(1212 12.8.2005 1 (12) Asianumero 3581/503/2004 Toimielinkäsittely KSL 24.8.2005 Aluenumero 221102 Keilalahti - Itämetsä - Karhusaari 10. kaupunginosa, Otaniemi Kortteli 10041 ja osa katualuetta Asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavan ja tonttijaon muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 22.2.2005 päivättyä ja 16.8.2005 tarkistettua, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen laatimaa asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6078. Sijainti Suunnittelualue rajoittuu etelässä Länsiväylään, lännessä osaksi Kehä I:n liikennealueeseen ja osaksi Keilalahdenpuistoon sekä idässä alue rajoittuu Keilalahden vesialueeseen. Vireilletulo Vireilletulosta on kuulutettu Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 3.2.2005. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09 816 24121 Postiosoite: Faksi 09 816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Ali Karjalainen etunimi.sukunimi@espoo.fi
2 (12) SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 Alueen nykytila... 3 1.2 Suunnittelu... 3 1.3 Mitoitus... 3 1.4 Muutoksen sisältö... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Suunnittelutilanne... 3 2.1.1 Yleiskaava... 3 2.1.2 Asemakaava... 3 2.1.3 Rakennusjärjestys... 4 2.1.4 Kiinteistörekisteri ja tonttijako... 4 2.1.5 Rakennuskiellot... 4 2.1.6 Pohjakartta... 4 2.2 Selvitys alueesta... 5 2.2.1 Maanomistus... 5 2.2.2 Rakennettu ympäristö... 5 2.2.2.1 Maankäyttö... 5 2.2.2.2 Liikenne... 6 2.2.2.3 Palvelut... 6 2.2.2.4 Yhdyskuntatekninen huolto... 7 2.2.3 Suojelukohteet... 7 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät... 7 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 7 3.1 Osallisten tavoitteet... 7 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 7 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 7 4.2 Mitoitus... 7 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 8 4.3.1 Maankäyttö... 8 4.4 Ympäristön häiriötekijät... 9 4.5 Nimistö... 9 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 9 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 9 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 7.1 Vireilletulo... 9 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 9 7.3 Suunnittelu, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet... 10 7.3.1 Suunnittelu... 10 7.4 Käsittelyvaiheet... 10 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Seurantalomake Ote ajantasa-asemakaavasta Tonttijakokartta Kerrosalalaskelmat Havainnepiirros Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Selostus liitteineen.
3 (12) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Alueelle on vaiheittain rakennettu toimistorakennuksia. Alueen eteläosassa on Nokian toimistorakennukset sekä pysäköintilaitos. Alueen pohjoisosassa on Koneen ja Radiolinjan toimistorakennukset sekä pysäköintilaitos. Radiolinjan toimistotalo sijoittuu ulokkeena osittain Keilasatama-nimisen katualueen päälle. 1.2 Suunnittelu Kaavamuutosta ja osalle aluetta tonttijaon muutosta ovat hakeneet Kiinteistö Oy Espoon Keilasatama 5, Kiinteistö Oy Kone Building ja Keilalahden Pysäköinti Oy 1.6.2004 päivätyllä asemakaavan ja tonttijaon muutoksella. Edelleen asemakaavan muutosta on hakenut 18.11.2004 päivätyllä hakemuksella Nokia Asset Managment Ltd. Osallistuminen ja vuorovaikutus on selostettu tämän selostuksen kohdassa 7.2 1.3 Mitoitus Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on 77 700 m2, josta korttelialuetta on 75 600 m2 ja katualuetta on 2 100 m2. Alueen kokonaisrakennusoikeus pääkäyttötarkoituksen osalta on 83910 k-m2. Rakennusoikeuden lisäys pääkäyttötarkoituksen osalta on 5 910 k-m2. Rakennusoikeuden lisäys johtuu pääosiltaan uudesta kerrosalan laskutavasta ja osittain varauksista tuleville muutostöille olemassa olevissa rakennuksissa. 1.4 Muutoksen sisältö Korttelin 10041 tonttijaon mukaisten tonttien 6, 7 ja 8 rakennusalat tarkistetaan vastaamaa toteutunutta ja samoin rakennusoikeudet merkitään toteutuneen mukaisesti laskettuna uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tonttijakoa tarkistetaan ja uusi sitova tonttijako esitetään kaavamuutoksessa. Alueesta muodostuu uudet tontit nrot 9, 10 ja 11. Eteläosassa korttelia asemakaavaa muutetaan siten, että koko Nokian omistamasta alueesta on mahdollista muodostaa yksi tontti. Rakennusoikeus tarkistetaan siten, että se vastaa jo toteutettua rakennusoikeutta ja uutta rakennusoikeutta varataan 400 k-m2 auditorion katon käyttöönotolle ja uuden yhteyssillan rakentamiseen pysäköintilaitokseen. