Sosiaalilautakunta 77 08.09.2016 Sosiaalilautakunta 95 05.10.2016 Selvityksen antaminen/ arviointikertomus vuodelta 2015 60/02.02.02/2016 SOS 08.09.2016 77 Sosiaalijohtaja Eija Komulainen Kaupunginhallitus on päättänyt pyytää kokouksessaan 4.7.2016 127 selvityksen arviointikertomukseen liittyen eri toimialoilta valtuustolle lokakuun loppuun mennessä. hallituksella selvityksen tulee olla 7.10.16 mennessä. Tarkastuslautakunnan tarkastuskertomus vuodelta 2015 liitteenä 2. Sosiaalilautakunnan tulee selvittää työllisyyden hoidon kustannuksia ja talouden tasapainottamisohjelman noudattamista myös tulevina vuosina. Ehdotus: Sosiaalijohtaja ehdottaa, että lautakunta päättää antaa vuoden 2015 arviointikertomukseen liittyen valtuustolle seuraavan selvityksen: 1. Selvitys kaupungin maksaman työmarkkinatuen kustannusten kehityksestä ja niiden hallintaan vaikuttavista kaupungin omista toimenpiteistä? Työmarkkinatuki maksut ovat pienentyneet viime vuodesta sekä 300 päivää että 1000 päivää työttömänä olleiden kohdalla noin 42.000 euroa (26.8.2016) viime vuoden vastaan aikaan verrattuna. Työllisyystilannekatsaus on liitteenä 3 ja siinä on esitelty kokonaisuudessaan työllisyydessä tapahtuneet muutokset. 1. Suonenjoen kaupunki pääsi Kuopion alueen työvoima- ja yrityspalveluja koskevaan kuntakokeiluhankkeeseen pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. 2. Rautalammin ja Suonenjoen yhteinen Työtä osuuskunnasta -hanke on käynnistynyt. 3. Sosiaalitoimen pitkäaikaistyöttömille tarkoitettu työllistymisen Naisten startti -ryhmä on aloitettu. Ryhmää ohjaa työllisyyskoordinaattori. 4. Via Dia -ryhmätoiminta pitkäaikaistyöttömien miesten kuntoutukseen alkaa 9.9.2016
5. Työttömien terveystarkastukset ja sieltä lääkäriin ohjaukset ovat käynnistyneet hyvin terveyskeskuksessa. 6. Eläkeselvittelyt ovat auttaneet sairaita pitkäaikaistyöttömiä pääsemään eläkkeelle tai osa-aikaeläkkeelle 7. Lisäksi on aloitettu Vanhamäki säätiön kanssa yhteistyön kehittäminen työllisyysasioissa. 2. Kaupungin omiin tehtäviin kohdentuvista työttömien työllistämistoimenpiteistä? Suonenjoen kaupunki on työllistänyt vuonna 2016 tammi-elokuussa yhteensä 15 pitkäaikaistyötöntä palkkatuella (ELY-keskus maksaa puolet palkasta kaupungille). Kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut tammi-elokuussa kuusi henkilöä. Työkokeilussa on ollut tammi-elokuun aikana 15 henkilöä Suonenjoen kaupungilla. Pitkäaikaistyöttömien henkilöiden lukumäärä on vähentynyt 111 henkilöstä alimmilleen 82 henkilöön vuoden 2015-2016 aikana. Heinäkuussa 2016 ei ollut alle 25-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä. 29.8.2016 tilanteen mukaan säästöä olisi tulossa koko vuoden osalta 35 000 (Suonenjoen kaupungin työmarkkinatukimaksuissa). Suonenjoen kaupunki on mukana Työ- ja elinkeinoministeriön työllistymisen ja hyvinvoinnin hankkeessa, jota hallinnoi Kuopion kaupunki. Työllisyysasioissa voidaan vaikuttaa lainsäädäntöön ja toteuttaa uusimpia kokeiluja. Suonenjoen kaupunki on työllistänyt pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä palkkatukiavustuksella (ELY-keskuksesta). Heitä on ollut 15 henkilöä tammikuusta elokuuhun välisenä aikana (vuonna 2016). 3. Selvitys hyväksytyn talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden toteuttamisesta sekä arvio niiden taloudellisista vaikutuksista? A) Yleistä sosiaalipalvelujen kustannusten hillitsemisestä sekä talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden toteuttamisesta sekä arvio niiden taloudellisista vaikutuksista. - Sosiaalipalveluissa talouden tasapainottamisen lähtökohtana ovat hyvinvoivat kuntalaiset, jotka eivät juurikaan tarvitse sosiaalipalveluja. Laaja-alainen, poikkihallinnollinen hyvinvointia edistävä työ mahdollistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten hillitsemisen.
