LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUIDEN ASIAKASRAATI

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 1 (7) LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUIDEN ASIAKASRAATI Aika ke 25.4.2012 kl 18.00 20.00 Paikka Steinerpäiväkti Pikku-Otava, Krppumäentie 1 A, Palkka Läsnä Lampinen Taru Malinen Maarit Pihl Anu Plvi Päivi Rauhamäki Tiina Räty Tanja Suikki Siina Tirkknen Maarit Tyynysniemi Annika Vutilainen Inkeri Adenius-Jkivuri Merja, siht. Ahlqvist Tarja, pj Heinälä Tuula Saastaminen Helena Rssi Anna Järvinen Saara Lahtinen Salla 1. Steinerpäiväkti Pikku-Otavan esittely, Tuula Heinälä Tuula Heinälä kerti vunna 1998 Palkassa alittaneesta Steinerpäiväkti Pikku-Otavasta, sen histriasta ja timinnasta. Yksityistä päiväktia ylläpitää kannatusyhdistys ja timinta n vitta tavittelematnta. Päiväkdin rakennus n suunniteltu alun perin steinerpäiväkdiksi ja se n rakennettu sillisen Jyväskylän maalaiskunnan tiveesta vastaamaan tarpeeseen tarjta steinerpedaggista päivähita kunnassa ja saada lisää hitpaikkja alueelle. Tällä hetkellä Jyväskylän kaupungissa timii siis kaksi steinerpäiväktia, jista vanhempi n Mattilankadulla sijaitseva vunna 1976 perustettu päiväkti Tähtitarha. Päiväkdissa työskentelee viisi vakituista työntekijää, jista salla n ammattitutkinnn lisäksi ammatillinen perehtyneisyys steinerpedaggiikkaan. Asiakasperheet vat pääsin Palkan alueelta ja lähiympäristöstä, mutta heitä tulee myös ympäri kaupunkia ja muista kunnistakin. Sisarusryhmänä timivassa lapsiryhmässä lapsia n hidssa nin 30, jista yhdeksän eskaria. Rudlf Steiner kulu maksaa esipetuksen järjestämisen, muuten talus pyörii Jyväskylän kaupungin palvelusetelijärjestelmän avulla. Päiväkdin timinnassa krstetaan kdinmaisuutta ja leikkiä. Kädentaidt, kdin työt ja puutarhanhit timivat muun muassa tekemällä ppimisen phjana. Leikille varataan päivässä paljn aikaa; leikkimateriaalit vat yksinkertaisia ja viitteellisiä; lasten ma mielikuvitus n tärkeää. Päiväkdissa Olavintie 1 PL 82, 40101 Jyväskylä Puh. 014 266 3100 etunimi.sukunimi@jkl.fi www.jyvaskyla.fi/paivahit

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 2 (7) pyritään siihen, että lapsi saa kasvaa vapaaksi, mutta se ei tarkita samaa kuin vapaa kasvatus ; säännöt ja rajat vat lemassa timinnassa. Tärkeitä periaatteita päiväkdissa vat myös kestävä kehitys ja eklgisuus. Päiväkdissa käytetään Prtaat lumuun hjelmaa ja tällä hetkellä llaan krkeimmalla asteella (5); kaikki ruka tehdään alusta asti itse ja se n lumua 90%:sti. Lapset vat paljn mukana ruuan tekemisessä, minkä n humattu näkyvän myös syömisngelmien vähenemisenä. Lumuasiita ei lapsille peteta sinänsä vaan niitä pitaan käytännössä timimalla ja keskustelemalla. Asiakasraatilaiset kyselivät aktiivisesti steinerpäiväkdin timinnasta ja tausta-ajatuksista. Kysyttiin muun muassa, nk tutkimuksissa tai muuten seurattu, miten steinerpäiväkdeissa ja kuluissa lleiden lasten sijittuminen elämään menee. Tdettiin, että jitakin tutkimuksia n tehty ja niiden sekä kkemusten perusteella näyttää siltä, että steinerpedaggiikka taustaiset lapset pärjäävät elämässä hyvin ja vat harvemmin kuin muut työttöminä. Tämä visi jhtua esimerkiksi siitä, että he vat usein tavallista kekseliäämpiä ja timinnallisia. Kysyttiin myös, minkä verran perheet nudattavat steinerpedaggisia periaatteita kasvatusasiissa ktna. Tdettiin, että n vaikea sana, miten perheet timivat yksityiselämässään, mutta sa hakee steinerpäiväktiin