ESIPUHE Etelä-Savon MAKLI ry:n perustamisesta tulee 19.10.2011 kuluneeksi 40 vuotta. Yhdistyksen nimi alkuun oli Mikkelin läänin maanmittausteknikot ry. Nimen muutos tuli harkittavaksi kun teknikko koulutus loppui ja muuttui insinööri koulutukseksi. Yhdistyksen vuosikokouksessa 2011 päätettiin järjestää 40-vuotisjuhla ja laatia juhlajulkaisu. Samalla nimettiin historiatoimikunta, jonka tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa juhla. Toimikunnan puheenjohtajaksi nimettiin Taisto Honkanen. Edellinen juhlajulkaisu Mikkelin läänin maanmittausteknikot ja insinöörit 30 v. on tehty vuonna 2002. Silloin juhlat pidettiin Tiittalan kartanossa Sulkavalla 15.2.2002. Juhlajulkaisun sisältö painottuu pääosilta kertomaan siitä mitä jäsenet tekevät työkseen tänä päivänä ja mitä harrastuksia heillä on. Historian osuudeksi jää kertoa yhdistyksen ensimmäisestä kokouksesta ja toimihenkilöistä eri vuosikymmenillä. Uskomme, että julkaisusta on hyötyä tuleville maanmittari sukupolville. Toimikunta valitsi juhlapaikaksi perinteikkään Mikkelin Klubin Mikkelin keskustassa. Klubi on toiminut nykyisessä paikassa vuodesta 1940 alkaen. Pyöreä pöytä, jossa Mannerheim lounasti vuosina 1941 1945 on edelleen paikallaan. Juhlatilaisuuden ajankohta on 29.3.2012. Historiatoimikunta Taisto Honkanen pj. Ville Häkkinen Jari Ahonen Esa Hannus Jyrki Toikka Timo Raninen Juha Uosukainen Juhlajulkaisun toimittanut: Taisto Honkanen 1
Juhlajulkaisun sisältö Esipuhe Historiatoimikunta 1 Sisällysluettelo 2 Etelä-Savon Makli 40 vuotta Ville Häkkinen 4 MAKLI ry:n puheenjohtajan tervehdys MAKLI ry:n toiminnanjohtajan tervehdys Asmo Leskinen 6 Kim Lampinen 7 KMT ry:n puheenjohtajan tervehdys Jari Ahonen 9 VMT ry:n puheenjohtajan tervehdys Pekka Kärkkäinen 11 Kartastopäällikkönä Etelä-Savon maanmittaustoimistossa Mikko Väisänen 13 Destian mittaustyöt Pauli Korpelainen 15 Pasi Puttosen tervehdys Pasi Puttonen 17 Kokemuksia yksityistietoimitusten tekemisestä Juha Soljander 20 Kartastoteknikon työpäivä Harri Penttilä 22 Mittarin muuttuva maailma AMK:ssa ja muuallakin Esa Hannus 24 Maanmittarin opintiellä Sirpa Tuhkunen 30 Suomen tutkintojärjestelmä tällä hetkellä Opetushallitus 33 Harrastuksena kirkkovenesoutu Jyrki Toikka 34 2
Lintuharrastus ja maanmittaus Pekka Mättö 37 Maanmittaustoimistosta Mäntyharjun kuntaan ja eläkkeelle Onni Korppinen 42 Tauno Tuominen on poissa Taisto Honkanen 43 Talkoita eri vuosikymmeninä Taisto Honkanen 46 Maanmittauspäivät Mikkelissä Taisto Honkanen 48 In Memorian Lauri Viitanen Heikki Einämö 49 Lisää tehtäväoikeuksia ammattikunnalle Taisto Honkanen 52 Etelä-Savon MAKLIN toimihenkilöt Taisto Honkanen 56 Kokouskutsu Mikkelin läänin maanmittausteknikot perustamiskokoukseen Osanottajaluettelo perustamiskokouksessa 19.10.1971 Mikkelin läänin maanmittausteknikot ry:n perustamissopimus 19.10.1971 59 60 61 3
Etelä-Savon MAKLI 40 vuotta 40 vuotta on aikalailla ihmisen työuran pituus. Yhtä lailla nyt nelikymppisen yhdistyksemme useat jäsenetkin ovat palvelleet työnantajiaan täysimääräisesti ja siirtyneet jo eläkkeelle tai ainakin ovat aivan eläkeiän kynnyksellä. Se ei tarkoita sitä, että yhdistyksen toiminnasta pitäisi jäädä eläkkeelle - päinvastoin. Yhdistyksen rooli on muuttunut perustamisajoista paljon. Aiemmin yhdistyksen nimissä on vaikutettu jäsenistön palkka- ja työsuhdeasioihin, nyt yhdistyksen rooli on ammatillisaatteellinen, joka kokoaa maakunnan maanmittarit kerran pari vuodessa yhteen. Vuosikokouksen yhteydessä on tutustuttu jäsenistön työpaikkoihin tai jollakin tapaa ammattikunnan tehtäviä sivuavaan toimintaan. Parina syksynä Etelä-Savon, Keski- Suomen ja Kymen maklit ovat järjestäneet yhteisen tapaamisen. Tällainen toiminta on hyvä osoitus aktiivisuudestamme ja pienen ammattikunnan yhteen hiileen puhaltamisesta. Paljon on maanmittarin tehtäväkuva monipuolistunut yhdistyksen perustamispäivistä. Tuolloin