- Sosiaalipalveluissa tuotetaan lakisääteiset palvelut ja painopisteenä on ennalta ehkäisevä työ: toiminnassa pyritään kokonaisuudessaan siirtämään painopistettä kalliista korjaavista palveluista edullisempiin ennalta ehkäiseviin palveluihin. - Sosiaalitoimen tavoitteena on kalliiden ostopalvelujen käytön vähentäminen tulevaisuudessa. Ostopalvelujen tilalle pyritään tuottamaan omia palveluja. Selvitetään, onko omaa henkilöstöresurssia hieman lisäämällä mahdollista tuottaa tiettyjä palveluja edullisemmin ja säästää ostopalveluista. Omien palveluiden seuranta ja tarvittavien muutosten tekeminen on yksinkertaisempaa omassa palvelutuotannossa kuin ostopalveluissa. - Asumispalvelujen puitesopimus päättyy 31.12.2016 ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujien, kehitysvammaisten, vanhusten ja vammaisten asumispalvelujen puitesopimus kilpailutetaan tämän vuoden aikana. Kilpailutuksella on vaikutusta ensi vuoden talousarvioon. - Ns. in house- yrittäjien kanssa on käyty neuvotteluja ensi vuoden asumispalvelujen vuorokausihinnoista. - Peruspalvelujen riittävyyden ja kattavuuden ohella huomio kiinnitetään peruspalvelujen vaikuttavuuteen ja palvelujen oikea-aikaisuuteen: vaikuttavilla ja oikea-aikaisilla palveluilla voidaan saada aikaan taloudellisia säästöjä. - Sosiaalipalvelut järjestetään asiakkaan tarpeista lähtien siten, että taloudellisuus ja vaikuttavuus huomioidaan aina palveluvaihtoehtoa valittaessa. Pääsääntöisesti ensi sijaisesti tarjotaan "kevyintä" palvelua, jolla on mahdollista vaikuttaa asiakkaan elämäntilannetta parantavasti. Tarvittaessa palvelujen määrää lisätään. - Palvelujen tarvetta pyritään hillitsemään ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä. Sosiaalipalveluilla pyritään tukemaan asiakkaan omaa toimintakykyä ja mahdollisuutta huolehtia omasta tai läheisensä hyvinvoinnista. - Sosiaalitoimen kustannusten hillitsemiseen liittyy myös palveluprosessien tunnistaminen ja sujuvat palveluprosessit. Myös yhteistyöllä terveyspalveluiden kanssa sekä vakituisilla työntekijöillä ja pitkäaikaisilla asiakassuhteilla on merkitystä sosiaalipalvelujen kustannusten hillinnässä. - Taloudelliset vaikutukset eivät näy nopealla aikavälillä, mitta pitkäjänteisellä ennalta ehkäisevällä työllä on mahdollisuus hillitä sosiaalitoimen kustannuksia. Tosin sosiaalityöhön liittyy aina
yllätyksellisyys palvelutarpeissa; kaikkia kuntalaisten palvelutarpeita ei pysty ennakoimaan talousarviota laadittaessa. B) Vanhuspalvelujen tasapainottamisohjelman toimenpiteiden toteuttamisesta sekä arvio niiden taloudellisista vaikutuksista? - Vanhuspalveluiden rakennetta on linjattu uudelleen sosiaalilautakunnassa 7.7.16: painopistettä siirretään ennalta ehkäisyyn ja kotona asumisen tukemiseen sekä kotihoidon palveluiden kehittämiseen ja vahvistamiseen. -Tehostettu palveluasuminen on avohoidon palveluista viimesijaisin palvelumuoto. Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen välissä on muita tukiasumismuotoja ja palveluasumista. Vanhuspalvelujen rakenteellinen linjaus vaikuttaa talouteen siten, että asumispalvelujen kustannukset pienevät pitkällä tähtäimellä, mutta kotihoidon kustannus taas mahdollisesti jonkin verran nousevat; tämä on kuitenkin kokonaisuudessaan taloudellisempi vaihtoehto ja vähentää mm. kalliin tehostetun palveluasumisen ostopalvelujen tarvetta. - Tavoitteena on, että Veljeskodin toinen kerros muutetaan palveluasumisyksiköksi 1.1.2017 ja ensimmäinen kerros 1.1.2018; tällöin tehostetusta palveluasumisesta vähenee noin 27 paikkaa ja Suonenjoella päästään lähemmäksi valtakunnallisia suosituksia ja valtuuston asettamia tavoitteita: nykyinen 118 tehostun palveluasumisen paikkamäärä vähenee noin 90 tehostettuun palveluasumisen paikkaan, mikä on valtuuston asettama tavoite. - Kotihoidon palveluiden myöntämiskriteerit tullaan päivittämään tämän syksyn aikana. - Vanhusten kotiutusprosessia kehitetään; TA 2017 laatimisen yhteydessä selvitetään mahdollisuus perustaa kotiutushoitajan tehtävä, joka toimii linkkinä vuodeosaston ja kotihoidon välillä. Kotiutushoitajan tehtäviin kuuluu myös mielenterveys- ja kehitysvammahuollon kanssa tehtävä yhteistyö. - Vanhuspalveluyksiköiden kehittämistä on työstetty yhdessä sekä kotihoidon - että asumispalvelujen henkilöstön kanssa keväällä 2016. Kehittämistyötä yhdessä henkilöstön kanssa jatketaan edelleen. - Lyhytaikaisten sijaisten palkkaaminen on kallista; tavoitteena on hillitä tulevaisuudessa vanhuspalveluiden sijaiskustannuksia siten, että palkataan muutamia vakituisia sijaisia sekä asumispalveluihin että kotihoitoon.
