Uusi, moderni päiväkotirakennus mahdollistaa uuden varhaiskasvatuslain mukaisen toiminnan

1 (9) 22.9.9.2016 1 Nikkilän sydämen päiväkoti- hankkeen pedagoginen suunnitelma Lähteet: Varhaiskasvatuslaki (19.1.1973/36) (8.5.2015/580) ( 29.1.2016/108) ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (luonnos) (OPH, 15.8.2016). Kenttäkyselyt Sipoon kunnan päiväkodeilta. 2 Miksi tarvitaan Nikkilän sydämen päiväkoti? Uusi, moderni päiväkotirakennus mahdollistaa uuden varhaiskasvatuslain mukaisen toiminnan - monipuolinen liikkuminen, musiikki, kuvataide, kädentaidot, tieto- ja viestintäteknologia, yhteisöllinen oppiminen - esteettömyys, ergonomia, tilojen valaistus, sisäilman laatu - lasten ja huoltajien osallistaminen toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin, yhteiset tapahtumat ja tilaisuudet verkostoitumiselle - monialainen yhteistyö ja puitteet kokoontumisille (fyysinen kohtaaminen ja nettiyhteydet) 8-ryhmäinen päiväkotiyksikkö esim. - kollegiaalinen tuki - pedagoginen toiminta voidaan toteuttaa myös osaamisvahvuuksien mukaan - sisäiset henkilökunnan joustavat toimintatavat ja vähäisempi määrä ulkopuolisia sijaisia - oma päiväkodinjohtaja Uusi päiväkotirakennus mahdollistaa uudet tilat huonokuntoisten ja huonosti uuteen varhaiskasvatustoimintaan soveltuvien päiväkotitilojen tilalle - uusia tiloja saadaan mahdollisesti Lillbondenin, Huvikummun, Solåkerin ja Ratatuvan ryhmille Uusi investointi tuottaa taloudellista säästöä kunnalle - laskelmat säätöistä tehty - säästöä energiankulutuksessa, kunnossapito- ja remonttikuluissa, ravitsemus ja laitoshuollon kuluissa, välineistö- ja materiaalikuluissa, pihanhoitokuluissa, henkilöstökuluissa ja ajankäytössä siirtymisten vähentyessä 3 Projektin tehtävä ja tausta Tehtävänä on Nikkilän Sydämen päiväkodin toteuttaminen. Tehtävänä on sijoittaa Nikkilän Sydämen kampusalueelle 8-ryhmäinen päiväkoti siten, että se palvelee varhaiskasvatuksen toiminnan järjestämistä pedagogisesta ja tilojen käytön näkökulmista tarkoituksenmukaisesti. Keskeinen sijainti mahdollistaa palvelut kävelyetäisyydellä Sijoittuminen yhtenäiskoulun lähettyville antaa lapsille mahdollisuuden yhtenäiselle oppimispolulle ja tutustumisen oppimisympäristöön vähitellen reviiriä kasvattamalla Kaksikielinen toimintayksikkö mahdollistaa kieliryhmien tasa-arvoisen huomioimisen