maanmittausteknikon koulutuksella tehtiin lähinnä perinteiseen maanmittaukseen kuuluvia tehtäviä mittanauhan ja kulmaprisman avulla maastossa kulkien. Nyt samalla koulutuksella mitä moninaisempia tehtäviä valtiolla, kunnilla kuin yksityisellä sektorilla. Jäsenistömme on keskeisessä roolissa yhteiskunnan perusrekistereiden pitäjänä, maankäytön suunnittelijoina piirtäen suuria suuntalinjoja tulevaisuuteen, vieden koordinaatit millimetrien tarkkuudella maastoon, mallintaen suunnitelmat konkreettisiksi esimerkeiksi halliten paikkaan sidotun tiedon. Sukupolvien vaihtuessa on hyvä muistaa aina siirtää vanhoilta konkareilta tietoa nuoremmille polville. Tämä historiikki olkoon yhtenä muistojen siirtäjänä nuoremmille polville. 4
Juhlaa vietetään Mikkelin Klubilla juhlavassa ympäristössä lounaan ja juhlakokouksen merkeissä. Yhdistys muuttukoon maailman ja jäsenistönsä mukaan. Onnea Etelä-Savon MAKLI ja pitkää ikää! Ville Häkkinen Etelä-Savon MAKLI ry:n puheenjohtaja Tässä kuunnellaan tervetuliaispuhetta yhdistyksen 30-vuotisjuhlassa Tiittalan kartanossa Sulkavalla vuonna 2002 5
MAKLI ry:n puheenjohtajan tervehdys! 40 vuotta järjestöelämää on pitkä aika! Tämä juhlajulkaisu kokoaa yksien kansien väliin unohtumattomia hetkiä ihmisten mielestä muisteltavaksi tai nuoremmille tiedoksi ja opiksi otettavaksi. Paljon on kerinnyt 40 vuodessa tapahtua ja sattua koko maanmittausalalla. On lähdetty mittaamaan metallisella mittanauhalla monikulmiojonoja. On nähty takymetrien kehitys robottitakymetreiksi asti. On nähty tietokoneiden tulo maanmittaukseen. On nähty paikkatiedon ke- hittyminen osaksi maanmittausta. Ollaan siirtymässä pikkuhiljaa kokonaan 3D-maailmaan laserkeilauksen vetämänä. Kehityksen mukana on täytynyt pysyä mukana ja oppia koko ajan uutta. Silti aikaa on jäänyt myös ammattikuntamme asioiden ajamiseen. Se on vaatinut paljon työtä, josta ei aina ole välttämättä korvausta kuulunut, vaan ihmisten pyyteettömyys ja ammattiylpeys on ajanut asioita eteenpäin. Tämä juhlajulkaisu on taas yksi osoitus tuosta ammattiylpeydestä. Suuri kiitos kuuluu tämän julkaisun tekijöille sekä ihmisille, jotka ovat myötävaikuttaneet tämän juhlajulkaisun syntyyn. Olkaamme me muut nöyriä ja kiitollisia, mutta samalla ylpeitä, kun saamme tämän juhlajulkaisun luettavaksemme. Paljon onnea myös 40 -vuotiaalle Etelä-Savon MAKLI:lle. Asmo Leskinen, Puheenjohtaja
MAKLIN toiminnanjohtajan Kim Lampisen tervehdys Meillä ihmisillä on luontainen tarve hakea yhteisöllisyyttä samankaltaisista ihmisistä tai ajatusmaailmoista. Ammatisaatteellinen yhteisöllisyys on maanmittarikentässä on herännyt yllättävän myöhään. Ihmisten muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin ja lähiöihin on ollut alkusysäys lukuisten yhdistysten perustamiselle, kun on ollut tarvetta hakea yhteisöllisyyttä. On syytä ilolla tervehtiä yhdistyksiä, joiden toiminta on jatkunut jo useamman vuosikymmenen. Neljä vuosikymmentä sitten oli ihminen ehtinyt käymään jo kuussa. Tätä uskomatonta saavutusta ja sen ajankohtaa on syytä muistella, kun emme nykyisin kykene ratkomaan yksinkertaiseltakaan tuntuvia asioita. Toisinaan mieleeni hiipii ajatus, että nykyihminen ja yhteiskunta onnistuu sotkemaan yksinkertaisetkin asiat sellaiseen solmuun, että niiden aukomiseen ei meinaa riittää avaruus tiedekkään. mukaan. Maanmittariyhteisöä uhkaa näivettyminen ja hiljainen kuolema. Syitä kehitykseen lienee useita. Yleisellä tasolla perusongelma liittyy yksilöiden ajankäyttöön. Yksilöiden ajankäyttö on muuttunut merkittävästi vuosikymmenten aikana. Samalla on muuttunut suhde työhön, perheeseen, vanhemmuuteen, harrastuksiin jne. Onko maanmittariyhteisömme jäänyt toimintansa kanssa jumiin väärälle vuosisadalle? Kykenemmekö tarjoamaan elämyksiä ja seikkailuja, jotta saamme yhdistystoiminnan jatkajat. Kokouksista, pöytäkirjoista ja suunnitelmista saamme jo kylliksemme työelämässä. Harrastuksesta tulee saada irti jotakin muutakin. Maanmittariyhteisössä pitää tapahtua jotain sellaista, että toimintaan osallistuminen on jatkossakin vaivan arvoista. Kun toimintaan sijoittaa aikaa, rahaa tai muuta pääomaa, niin vastineeksi pitää saada mielihyvää, turvallisuuden tunnetta, yhteisöllisyyttä jne. Maanmittariyhteisössä koen edustavani nuorempaa sukupolvea vaikka työelämässäkin olen kerennyt olemaan yli 20 vuotta. Jotain on maanmittariyhteisössämme vialla, kun emme saa toimintaamme nuoria 7