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Yleisiin tavoitteisiin on kirjattu tavoitteeksi, että yhdyskuntarakenteessa varaudutaan raideliikenteen laajentumiseen ja tehokkuuden parantamiseen sijoittamalla riittävästi asuntotuotantoa ja työpaikkarakentamista niiden vaikutusalueelle. Erityistavoitteissa on esitetty, että alueidenkäytön suunnittelussa tulee varautua mm. metron laajentumiseen. 2.1.2 Yleiskaava Laaditussa asemakaavan muutoksessa on huomioitu varauksena metrolinjan maanalainen rakentaminen, joten kaavamuutos ei ole ristiriidassa yllä mainittujen tavoitteiden kanssa. Espoon eteläosien yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava-alue käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava on valmisteilla. 2.1.3 Asemakaava Korttelin 10041 tonttien 3 ja 4 osalla on voimassa ympäristöministeriön 2.3.1998 vahvistama Keilalahti - Itämetsä - Karhusaari asemakaavan
4 (12) muutos. Osa alueesta on toimistorakennusten korttelialuetta. Rakennusoikeus on 33500 k-m2 ja suurin sallittu rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema on + 35,00. Autopaikkoja on rakennettava yksi autopaikka kerrosalan 50 m2 kohden. Kaavamääräyksen mukaan ylimmän varsinaisen kerroksen yläpuolelle saadaan kaavassa merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa sauna-, virkistys- ja kokoustiloja enintään 1400 k-m2. Korttelialueelle saadaan rakentaa kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi polkupyörä-, muuntamo- ja jätekatoksia yhteensä enintään 450 k-m2. Länsiosa alueesta on autopaikkojen korttelialuetta. Alueelle saa rakentaa enintään nelikerroksisen pysäköintilaitoksen. Suurin sallittu rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema on + 16.00. Korttelin 10041 tonteilla 5, 6, 7 ja 8 sekä katualueella on voimassa ympäristöministeriön 25.5.1999 vahvistama Keilaniemen ja Keilalahti - Itämetsä - Karhusaari asemakaavan muutos. Tontti nro 5 on merkinnällä KT-2 osoitettu liike-, toimisto ja hotellirakennusten korttelialueeksi. Rakennusoikeus on 16 500 k-m2 ja suurin sallittu kerrosluku on 12. Merkinnällä m 10 % on ositettu, kuinka monta prosenttia rakennusalalle sallitusta kerrosalasta saadaan käyttää liiketiloja varten. Loppu osa alueesta on merkinnällä K-1 osoitettu liike-, toimisto- ja hotellirakennusten korttelialueeksi sekä LPA - merkinnällä autopaikkojen korttelialueeksi. KT-1 - alueella on rakennusoikeutta yhteensä 28 000 k-m2 josta 10 % saadaan käyttää liiketiloja varten. Edelleen kaavassa on määräys, jonka mukaan ylimmän varsinaisen kerroksen yläpuolelle saadaan kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa sauna-, virkistys- ja kokoustiloja enintään 350 k-m2 kutakin tonttia kohden. LPA-kortelialueelle ei ole asemakaavassa annettu rakennusoikeutta. Ote voimassa olevasta ajantasa-asemakaavasta on liitteenä 2. 2.1.4 Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 14.10.2002 (5 ). Valtuusto määräsi 16.12.2002 (5 ) maankäyttö- ja rakennuslain 202 :n nojalla 14.10.2002 hyväksytyn rakennusjärjestyksen tulemaan voimaan 1.1.2003 lukien ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. 2.1.5 Kiinteistörekisteri ja tonttijako Asemakaavan muutos koskee valtion ja kunnan ylläpitämässä kiinteistörekisterissä olevia alueita. 2.1.6 Rakennuskiellot Asemakaavan muutosalueella on niillä tonteilla voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 81 :n 2 momentin 2. kohdan mukainen rakennuskielto, joita ei ole merkitty kiinteistörekisteriin. 2.1.7 Pohjakartta Pohjakartta 1:1000 mittakaavassa on Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. 2.1.8 Muut suunnitelmat ja päätökset Suunnittelu- ja sen lähialueen maankäyttöön liittyviä suunnitelmia tai selvityksiä on mm. vuonna 1998 valmistunut Espoon ulkoilureittien yleissuunnitelma ja vuonna 2002 valmistunut Seudullinen ulkoilureittisuunnitelma.
