- ja viemärijohtolinjauksen kartta on kaava-asiakirjojen liitteenä. Alueen tonttien liittäminen kunnalliseen johtoverkkoon vaatii varsin vähäisiä toimenpiteitä, ja näistä vastaa kunnan ja maanomistajan välillä tehdyn maankäyttösopimuksen mukaisesti alueen maanomistaja. E m sopimuksen mukaan maanomistaja vastaa omalla kustannuksellaan katujen suunnittelusta ja rakentamisesta samoin kun johtojen ja muiden yleisten rakennelmien mahdollisesta siirtämisestä alueen sisällä. Kunta voi erityisellä kunnallisella päätöksellä ottaa tiealueita haltuun korvauksetta. Maanomistaja vastaa myös kustannuksellaan VAliittymäverkoston suunnittelusta ja rakentamisesta kaikille asemakaavanmukaisille tonteille. VA-suunnitelmista on saatava a o kunnallisen viranhaltijan hyväksynnän. Kunta ottaa vastaanottokatselmuksen jälkeen yleiset rakennelmat ja alueet omistukseensa ja ylläpidettäviksi. Tontinomistajien kanssa tehdään hakemusten perusteella liittymäsopimukset vesipalvelulaitoksen määräysten mukaisesti. 3.1.9 Maanomistussuhteet Asemakaavan laajennuksen kohteena oleva tilan omistus on seuraava: Sandgroparna RNo 5:350 Barbro Löfqvist Lokkikuja 5 A 00200 Helsinki Åsa Raunio Haukkatie 1 10640 Dragsvik 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-alueen koskevat kaavat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Ministeriön valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet astuivat voimaan 1.6.2001. Tavoitteet ovat tarkistetut joiltakin osin. Tarkistetut tavoitteet astuivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin asiansisällön perusteella:
S i v u 7 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö sekä virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Selvitys miten kaava suhtautuu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Kaavoituksessa on otettu huomioon lähiympäristön olemassa oleva rakenne ja kaavoituksella tuetaan olemassa olevia palveluja. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Samalla ajalla yhteiskuntarakenteen tuetaan ja palvelut tulevat yhtenäiseksi ja parantaa elinympäristön laatua. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Asemakaavoituksen yhteydessä pitää edellyttää yhtenäisempää yhdyskuntarakennetta ja esittää sellaisen aikaansaamiseksi tarpeelliset toimenpiteet. Tässä suunniteltu asutus tukee kyläkuva ja infrastruktuuria. Uudisrakentamista ei sijoiteta sellaisille alueille missä on tulvavaaraa. Rakentamisen tihentäminen edistää energiansäästämistä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Asemakaavan laatimisen yhteydessä ei ole laadittu ympäristö- ja kulttuuriperinnöstä selvitystä. Virkistysmahdollisuudet ja edellytykset lähialueella ovat hyvät meren läheisyyden ja kaava-alueen tuntumassa sijaitsevien metsäalueiden ansiosta.
S i v u 8 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Tieverkkoyhteydet kaava-alueelle ovat hyviä, ja kunnanosakeskuksen yhteydet ja saavutettavuus ovat hyviä. Yhteydet Vöyrin kuntakeskukseen ja Vaasan seutukeskukseen ovat myös hyviä. Asemakaavan toteuttamisen myötä liikenne alueelle tulee lisääntymään. Liikennemäärän kasvu on kunnanosakeskuksen tasolla niin vähäistä, ettei lisäselvityksiä tähän suhteen ole tarpeen. Luonto- ja kulttuuriympäristön erityiset aluekokonaisuudet Kulttuuriympäristö- tai rakennusinventointia ei ole tehty koska kaavaalueen lähialueen asutus koostuu vasta 1970-luvusta alkaen rakennetuista vapaa-ajan ja ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetuista asunnoista. Kaavoituksen yhteydessä on kesällä 2011 tehty luontoinventointi alueelta. Maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava hyväksyttiin 29.9.2008 Pohjanmaanliiton maakuntavaltuustosta, ja vahvistettiin 21.12.2010 Ympäristöministeriöstä. Maakuntakaava korvaa kaikki alueella voimassa olevat seutukaavan vaihekaavat. Maakuntakaava sisältää seuraavat asiakokonaisuudet: Maakunnan keskeiset kehittämisen kohdealueet Tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen edellyttämät maankäyttö-varaukset Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt Luonnonvarojen kestävän käytön edellyttämät vesi- ja maaainesvarat Alueiden käytön ekologisen kestävyyden turvaavat suojelu- ja Natura-alueet Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimisen edellyttämät aluevaraukset sekä riittävät virkistysalueet Pohjanmaan maakuntakaavassa löytyy seuraavat kaava-aluetta koskevat aluevaraukset: Merenläheinen kylä at-2 Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kylät, jotka soveltuvat merenläheiseen asumiseen. Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa kylän asemaa tulee vahvistaa sovittamalla yhteen vapaa-ajan ja pysyvän asumisen sekä muun toiminnan tarpeet. Kylä tulee kehittää liikennejärjestelyltään sekä kylä- ja palvelurakenteeltaan toimivaksi kokonaisuudeksi. Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon maankohoamisrannikon erityispiirteet, maisemalliset arvot ja yhdyskuntatekniikan järjestäminen. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille.