Maanmittariyhteisön toiminnan tulee kehittyä vastaamaan nykyisten nuorten tarpeita ja odotuksia. Kehittämistä varten tulee nykyisen jäsenistön kyetä rakentamaan toimintatapa, jolla yhteisö voi jatkaa eteenpäin. Jokaisen tulee tajuta, että omista tai edustamansa ryhmän intressien jääräpäinen ajaminen ei edistä maanmittariyhteisöä. Omasta puolestani onnittelen Etelä- Savon Maklia 40 vuodesta. Eihän tämä nyt niin vaikeaa voi olla, kävihän ihminenkin kuussa jo vuonna 1969! Kim Lampinen MAKLI ry toiminnan johtaja Toimihenkilöt Jyrki Toikka, Juha Uosukainen ja Pekka Kärkkäinen 30- vuotis juhlakokouksessa Sulkavalla Tiittalan kartanossa. 8
KMT:n (Kuntien maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistotekniset) tervehdys Etelä-Savon MAKLILLE Etelä-Savon Maklin 40 vuoteen mahtuu suuri joukko maanmittausalan toimijoita ja talkooväkeä. Maanmittausalan paikallisyhdistyksien vahvuutena on seudullisuus kun taas valtakunnan Maklin toiminnassa korostuvat koko Suomen käsittävän jäsenistön edunvalvonta. Vuosien varrella on ollut mukavaa tavata eteläsavolaisia maklilaisia vähintään kerran vuodessa paikallisyhdistyksen vuosikokouksessa, jossa on vaihdettu kuulumisia ja muisteltu menneitä sekä maalailtu myös tulevaisuutta. Kokouksen yhteydessä on useasti myös saunottu ja syöty virvokkeiden kera. Onpa käynyt niinkin että vuosikokouskuvia ei ole kelpuutettu Maklin internetkotisivuille, koska kokouspöydällä on näkynyt sekä tyhjiä että täysiä virvokejuomapulloja. Paikallisyhdistyksen nimissä olemme tutustuneet maakunnallisiin suuriin rakennuskohteisiin mm. Puumalan ja Savonlinnan siltatyömaihin, lisäksi jäsenistömme on osallistunut lukuisiin talkoihin joista mainittakoon Mikkelin ravit ja Jukolan viesti. Rinta rinnan olemme yhteenkuuluvaisesti vaalineet eteläsavolaista maanmittausaatetta työnantajatahosta riippumatta, mikä on varmasti myös edesauttanut päivittäisten työasioiden hoitamista. Onhan meillä, maanmittareilla, tiivis yhteistyö kunnan, valtion ja yksityisen välillä. Yksityiset mittaajat tarvitsevat kunnilta mm suunnitteluun pohjakarttoja, valtion ja kunnan kesken tehdään yhteistyötä mm. kiinteistönmuodostusasioissa. 40 vuoteen maanmittausalalla mahtuu paljon. Kehitys on ollut huimaa niin karttojen kuin rekisterien osalta. Kartat ovat numeeristaneet ja rekisterit sähköistyneet, on syntynyt paikkatieto, joka on meidän, maanmittareiden, aikaansaannosta, näistä mainittako navigaattorit ja googlemapit, joita ilman ei nykypäivänä enää tulla toimeen. 9
Arvostan kovasti pitkään alalla olleita maanmittareita, jotka ovat nähneet maanmittausalan kehityskaaren prismamittauksesta gpsmittaukseen. Pelkillä laitteilla ei mittauksia tehdä, täytyy tietää myös mitä ja miksi mitataan. Tämä onkin mielestäni ammattikuntamme osaamisvahvuus. Käytännössä uudet, nuoret maanmittarit on opastettu ammatin saloihin vanhemman maanmittarin työparina. Näin on käytännön ammattitaito pikkuhiljaa siirtynyt myös nuorelle maanmittarille. Maanmittausammattikunnastamme olen pannut merkille, että alallemme hakeutuvat opiskelemaan jämptit ja tarkan työn tekijät. Työntekijöinä tiedostamme ne seuraukset, mitkä seuraavat vääristä mittaustuloksista ja rekisteritiedoista. Ammattikuntamme kannalta pidän hyvänä asiana sitä, että Suomessa kiinteän omaisuuden omistaminen on tarkkaan rekisteröity ja maan luovuttaminen/ostaminen on tarkkaan