2 (9) Kaksikielisessä päiväkodissa on hyvä olla parillinen määrä ryhmiä toimivien sisäisten järjestelyjen vuoksi 8-ryhmäinen päiväkoti on optimikokoinen yhden esimiehen johdettavaksi uuden Varhaiskasvatuslain ja Varhaiskasvatussuunnitelman mukaan ja toiminnan synergiaetujen hyödyntämiseksi Ei päiväkotitoimintaan suunniteltujen ja elinkaaren päähän tulleiden korjausta tarvitsevien rakennusten tilalle tarvitaan 6 ryhmää ja puskuriksi ja kasvulle jää tällöin 2 ryhmää. (Mahdollisia siirtyjiä ovat Solåker 1 ryhmä, Lillbonden 2 ryhmää, Huvikummusta 2 ryhmää, Ratatuvalta Avoimen varhaiskasvatuksen 1 ryhmä). Luopuminen kyseisistä tiloista tapahtuu asteittain tilojen kunnon ja varhaiskasvatuksen kokonastilanteen mukaan. Asiakkaiden tasa-arvoisempi ja tasalaatuisempi palvelu mahdollistuu isoissa toimintayksiköissä Yhteisöllisyyden vahvuudet ja ihmisten osaaminen saadaan paremmin käyttöön isommissa yksiköissä Avoimen varhaiskasvatuksen leikki- ja kerhotoiminnan lisäksi iltakäytön mahdollisuus lisää kyläyhteisöllisyyden vahvistamista ja yhteistyötä ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Projektin tarve ja tausta: 1) Tarvitaan tilat, jotka on suunniteltu varhaiskasvatukselle ja täyttävät Varhaiskasvatuslain ja uuden Varhaiskasvatussuunnitelman vaatimukset; tarveosa-alueina pedagogiikka, johtajuus, oppimisympäristö, toimintakulttuuri (sis. oppiva yhteisö, leikki ja vuorovaikutus, tasa-arvo, osallisuus, yhdenvertaisuus, kulttuurinen moninaisuus, hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa), työtavat, yhteistyö. 2) Tarvitaan uudet tilat, koska osasta vanhoja yksiköitä on jo luovuttu ja kasvullekin on varattava kapasiteettia. 3) Tarvitaan uudet tilat, koska elinkaaren lopussa olevien päiväkotien tilalle tarvitaan terveitä rakennuksia, joissa ei mm. sisäilmaongelmaa. Useat kiinteistöt ovat elinkaaren lopussa ja lisäksi huonosti varhaiskasvatuksen nykypedagogiikan toteuttamiseen soveltuvia. 4) Lisäksi tarvitaan puskuritilat kentällä tapahtuvia muutoksia varten Talousarviossa 2016 hanke on määritelty seuraavasti: Nikkilässä on paljon päiväkoteja pienellä alueella (12 kpl), monet niistä vain yhden tai puolentoista ryhmän suuruisia. Lisäksi monet rakennuksista ovat huonokuntoisia ja vanhoja sekä ei päiväkotitoimintaa varten rakennettuja kiinteistöjä. Uudella suuremmalla päiväkodilla saadaan säästöjä niin toiminnasta kuin tilankäytön tehokkuudesta ja ylläpitokustannuksista. Ylläpitokustannuksiin vaikuttavat mm. tehokkaampi energiankäyttö ja yksi yhtenäinen piha-alue. Lisäksi huonokuntoiset rakennusten vaatimat peruskunnostus-ja korjausmenot jäävät pois. 4 Projektin tavoitteet 1. Tilat ovat toiminnan ja pedagogiikan sekä tilojen laajuuden ja niiden aiheuttamien kustannusten osalta tarkoituksenmukaisia ja tasapainossa. 2. Huomio kiinnitetään toiminnan tarkoituksenmukaisuuteen, viihtyvyyteen ja lapsen mittakaavaan kuin tilatehokkuuteen siten, että saavutetaan optimi. 3. Tilojen ratkaisuissa tulee käyttää joustavia, helposti muunneltavia (mm. rakenteellisia väliseiniä siirtämällä) ja mukautuvia ratkaisuja. 4. Toiminnan kannalta tehokkaat ja tiimityöskentelyn mahdollistavat tilat.