- Kalliiden vanhuspalvelujen taustalla on mm. kiinteät ostopalvelusopimukset, joihin ei tällä hetkellä voida vaikuttaa. C) Kehitysvammapalvelut tasapainottamisohjelman toimenpiteiden toteuttamisesta sekä arvio niiden taloudellisista vaikutuksista? - Kehitysvammahuollossa tavoitteena on ostopalvelujen hillitseminen ja asumispalvelujen painopisteen siirtäminen palveluasumisen suuntaan. - Kehitysvammahuollossa omien asumispalvelujen lisäämisellä olisi todennäköisesti mahdollista hillitä asumispalvelujen kustannuksia ja vähentää ostopalvelujen tarvetta, mutta se edellyttää suurempia tiloja kuin mitä Väinölässä on tällä hetkellä tarjolla. - Avohuollon ohjaajan työpanos kehitysvammaisten kotona asumisen tukemiseen on ensi arvoisen tärkeä; mahdollista on hillitä kustannuksia myös niin, jos tätä resurssia on mahdollisuus lisätä ja tukea kotona asumista. C) Sosiaalityön tasapainottamisohjelman toimenpiteiden toteuttamisesta sekä arvio niiden taloudellisista vaikutuksista? - Yleistä sosiaalityöstä Tavoitteena on siirtää työn painopistettä ennaltaehkäisevään, kuntouttavaan ja jalkautuvaan sosiaalityöhön. Tavoitteena on työnkuvia kehittämällä sekä eläköitymisen myötä vapautuvan viran tai muuten avoinna olevan viran muuttamisella esim. kotikuntouttajan tehtäväksi saada lisäresurssia mielenterveyskuntoutujien, kotona asuvien kehitysvammaisten ja ikäihmisten kotikuntoutukseen ja säästää on tällä tavoin erityisesti ostettavista asumispalveluista. - Ennalta ehkäisevä perhetyö ja lastensuojelu Lastensuojelussa painopisteenä on myös tukea lasten ja perheiden hyvinvointia ennalta ehkäisevästi ja puuttua varhain ongelmatilanteisiin. Tämä edellyttää perhepalveluiden kehittämistä ja tarvittavaa resurssia. - Mielenterveyspalvelut Mielenterveyspalveluissa tavoitteena on ostopalvelujen vähentäminen ja ostopalvelujen painopisteen siirtäminen tehostetusta palveluasumisesta palveluasumisen suuntaan.
Kotikuntoutusta kehitetään omana työnä: tavoitteena on mahdollistaa mielenterveyskuntoutujien kotona asuminen ja välttää asumispalvelujen ostamista.tähän tarvitaan lisäresurssia, jota tullaan esittämään ensi vuoden talousarvioon. Mielenterveyspalveluja kehitetään yhteistyössä terveyskeskuksen, kuraattorin, yhdistysten, seurakuntien ja Rivertechin kanssa. - Päihdepalvelut Päihdepalvelujen kustannuksia voidaan ehkäistä ennalta ehkäisevällä työllä. Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat usein työttömyyden ja myös lastensuojelutarpeen taustalla olevia tekijöitä ja johtavat siksi usein myös lasten sijoittamiseen kodin ulkopuolelle. 4. Selvitys vuoden 2016 talouden toteumasta ja mahdollisista korjaavista toimenpiteistä talousarviossa pysymiseksi? - Sosiaalipalvelut ovat lakisääteisiä palveluja, jotka kunnan tulee järjestää kuntalaisilleen. Osa palveluista tulee järjestää kuntalaisille olipa niihin varauduttu talousarviossa tai ei. Sosiaalitoimessa suuriakin yksilökohtaisia kustannuksia saattaa syntyä vuoden mittaan yllättäen ja ennakoimatta. Kaikkiin kustannuksiin on siis mahdotonta varautua talousarviota tehtäessä. - Sosiaalipalvelujen kustannuksia voidaan hillitä mm. palvelurakenteella, toimivilla palveluprosesseilla ja henkilöstön tehokkaalla käytöllä. Kustannuksia voidaan siis hillitä muuttamalla palvelujen painopistettä korjaavista palveluista ennalta ehkäiseviin ja varhaisiin palveluihin. Ostopalvelujen