5 (12) Keilaniemestä on tehty Keilaniemen asemakaavamuutosalueen ympäristövaikutusselvitys 15.1.1998 (Suunnittelukeskus), jossa on käsitelty Keilaniemenaluetta ko. kaavanmuutosaluetta laajemmin. Samoin varsinaista muutosaluetta laajemmin on kattavaa ympäristötietoa koskien ilmanlaatua (YTV) 1997: Länsiväylän ympäristön NO2-pitoisuudet. Luonnos. Liikennejärjestelmän vaikutukset ilman laatuun. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 1997 ja maisemaa Keilalahti, Maiseman yleissuunnitelma 31.5.1996 (Finnmap Infra Oy ja Lohman Arkkitehdit Oy). Espoon etelärantojen yleissuunnitelma 9.9.1998, Arkkitehtitoimisto A- Konsultit Oy. Länsimetro Ruoholahti-Matinkylä, tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys, I- vaihe: Metrolinjaus- ja asemavaihtoehtojen vertailu 2000. Kaupunginvaltuusto valitsi maan alla Lauttasaaresta Keilaniemen kautta Matinkylään kulkevan linjausvaihtoehdon vertailulinjaksi bussivaihtoehdon kanssa. Asemavaihtoehto on kaava-alueen kohdalla Keilaniementien ja Karhusaarentien välissä. Keilaniemen alueelle on kaupunginjohtajan toimeksiannosta laadittu vuonna 2000 maankäyttöä koskeva kokonaissuunnitelma, Keilaniemi-Kehä I yleissuunnitelma, Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy. Suunnitelmassa on tarkasteltu alueen kehittämismahdollisuuksia siltä pohjalta, jos 1. Alueen läpi linjataan Koivusaari-Keilaniemi-Otaniemi metrorata, jonka maanalainen asema sijoittuisi Keilaniemen keskelle. 2. Kehä I tunneloidaan tai siirretään kaivantoon välillä Fortumin torni Innopoli. Yleissuunnitelma on laadittu huomioiden alueella toimivien ja sinne lähiaikoina sijoittuvien yritysten toimintatavoitteet. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle on esitelty Keilaniemi-Kehä I yleissuunnitelmaa 13.4.2000 (9 ) ja 4.5.2000 (11 ) pidetyissä kokouksissa. Syyskuussa 2000 järjestettiin kaupunginhallituksen ja kaupunkisuunnittelulautakunnan seminaari Espoon eteläosien ranta-alueiden maankäytön strategisten tavoitteiden luomiseksi. Raideliikenteen yhdistelmävaihtoehto (PIRATE), linjausvaihtoehdot, 2001 HTC-Espoo: Asemakaavanmuutokseen liittyvä ympäristövaikutusselvitys. 30.8.2001. Jaakko Pöyry Infra. Maa ja Vesi. Kehä I:n tunneli Otaniemen ja Keilaniemen kohdalla. Esiselvitys. Loppuraportti 13.3.2003. SCC Viatek Oy, A-Konsultit Oy ja LT-Konsultit Oy. "Kehä I:n parantaminen välillä Kalevalantie - Karhusaarentie. Aluevaraussuunnitelma". Kesäkuu 2004 Ramboll, LT-konsultit Oy, A-konsultit Oy. 2.2 Selvitys alueesta Alue on rakennettua toimistotaloaluetta. Kaavamuutoksella mahdollistetaan ainoastaan Nokian toimistotaloihin liittyvän pysäköintilaitoksen laajentaminen sekä vähäisiä muutoksia olemassa olevaan toimistotaloon ja yhdyskäytävien rakentaminen. 2.2.1 Maanomistus Kaavamuutosalueen korttelialueet omistavat kaavamuutoksen hakijat ja katualueen omistaa Espoon kaupunki. 2.2.2 Rakennettu ympäristö 2.2.2.1 Maankäyttö Alue on eteläisin osa Keilaniemen toimistotaloalueesta. Koko Keilaniemen kaavoitettu kerrosala on noin 275 000 k-m2. Koko alueen työpaikkamääräksi on arvioitu 8 300 työpaikkaa, kun kaikki rakennusoikeus on toteutettu. Alue on rakennettua aluetta.