säännelty maakaaressa. Myös maan käytön osalta on olemassa lakeja ja säädöksiä, joilla ohjataan / rajoitetaan mm. taajamissa olevien maaalueiden käyttöä. Huonolla maankäytönsuunnittelulla tehdään kauaskantoisia virheitä, joiden korjaaminen on hidasta ja kallista.. Etelä- Savossa voimme olla ylpeitä kotiseudustamme, sillä alueellamme on hyvä elää niin töissä kuin vapaalla. Kaupungeillamme on sielut, joista voi tunnistaa paikkakunnan ominaispiirteet sekä ympäristön että asukkaiden osalta. Kuntien maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistoteknisten puolesta toivotan 40 vuotiaalle Etelä-Savon Maklille sydämelliset onnittelut. Jari Ahonen, KMT:n puheenjohtaja 10
Paikallisyhdistystoiminta Valtion Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistotekniset VMT ry:n näkökulmasta VMT:n jäsenten työ on aina näihin päiviin asti ollut pääsääntöisesti työskentelyä Maanmittauslaitoksen palveluksessa eri tehtävissä. Moni on todennut, ettei maanmittausta voi ulkoistaa tehtäväksi halpatuotantomaissa eikä alaa siten romuttaa tai hävittää Suomesta. Kuluneiden vuosikymmenten aikana VMT on saanut nauttia monen eteläsavolaisen maanmittarin aktiivisuudesta omassa toiminnassaan. Tulevaisuudessa järjestörakenteet kaikkien muiden mukana tulevat varmasti olemaan suurissakin muutoksissa. Riittääkö aktiivisia tekijöitä puurtamaan vapaaehtoisesti oman alan näkyvyyden lisäämiseksi? Maanmittaus on kuitenkin koko valtakunnankin mittakaavassa kovin pieni ala. Mikä merkitys paikallisyhdistystoiminnalla on VMT:n suunnasta katsoen? Mitä aktiivisempi yhdistys alueella toimii niin sen paremmin verkostoja saa luotua ja kentältä poikisi tekijöitä myös meille valtakunnan tasolle toimimaan. Yhteen maanmittauksen hiileen puhaltaminen on voimaa! Lämpimät onnittelut juhlivalle yhdistykselle ja menestystä tuleviin vuosiin! Pekka Kärkkäinen, VMT ry puheenjohtaja 11
Yläkuvassa palkitsemisia vuoden 2008 vuosikokouksen yhteydessä ja alakuvassa jämäkkä puheenjohtaja Pekka Kärkkäinen. 12
Mikko Väisänen, kartastopäällikkö Olette ehkä kuulleet sloganin tee työtä, jolla on tarkoitus. Koska itselleni tuon lauseen sisältö ei peruskoulun jälkeen ollut vielä kirkastunut, päätin jatkaa lukioon. Maanmittausalalle ajauduin puolivahingossa ystäväni suosittelemana. Aloitin opinnot Mikkelin ammattiopistossa -95 ja siirryin Mikkelin ammattikorkeakouluun syksyllä -97. Ura Maanmittauslaitoksen palveluksessa alkoi vuosituhannen vaihteessa kesätöiden merkeissä. Kaksi ensimmäistä kesää työskentelin toimitustuotannossa, kolmantena kesänä aloitin maastotietotuotannon puolella maastotarkastuksia tehden. Työ vaikutti mielenkiintoiselta ja syksyllä 2000 pääsin sisätöihin opetellen samalla työskentelyn digitaalisella stereotyöasemalla, Espalla. Työsopimus kuitenkin loppui vuoden vaihteeseen ja siirryin takaisin opintojen pariin. Helmikuussa 2001 päätin hakea töitä Keski-Suomen maanmittaustoimistosta ja marssin Juha Tuomisen (tuotantopäällikkö, Etelä-Savon maanmittaustoimisto) juttusille työtodistusta pyytämään. Juha ei kuitenkaan suostunut todistusta kirjoittamaan, vaan ehdottikin että jäisin Mikkeliin töihin siltä istumalta. Heitin takin naulaan, ja aloitin työt maastotietotuotannon kartasto-tiimissä. Vuonna 2004 silloinen esimieheni Reima Ronkainen siirtyi Uudenmaan maanmittaustoimiston palvelukseen ja kartastopäällikön virka Mikkelissä avautui kuin tilauksesta. Punnersin tutkinnon loppuun, valmistuin tammikuussa 2004 maanmittausinsinööriksi ammattikorkeasta ja sain kartastopäällikön viran. Kartastopäällikkönä tehtäviini kuuluu vastuu maastotietotuotannon suunnittelusta ja toteutuksesta Etelä- Savon alueella. Suunnittelu pitää sisällään kaiken ilmakuvauksesta aina karttojen painamiseen. Suunnittelun ja seurannan lisäksi osallistun myös tuotannollisiin tehtäviin, toimitan paikkatietoaineistoja asiakkaille ja sidosryhmille, vastaan asiakaspalautteisiin, olen yhteydessä sidosryhmiin, teen hallinnollisia tehtäviä jne. 13
