Arvoisat yrittäjäkollegat, vuorineuvos Isotalo, emeritukset, yhteistyökumppanit ja kaikki yrittäjän ystävät

Transkriptio

1 Arvoisat yrittäjäkollegat, vuorineuvos Isotalo, emeritukset, yhteistyökumppanit ja kaikki yrittäjän ystävät Kun minua pyydettiin pitämään puhe tänään tässä juhlassamme, käsitin ensin, että minua pyydettiin kertomaan jossain välissä lyhyesti jossain ständillä nuorten yrittäjien toiminnasta. Myöhemmin selvisi, että olinkin lupautunut juhlapuheen pitäjäksi. Piti ihan muutaman kerran nielaista, että mihinkäs sitä on tullut lupauduttua. Silti en olisi missään muualla mieluummin juuri nyt. 35 vuotta on pitkä aika. Se on minun näkökulmasta niin pitkä, etten ollut vielä syntynytkään, kun Kuopion Yrittäjät perustettiin. Pitkälle on tultu ja paljon on tapahtunut. Strategiassamme vuosille missiona on luoda Kuopioon Suomen parhaat yrittämisen olosuhteet. Tavoitteessa on tekemistä ainakin tuonne vuoteen 2017 saakka. Silti lähtökohdat ovat mielestäni hyvät. Hyvistä lähtökohdista on kiittäminen sitä työtä, jolle Kuopion Yrittäjien toiminta kumuloituu tänä päivänä. Lukuisat ja taas lukuisat luottamushenkilöt ovat tehneet pyyteetöntä työtä yhteisen asiamme eteen vuosien varrella unohtamatta tietenkään meidän Kirsiä ja hänen edeltäjiään.

2 Edunvalvonta, tai nykyisin, yhteiskuntavaikuttaminen. Sehän on yksi järjestömme tärkeimpiä tehtäviä. Töitä paiskitaan hyvässä yhteisymmärryksessä Kuopion kaupungin kanssa. Välillä tosin tuntuu, etteivät asiat etene lainkaan. Osa asioista, joiden eteen tänään teemme yhteiskuntavaikuttamistyötämme tuntuvat oleva aivan samoja kuin 80-luvulla. Onhan se välillä turhauttavaa. Kuitenkin on ymmärrettävä että iso laiva kääntyy hitaasti. Meidän hallituksen jäsenten ja muiden luottamushenkilöiden, jotka nyt tätä työtä teemme, voi olla vaikea nähdä niitä parhaillaan tapahtuvia muutoksia, joita joka tapauksessa eittämättä tapahtuu. Olemme saaneet paljon hyvää aikaan vuosien varrella, ja meidän tulee olla siitä ylpeitä! Pyrimme saamaan muutosta aikaiseksi, ja olemme toki samalla myös jatkuvan ympärillämme tapahtuvan muutoksen kohteina. Nämä muutokset eivät kuitenkaan koske yksinomaan Kuopiota, kuten niin harva tämän päivän ilmiöistä syntyy tai vaikuttaa vain paikkakunta- tai edes maakuntatasoisesti. Esimerkkinä yhdestä isosta muutoksesta on nuorten suhtautuminen yrittäjyyteen. Ei tarvitse mennä ajassa taaksepäin kuin omiin kouluaikoihini, kun yrittäjyys ei juurikaan näyttäytynyt vaihtoehtoisena urasuuntautumisena 2000-luvun alun lukiolaiselle.

3 Viime syksynä kävin Taloudellisen Tiedotustoimiston koulukiertueella kertomassa maakuntamme lukioissa yrittäjyydestä. Kysyin kaikissa kiertämistäni lukioista abeilta, kuinka moni pitää yrittäjyyttä potentiaalisena uravaihtoehtona jossain vaiheessa elämäänsä. Koulujen välillä oli jonkin verran hajontaa, mutta keskiarvo lienee ollut noin 50 %. Startup-kulttuuri, kevytyrittäjyys, digi- ja robotisaatio, sosiaalinen media On kliseistä, mutta mielestäni perusteltua sanoa, että monia suuren mittakaavan muutoksia on tapahtunut ja tulee tapahtumaan lähivuosina. Helsinkiläis-newyorkilainen Linda Liukas keräsi viime vuonna lastenkirjaprojektilleen dollaria netin kautta. Se on saman verran kuin 20 % Suomen vuotuisesta kirjallisuusviennistä. Ja Linda keräsi summan kuukaudessa. Nämä ovat muutoksia, jotka myös alueemme yrityksissä tulee nähdä, ja ymmärtää niiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen omassa liiketoiminnassaan. Enkä väitä, etteikö täällä jo osattaisikin. Sain vastikään kokeilla kuopiolaisen Caffeine Overdosen kehitteillä olevaa peliä, jota on mahdollista pelata perinteisten välineiden ohella myös käsiä liikuttamalla. Ja lähteehän täältä apteekkirobotteja Israeliin saakka. Nämä vain muutamina esimerkkeinä.