tarkituksella (usein valinnan perusteena myös lumuruka) ja tisille päiväkdissa nudatettavat periaatteet tulevat tutuiksi hitsuhteen aikana. Perheet vat erilaisia ja timivat eri tavin. Krstettiin, että steinerpedaggiikka ei le lahk vaan pedagginen timintatapa. Perheitä inftaan hyvin ennen hidn alitusta (miksi ei käytetä tiettyjä leluja, tietkneita ym.). Perheet eivät le valittaneet, vaikka jskus n aluksi ihmetelty timintatapja. Asiakkuudet vat yleensä pitkäaikaisia ja sillin tullaan tutuiksi. Yhteisöllisyys n päiväkdissa tärkeää ja vanhemmat livat aikanaan mukana j päiväkdin rakentamisessa ja timivat aktiivisesti edelleen eri prjekteissa; talkissa tehdään yhdessä. Asiakasraati kysyi myös, nk päiväktiin jna. Kerrttiin, että ei le juuri nyt, mutta jskus n; tilanne elää vuden aikana. Kskaan ei le llut pitkää jna. Perheiden muutt alueelta tiselle aiheuttavat jskus npeasti uusia tilanteita jnna tai tyhjentyvinä paikkina. Tiedusteluihin, tehdäänkö kaikki ruuat alusta lähtien ja nk päiväkdissa allergisia lapsia, tdettiin, että kaikki ruka tehdään itse ja allergisia lapsia n hidssa välillä, muttei erityisen paljn. Asiakasraatia kiinnsti myös, miten päiväkdissa nnistuu yhdistää leikki ja esipetus. Kuvattiin esipetustimintaa ja, että kska leikki lähtee lapsesta itsestään ja vaatii ssiaaliselta tilanteelta paljn, siinä n runsaasti kasvun aineksia. Myös materiaalit tukevat eri ppimisen sa-alueita (matemaattiset peruskäsitteet, hahmttaminen, kädentyöt ); kerrttiin esimerkkejä ja krstettiin, että työkasvatus n keskeistä; käsillä käsittäen. 2. Lapselle minaiset tavat timia - keskustelua päivähidn ja varhaiskasvatuksen timintatavista Asiakasraadissa li raatilaisten lisäksi keskustelemassa päivähidn ja varhaiskasvatuksen timintatavista ja lapselle minaisista tavista timia päivähidn työntekijöitä. Anna Rssi, Saara Järvinen ja Salla Lahtinen kertivat ensin lyhyesti masta työstään ja man yksikkönsä timintaperiaatteista sekä tilista timinnan tteuttamisen kannalta. Esiteltiin esimerkiksi Taikalampun päiväkdin leikkialue timintaa ja Tikkalan päiväkdin pien- eli ktiryhmiä timinnan tteuttamisessa. Asiakasraati, työntekijät sekä Steinerpäiväkti Pikku-Otavan henkilöstö keskusteli sen jälkeen muun muassa: miten perheet saavat tieta päivähityksikön timinnasta ja timintatavista miten lasten kanssa timitaan; lapselle minaisista tavista timia miten perheet vivat sallistua timinnan suunnitteluun mitkä asiat säätelevät varhaiskasvatuksen timintatapja

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 3 (7) Ovatk päiväkdit Jyväskylässä erikistuneet jhnkin; nk leikki erikistumisalue? Miten timinnasta saa tieta? Asiakasraati ti esiin kkemuksensa, että esimerkiksi esipetuksessa n suuria erja kaupungin yksikköjen välillä siinä, miten esipetusta tteutetaan. Tudaank esiin leikin merkitys ja suus timinnassa; tuleek kulumaisuus esiin ( lemme erikistuneet kulumaisuuteen!? ) Tivttiin yksikkökhtaista tiedtusta esimerkiksi nettisivuilla timintatavista ja periaatteista. Mietittiin laitetaank nettisivuille nykyään tieta vain, kska siellä pitää lla jtakin ja antaak tämä tiet ikeaa kuvaa timinnasta. Tdettiin, että yksiköissä vi käydä paikan päällä tutustumassa ja seuraamassa timintaa ja että asiakkaat vat käyttäneetkin tätä mahdllisuutta esimerkiksi ennen päivähitpaikan hakua tai ilmittautumista esipetukseen. Tutustumiseen kannustetaan päiväkdeissa. Sillin näkee, mitä timinta ikeasti n, mitä tehdään ja miten eri