Huhtikuun viinipruuvi 19.4.2013 Tervehdys arvoisat viinin ymmärtäjät Huhtikuun pruuvi on ohitse ja sen myötä kevät on virallisesti saapunut Naantaliin. Tällä kertaa pruuviesityksen piti viime syksynä Navikseen liittynyt Pentti Pena Arvela ja aiheena itseoikeutetusti Alsacen viinit. Eikä mitä tahansa viinejä ollutkaan vaan Walterin sekä Antoine Stoffelin talleista haettuja valkoviinejä. Mukaan mahtui myös yksi punainen Pinot Noir, joka ei selvästikään ollut Penan suosikki ja se kävi kyllä esityksestä selväksi. Alsacen valkoviinit ovat usein hyvin raikkaita, mineraalisia ja mausteisia, ja koska viinejä ei juuri koskaan kypsytetä tammitynnyrissä, ovat ne hyvin puhdasaromisia. Tällä kertaa Alhot järestivät erittäin mieluisan yllätyksen heti pruuvin alussa ja 1
tarjolla oli aperitiiviksi Walterin Edelzwicker-viiniä, jota he olivat tuoneet syksyn viinimatkalta Alsaceen. sopi erinomaisesti aperitiiviksi ja sai makuhermot hereille varsinaista pruuvia varten. Alsace Edelzwicker AC luotiin 1992. Edelzwicker on Alsacelainen termi saksalaisista sanoista edel (jalo) ja zwicker (sekoitus). Nimitys sai alkujaan 1644, jolloin niin kutsutut jalommat rypälelaadut haluttiin erottaa vähemmän laadukkaista. Jalompiin rypälelajikkeisiin kuuluivat Riesling, Pinot Gris, Gewürztraminer ja Muscat, kun taas lähes roskasarjaan tipahtivat Pinot Blanc, Sylvaner Chasselas sekä Auxerrois. Edelzwicker-viinejä tehdään sekoittamalla jalomman rypälekastin viinejä, tosin sekoittamista ei ole rajoitettu eli viiniin voi sekoittaa vapaasti eri rypälelajeja haluamassaan suhteessa. Walterin blendid Alsace on Ranskan hallinnollinen alue Saksan ja Sveitsin rajalla. Alsacen pääkaupunki on Strasbourg ja pinta-ala on 8 280 km², eli se on Ranskan Euroopassa sijaitsevista alueista pienin. Alsace on pohjois-eteläsuunnassa pitkänmallinen alue Reinin ja Vogeesien välissä. Vogeesin vuorenhuiput kävivät hyvin esille myös Penan esityksessä ja juuri Vogeesien takia alueella sataa vähän. Alsacen ilmasto on puolimannermainen kylmine ja kuivine talvineen sekä kuumine kesineen. Paikallisessa pitkäripaisessa Alsacen viinit on helppo tunnistaa kapeasta huilumaisesta pullosta "flûte" ja viinit on nimetty pääsääntöisesti rypälelajikkeiden 2
mukaan. AOC Alsace-luokitus myönnettiin alueelle vuonna 1962 ja AOC Alsace Grand Cru vuonna 1975, siinä sallittuja rypäleitä ovat ainoastaan Riesling, Muscat, Pinot Gris ja Gewürztraminer. Alsacesta löytyy 50 Grand Cru tarhaa. Tähän luokkaan päästäkseen viinin on täytettävä useat laatuvaatimukset, kuten tarkat aluerajat, tuotantorajoitukset, viinitarhan hoitoon liittyvät säännöt, luonnollinen vähimmäissokeripitoisuus ja makutestaus. viinit ovat vielä makeampia ja harvinaisempia, valmistuksessa käytetään jalohomeisia rypäleitä. Viinintuntija Jancis Robinson onkin kuvannut myöhään poimitusta Gewürztraminerista valmistetun viinin tuoksua kaikkein eksoottisemmaksi verrattuna maailman muihin viineihin, maun pysyessä kuitenkin selkeänä ja hienostuneena. Nämä viinit ovat todellisia mestariteoksia. Alueen