6 (12) 2.2.2.2 Liikenne Ajoneuvoliikenne Ajoneuvoliikenteen yhteys kaava-alueelta on Keilalahdentien, Keilasataman ja Keilanimentien kautta Karhusaarentielle. Kevytliikenne Kaava-alueen itäpuolella kulkee pohjois -etelä suuntainen kevyen liikenteen väylä Länsiväylän laidasta Keilasatama - nimiselle katualueelle saakka. Julkinen liikenne Alue on hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiirissä. Karhusaarentietä pitkin kulkevat seuraavat bussilinjat: 102 ja 102T Helsinki - Otaniemi 148 vuoroa / arki 103 Helsinki - Otaniemi- Pohjois-Tapiola 95 106 ja 106T Helsinki - Leppävaara 122 503 Vanhakaupunki - Matinkylä 57 504 Pasila - Kivenlahti 38 " 550 Itäkeskus - Westendin asema 165 Yhteensä 625 vuoroa/arki 2.2.2.3 Palvelut Päiväkodit : - Jousenkaaren päiväkoti os. Jousenjänne 1 - Metsolan päiväkoti os. Kelohongantie 6 - Silkkiniityn päiväkoti os. Opinkuja 1 - Tuohimäen päiväkoti os. Tuohimäki 6 - Tapiolan päiväkoti os. Menninkäisentie 7 - Otaniemen päiväkoti - Servin-Majan päiväkoti Ala-aste : - Jousenkaaren koulu os. Jousenkaari 10 - Vindängens skola os. Tuulikuja 3 - Revontulen koulu os. Revontulentie 10 - Aarnivalkean koulu os. Aarnivalkeantie 9 Yläaste : Tapiolan koulu os. Opintie 1 Lukio : - Etelä-Tapiolan lukio, Ahertajantie 5 - Tapiolan lukio os. Opintie 1 Aikuislukio: Tapiolan aikuislukio os. Opintie 1 Kirjasto : Tapiolan kirjasto os. Kulttuurikeskus, Kaupinkalliontie 10 Kulttuuri : - Galleria Otso os. Ahertajankuja 4 - Espoon Kaupunginteatteri - Louhisali Espoon Kulttuurikeskus - Revontulihalli os. Revontulentie 8A - Kulttuurikeskus, Kaupinkalliontie 10 - Kelloseppäkoulu ja -museo os. Opinkuja 6 - WeeGee-talo os. Ahertajantie 5. Tällä hetkellä Etelä-Tapiolan lukio väliaikaisesti ja Helinä Rautavaaran museo, tulossa lukuisia kulttuuripalveluja meneillään olevan projektin kautta
7 (12) Liikunta : - Tapiolan urheilupuisto / urheiluhalli os. Urheilupuistontie 2 ja jäähalli os. Urheilupuistontie 3 - Tapiolan kuntosali os. Kauppamiehentie 6 - Tapiolan uimahalli / kuntosali os. Kirkkopolku 3 - Tuulimäen palloiluhalli / kuntosali os. Itätuulenkuja 9 - Tapiolan urheilukenttä os. Kaupinkalliontie - Keilahalli os. Kauppamiehentie 6 - Otaniemen uimahalli Muita palveluja: - Otaniemen opiskelijoiden terveysasema - Tapiolan terveyskeskus - Otaniemen urheiluhalli Monipuoliset kaupalliset palvelut sijaitsevat Tapiolan (1,5 km) ja Otaniemen (0,7 km) keskustoissa. 2.2.2.4 Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualaueella on rakennettu vesijohto- ja viemäriverkosto sekä kaukolämpö. Alue kuulu E. ON FINLAND OYJ:n toiminta-alueeseen kaukolämmön ja sähkön osalta. Alue kuuluu keskitetyn jätehuollon ja puhtaanapidon piiriin. 2.2.3 Suojelukohteet Kaavamuutosalueella ei ole rekisteröityjä muinaismuisto- tai luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja alueita tai kohteita. 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät Osa kaavamuutosaluetta on Länsiväylän ja Karhusaarentien melualueen reunassa. 3 ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Osallisten tavoitteet Nokian omistamien korttelin 10041 tonttien 3, 4 ja 5 osalta tavoitteena on mahdollistaa pysäköintilaitoksen laajentaminen. Edelleen hakijalla on tavoitteena mahdollisesti yhdistää ko. tontit yhdeksi tontiksi. Vähäisellä rakennusoikeuden lisäyksellä mahdollistetaan auditorion katon käyttöönotto ja uuden yhteyssillan rakentaminen pysäköintilaitokseen. Tonttijaon mukaisten tonttien 6-8 osalta kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa tonttijaon muuttaminen. Uusi tonttijako on esitetty kaavamuutoksessa sitovana. Asukasmielipiteet Kaavamuutoksen vireilletulosta on kuulutettu 3.2.2005, Jatkokäsittely tapahtuu selostuksen kohdassa 7.2 esitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus 4.2 Mitoitus Yleisperustelu Kaavanmuutosluonnos vastaa yleiskaavallisia tavoitteita maankäytön tehostamisesta ja kaupunkirakenteen tiivistämisestä. Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on 77 700 m2. Kokonaiskerrosala on 83 910 k-m², mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e=1,08.
8 (12) 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet K-2 - korttelialueen osa K-2 - merkinnällä osoitettu korttelinosa on liike-, toimisto- ja hotellirakennusten korttelialuetta. Alueen pinta-ala on 91 916 m2. Alueella on kolme rakennusalaa, joissa on rakennusoikeutta 36 700 k-m2, 16 660 k-m2 ja lisäksi yksi rakennusala pysäköintilaitosta varten. Pysäköintilaitos saadaan rakentaa kaavassa annetun kerrosalan lisäksi. Pysäköintilaitokseen saa rakentaa autotalli-, sosiaali-, varasto- ja pesutiloja enintään 600 k-m2. Pysäköintilaitoksessa suurin sallittu pysäköintitasojen enimmäismäärä on neljä. Toimistorakennusten suurin sallittu kerrosluku on kahdeksan kerrosta. Rakennusoikeudesta on varattu 400 k-m2 olemassa olevan auditorion katon käyttöön otolle ja yhdyskäytävän rakentamiseen pysäköintilaitokseen. Muilta osin rakennusoikeus on likipitäen loppuun käytetty. Korttelialueella on sekä sitovalla että ohjeellisella merkinnällä osoitettu jalankululle varattu alueen osa. Kaavamääräyksen mukaan ylimmän kerroksen yläpuolelle saadaan rakentaa teknisiä tiloja sekä kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi sauna- ja kokoustiloja korttelialueelle enintään 2150 k-m2. Tämän yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Edelleen kaavassa on määräys, jonka mukaan korttelialueelle saadaan rakentaa kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi polkupyörä-, muuntamo- ja jätekatoksia yhteensä 450 k-m2. Autopaikkoja on rakennettava 1 autopaikka toimisto- ja liikekerrosalan 70 neliömetriä kohden ja yksi autopaikka hotellikerrosalan 150 neliömetriä kohden. K- 1 - korttelialueen osa K - 1- merkinnällä on osoitettu kaksi rakennusalaa, joille on myös asemakaavan muutoksessa osoitettu sitova tonttijako. Pääkäyttötarkoitus on liike-, toimisto- ja hotellirakennusten korttelialue. Tontti nro 9 pinta-ala on 2917 m2 ja rakennusoikeus 9270 k-m2. Suurin sallittu kerrosluku on 16 kerrosta. Alueella on Kone OY:n toimistotalo. Tontin nro 11 pinta-ala on 1761 m2, rakennusoikeus on 21280 k-m2 ja suurin sallittu kerrosluku on yhdeksän. Rakennus sijoittuu ulokkeella Keilasatama - nimisen katualueen päälle sekä LPA - korttelialueelle. Alueelle on rakennettu Radiolinjan toimistotalo. LPA - 1 - korttelinosa Sitovalla tonttijaolla osoitettu tontti nro 10 on autopaikkojen korttelialue, jonka kautta saadaan järjestää ajoyhteys siihen rajoittuville tonteille. Sulkumerkkien sisällä olevat merkinnät ilmoittavat sen korttelinosan, jonka autopaikoille LPA - korttelinosa on varattu. Pysäköintilaitos saadaan rakentaa kaavassa ilmoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Pysäköintilaitokseen saadaan sijoittaa väestösuojaja teknisiä tiloja. Tontin pinta-ala on 9037 m2. Katualue Kaavamuutoksessa on mukana osa Keilasatama - nimistä katualuetta, koska tontin nro 11 rakentamista on ulokkeena sallittu katualueen päälle.