4 Samalla tavalla ympärillämme tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös Kuopion Yrittäjiin järjestönä. Esimerkiksi viestintä muuttuu, minkä olemme huomanneet tiedotuslehti Yrtin ilmoitusmyynnin hankaloitumisena. Yhdeksän kertaa vuodessa ilmestyvä Yrtti muuttui kuusinumeroiseksi vuoden päivät sitten. 35 vuoden kuluttua, tai todennäköisesti jo paljon aikaisemmin, ei paperilehteä enää ole. Kansanedustaja Jyrki Kasvi on kärjistänyt osuvasti, että tuleville sukupolville voi olla vaikea perustella, miksi vielä 2015 kaadettiin metsää sen vuoksi, että saatiin ihmisille eilispäivän uutisia aamiaispöytään. Murrosaika on vaikein, sillä osa, minä mukaan lukien, pitää paperilehteä vielä varsin toimivana käyttöliittymänä. Silti tässä, niin kuin monessa muussakin asiassa, meidän tulee katsoa myös tulevaisuuteen. Ja niinhän me teemmekin: Kuopion Yrittäjät viestinnästä puheen ollen viestii printin ohella aktiivisesti myös sosiaalisen median kautta, uusimpana olemme myös Instagramissa. Kokeilemme myös rohkeasti, emmekä pelkää epäonnistua. Muutama vuosi takaperin kokeilimme omaa mobiilikanavaa viestinnässämme. Kokeilu ei ottanut tuulta siipiensä alle, mutta startup-kulttuurin mukaisesti emme nähneet tätä epäonnistumisena, vaan oppimiskokemuksena. Rohkeita meidän tulee olla. Yksi haasteemme tulee seuraavina vuosina olemaan, miten saamme, sanon

5 suoraan, tehtyä nuorennusleikkauksen keski-ikää jo niin kovin kovaa vauhtia lähestyvälle järjestöllemme. Kuopion Yrittäjien, niin kuin poikkeuksetta muidenkin yrittäjäyhdistysten, keski-ikä on huolestuttavan korkea. Nuoria kuitenkin hakeutuu yrittäjiksi yhä enemmän, ja nämä nuoret meidän tulisi pystyä houkuttelemaan yhdistyksemme jäseniksi. Nuoret ovat kuitenkin tottuneet kevyempiin yhteisöllisyyden muotoihin. Ei ole vaikeaa tehdä vaikkapa Facebook-tapahtumaa ja levittää kutsua alueen nuorille yrittäjille esimerkiksi yhteisestä lounaasta tai illanistujaisista. Väitän, että meillä on hyvät lähtökohdat järjestömme uudistamisessa. Kuten jo mainitsin, käytämme sosiaalista mediaa aktiivisesti paitsi ulkoisessa viestinnässämme, myös enenevässä määrin sisäisessä viestinnässä hallitustyöskentelyssä. Mainitsemisen arvoista on, että Kuopiossa järjestetään myös paljon tapahtumia nuorille yrittäjille nuorten yrittäjien toimesta. Katsaus tapahtumakalenteriimme osoittaa, että jokaiselle on jotakin. Lähtökohdat ovat siis hyvät. Loput on kiinni meistä itsestämme. Olemmeko ennakkoluulottomia ja kykeneviä myös harkittuihin riskeihin ja kokeiluihin? Tunnemmeko historian, mutta uskallamme päästää menneestä tarvittaessa myös irti? Kykenemmekö pyytämään apua ja tekemään yhdessä yhteisten päämäärien eteen?

6 Näemmekö haasteita mahdollisuuksissa, vai mahdollisuuksia haasteissa? Loppuun en keksinyt mitään muita kuin kliseisiä lopetuksia, joten lopetan puheeni mahdollisimman kliseisesti ehdottamalla, että laulamme Kuopion Yrittäjille onnittelulaulun!