3 (9) Tavoitteet tulevasta Varhaiskasvatussuunnitelmasta (Varhaiskasvatukssuunnitelman perusteet 15.8.2016, luonnos;vasu 2017, OPH) Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on: 1. edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä ja hyvinvointia; 2. tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista; 3. toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset; 4. varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö; 5. turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä; 6. antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasaarvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa; 7. tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä; 8. kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; 9. varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin; 10. toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä (s.9) Varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava asianmukaisia ja niissä on huomioitava esteettömyys. s.10 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa pedagogiikka perustuu määriteltyyn arvoperustaan, käsitykseen lapsesta, lapsuudesta sekä oppimisesta. Pedagogiikalla tarkoitetaan monitieteiseen, erityisesti kasvatus- ja varhaiskasvatustieteelliseen tietoon perustuvaa, ammatillisesti johdettua ja ammattihenkilöstön toteuttamaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa lasten hyvinvoinnin ja oppimisen toteutumiseksi. Se näkyy varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa, oppimisympäristöissä sekä kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudessa. Pedagogiikan painottuminen varhaiskasvatuksen kokonaisuudessa edellyttää pedagogista asiantuntemusta sekä sitä, että henkilöstöllä on yhteinen ymmärrys siitä, miten lasten oppimista ja hyvinvointia voidaan parhaalla tavalla edistää. s.14 Itsestä huolehtiminen, terveyteen ja turvallisuuteen sekä arjen teknologian hallintaan liittyvät taidot ovat kaikille tärkeitä. Kyse on yksilön hyvinvoinnista sekä kestävään elämäntapaan sitoutumisesta. Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin liittyviä taitoja sekä ohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja. Varhaiskasvatuksessa tuetaan lasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen. s.17

4 (9) Lapsilla tulee olla mahdollisuus lepoon, monipuoliseen ravintoon sekä leikkiin ja fyysiseen aktiivisuuteen sisällä ja ulkona. Henkilöstö huolehtii, että päivärytmi on lasten tarpeille sopiva. Lapsille opetetaan turvataitoja. Lapsia ohjataan toimimaan turvallisesti varhaiskasvatuksen ympäristössä sekä lähiluonnossa ja liikenteessä s.17 Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja varhaiskasvatusta johtavien henkilöiden tehtävänä on luoda edellytykset toimintakulttuurin kehittämiselle ja arvioinnille varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa ja yksiköissä s.20 Varhaiskasvatuksessa kaikkien toimintatapojen tulee tukea lapsen kehitystä ja oppimista ja ne tulee pystyä pedagogisesti perustelemaan s.20 Toimintakulttuuri vaikuttaa varhaiskasvatuksen laatuun. Sillä on keskeinen merkitys varhaiskasvatuksen toteuttamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Kasvatus- ja opetustyön tavoitteita tukevan toimintakulttuurin avulla luodaan suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle. s.20 Johtaminen on yksi toimintakulttuuriin keskeisesti vaikuttava tekijä. Jokaisen lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen on lähtökohta varhaiskasvatuksen johtamisessa. Toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää pedagogiikan johtamista. Pedagogiikan johtaminen on varhaiskasvatuksen kokonaisuuden tavoitteellista ja suunnitelmallista johtamista, arviointia ja kehittämistä. Se sisältää kaikki ne toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset henkilöstön hyville työolosuhteille, ammatillisen osaamisen ja koulutuksen hyödyntämiselle ja kehittämiselle sekä pedagogiselle toiminnalle (luku 4.1). s.20 Johtaja mahdollistaa osallistavan toimintakulttuurin syntymisen luomalla rakenteita ammatilliseen keskusteluun. Lisäksi johtaja osallistaa työyhteisöä säännöllisesti keskustelemaan, kehittämään ja innovoimaan yhteistä toimintakulttuuria ja toimintaa. Johtaja kehittää yhteisöä oppivaksi yhteisöksi, jossa osaamista jaetaan. Päämääränä on, että yhteinen toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet näkyvät käytännöissä. Johtaja vastaa siitä, että yhteisiä työkäytäntöjä havainnoidaan ja arvioidaan säännöllisesti. Lapset ja huoltajat ovat mukana toimintakulttuurin kehittämisessä ja arvioinnissa. s.21 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt (VASU perusteet luku 3.2) Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta. Oppimisympäristö -käsite sisältää varhaiskasvatuksessa muun muassa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön. Oppimisympäristöjä kehitetään siten, että varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa ja että, ne tukevat lasten terveen itsetunnon sekä sosiaalisten ja oppimisen taitojen kehittymistä. Ergonomia, ekologisuus, viihtyisyys ja esteettömyys sekä tilojen valaistus, sisäilman laatu ja siisteys otetaan huomioon oppimisympäristöjä rakennettaessa ja kehitettäessä.