S i v u 9 Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue mv Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan matkailun kannalta vetovoimaisia alueita. Suunnittelumääräys: Matkailuun liittyviä toimintoja suunniteltaessa ja kehittäessä tulee ottaa huomioon alueen eritysominaisuudet ja hyödyntää niiden vetovoimaisuutta. Virkistysalueista ja reitistöistä tulee muodostaa yhteistoimintaverkostoja. Matkailua ja virkistystä palveleva rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön. Tämä alue sijaitsee mv-11 sisällä: Alueen historia (taistelutanner ja Kimon ruukki) muodostavat perustan. Lahdenperän mahdollisuudet. Kuva 4. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Yleiskaava Alue sisältyy Oravaisten kunnanvaltuuston 18.6.2008 42 vahvistamaan Oravaisten merenläheisten kylien osayleiskaavaan. Seuraavat osayleiskaavan aluevaraukset kohdistuvat asemakaavan laajennusalueeseen: M maa- ja metsätalousalue sekä RA/AO vapaa-ajan asutuksen alue, jonka voi muuttaa ympärivuotiseksi asuntoalueeksi.
S i v u 10 Kuva 5. Ote vahvistetusta rantaosayleiskaavasta. Asemakaava Alue ei ole aikaisemmin asemakaavoitettu, mutta rajoittuu etelässä Bockbergetin 12.2.1991 vahvistettuun asemakaavaan, idässä Bockbergetin 22.6.2011 vahvistettuun asemakaavan laajennukseen ja pohjoisessa Tacksamvikenin 1.7.2004 vahvistettuun asemakaavaan. Rakennusjärjestys Vöyri-Maksamaan kunnan rakennusjärjestys on tarkistettu ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 29.3.2007. Tätä rakennusjärjestystä noudatetaan siihen asti kunnes uusi Vöyrin kunta on saanut oman rakennusjärjestyksen. Pohjakartta Kaavoituksen pohjaksi on käytetty mittakaavassa 1:2000 laadittua pohjakarttaa, jonka maanmittausinsinööri Pentti Hoppu 25.7.1985 on hyväksynyt asemakaavan pohjakartaksi. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Kaavoituksen tarve Maanomistajat ovat Vöyrin kunnan kanssa käytyjen neuvottelujen seurauksena tehneet aloitteen kaavoituksesta. Asemakaavan laajennuksen laatimisen avulla halutaan tehostaa alueen maankäyttöä mahdollistamalla suurten houkuttelevien merenläheiseen ympäristöön sijoittuvien asuntotonttien tarjontaa.