Alueen maastotietoja pidetään ajan tasalla noin kymmenen hengen voimin. Maastotietoja ajantasaistetaan 5-10 vuoden välein alueesta riippuen. Tiestöä, osoitteita, hallintorajoja ja suojelukohteita päivitetään jatkuvasti. Työ tehdään suurelta osin ilmakuvatulkintana digitaalisilla stereotyöasemilla, mutta tarvittaessa käydään myös maastossa. Osa maastossa tapahtuvista muutoksista saadaan vihjetietona talon sisältä, muilta paikkatiedonkerääjiltä tai yksittäisiltä kansalaisilta. Maastotietojen ajantasaistuksen lisäksi tiimin tehtäviin kuuluu karttajulkaisujen valmistelu ja laserkeilausaineistojen jatkokäsittely. Muutoksiakin vuosikymmenen saatossa on tapahtunut, vaikka maastotietoja ajantasaistetaan pääsääntöisesti samoin metodein kuin vuosituhannen alussa. Sovellusten ja laitteiston jatkuva kehitys on tuonut tehoa ja laatua työskentelyyn. Koordinaatisto, korkeusjärjestelmä ja karttalehtijako on uudistettu. Tuoretta digitaalista Ilmakuvamateriaalia on viranomaisyhteistyön kautta nykyisin saatavilla huomattavasti aikaisempaa enemmän. Yhteistyön merkitys aineistojen tuottajien ja käyttäjien kesken on kasvanut merkittävästi. Aineistojen laatuun ja ajantasaisuuteen panostetaan yhä enemmän, ja aineistojen käyttö, käytettävyys sekä saatavuus on parantunut erilaisten verkko- ja rajapintasovellusten myötä. Laserkeilaus on tuonut uusia mahdollisuuksia ilmakuvatulkinnan rinnalle ja avannut mahdollisuuden yhä laadukkaamman paikkatiedon tuottamiseen. Tässä vain muutamia esimerkkejä muutoksista, joilla on ollut vaikutusta työskentelyymme paikkatietojen parissa. Paikkatietoja käyttää päivittäin lähes jokainen meistä. Maanmittauslaitoksen aineistoja tai niiden jatkojalosteita käyttäviin Internet - palveluihin tehdään vuositasolla yli puoli miljardia hakua. On vaikea löytää alaa, jossa ei käytettäisi Maanmittauslaitoksen tuottamia tai niistä jalostettuja karttatuotteita. Mikähän mahtaa olla tilanne viidentai kymmenen vuoden päästä? Palatakseni kuitenkin siihen mistä kirjoitukseni alkoi; Nyt kuitenkin tiedän tekeväni työtä jolla on tarkoitus. Mikko Väisänen Kartastopäällikkö Etelä-Savon maanmittaustoimisto 14
Destian mittaustyöt Kymmenen vuotta sitten, kun kirjoitin kuulumisia 30-vuotishistoriikkiin elettiin suurten muutosten aikaa. Tieliikelaitos oli juuri perustettu ja sitä organisoitiin vastaamaan vapaan kilpailun tuomiin haasteisiin. Tieliikelaitos muutettiin valtion omistamaksi yhtiöksi ja nimeksi tuli Destia Oy. Tähän päivään mennessä Destian organisaatiotakin on ehditty muuttaa jo useampaan kertaan, osittain ylimmän johdon henkilövaihdoksista ja osittain Destian strategiamuutoksista johtuen. Mittaustoimintakin on ollut jatkuvassa muutoksessa. Viime vuosina käytyjen yt-neuvottelujen lopputuloksena osa mittausalan henkilöistäkin irtisanottiin. Destian mittaustyöt edellyttävät käytännössä aina matkustamista. Edellä mainitut irtisanomiset ovat johtaneet siihen, että nykyisen henkilöstön työmatkat ovat entisestään pidentyneet, kun valtakunnallisesti toimivan organisaation työt eivät jakaudu alueittain tasaisesti. Nyt ollaan kuitenkin menossa parempaan suuntaan, tämän syksyn aikana on käynnistetty uusien henkilöiden rekrytointi. Destian tekemät mittaukset ovat pääasiassatesuunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä. Lisäksi tehdään myös katujen ja ratojen sekä teollisuusrakentamisen mittauksia. Teknikoiden ja AMK-insinöörien vastuulla on varsinaisen mittauksen lisäksi myös kaikki tarvittavat aineistojen käsittelyt ja raportoinnit, osalla myös mittausten tarjous- ja sopimustoiminta. Viime vuosien yksi muutos on ollut työkoneautomaation lisääntyminen rakentamishankkeissa. Se vähentää huomattavasti merkintämittaustarvetta, kun koneen kuljettajan toimintaa ohjaa ohjaamossa oleva tietokone. Työkoneisiin on asennettu GPS-paikannin ja koneen niveliin antureita, joiden avulla koneen kauhan tai terän sijainti saadaan määritettyä. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman mittausalan osaajia. He vastaavat siitä, että koneella on käytössä oikea suunnitelma ja työmaan tukiaseman sijainti on määritetty sekä tiedonsiirto tukiaseman ja koneen välillä toimii moitteettomasti. Edellä oleva teksti on vain lyhyt katsaus Destian mittauksista. Me toiminnassa mukana olleet olemme joutuneet useasti 15