lapset vivat tehdä erilaisia asiita samana päivänä. Phdittiin myös, miten hankkeissa mukanalsta tiedtetaan perheitä ja raatilaiset kyselivät tisiltaan, vatk muut tietisia man päivähitpaikan pedaggiikasta. Tdettiin, että paljn riippuu henkilöstöstä ja heidän tavastaan tiedttaa; samankin yksikön sisällä tiedtus vi vaihdella. Miten paljn päiväktien välillä n erja timintatavissa? Tutiin esiin, että timinnan phja n kaupungin eri yksiköissä sama ja tavitteet timinnalle n linjattu varhaiskasvatussuunnitelmassa eli Vasussa sekä esipetussuunnitelmassa. Tteutus riippuu tekijöistä. Myös timinnan tteuttamisen edellytykset vaihtelevat esimerkiksi tiljen, ympäristön tai pihan suhteen. Kaikki ammattilaiset pyrkivät kuitenkin samantasiseen timintaan, mutta timintatavat vivat vaihdella tekijöiden mukaan. Myös ryhmän lapset eri vusina vaikuttavat siihen, miten timitaan ja mitä tehdään. Rajittavatk säädökset timintaa ja sen järjestämistapja (mm. lait, hygieniasäädökset ) Keskusteltiin esimerkiksi rukaan ja ruuan tekemiseen liittyvistä asiista. Tdettiin, että lasten kanssa vi ja tehdäänkin paljn rukaan ja ruuan valmistukseen liittyviä timintja; keskeistä n hulehtia, että tehdään ikein ja hulellisesti. Sekä Steinerpäiväkdissa että esimerkiksi Sapere hankeessa mukana levissa yksiköissä annetaan lapsille mahdllisuus ruualla leikkimiseen ja innstetaan lapsia sallistumaan ja kkeilemaan. Keskusteltiin taas myös kta esim. juhlatarjiluihin tuduista ruuista ja yhteisistä spimuksista ja niiden etukäteen tekemisestä; Turvallisuus n tärkeää (ruuan aineksista n ltava tarkka tiet, susitaan suljetuissa paketeissa levia tutteita jne.). Mutta asialla n myös pedagginen merkitys, kun saa tarjta mia herkkuja. Pihan turvallisuutta direktiivit määrittelevät tarkkaan (leikkivälineet, maalajit ). Ylipäänsä timinnalle vasu n linjaus, miten timitaan Keskusteltiin, mikä n minaista leikkiä eri-ikäisille lapsille, miten pystytään humiimaan leikin intressit eri-ikäisillä lapsilla (esim. sisarusryhmissä); vik leikistä lla yhteistä linjaa? Leikin tteuttamisen suhteen ei välttämättä vi lla yhtä linjaa kaupungin päivähidssa. Phdittiin, että leikki n tavallaan vapaa alue ja nk sen linjaaminen tarkkaan edes tarpeen. Leikissä ikä ei aina le keskeistä; usein leikissä näkyy lapsen kehitysvaihe, miten llaan tisten kanssa tekemisessä ja lapset ppivat tisiltaan leikkiessään. Ikäskaalan laajuus antaa mahdllisuuksia ppia erilaisia asiita. Leikkiteemat ja timintatavat vaihtelevat eri-ikäisillä; ist ttavat pieniä mukaan ja vaikka rli lisikin pieni, lapset ppivat imemällä ideita ismmiltaan.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 4 (7) Leikin hjaamisessa n tärkeää miettiä aikuisen rlia; puitteiden luminen, mukana leminen, aktiivinen/passiivinen rli eri tilanteissa; auttaminen tarvittaessa, ristiriitatilanteissa auttaminen, linkki lasten väliseen vurvaikutukseen jne Leikissä vi myös näkyä, js lapsen kehityksessä n asiita, jtka tarvitsevat tukemista. Tämä edellyttää aikuisen ammattitaita, n ltava hereillä ja havainnitava sekä tarvittaessa timittava. Timintayksikössä tehty työnjak selkeyttää leikkimistä ja timintaa; kenestä kukin työntekijä n vastuussa ja miten man ryhmän kanssa vi, kannattaa kullinkin timia lasten tarpeiden mukaan. Hulellinen arkisuunnittelu varmistaa lapsen leikin humiimisen sana timintaa. Asiakasraati ttesi, että lisi tärkeää puhua man päiväkdin/perhepäivähitpaikan henkilökunnan kanssa varhaiskasvatuksen