erikoisuuksia ovat Vendanges Tardives - ja Sélections de Grains Nobles - viinit. Vendanges Tardives -viinit valmistetaan samoista rypälelajikkeista kuin Grand Cru- luokan viinit. Rypäleet korjataan ylikypsinä jolloin konservoituminen ja jalohomeen muodostuminen korostavat rypäleen aromaattista luonnetta. Sélections de Grains Nobles - Myös Alsacelainen ruokakulttuuri on kuuluisa ja maineensa veroinen. Se perustuu yksinkertaisiin ja luonnollisiin makuihin, joita saadaan laadukkaista raaka-aineista. Valmistuksessa käytetään runsaasti alueen omia viinejä, tietysti niiden kanssa nautittuna ateria on täydellinen kokonaisuus. Alsacelaisten arkiruuasta voidaan mainita "Tarte flambée", ohuen ohut taikinapohja on 3
päällystetty vaikkapa sipulilla, pekonilla, kinkulla ja sienillä, tämän seurana tarjotaan lasillinen Sylvaneria tai Pinot Blancia. Pruuvissa saimmekin maistella Tarte Saríi, johon oli käytetty poroa tuomaan paikallisuutta ja tälläkin kertaa piiras maistui erinomaiselta maisteltavien viinien kanssa. Mahtavaa torttua sanoisi Marja Tyrni, Pallivahan lahja turkulaisille. Se tuoksuu voimakkaalle ja maistuu maukkaalle. Tuoksusta päätellen juusto oli, joko lähes alkuperäistä 600-luvulla tuotettua erää tai sitten Tapio oli jäähdyttänyt lenkkitossuja & -sukkia jääkaapissa juuston vieressä. Joku totesikin kun palvelutalossa oltiin, nyt taisi kolmatta viikkoa kadoksissa ollut Viljo löytyä.. Mutta nopeasti pruuvaajien kunikaalliset nenät tottuivat juuston tuoksuun ja maku oli joka tapauksessa erinomainen maisteltujen viinien kera. Maisteltavana oli myös perinteistä Alsacen maakunnissa valmistettua Munsterjuustoa. Munster (AOC) on vanha lehmänmaidosta valmistettava juusto, jonka valmistuksen Benediktiiniläismunkit aloittivat jo 600-luvulla maidon säilyttämiseksi ja luostarin ympärille kerääntyneen väestön ruokkimiseksi. Juusto on pinnalta keltaisen tai punertavan oranssi. Ensimmäisenä maisteltavana oli Klevner Pinot Blanc vuodelta 2011. Nuori valkoviini, jonka maku vaihtelee vuosikerroittain paljonkin. Kommentteina mm hyvää, mutta ehkä hieman ylihehkutettua, pliisua, loppu nopeasti. Tapio mietti kuumeisesti miten viiniä pitäisi arvostella, vertaamalla toiseen tarjolla olleeseen Pinot Blanciin vai muihin pruuvattaviin 4
viineihin. No lopputuloksena kuitenkin pronssia 57 pisteellä, joten ei huono. Kolmantena listalla ollut Riesling vuodelta 2010 oli saanut harteilleen jo suuret odotusarvot mutta tällä kertaa oli aistittavissa vähintäänkin lievää pettymystä Naviksen kultakurkkujen arvostelussa. Allekirjoittanut heltyi tälle viinille ja pisteitä 4 mutta suurelta yleisöltä pisteitä niukemmin joten yhteensä 48. Tällä pistemäärällä jäätiin podiumpaikkojen ulkopuolelle ja kommentteina mm voimakashappoinen, ehkä jopa yli eikä tasapainossa, hapokas, pistävä, ei juurikaan jälkimakua. Oli miten oli, neljäs sija. Seuraavana oli tarjolla Walterin Muscat 2010, josta veli Google ei osannut sanoa yhtään mitään. Eipä viini lämmittänyt pruuvaajiakaan ja pisteitä yhteensä 41. Viinistä löytyi greippiä, pippuria