venymään ja sopeutumaan mittaustoiminnan hoitamiseksi organisaation muutoksissa ja esimiesten vaihtuessa. Oma työurani teknikkona alkoi vuonna 1975 Mikkelin tiepiirin suunnittelumittaustehtävissä. Organisaatioiden muuttuessa työni muuttui myös pikku hiljaa varsinaisista mittaustehtävistä esimiestehtäviin. Tällä hetkellä toimin Destian Mittauspalvelujen palvelupäällikkönä ja toimipaikkani on Mikkelissä. Vastaan mittaustoiminnasta Itä- ja Pohjois-Suomen alueella. Tehtäviini sisältyy mm. töiden hankintaa, sopimusten tekoa sekä mittausprojektien laskutus ja raportointi kuukausittain. Lisäksi lähes päivittäin on hoidettavana myös yksikön esimiestehtäviä ja hallintoasioita. Kun otetaan vielä huomioon mittausalan kehitys sekä työelämässä yleensäkin tapahtuneet muutokset ja että toimintamme on muuttunut virastosta liiketoiminnaksi, niin nykytilanteessa ei ole paljon yhteneväisyyttä työurani aloittamisen aikoihin. Olin melko pitkään mukana myös VMT:n järjestötyössä luottamusmiehenä ja VMT:n hallituksessa sekä henkilöstön edustajana yhteistyötoimikunnissa ja useissa organisaation kehittämisen työryhmissä. Siinä työssä oli mahdollista edistää pienen henkilöstöryhmän edunvalvontaa Destiassa ja sitä edeltävissä organisaatioissa. Järjestötyö antoi myös itselle valmiuksia hoitaa tulevia esimiestehtäviä, kun olin saanut järjestötoiminnassa kokemusta mm. TES- ja lakiasioista. Toivottavasti järjestötyön jatkajia löytyy jatkossakin. Vastuuhenkilöinä toimineet tietävät, että uhrauksia se vaatii ainakin oman ajan käytön suhteen. Itselläni on järjestötyöstä myönteiset kokemukset, ajankäytön uhraus kannatti. Onnittelut 40-vuotiaalle Etelä- Savon Maklille! Pauli Korpelainen Palvelupäällikkö 16
Pasi Puttosen tervehdys juhlivalle yhdistykselle. Lyhyen maanmittariurani - yhdentoista vuoden - aikana maanmittausala on mielestäni kehittynyt huimasti. Urani alkuaikoina GPS oli vielä kummajainen; saihan sillä pellolle jotain mitattua tai sitten parin metrin tarkkuudella kartoitusta tehtyä. Silloin toimittiin vielä mittaryhmissä. Yrittäjänäkökulmasta yksintyöskentely on tätä päivää ja GPS on vakiovaruste mittaajalla. Jos kehitys on ollut tätä yhdentoista vuoden aikana, niin mitä se on ollut sitten yhdistyksemme iän aikana? Opettajan näkökulmasta, päivätyössäni Etelä-Savon ammattiopistolla, opetusmenetelmien ja lähestymistapojen on pitänyt myös muuttua. Oppilas pitää saattaa kohtaamaan itsenäisyys, tekniikka, päätöksenteko ja ongelmien ratkaisu päivittäin. Vaikka kartoittajat koulusta valmistuessaan eivät olekaan vielä ammattilaisia vaan jalostuvat työpaikan perehdyttämisen kautta, niin silti ei voi laskea sen varaan, että työpaikalla olisi mittaryhmä, jossa ehtisi vuosien saatossa kasvaa tehtäviin, ryhmän kolmantena tai neljäntenä jäsenenä. Kovenevat työelämän vaatimukset ovat lisänneet kartoittajien opiskelussa työssä oppimisen määrää. Tässä meillä jo ammatissa olevilla maanmittareilla on iso rooli, että pystyisimme tarjoamaan opiskelijoille työssä oppimisen mahdollisuuksia ja ehtisimme kertoa heille oikeita ja vaihtoehtoisia työtapoja ja kertoa myös niistä aikaisemmista menetelmistä. Ei se kulmaprisman ja mittanauhan käyttö ole koulussa eikä työpaikoillakaan jäänyt unholaan eli sekin pitää käydä läpi. Opiskelijoissa näkyy myös kaupungistuminen. Vesurin käyttö ja kangen heilutus ei ole jokaiselle päivänselvää vaan ihan perustyökalujen käyttöä joudutaan opiskelemaan yhä enemmän. Ja tulee ne ensiaputaidotkin siinä samalla tutuiksi, joka syksy. Vesurin käyttö ja rautakangen käyttö on niitä pysyviä asioita, jotka eivät hirveästi ole muuttuneet viime vuosikymmeninä. Toisaalta nykyopiskelija on entistä enemmän sinut tietotekniikan kanssa ja tietotekniikka on myös olennainen osa maanmittarin arkea. 17