9 (12) 4.4 Ympäristön häiriötekijät Kaavamuutosalueen rakennusaloista osa on lähellä Länsiväylän liikennealuetta ja osa Karhusaarentien liikennealuetta. Näitä koskevana on otettu tarpeelliset melua vaimentavat määräykset kaavamuutokseen. 4.5 Nimistö Keilalahden nimi on äänteellinen mukaelma vanhasta luontonimestä (asiakirjamerkintöjä 1706 Käckel kerr, 1810 Kjäcker udd, wik, muö. Käckeludd, vik, Kägelviken). Nimen arvellaan sisältäneen ruotsin toraa, riitaa merkinneen sanan, seutu lienee ollut rajariitojen kohde. Koska kyseessä ei ole vanha asutusnimi (torppa tms. ), aluenimi on ruotsiksi määrätyssä muodossa Kägelviken. Kirjoitusasuissa on esiintynyt horjuvuutta. Laitureille pohjoisesta johtava katu on nimetty Keilasatamaksi - Kägelhamnen. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Kaavamuutos ja tonttijaon muutos on hyvin pitkälle olemassa olevan tilanteen toteamista ja kiinteistön muodostuksen järjestämistä. Muutoksella mahdollistetaan ainoastaan olemassa olevan pysäköintilaitoksen laajentaminen, joten sillä ei ole oleellisia vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin sekä luontoon ja maisemaan. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan tonttijaon muutoksen vahvistamisen jälkeen on hakijoilla tarkoitus toteuttaa pysäköintilaitoksen laajentaminen ja tonttijakojen muutosten mukaiset lohkomiset. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Vireilletulo Vireiletulosta on kuulutettu 3.2.2005 Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 3.2.2005. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaselostuksen kohdassa 5 Asemakaavaratkaisun vaikutukset, on arvioitu hankkeen vaikutukset rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin sekä luontoon ja maisemaan. Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat ja kiinteistönomistajat, maanomistajat, yritykset, yhteisöt, viranomaiset ja ulkopuoliset lausunnonantajat. Asemakaavan muutosluonnoksen valmisteluaineisto asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus lähialueiden maanomistajille. Asemakaavanmuutoksesta pyydetään tarvittavat osallisten lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Nähtävilläoloaikana osallisilla on määräaikaan mennessä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kirjallisesti. Luonnosvaiheesta saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville MRA 27 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus lähialueiden maanomistajille. Nähtävilläoloaikana on mahdollisuus jättää muistutus määräaikaan mennessä. Mikäli asemakaavan muutosehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, asetetaan se uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Nähtäville asettamisessa noudatetaan edellä (MRA 27 ) esitettyä menettelyä.