5 (9) Oppimisympäristöjä suunnitellaan ja rakennetaan yhdessä lasten kanssa. Niiden tulee tukea lasten luontaista uteliaisuutta ja oppimisen halua sekä tarjota mahdollisuuksia leikkiin, fyysiseen aktiivisuuteen, tutkimiseen sekä taiteelliseen ilmaisuun ja kokemiseen. Lapsilla tulee olla mahdollisuus tutkia maailmaa kaikilla aisteillaan ja koko kehollaan. Oppimisympäristöt tarjoavat lapsille vaihtoehtoja mieluisaan tekemiseen, monipuoliseen ja vauhdikkaaseen liikkumiseen, leikkeihin ja peleihin että rauhalliseen oleiluun. Lasten ideat, leikit ja tekemät työt näkyvät oppimisympäristöissä. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä toimitaan joustavasti erikokoisissa ryhmissä, joissa jokaisella yhteisön jäsenellä on mahdollisuus osallistua toimintaan ja vuorovaikutukseen. Toiminta pienemmissä ryhmissä edistää lasten ja henkilöstön keskittymistä sekä lapsilähtöistä toimintaa. Oppimisympäristöissä voidaan toteuttaa monenlaista pedagogista toimintaa ja ne muuntuvat tarpeen mukaan. Henkilöstön tulee ottaa huomioon lasten kiinnostuksen kohteet, yksilölliset taidot ja tarpeet sekä luvussa 4 kuvatut varhaiskasvatuksen toteuttamisen periaatteet. Yhteisesti sovitut säännöt ja toimintatavat auttavat luomaan ilmapiiriltään turvallisen, muita kunnioittavan ja yhteisvastuullisen oppimisympäristön. s.23 Luonto sekä pihat, leikkipuistot ja muut rakennetut ympäristöt ovat myös varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjä. Ne tarjoavat kokemuksia, materiaaleja ja monipuolisia mahdollisuuksia leikkiin ja tutkimiseen. Niitä hyödynnetään liikunta- ja luontoelämysten ja oppimisen paikkoina. s.24 Yhteistyö 1. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on tärkeä merkitys varhaiskasvatuksessa. Yhteistyön tavoitteena on huoltajien ja henkilöstön sitoutuminen lapsen terveen ja turvallisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämiseen. Luottamuksen rakentaminen sekä tasa-arvoinen vuorovaikutus ja keskinäinen kunnioitus tukevat kasvatusyhteistyötä 2. Monialainen yhteistyö Monialaisen yhteistyön tavoitteena on varmistaa varhaiskasvatuksen toteuttaminen toimintayksiköissä lasten tarpeita vastaavasti. Varhaiskasvatuslain mukaan kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava monialaisessa yhteistyössä ja luotava tarvittavat yhteistyörakenteet. Varhaiskasvatuksessa tehdään yhteistyötä neuvolan ammattilaisten, muiden terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden toimijoiden kesken. Yhteistyön merkitys korostuu, kun jollain näistä tahoista herää huoli lapsen kehityksestä tai hyvinvoinnista tai kun lapsen tukea suunnitellaan ja järjestetään. Neuvolaterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten (18 kk ja 4 v) yhteydessä voidaan pyytää varhaiskasvatuksen henkilöstön arvio lapsen kehityksestä, oppimisesta ja hyvinvoinnista sekä toimimisesta varhaiskasvatuksen lapsiryhmässä huoltajan kirjallisella suostumuksella. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan antama arvio on tärkeä osa lapsen kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin arviointia sekä tuen tarpeiden varhaista tunnistamista monialaisessa yhteistyössä. Varhaiskasvatuksessa yhteistyötä tehdään myös opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista vastaavien tahojen kanssa. Yhteistyö kunnan varhaiskasvatuksen ja sen alueella toimivien yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tuottajien välillä on tärkeää. Muita varhaiskasvatuksen yhteistyötahoja ovat esimerkiksi järjestöt, seurakunnat, ja ravitsemus- ja siivouspalvelut. s.25