järjestämiseen ja leikkiin liittyvistä asiista näin kasvatuksesta mudstuu yhteinen näkemys vanhempien ja henkilöstön kanssa tämä lisää ymmärrystä ja keskinäistä luttamusta Vanhempainiltihin tarvitaan infn lisäksi ikeasti syvällistä keskustelua kasvatuksesta Päivän mittaankin kannattaa keskustella ja kerta mia näkemyksiä; tiset vanhemmat vat enemmän läsnä kuin tiset, mutta silti kannattaa kannustaa kaikkia keskusteluun Vasukeskusteluissa vi käydä yksilökhtaisia keskusteluja man lapsen kasvatuksesta Myös päivähidn alituskeskusteluissa lisi hyvä paikka kasvatuskeskusteluille Tdettiin, että alituskeskustelun käyttööntssa n klmas syksy alkamassa; yksikköjen timintatavat vaihtelevat käyttööntn suhteen Esitettiin huli, että mielletäänkö alituskeskustelu vain pienten lasten päivähidn alittamiseen; se n kuitenkin tarkitettu kaikille lapsille Kerrttiin yksikköjen timintatavista; miten vanhempainillassa n nstettu tärkeitä asiita keskusteluun ja esimerkiksi eskaritiminnasta n kerrttu knkreettisesti, mitä tehdään ja miksi; kuvattu eskarin päivää jne. Asiakasraati ttesi, että edelleen n erja päiväktien viestinnässä ja n myös kettu, että alittaessa ei le tullut mitään tieta timinnan järjestämisestä ja periaatteista, varsinkin js alittaa eri aikaan kuin muut Asiakasraati keskusteli vilkkaasti vanhempien mahdllisuuksista vaikuttaa ja kuulla asiista; tdettiin, että kaikki asiakkaatkaan eivät le aktiivisia, mutta vanhempien mukanal timinnan ja kasvatusperiaatteiden suunnittelussa lisi tärkeää Myös vanhempien keskinäinen yhteisöllisyys lisi tärkeää; phdittiin, miten perheet saisi mukaan timintaan ja talkisiin; raatilaiset tivat esiin man mtivaatinsa lla mukana ja kehittää massa päiväkdissa ja ttesivat, että se myös auttaisi tutustumaan henkilökuntaan ja luttamaan Tehtiin alite kk yksikön yhteisestä vanhempainillasta; se avaisi näkökulmia yksikön timintaan laajemmin ja mahdllistaisi keskustelua, ja lisäisi vanhempien sallisuutta massa yksikössä; tdettiin, että pelkät ryhmäkhtaiset vanhempainillat vat usein vain tiedtustilaisuuksia Phdittiin, visik lla jpa jnkun alueen tai kk kaupungin yhteinen vanhempainilta, jssa lisi is teema tai aihe kasvatuksesta?! Tutiin esiin erilaisia kkemuksia vastaavista j järjestetyistä tilaisuuksista ja tdettiin, että myös vanhemmat visivat aktivitua asian järjestämisessä Kerrttiin esimerkki mm. yhdessä yksikössä esillä lleesta vanhempainfrumin ideasta Tivttiin, että tilaisuuksissa visi lla lastenhit järjestetty; myös muille lapsille kuin päivähidssa leville lapsille Krstettiin, että lisi aina tärkeää infta hyvissä ajin tulssa levista tilaisuuksista, että perhe ehtii järjestellä aikataulujaan Tutiin esiin esimerkkejä erilaisia vanhempien itsensä aktivimista ja pyörittämistä ryhmistä, jissa vi avimesti keskustella myös vanhemmuuden ja kasvatuksen vaikeista ja raadllisista asiista

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 5 (7) Asiakasraati kannatti yhteisiä teematilaisuuksia varhaiskasvatuksesta ja pienten lasten asiista Asiakasraadissa kysyttiin, pitäisikö hulestua, kun näyttää, että lapset vaan n päiväkdissa ja timintaa ei näytettäisi suunniteltavan millään tavin? Tutiin esiin, että näkyykö aina kaikki suunnittelu ja timinnan phja vanhemman silmään; yleensä kuitenkin henkilöstöllä n hmma hallussa, vaikka ulkpulelta vi näyttää suunnittelemattmalta; vanhempien kannattaa aina kysyä, miksi teette näin ja pyytää perusteluja timintataville Usein aikuinen lu