10 (12) Mikäli asemakaavanmuutoksesta ei jätetä muistutuksia, sen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Muussa tapauksessa sen hyväksyy kaupunginhallitus. Hyväksymispäätöksen jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 7.3 Suunnittelu, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet 7.3.1 Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä maanomistajien konsulttien Arkkitehdit Tommila Oy:n ja Helin CO Arkkitehdit Oy:n kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavateknikko Ali Karjalainen. Selostuksen liikennesuunnitteluosan on tarkistanut suunnitteluinsinööri Matti Peltola. 7.3.3 Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Kaavamuutos ja tonttiajon muutosluonnos asetetaan julkisesti nähtäville mielipiteen esittämistä varten. 7.4 Käsittelyvaiheet 22.2.2005 Kaupunkisuunnittelupäällikkö 21.3. - 19.4.2005 Nähtävillä MRA 30 1 hyväksyi MRA 30 :n mukaisesti nähtäville mielipiteen esittämistä varten Keilalahti - Itämetsä - Karhusaari, muutos, alue 221102, 22.2.2005 päivätyn asemakaavan ja tonttijaon muutosluonnoksen, piirustus 6078. 2 asemakaavan ja tonttijaon muutoksen hakijoille ilmoitetaan, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskuluja III maksuluokan mukaisen palkkion 3500 euroa ja kustannukset kuulutusten julkaisemisesta sanomalehdissä 1000 euroa eli yhteensä 4500 euroa. Laatimiskuluista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3 laskutetaan heti ja loput kustannukset asemakaavamuutoksen hyväksymisen jälkeen. Edellä mainittujen maksujen lisäksi peritään tonttijaon muutoksesta 600 euroa. 3 edellytän, että sopimusneuvottelutyöryhmä selvittää ennen asemakaavan muutoksen hyväksymistä maankäyttösopimuksen tarpeellisuuden ja neuvottelee maanomistajan kanssa maankäyttösopimuksen siten, että se on allekirjoitettu tai kaupunginhallitus on sen hyväksynyt, ennen kuin asemakaavan muutos hyväksytään. Nähtävilläoloaikana ei jätetty yhtään mielipideilmaisua. Asemakaavan ja tonttijaon muutoksesta pyydettiin kannanotot tekniseltä keskukselta, kiinteistöpalvelukeskukselta, rakennusvalvontakeskukselta ja Espoon Vedeltä. Tekninen keskus ilmoittaa kannanotossaan, ettei sillä ole huomautettavaa muutoksesta. Kiinteistöpalvelukeskus esittää, että tontille yhdeksän on kaavassa osoitettava ajoyhteys. Edelleen kiinteistöpalvelukeskus katsoo, ettei kaavamuutoksesta ole tarvetta maankäyttösopimukseen, koska netto rakennusoikeuden lisäys on vähäistä.
11 (12) Espoon Vesi ilmoitta kananotossaan, ettei sillä ole huomautettavaa muutoksesta. Elisa Oyj ilmoittaa lausunnossaan että alueella on sekä tonteilla että tonttien läheisyydessä telekaapelointia. Kaikki mahdolliset kaapeleiden siirrot ja / tai muutostyöt maksaa siirron aiheuttaja. Kiinteistöpalvelukeskuksen mielipiteen johdosta on kaavakarttaan lisätty katualueelta tontille yhdeksän LPA-alueen kautta ajoyhteys. 2.6.2005 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.6. - 1.8.2005 Nähtävillä MRA 27 1 yhtyi vastineisiin, jotka ilmenevät asian esityslistalta. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Keilalahti - Itämetsä - Karhusaari, muutos, alue 221102, asemakaavan ja tonttijaon muutosluonnoksesta 2 hyväksyi MRA 27 :n mukaisesti nähtäville Keilalahti - Itämetsä - Karhusaari, muutos, alue 221102, 22.2.2005 päivätyn, 24.5.2005 tarkistetun asemakaavan ja tonttijaon muutosehdotuksen, piir.nro 6078. Nähtävilläoloaikana ei jätetty yhtään muistutusta. Kaavamuutoksen hakijoiden taholta on esitetty tarkistuspyyntö vielä kaavamuutokseen siten, kaavakartasta poistetaan w - merkintä ja sitä koskeva kaavamääräys: Puistomaisesti rakennettava korttelialueen osa, jolle tulee rakentaa vesialtaita ja kanavia ja jonka kautta tulee järjestää myös yleinen jalankulku- ja polkupyöräyhteys. Määräyksen poistamista kaavamuutoksen hakija on perustellut sillä, että kevytliikenneyhteydet ja jo rakennettu, mutta vesialtaita ja kanavia ei ole suunniteltu rakennettavaksi. Asemakaavan muutosta on tarkistettu hakijoiden esittämällä tavalla. Tarkistukset ovat vähäisiä eivätkä aiheuta asemakaavan muutoksen uudelleen nähtävillepanoa.
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Asemakaavayksikkö Ali Karjalainen Asemakaavateknikko Kristiina Peltomaa Asemakaavapäällikkö