6 (9) VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGISEN TOIMINNAN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN s.26 Varhaiskasvatuksen pedagoginen viitekehys (s. 26 / 4.1) Varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa ja sen toteuttamista kuvaa kokonaisvaltaisuus ja sen tavoitteena on edistää lasten hyvinvointia ja oppimista (kuvio 1). Varhaiskasvatus muodostuu lasten oma-aloitteisen toiminnan sekä henkilöstön suunnitteleman toiminnan luontevasta vuorottelusta. Varhaiskasvatuksen pedagoginen toiminta läpäisee kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuuden. Arvoperusta (luku 2.4), oppimiskäsitys (luku 2.5), niitä tukeva toimintakulttuuri (luku 3) sekä monipuoliset oppimisympäristöt (luku 3.2) ja työtavat (luku 4.3) luovat tavoitteellisen toiminnan perustan. Lasten mielenkiinnon kohteet sekä heidän kasvuympäristöönsä liittyvät merkitykselliset asiat ovat toiminnan suunnittelun lähtökohtana. Toisena lähtökohtana ovat luvussa 4.5 kuvatut oppimisen alueet. Oppimisen alueet ovat varhaiskasvatuksen toiminnan yhteisiä tavoitteita. Niiden lisäksi kaikessa toiminnassa otetaan huomioon laaja-alaisen osaamisen tavoitteet (luku 2.7). Laadukkaan pedagogisen toiminnan edellytyksenä on suunnitelmallinen dokumentointi, arviointi ja kehittäminen (luvut 4.2 ja 7). Pedagoginen dokumentointi (s. 27 / 4.2) Varhaiskasvatuksessa pedagoginen dokumentointi on toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin perusta. Pedagogisella dokumentoinnilla tarkoitetaan jatkuvaa havainnointia ja tilannekohtaista tulkintaa sekä ymmärrystä pedagogisesta toiminnasta. Lasten ja henkilöstön tuottamat materiaalit ja keskustelut sekä erilaiset muistiinpanot ovat osa dokumentointia. Dokumentointi ei ole vain lopputulos vaan tapa työskennellä yhdessä lasten kanssa. Se tekee pedagogista työtä näkyväksi ja auttaa arvioimaan toimintaa yhdessä henkilöstön, lasten ja huoltajien kanssa.

7 (9) Monipuoliset työtavat (s. 27 /4.3) Varhaiskasvatukselle asetetut tehtävät ja tavoitteet sekä lasten ikä, tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet ohjaavat työtapojen valintaa. Toiminnalliset sekä luovuutta ja osallisuutta edistävät työtavat ovat lapsille luontevia oppimisen tapoja. Tällaisia työtapoja ovat esimerkiksi lasten omaehtoinen ja ohjattu leikki, tutkiminen, liikkuminen sekä taiteellinen ilmaisu ja kokeminen. Monipuoliset työtavat ovat sekä oppimisen väline että opettelun kohde. Tämän vuoksi on tärkeää, että henkilöstö ohjaa lapsia kokeilemaan ja käyttämään erilaisia työtapoja erikokoisissa ryhmissä sekä itsenäisesti. Työskenneltäessä lapsia rohkaistaan kyselemään ja ihmettelemään sekä päättelemään ja ratkaisemaan ongelmia yhdessä. Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä (s.28 / 4.4) Varhaiskasvatuksen tehtävä on tarjota lapsille mahdollisuuksia erilaisiin leikkeihin. Leikki on keskeinen lapsen kehitystä ja oppimista ja hyvinvointia edistävä toimintatapa. Sen kautta lapsi oppii, mutta lapselle itselleen leikki ei ole tietoisesti oppimisen väline vaan tapa olla ja elää sekä hahmottaa maailmaa. Kokemukset, jotka herättävät lapsissa tunteita, uteliaisuutta ja kiinnostusta, virittävät leikkiin. Lapselle leikin merkitys syntyy leikistä itsestään. Leikki tuottaa lapsille iloa ja mielihyvää. Leikkiessään lapset ovat aktiivisia toimijoita; he jäsentävät ja tutkivat ympäröivää maailmaa, luovat sosiaalisia suhteita sekä muodostavat merkityksiä kokemuksistaan. Leikissä lapset rakentavat käsitystä itsestään ja muista ihmisistä. Leikkiessään lapset sekä jäljittelevät että luovat uutta ja muuntavat näkemäänsä. Silloin he myös mallintavat ja testaavat haaveitaan, toiveitaan, jotka voivat muodostua todeksi. Leikissä lapsella on mahdollisuus vahvistaa sosiaalisia taitojaan sekä oppia havainnoimaan yhteisön sääntöjä. Ryhmässä leikkiessään lapset oppivat säätelemään tunteitaan, tahtomistaan sekä huomioimaan toisten ihmisten näkökulmia. Yhteisöllisyys kasvaa leikin kautta ja vahvistaa myönteistä tunneilmastoa. Leikissä on turvallista kokeilla, yrittää ja erehtyä. Mielikuvitus mahdollistaa sen, että leikissä lapset voivat kokeilla erilaisia rooleja ja ideoita, joita he muuten eivät voisi toteuttaa. Leikkiessään lapset voivat turvallisesti käsitellä itselleen vaikeita kokemuksia. Leikissä yhdistyvät keskeiset oppimista edistävät elementit: innostus, yhdessä tekeminen ja omien taitojen haastaminen. Leikki kehittyy ja saa eri muotoja leikkikokemusten karttuessa. Vuorovaikutus henkilöstön ja lasten välillä luo perustan ajattelun ja kielen kehitykselle sekä kehittyville leikkitaidoille. Leikki on varhaiskasvatuksen keskeinen työtapa. Pedagogisessa toiminnassa voidaan yhdistää esimerkiksi draamaa, improvisaatiota tai satuja leikin juonen kehittelyssä ja leikkimaailmojen rakentamisessa. Henkilöstön tulee tiedostaa keskittyneen tutkimisen, spontaanin luovan ilmaisun sekä vauhdikkaiden liikunta- ja peuhausleikkien merkitys lasten hyvinvoinnille ja oppimiselle. Eri tilanteita voi rikastaa leikinomaisuudella. Lorut, sanaleikit, laulut ja yhteinen hassuttelu vahvistavat myönteistä ilmapiiriä, mikä tukee oppimista ja hyvinvointia. Henkilöstön tehtävä on turvata leikin edellytykset, ohjata leikkiä sopivalla tavalla ja huolehtia siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus olla osallisena yhteisissä leikeissä omien taitojensa ja valmiuksiensa mukaisesti. Pitkäkestoinen mielihyvää tuottava leikki tarvitsee aikaa, rauhaa ja tilaa sekä sopivia ja lasten saatavilla olevia leikkivälineitä ja materiaaleja. Oppimisympäristöjen tulee joustaa lasten leikkien mukaan, sillä ne eivät välttämättä pysy paikallaan niille nimetyissä tiloissa. Kulttuurisen moninaisuuden tulee näkyä oppimisympäristöissä, jotta lapset kieli- ja kulttuuritaustastaan riippumatta löytävät itselleen merkityksellisiä välineitä ja leikki-ideoita. Leikin havainnointi avaa henkilöstön ymmärrystä lasten ajattelusta ja kiinnostuksen kohteista sekä heidän tunteistaan ja kokemuksistaan. Havaintoja käytetään leikin ja muun toiminnan suunnittelussa ja ohjaamisessa. Henkilöstöltä edellytetään herkkyyttä ja ammattitaitoa sekä sukupuolisensitiivisyyttä havaita lasten