S i v u 11 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus päätti 7.3.2011 käynnistää Bockbergetin laajennus 2 nimetyn alueen asemakaavoitusta ja asettaa osallistumis- ja arviointiohjelman yleisesti nähtäville. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Maanomistajat Rajanaapurit Hallintoyksiköt o Kunnanvaltuusto o Kunnanhallitus o Tekninen sektori o Rakennus- ja ympäristövalvonta Muut viranomaiset o Eteläpohjanmaan ELY-keskus; vastuualue ympäristö- ja luonnonvarat o Pohjanmaan liitto 4.3.2 Vireille tulo Kunnanhallitus ilmoitti kaavoituspäätöksestä 1.6.2011 julkaisemalla kuulutusilmoitukset paikallisissa päivälehdissä Vasabladet, Pohjalainen ja Ilkka sekä kunnan ilmoitustaululle ja kunnan internet-kotisivulle julkaistuilla kuulutuksilla. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos asetettiin julkisesti nähtäville 1.6 30.6.2011 MRL:n 62 ja MRA:n 30 mukaisesti. Pyydettiin viranomaisilta lausunnot, mutta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei annettu yhtään lausuntoa. 4.3.4 Viranomaisten yhteistyö Työkokous konsultin, Vöyrin kunnan ja ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat- sekä liikenne- ja infrarakenne- vastuualueiden kesken pidettiin Vaasassa 7.4.2011. Kokouksen läsnä: ELY-keskus: Matti Rantala, Seppo Hakala, Kirsti Sundback, John Öst ja Markku Järvelä, Vöyrin kunta: Markku Niskala ja Peter Rex, HN-Consult: Clas-Göran Herrgård, Sven Mattas ja Martina Bäckman. Kokouksessa esiteltiin kaavoituksen pohja-aineistoa sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Keskusteltiin aluevarauksista ja alueen palvelujen saatavuudesta. Ely-keskuksen puolelta todettiin lisäksi, ettei ole tarpeen pitää asemakaavasta erillistä viranomaisneuvottelua, koska asemakaavalaajennus on laajuudeltaan vähäinen ja kaavan laajennus tukee hyvin olemassa olevia rakenteita ja alueen kehittämistä. Pohjanmaan museo ei
S i v u 12 voinut lausunnossaan 20.1.2012 ottaa kantaa asemakaavaehdotukseen, vaan odottivat lisäselvityksiä. HN Consult Ab on lähettänyt lisäselvityksiä Pohjanmaan museoon, ja sen jälkeen 1 marraskuuta 2012 Magdalena Lindroosilta saanut lausunnon että: heidän ehdotuksensa on että kyseinen alue jätetään rakentamatta ja että alueelle voidaan lisätä suojelumerkinnän s. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Yhteenveto kaavoituksen tavoitteista Asemakaavan tavoitteena on parantaa alueen kehittymismahdollisuuksia houkuttelevana maaseudun merenläheisenä asumisympäristönä. Alueen kaavoittamista saa tukea valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista; alue hyödyntää olemassa olevia yhdyskuntarakenteita ja alueen houkuttelevuus antaa kunnalle mahdollisuus saada uusia pysyviä asukkaita, joita maalaiskunnat kovasti tarvitsevat. Kunnallistekniset palvelut on valmiiksi rakennettuna alueelle. Alueen virkistyspalvelujen tarjonta on hyvä merenläheisyyden ansiosta. Alueella on siis hyvät edellytykset kehittyä korkean elämisen ja ympäristön laatua omaavaksi asuinympäristöksi. 4.4.2 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden seuraukset Asemakaavaehdotus on laadittu maanomistajan ja kunnan kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella. Työn alussa on laadittu useita eri luonnoksia alueen asemakaavaksi. Pääasiallinen lähtökohta on kaavoittaa alueelle uusia erillispientalojen tontteja. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Asemakaavaehdotus sisältää kaksi korttelialuetta, jossa on yhteensä 7 erillispientaloille osoitettua tonttia (AO) sekä kaksi pienehköä lähivirkistysaluetta (VL). Lisäksi kaava-alue sisältää katualueita ja ajoyhteys. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan alueenvarauksissa on huomioitu asemakaavoituksen pohjaksi laadittu luontoinventointi. Asemakaavan toteuttaminen ei vaikuta mihinkään erityisiin luonnonarvoihin, koska alue on laajalti muokattu ihmisen toimesta, viimeksi mm. alueella vuonna 2010 tehdyn avohakkuun kautta.