ja tuoksussa parfyymia. Tämä viini vaatii ehdottomasti ruokaa seurakseen ja kevään ensimmäiset parsat voisivat olla oivallin lisuke. Seuraavaksi siirryttiin luokkaan Cuve Speciale ja Gewurztraminer 2010. Penan mukaan rypälelajikkeesta voidaan käyttää myös nimikettä Gepardi, joka sopii paremmin pohjolan sanavarastoon. Pisteitä 58 ja niukasti Pinot Blancin ohitse hopealle. Allekirjoittaneelle viini maistui 2 pisteen arvosta kommenteilla pliisu, parfyyminen, ei tunkkainen. No suuri yleisö oli toista mieltä arvioinneilla raikas, ei happoinen, antava. Esityksessään Pena puhui terroirista juuri Alsacen alueella ja etenkin gepardille olosuteet ovat avainasemassa oikean balanssin saamiseksi aromin ja maun osalta. Ystävämme 5
Googlen mukaan kompleksisimmat Gewurztraminerit kasvavat kylmässä, kalkkikivisessä rinteessä erityisessä microilmastossa. Hedelmäinen, avoin tuoksu ja vahva jopa kirpeä maku tekevät Gepardista persoonallisen viinin, josta joko pitää tai sitten ei. Sopii erinomaisesti itämaisten ruokien kanssa mutta sokkotestiin se on huono valinta, koska tuoksun & aromin perusteella on helppo tunnistaa. maistunut tämäkään ja allekirjoittaneelta pisteitä 1. Yhteensä 43 kommenteilla todella syvältä, kaunis pullo, pyyhekumimaisuutta, korkkivikainen ja hapettunut. Taisi tulla myös maininta, että ei tämä pahaa ole. Viidentenä oli illan aino punaviini, Alsacen ylpeys sarjassaan mutta illan yleisöä ei juurikaan lämmittänyt. Kommentteina kuultiin mm etiketti OK, väri OK, sopii salaattikastikeeksi, korkkivikainen. Jostakin pöydästä kuului maininta kebabviini. Toinen maisteltavista pulloista olikin todennäköisesti korkkivikainen mutta ei toinenkaan pullo yleisöön iskenyt. Pisteitä 25 ja ottaen huomioon, että maistelijoita oli 17, tämä taisi olla pohjanoteeraus Naviksen historiassa. Syksyn glögi-pruuvissa saksalainen chilisuklaajuoma taisi päästä samoille pisteille per capita. Tähän loppuivat Walterin kellarin tuotteet ja siirryttiin naapurikylän antimiin. Vuorossa viini nr 6, Antoine Stoffelin Pinot Blanc ja vuosikerrat 2001 & 2002. No ei No tästä oli hyvä jatkaa illan kruunajaisiin, vuorossa saman tallin Riesling Grand Cru, vuodelta 2004. Loppupisteet 63 toivat selvän voiton illan maistelussa, eikä turhaan. Allekirjoittanut antoi 5 pistettä ja kolmospöytää lukuunottamatta viinistä pidettiin todella paljon. Vuosikerta 2004 ei ollut parasta kautta Alsacessa mutta joka tapauksessa oivallista paljuviiniä tulevan kesän lämpimiin iltoihin! Kiitokset Penalle milenkiitoisesta esityksestä Alsacen viineistä, varmasti pääset esiintymään myös jatkossa! Samoin Sarille isot kiitokset erinomaisesta 6
piirakasta & juustosta, jotka sopivat täydellisesti illan viinien kanssa.. Toukokuussa on vuorossa kuohouviinit Heikin esittelemänä ja alustavasti saatujen tietojen perusteella mukaan saattaa mahtua aitoa sampanjaakin, joten pruuvipäivä (17.5) kannattaa laittaa kalenteriin jo nyt! Virallinen kutsu tulee ajallaan toukokuun puolella. T. Ismo 7
Tällä kertaa pruuvatut juomat 57p 41p 48p 58p 43p 44p 63p 8