8 (9) leikkialoitteita ja vastata niihin sopivalla tavalla. Lasten kulttuurin ja lapsille suunnatun median tunteminen auttaa henkilöstöä ymmärtämään lasten leikkejä. Henkilöstön osallistuminen leikkiin on tärkeää. Henkilöstön fyysinen ja psyykkinen läsnäolo tukee lasten välistä ystävyyttä ja ehkäisee ristiriitatilanteiden syntymistä. Leikillisessä oppimisympäristössä myös aikuinen on oppija. Henkilöstö jakaa lasten leikki-ideoita huoltajien kanssa. Tällä tavoin voidaan edistää leikkien jatkumista kotona tai varhaiskasvatuksessa. Oppimisen alueet (s. 29 / 4.5) Kielten rikas maailma s. 29: Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten kielellisten taitojen ja valmiuksien, kielitietoisuuden ja kielellisten identiteettien kehittymistä. Varhaiskasvatuksessa vahvistetaan lasten kiinnostusta ja uteliaisuutta kieliin, teksteihin ja kulttuureihin. Kielen kehityksen tukeminen kytkeytyy lapsen monilukutaidon kehittymiseen (luku 2.7). Lisäksi se on yhteydessä lasten kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvään laaja-alaiseen osaamiseen. Ilmaisun monet muodot s. 31 Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten musiikillista, kuvallista sekä sanallista ja kehollista ilmaisun kehittymistä. Ilmaisun eri muodot tarjoavat lapsille keinoja hahmottaa maailmaa heitä puhuttelevalla ja innostavalla tavalla. Eri ilmaisun muodot ovat lasten tapoja saada omia tunteitaan ja ajatuksiaan näkyviksi ja kuuluviksi. Ne avaavat lapsille mahdollisuuksia kuvitella, kokea sekä luoda merkityksiä ympäröivästä maailmasta. Ilmaisu, samoin kuin leikki, vahvistavat mielikuvitusta ja luovuutta Minä ja meidän yhteisömme s. 32 Lasten elinpiiri laajenee heidän aloittaessaan varhaiskasvatuksen kodin ulkopuolella. Kodin perinteiden, toimintamallien, arvojen ja katsomusten lisäksi lapset kohtaavat toisenlaisia tapoja ajatella ja toimia. Varhaiskasvatuksessa havainnoidaan lähiyhteisön monimuotoisuutta ja harjoitellaan siinä toimimista. Sosiaalisten taitojen oppiminen on edellytys yhteisössä toimimiselle. Varhaiskasvatuksessa pohditaan myös lapsia askarruttavia eettisiä kysymyksiä sekä tarkastellaan lapsiryhmässä läsnä olevia erilaisia katsomuksia ja niihin liittyviä tapoja. Lasten perheiden ja lähiyhteisön historiaa hyödynnetään menneeseen aikaan tutustumisessa. Lasten kanssa pohditaan myös tulevaisuutta. Lasten osallisuutta vahvistetaan muun muassa mediakasvatuksen avulla. Tutkin ja toimin ympäristössäni s. 33-34 Varhaiskasvatuksen tehtävä on antaa lapsille valmiuksia havainnoida, jäsentää ja ymmärtää ympäristöään. Lapsia ohjataan tutkimaan ja toimimaan luonnossa ja rakennetussa ympäristössä. Varhaiskasvatus tukee lasten matemaattisen ajattelun kehittymistä sekä vahvistaa myönteistä suhtautumista matematiikkaan. Varhaiskasvatukseen sisältyy myös ympäristö- ja teknologiakasvatusta. Oppimisympäristöihin liittyvät omakohtaiset havainnot, myönteiset kokemukset ja elämykset auttavat lapsia ymmärtämään syy- ja seuraussuhteita sekä kehittymään ajattelijoina ja oppijoina. Lasten kehittyvä taito nimetä asioita sekä käyttää erilaisia käsitteitä edistää monilukutaitoa. Ympäristökasvatuksen tavoitteena on vahvistaa lasten luontosuhdetta sekä ohjata heitä kohti kestävää elämäntapaa. Ympäristökasvatus sisältää kolme, keskenään tasavahvaa ja tärkeää ulottuvuutta: oppiminen ympäristössä, oppiminen ympäristöstä sekä toimiminen ympäristön puolesta. Lähiluonto on sekä oppimisen kohde että oppimisympäristö.