S i v u 13 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet AO, Erillispientalojen korttelialue. Alueelle saadaan rakentaa yhden asunnon käsittäviä asuintaloja. Erillispientalojen korttelialueeksi on varattu 7 tonttia. Rakennusoikeus on kaikille tonteille osoitettu tehokkuus luvuin, tässä e=0,20, joka tarkoittaa että talon kokonaiskerrosala voi olla enintään 20 % tontin pintaalasta. Kortteliin nro 14 saadaan rakentaa 1 ¾ -kerroksisia taloja kellarikerroksin, ja kortteliin nro 13 saadaan rakentaa 1 ½ -kerroksisia taloja ullakkokerroksin. Tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 1,724 ha ja yhteenlaskettu rakennusoikeus on 3448 m 2. 5.3.2 Muut alueet VL, Lähivirkistysalue. Asemakaavassa on varattu kaksi lähivirkistysaluetta yhteispinta-alaltaan 0,73 ha. VL-alueen yli on tieoikeus (ajo) merkitty jakokunnan tontille joka on rannan ja asemakaava-alueen välillä. (Erillinen sopimus maanomistajien välillä). Kadut ja tiet Kaduille ja teille on varattu yhteensä 0,0492 ha. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaava muodostaa olemassa olevan Bockbergetin alueen asutuksen luontevan laajennuksen eikä näin ollen liene pahemmin häiriöksi nykyiselle asutukselle. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luontoinventoinnissa ei löytynyt asemakaava-alueelta metsälain, vesilain tai luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltavia luontotyyppejä. Syy tähän lienee siinä, että ihmisen käsi on jo ehtinyt laajalti muokata alueen oloja. 5.4.3 Yhteiskuntataloudelliset vaikutukset Kunnallistekniikan rakennelmien rakentaminen ja ylläpito (energia- ja vesipalvelut, sekä tie- ja katuverkko) ovat merkittävimmät asemakaavan toteuttamisen aiheuttamista kustannuksista. Asemakaava-alueelle on jo valmiiksi rakennettu johdot, joten asemakaavan toteuttaminen edellyttää vain vähäisiä verkon jatkoja totta kaikki tontit olisi liitettävissä VAverkostoon. Kaava-alueen rajalle on jo valmiit tieyhteydet, joten kaavan toteuttaminen edellyttää enää sisäisten katujen ja ajoyhteyksien raken-
S i v u 14 tamista. Pitkän tähtäimen taloudelle alueen toteuttaminen tarjoaa toivottavasti kunnalle tulopuolella uusia veronmaksajia. 5.5 Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset Kaava-merkinnät on selitetty kohdassa 5.3, Aluevaraukset. Yleismääräykset: 1. Uudisrakennusten tulee julkisivu- ja kattomateriaalien, kattomuodon ja värityksen suhteen kortteleittain rakentaa yhtenäistä rakentamistapaa noudattaen. 2. Kellarikerros tai osa siitä, johon ei sijoiteta kerrosalaan luettavia tiloja, saa rakentaa enintään 90 cm maanpinnan yläpuolelle. 3. Rakentamisessa tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida nykyistä maastoa louhimisen välttämiseksi. 5.6 Nimi Alueen uuden asemakaavakadun nimeksi on ehdotettu Bergmanninkuja. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Tarkoituksena on että kaava hyväksytään lopullisesti kunnanvaltuustossa talvella 2011/2012, tämä ei toteutunut vaan kaava hyväksytään kunnanvaltuustossa syksyllä 2013. Kun asemakaava on saanut lainvoiman maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta. Mustasaaressa 20.10. 2011, 03.06.2013 Clas-Göran Herrgård HN-Consult Oy
Liite 1 Vöyrin kunta, Oravaisten kylä Asemakaavan laatiminen Bockberget - laajennus 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OSA) Mustasaari 22.2.2011/ 20.10.2011 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen dokumentti kaavan laatimisen yhteydessä. Maankäyttö- ja rakennuslaki (63 ) toteaa että kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutus-menettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Tässä dokumentissa esitetään suunnitelma osallistumisja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. KAAVOITUSALUE Kuva 2. Asemakaava-alueen rajoitus. Asemakaava-alue sijaitsee Vöyrin kunnassa ja Oravaisten kylässä, n. 1,5 km luoteeseen kuntaosakeskukselta Oravaisessa. Kaava-alue sijaitsee