puitteet, taustatyötä tehty paljn mutta vi näyttää, että mitään ei tapahdu; aikuinen n aktiivisesti passiivinen ; Ehkä tilanteessa tuetaan lapsen matimisuutta!? Muistutettiin, että usein lapsen ma valinta n keskeistä timinnassa Kattisuus tai passiivisuus vi siis yhtä hyvin kerta että kaikki k, tai että ei le mitään suunnitelmallisuutta Myös päivät vaihtelevat timinnan suhteen Tdettiin, että timintatapja visi aina kehittää ja enemmän kerta vanhemmille timinnasta; tivtettiin vanhemmat tervetulleiksi kuuntelemaan ja keskustelemaan kasvatusasiista ja timintatavista yksiköihin ja paikalla llut henkilöstö kerti saaneensa kannustusta ttaa asia puheeksi jälleen massa yksikössä Kerrttiin esimerkkejä eri yksikköjen tavista tutustuttaa vanhempia maan pedaggiikkaansa Kysyttiin, miten taidekasvatusta tteutetaan päivähidssa; saak henkilöstö siihen täydennyskulutusta; riippuuk taidekasvatus henkilöstön masta mtivaatista ja huvittamisesta Tdettiin, että vasu määrittelee phjan kaikelle timinnalle; henkilöstön eri vahvuuksia hyödynnetään ja asiantuntemusta jaetaan henkilöstön kesken tiimissä ja yksikössä On myös erilaisia tapja tteuttaa muun muassa taidekasvatusta ja muita lapselle minaisia tapja timia Tdettiin, että tärkeintä ei le näprääminen sinänsä, vaan että annetaan lapsille mahdllisuus prsessiin; kuvattiin myös, miten yhdessä tehdessä tulee yleensä juteltua paljn lapsen kanssa ja ltua vurvaikutuksessa Päivähidn henkilöstö saa taidekasvatuksen alueella sisäistä kulutusta muun muassa Kulttuuriaitan mahdllistamista Kulttuuririskeet kulutuksista ja yksikköjen itse järjestämistä kulutustilaisuuksista (ks. esim. http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/aitta) Keskusteltiin siitä, miten perheet saisivat mahdllisimman hyvin tieta varhaiskasvatuksen tteuttamisen periaatteista yksiköissä, varhaiskasvatussuunnitelmasta ja sen laatimisesta. Asiakasraati phti, miksi tuntuu niin hankalalta ttaa kantaa vasuasiihin!? Kysyttiin, miten kauan vasu llut käytössä ja raadissa tdettiin, että vain harvat livat lleet mukana vasun työstämisessä yksiköissä Tdettiin, että vasu kaipaisi edelleen aukaisua yksiköstä vanhemmille päin Kerrttiin esimerkki päiväkdista, jssa ennen vasukeskustelua vanhemmat seurasivat timintaa esimerkiksi kk päivän ajan ja saivat näin kkemuksen man lapsensa päivästä; kkemusta hyödynnettiin myöhemmin keskustelussa Kysyttiin, miten Steinerpäiväkdissa ylläpidetään tiednjakamista vasuasiista Runkna timivat vusittaiset keskustelut vanhempien kanssa ja tarpeen mukaan päivittäiset keskustelut Vanhempien jaksamisesta ja kuulumisista llaan kiinnstuneita; arjen jakamisen merkitys nähdään tärkeänä; pienen taln etu n, että kaikki tuntevat tisensa ja llaan kiinnstuneita lasten kuulumisista pulin ja tisin Perheiden tuntemisen merkitystä krstettiin myös päivähidn yksiköissä yleensä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 6 (7) Tiedusteltiin, nk Jyväskylän päivähidssa nettikamerita, jilla vanhempi vi seurata lapsen päivää Muistutettiin Muksunettistä, jka n tulssa käyttöön pian kaikkiin timintayksiköihin; vaikkei videkameraa lekaan käytössä, valkuvia, lasten töitä jne. vidaan jakaa Muksunetin kautta. Muksunettiä nyt kkeilevissa yksiköissä n j käytössä mm. pienryhmillä mat blgit, jhn päivittäisiä kuulumisia kirjataan. Kska lupa-asiat vat edelleen kesken, erilaisten käyttötapjen suhteen llaan tarkkja mm. kuvien jakamisen suhteen. Vanhemmat vat lähteneet hyvin mukaan ja vat kiinnstuneita