9 (9) Teknologiakasvatuksen tavoitteena on kannustaa lapsia tutustumaan tutkivaan ja kokeilevaan työtapaan. Lapsia ohjataan myös havainnoimaan ympäristön teknologiaa ja keksimään omia luovia ratkaisuja. Lapsia rohkaistaan tekemään kysymyksiä ja etsimään niihin yhdessä selityksiä. Lapsia ohjataan tekemään päätelmiä ja keksimään uusia innovaatioita. Kasvan, liikun ja kehityn s. 34 Kasvan ja kehityn kokonaisuuteen sisältyy liikkumiseen, ruokakasvatukseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tavoitteita. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteena oleva itsestä huolehtiminen ja arjen taidot on osa tätä kokonaisuutta. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on luoda pohja lasten terveyttä ja hyvinvointia arvostavalle sekä fyysistä aktiivisuutta edistävälle elämäntavalle yhdessä huoltajien kanssa. Lasten päivään liittyvät ravitsemussuositukset täyttävä sekä säännöllisesti tarjottu ruoka, riittävä liikkuminen, lepo ja uni ovat tärkeitä asioita lasten suotuisalle, terveelle kasvulle ja kehitykselle. Ne muodostavat lapsille ennakoitavan päivän rakenteen, joka luo turvallisuuden tunteen ja kokemuksen siitä, että heistä huolehditaan. Varhaiskasvatuksessa lapsia kannustetaan ulkoiluun ja liikunnallisiin leikkeihin kaikkina vuodenaikoina sekä poistetaan liikkumiseen liittyviä esteitä. Ohjatun liikkumisen lisäksi huolehditaan siitä, että lapsilla on riittävästi mahdollisuuksia päivittäiseen omaehtoiseen liikuntaan sekä sisällä että ulkona. Lasten liikkuminen on fyysisesti aktiivista leikkiä. Varhaiskasvatuksen liikuntakasvatuksen tulee olla säännöllistä ja lapsilähtöistä sekä monipuolista ja tavoitteellista. Riittävä fyysinen aktiivisuus on tärkeää lapsen terveelle kasvulle, kehitykselle, oppimiselle ja hyvinvoinnille. Ryhmässä liikkuminen kehittää lasten sosiaalisia taitoja kuten vuorovaikutus- ja itsesäätelytaitoja. Fyysisen aktiivisuuden tulee olla luonteva osa lapsen koko varhaiskasvatuspäivää. Yhteistyössä huoltajien kanssa lapsia innostetaan liikkumaan myös vapaa-ajalla erilaisissa tiloissa ja ulkona erilaisissa olosuhteissa. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti sekä kokemaan liikunnan iloa. Henkilöstön tulee suunnitella päivän rakenne, sisä- ja ulkoympäristö sekä toiminnan sisällöt niin, että lapset voivat monipuolisesti nauttia liikkumisesta eri tilanteissa. Liikuntavälineiden tulee olla lasten käytettävissä myös omaehtoisen liikunnan ja leikin aikana. Kieli- ja kulttuuritietoisuus varhaiskasvatuksessa (s.36 / 4.6) Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kieleen ja kulttuuriin liittyvät näkökohdat katsotaan koskevan jokaista varhaiskasvatukseen osallistuvaa lasta. Lasten vaihtelevat kielelliset ja kulttuuriset taustat ja valmiudet nähdään yhteisöä myönteisellä tavalla rikastuttavana. Kieli- ja kulttuuritietoisessa varhaiskasvatuksessa kielet, kulttuurit ja katsomukset nivoutuvat osaksi varhaiskasvatuksen kokonaisuutta. Monipuoliset työtavat edellyttävät monipuolisia oppimisympäristöjä (s.28)