Etelä-Savon ammattiopistossa on kuitenkin tehty päätös, osittain työelämän tarpeista lähtöisin, että jatkossa koulutamme vain yo- tai muun toisen asteen tutkinnon suorittaneita eli 18 vuotta täyttäneitä, joilla on monella tavalla paremmat työelämävalmiudet ja myös työharjoitteluvalmiudet ovat paremmalla tasolla. Valtakunnallisesti kartoittajien ja maanmittausinsinöörien tutkintojen väliin on tulossa ammattitutkinto, joka osittain korvannee teknikkokoulutuksen loppumisen aiheuttamaa aukkoa koulutusjärjestelmässä. Lähivuosina oppilasmäärät tulevat maakunnassamme vähenemään rajusti. Peruskoulun päättävien nuorten määrä vähenee sadoilla vuosituhannen vaihteeseen verrattuna. Tämä tulee vähentämään koulutuspaikkoja ammattikoulutuksen puolella ja on todennäköistä, että lähivuosina Mikkelistä loppuu myös kartoittajakoulutus, mutta Joensuun ammattioppilaitos jatkaa kartoittajien koulutusta ja mahdollisesti ammattitutkinnon kouluttamista Itä- Suomen tarpeisiin. Etelä-Savon ammattiopisto ja Maanmittauspalvelu Puttonen Oy onnittelee yhdistystä! Juhlakokouksen osanottajia 18
19
Kokemuksia yksityistietoimitusten tekemisestä Edellisessä 30v- juhlajulkaisussa Taisto Honkanen toteaa, että 1.1.1997 kiinteistömuodostumislain myötä ammattikuntamme sai merkittävän lisän tehtäväoikeuksiin eli yksityistietoimitusten tekooikeuden. Vuoden 2002 alusta maanmittauslaitos sitten siirsi yksityistietoimitusten teon Arto- prosessilta Peto- prosessin tehtäväksi, kuten Taistokin kirjoituksessaan toteaa. Työsarkaa tietoimitusten parissa on sitten riittänytkin ihan kiitettävästi. Jorma Jomma Niskanen aloitti jo vuonna 2001 tietoimitusten teon Arto- prosessissa palattuaan kiinteistövälittäjän toimesta takaisin juurilleen maanmittauslaitokseen. Sittemmin Jommakin siirtyi petoprosessiin tietoimitusten tekemisetkin sinne siirryttyä. Talvella 2002 nyt eläkkeellä oleva DI Jouko Joppe Hietalahti piti toimiston teknikkokunnalle ansiokkaita koulutustilaisuuksia tietoimitusten teosta, jotka ovat osoittautuneet todella hyödyllisiksi. Tietoimitusten tekemisestä kiinnostuneet ilmoittautuivat sitten prosessivastaavalle ja ovat tekijät sitten tämän vajaan kymmenen vuoden aikana hieman vaihtuneet muodostaen tänä päivänä oman tiiminsä, Peto Tie- tiimin. Tiimi tekee tänä päivänä kaikki Etelä-Savon maanmittaustoimiston alueen yksityistietoimitukset. Tiimin jäsenet tekevät toki muitakin prosessille kuuluvia kiinteistötoimituksia ja tehtäviä. Lähes jokaisessa lohkomisessakin perustetaan uuden kiinteistön tieoikeus yksityistielain mukaan, mutta omana toimituksenaan tietoimitus on, ei aina välttämättä vaikea, mutta lähtökohdiltaan täysin erilainen toimitus kun mitä lohkominen on. Tietoimitukset eroavat muista perustoimituksista ensinnäkin siksi, että niitä säätelee oma lakinsa, yksityistielaki. Uusien tieoikeuksien perustamisen lisäksi tietoimituksissa selvitellään epäselvyyksiä tilojen vanhoissa kulkuoikeuksissa, jotten sanoisi ihan lihaviakin riitoja. Onko tie tai jokin muu oikeus kiinteistön käytölle tarpeellinen ja aiheuttaako 20