Muksunetin mahdllisuuksista Keskusteltiin vilkkaasti Muksunetistä ja sen käyttömahdllisuuksista ja dtuksista Asiakasraadissa esitettiin tive, että jkaisessa ryhmässä lisi jatkssa tietkne; kerrttiin, että tavitteena n, että ensi syksynä jka ryhmässä lisi ma kannettava tietkne Jyväskylän Lasten päivähitpalveluiden nettisivuilta (http://www.jyvaskyla.fi/paivahit) löytyy tarkempaa tieta varhaiskasvatuksen ja esipetuksen timinnan perusteista ja linjauksista muun muassa seuraavista asiakirjista: Jyväskylän varhaiskasvatussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_prduct_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/38242_j KLvasu.pdf Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (valtakunnalliset) http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/7eef5448-e8a3-4887-ab97-19719ea74066 Jyväskylän esipetussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_prduct_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/46560_jy vaskylan_esipetussuunnitelma.pdf Esipetuksen petussuunnitelman perusteet 2010 (valtakunnalliset) http://www.ph.fi/dwnlad/131115_esipetuksen_petussuunnitelman_perusteet_2010.pdf 3. Edellisen kkuksen muisti & ajankhtaisia asiita päivähidssa Kerrttiin, että edellistä muistita Neuvlan ja Päivähidn asiakasraatien yhteistapaamisesta maaliskuulta n levitetty laajalle kaupungin palveluissa ja että sitä hyödynnetään timinnan kehittämisessä. Paikalla llut neuvlatiminnan edustaja anti tapaamisesta hyvää palautetta ja li ilinen kuulemistaan ajatuksista. Kerrattiin edellisen sivistyslautakunnan aiheet päivähidn salta. Päätöksiä ja niiden esittelyä vi tarkemmin katsa nettisivulta: www3.jkl.fi/paatkset/sivltk/2012/24041700.1/index.htm Esipetuksen stpalveluspimus 1.8.2012 alkaen Palvelusetelin katthinnan indeksikrtus 1.8.2012 alkaen Lasten ja nurten sallisuuden mnialainen kaupunkihjelma 2012-2015 Tuntiperusteisen päivähidn asiakasmaksut ajalle 1.8.2012-31.12.2012 Muiden asiakkaiden yhteydenttja li tullut yhden raatilaisen kautta: Yksityisessä päivähidssa leva perhe n hulissaan turvallisuusasiista ja kkee, että hulta ei le hitpaikassa tettu vakavasti. Tdettiin, että keskustelua ja hulen esiin tta kannattaa jatkaa hitpaikassa edelleen, mutta mikäli se ei auta, vi ttaa yhteyttä päivähidn palvelukeskuksen man alueen asiakaspalvelupäällikköön (yksityiset päiväkdit) tai perhepäivähidn hjaajiin (yksityinen perhepäivähit), jiden tehtävänä n valva yksityistä päivähita. http://www.jyvaskyla.fi/paivahit/asiakaspalvelu

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 7 (7) 4. Muut asiat Keskusteltiin asiakasraatilaisten mahdllisuudesta ja halukkuudesta jatkaa raadin jäseninä syksyllä 2012. Svittiin, että raatilaiset ilmittavat man tilanteensa Merja Adenius-Jkivurelle kkuksen jälkeen tai sähköpstitse ennen seuraavaa tapaamista tukkuussa. Tukkuun tapaamisessa 22.5.2012 kl 18-20 Krtesun päiväkdissa aiheena n Nivelvaiheet ja siirtymät varhaiskasvatuksen ja petuksen palveluissa. Asiakasraatilaiset tivivat aiheesta sekä kuvausta timintatavista ja esimerkkejä alueilta että keskustelua vanhempien näkökulmasta asiaan. Tukkuun asiakasraatiin n kutsuttu myös Päivähit- ja varhaiskasvatustimikunta ja petuspalvelujen edustaja muun muassa päivähidn ja petuspalvelujen yhteisestä Nivel työryhmästä. Asiakasraati ehdtti tulevaksi teemaksi esimerkiksi syksyn tapaamiseen vanhempainiltja ja yhteistyötä varhaiskasvatuksessa yleensäkin, muun muassa vasukeskusteluja jne..