Taksamlahdentien/ Öjintien eteläpuolella, ja rajoittuu alueille missä on vahvistettuja asemakaavoja, tai alueelle missä asemakaava on tekeillä. N. 80 160 metriä länteen kaava-alueelta sijaitsee Oravaisfjärden. Kuva 1. Asemakaava-alueen sijainti. HN-Consult Oy Markkinatie 2 65610 MUSTASAARI Kaavoitus käsittää koko tila Sandgroparna RNo 5:350. Tilan pinta-ala on 2,455 ha. Alue on rakentamaton. Kaava-alue koostuu hakatulta metsältä, missä esiintyy avokalliota. Alueen korkeussuhteet ovat 6-17 metrin välillä merenpinnalta. Kunnanteknillistä elantoa niin kuin vesi- ja viemärijohto kulkee pohjoisenetelään suuntaan kaava-alueen itäosan ulkopuolella. Kuva 3. Ilmakuva alueelta. puh. 06-322 3211 www.hn-consult.net info@hn-consult.net
ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Asemakaavan laatiminen tavoite alueelle on parantaa alueen maankäyttöä, ja kehittää uudet kehitysmahdollisuudet alueella. Kaavoituksen kautta halutaan luoda uudet asuntotontit vakinaiseen asumiseen meren lähellä. Viehättävät asuintontit hienolla maisemalla merenläheisessä ympäristössä mahdollistetaan uusien asukkaiden muuttaminen kunnalle. Pyritään että asemakaavaehdotuksen tulee sisältää AO-tonttivaraukset, virkistysalue sekä maa- ja metsätalousalue. Maakuntakaavassa löytyy seuraavat varaukset asemakaava-alueella: at-2 Merenläheinen kylä sekä mv-alue matkailun vetovoima-alue. Yleiskaava Kuva 5. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Alue sisältää Oravaisten osayleiskaavassa merenläheisille kylille, joka on vahvistettu Oravaisten kunnanvaltuustossa 18.6.2008. Osayleiskaavan mukaan löytyvät seuraavat aluevaraukset kaava-alueella: M- maa- ja metsätalousalue sekä RA/AO Loma-asuntoalue, joka voidaan muuttaa pysyvään asutukseen. Kuva 4. Kaava-alue, katsottu Taksamlahdentieltä KAAVOITUSTILANNE Kaavoitus Maakuntakaava Maakuntakaava Pohjanmaalle hyväksyttiin 21.12.2010 Ympäristöministeriöstä. Maakuntakaava korvaa kaikki alueella voimassa olevat seutukaavan vaihekaavat. Vaihe 1: Virkistys ja luonnonsuojelu, vahvistettu 30.7.1981. Vaihe 2: Asutusrakenne, vahvistettu 26.9.1986 ja 15.6.1990. Vaihe 3: Luonnonvarat ja liikenne, vahvistettu 11.4.1995. Kuva 6. Ote vahvistetusta osayleiskaavasta. Asemakaava Alue ei ole asemakaavoitettua aikaisemmin, mutta rajoittuu alueille missä löytyy vahvistetut asemakaavat; etelään Bockbergetin asema-
kaavalle vahvistettu 12.2.1991, ja pohjoiseen Tacksamvikenin asemakaavalle vahvistettu 1.7.2004. Sen lisäksi alue rajoittuu itään alueelle missä asemakaava on tekeillä Bockbergetin asemakaavan laajennus. Suojelualueet Alueella ei löydy vahvistettuja suojelukaavoja. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet astuvat voimaan 26.11.2001. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Päätökset Asemakaavan laatiminen tapahtuu maanomistajien aloitteesta. Maanomistajien edustaja on tehnyt konsulttisopimus kaavoittajan HN- Consult Oy:n kanssa toukokuussa 2010. Kaavoitustyö aloitettiin talvella 2011. KAAVOITUKSEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavoituksen aikana kaavan sisältämät aluevarauksien ja toimintojen välittömät ja välilliset seuraukset arvostellaan koskien muun muassa Rakennettu ympäristö oleva loma-asutus liikennejärjestelyt teknillinen elanto Luonto ja luonnonsuojaus maisema luonnon moninaisuus vesistöt, ilma ja ilmasto Talous työpaikat ja elinkeinotoiminta kunnallinen talous Terveys ja turvallisuus liikenneturvallisuus ihmisten olosuhteet ja terveys ympäristönsuojelu ja ympäristönhaitat Väestö ja yhteiskunnalliset olosuhteet yhteiskunnallinen ympäristö asukasluku Yhteistoiminnan järjestelyt ja asemakaavoituksen vaiheet Asianosaiset Asianosaiset ovat muun muassa seuraavat: Maanomistajat Rajanaapurit Hallintoyksiköt kunnanvaltuusto kunnanhallitus teknillinen jaosto rakennus- ja ympäristövalvonta Muut viranomaiset Etelä- Pohjanmaan elinkeinoliikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan liitto