se jollekin haittaa ja jos aiheuttaa niin minkä verran. Maksetaanko korvauksia ja jos maksetaan, niin kuinka paljon. Rautateiden tasoristeysten poistamisen yhteydessä tulee sitten kohteen ja haitan korvausten lisäksi joukko muita korvattavia asioita, pidentyneitten matkojen aiheuttamat kasvaneet kunnossapitokustannukset, erilaiset kiertohaitat ym. Korvausten määräämisperusteisiin on pitänyt perehtyä tutustumalla aiemmin tehtyihin toimituksin ja oikeustapauksiin, mutta myös Artoprosessitiimin laatima korva- ohjeisto on ollut apuna. Aivan viime vuosina on järjestetty myös laitostasoisia koulutustilaisuuksia mm. arviointimenetelmistä. Maanmittauslaitos on asettanut työryhmän, jonka tarkoituksena on kuvata ja yhtenäistää tasoristeysten poistamisiin liittyvät kiinteistötoimitukset mukaan lukien yksityistietoimitukset. Mm. meillä Etelä- Savon peto- prosessissa yksityistietoimituksissa on poistettu useita kymmeniä tasoristeyksiä, toivottavasti ohjeistuksessa ei päädytä kovin erilaiseen malliin, kuin mitä me olemme toteuttaneet. Tietoimitusten teon siirryttyä petoprosessin tehtäväksi tuumattiin, josko tietoimitusten valitukset maaoikeuteen tulevat lisääntymään. Sittemmin on kuitenkin todettu, etteivät ne ainakaan ole lisääntyneet, pikemminkin päinvastoin. Kerran ( ei ainut kerta ) maaoikeudessa asianosaiset olivat täysin eri mieltä toimituksen lopputuloksesta. Maaoikeustuomari kysyi yllättäen minulta, että mikä se toimitusinsinööri Soljander on toimitusmenettely tällaisessa tapauksessa. Ensin löi vähän tyhjää ja aioin viitata toimitusasiakirjoihin mutta päätin kuitenkin selvittää yksityistien siirtämiseen liittyvät seikat, joka tässä oli kysymyksessä. Liekö toimituksen kulku jäänyt itse toimituksessa asianosaisille epäselväksi vai mistä sitten johtuikin, mutta selvitykseni jälkeen maaoikeuden istunto meni juohevasti loppuun ja toimitus vahvistettiin. Uskottujen miesten käyttö on huomattavasti yleisempää tietoimituksissa, kuin mitä se on muissa perustoimituksissa. Kokeneista uskotuista miehistä on suuri apu harkintaa vaativia päätöksiä tehdessä ja käytäntö on osoittanut, että kolmen toimitusmiehen yhdessä tekemä päätös herättää luottamusta enemmän, kun jos päätöksen tekee toimitusinsinööri yksin. Onnea 40-vuotis taipaletta juhlivalle yhdistykselle. Juha Soljander Toimitusinsinööri Etelä-Savon maanmittaustoimisto 21
Päivittäinen työrutiini, Harri Penttilä, kartastoteknikko Huomaan, että ATK-työaseman ääressä istuminen on nykyään virastotyöni keskeinen sisältö. Kaikki työasioiden käsittelyt hoituvat tavalla tai toisella sähköisesti ja aamun avauksena toimii rutiiniksi muodostunut sähköpostin selaaminen, mikä toistuu sitten päivän mittaan aina työaseman ääreen palattaessa. Sähköinen tiedonvälitys on korvannut asiakaspalvelussa henkilökohtaiset yhteydenotot ja työskentelystä on tullut aika tavalla internetin varaista yksinäistä puurtamista. Sähköpostilla asiakkaat tilaavat rakentamisen suunnitteluun tarvittavaa pohjakartta-aineistoa, johtokarttaa sekä asemakaavatietoja. Olemme järjestäneet kaupungin kotisivuille Karttapalvelu nimisen toiminnon, jonka avulla karttaa tarvitseva voi määrittää kohteensa, joko osoitteen tai kiinteistötunnuksen avulla ja tehtyyn tilaukseen vastaamme toimittamalla tarvittavat kartat sähköpostin liitetiedostoina. Toimittamamme aineisto on maksullista ja pääasiallisina asiakkaina ovat rakennussuunnittelua konsultoivat arkkitehtitoimistot ja rakennussuunnittelijat. Sähköposti palvelee yksiköiden keskinäistä asiakaspalvelua ja yhteydenpitoa sekä toimittaa myös osittain yksikön sisäistä tiedonkulkua. Olemme järjestäneet kaupungin sisäiseen verkkoon StellaWebb karttapalvelun, minkä avulla tuottamamme kartta-aineistot ja niihin liittyvät hakupalvelut ovat selaimen avulla koko organisaatiomme käytössä. Sähköverkko sekä toimivat ATK yhteydet ovat kaikki kaikessa, ja jos nämä eivät toimi, tuotannon ja ylläpitotyön tekeminen lakkaa välittömästi. Kaupunki tuottaa ja ylläpitää omaa pohjakartastoa asutuskeskuksista sekä tekee uudiskarttaa tarvittaessa asemakaavoituksen laajentamistarpeiden mukaan. Tähän liittyy myös kiinteistörekisterin ylläpitäminen asemakaavoitettujen alueiden osalta. Kiinteistötietojen päivittäminen koko käytössä olevaan karttaaineistoon vaatii jatkuvaa ylläpitoa ja toimivaa KTJ yhteistoimintaa. Haja-asutusalueella kiinteistörajatie- 22