vähentäminen on yksi keino hillitä kustannuksia. Sosiaalipalveluissa säästöt tulevat sinnikkäällä ja pitkäjänteisellä työllä. Sosiaalipalvelujen kustannusten hillintä edellyttää myös poikkihallinnollista yhteistyötä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. - Sosiaalitoimessa on tehty vuoden 2016 aikana paljon ed.m. muutoksia, jotta pysymme vuoden 2016 talousarvion puitteissa. Vaikka sosiaalitoimen haasteena on kevään aikana ollut erittäin suuret yllätykselliset menoerät, joihin ei ole voitu varautua talousarviota laadittaessa, niin tällä hetkellä (7 kk taloustoteuma) vaikuttaa siltä, että sosiaalitoimi pysyy talousarviossa, eikä lisämäärärahaa tarvita.taloustilannetta seurataan kuukausittain ja mahdollisista yllättävistä poikkeamista tiedotetaan lautakunnalle välittömästi. Päätös: Lautakunta päätti hyväksyä selvityksen kohdat 1 ja 2, mutta selvityksen kohdan 3 osalta asia palautetaan uudelleen
valmisteltavaksi. SOS 05.10.2016 95 Sosiaalijohtaja Eija Komulainen Talouden tasapainottamisohjelmassa toimenpide-ehdotusten keskiössä ovat vanhuspalvelujen ostopalvelupaikkojen edelleen vähentäminen kohti valtakunnan suositusten mukaista tasoa. Ehdotus: Lautakunta päättää todeta vastauksenaan hallitukselle, että sosiaalilautakunnan alaisten palveluiden kustannusten hillitseminen on monien osa-alueiden kokonaisuus. Vanhuspalveluissa valtakunnalliset suositukset on annettu yli 75-vuotiaiden asumisesta: a) kotona itsenäisesti asuvat, b) saa säännöllistä kotihoitoa, c) saa omaishoidon tukea, d) tehostetun palveluasumisen piirissä - suositukset eivät koske vain ostopalveluja, vaan yleensä tehostetun palveluasumisen piirissä olevia yli 75-vuotiaita kuntalaisia- ja e) laitoshoidossa. Tähän suositukseen verrattuna Suonenjoella on tehostettua palveluasumista runsaasti ja kotihoidossa suosituksia vähemmän asiakkaita eli kotona asuu itsenäisesti suosituksia vähemmän yli 75-vuotiaita suonenjokelaisia. Tähän liittyen sosiaalilautakunta on päättänyt uudet asumispalvelujen myöntämiskriteerit heinäkuussa 2016. Lautakunta on myös linjannut vanhuspalveluiden rakenteen uudelleen: painopiste on kotihoidossa ja kotiin annettavissa palveluissa sekä ennalta ehkäisevässä vanhustyössä. Tehostettu palveluasuminen on nyt vanhusten avopalveluista viimesijaisin. Alla on esitetty tämän hetkinen tilanne talousarviossa 2016 (s. 44) asetettujen tavoitteiden kohdalla (yli 75-vuotiaat suonenjokiset). Indikaattori Suosit us TP2014 TP2015 TA2016 T i l a n n e 13.9.2016 TA2017 Asuu kotona 9 1-9 2 85% 85% 90% 88% 91% itsenäisesti % S a a 1 3-1 4 16% 12% 14% 9,1% 14%
säännöllistä kotihoitoa S a a omaishoitoa T e h o s t e t u n palveluasumis en piirissä Laitoshoidoss a % 6-7% 7% 7% 7% 6% 7% 6-7% 10,20% 10,9% (?) 100 paikkaa 11,8% 119 paikkaa 10,7% 108 9% 90 2-3% 2,90% 1,09% 1,29% 1,29% 1,29% Suonenjoella tehostettua palveluasumista tuotetaan kahdessa yksikössä. Joenrannan kodissa, jossa vuonna 2015 ja 2016 oli tehostetun palveluasumisen paikkoja 21. Vuonna 2016 tehostetun palveluasumisen hoitopäivän hinta Joenrannan kodissa on noin 87 e / vrk (sisältää hoivan). Joenrannan kodissa oli 13 laitoshoitopaikkaa vuonna 2015 ja vuonna 2016 paikkoja on 13+1 (saattohoitopaikka). Laitoshoidon hinta on 108 e /vrk vuonna 2016. Veljeskodilla on vuonna 2016 26 tehostetun palveluasumispaikkaa ja 16 palveluasumisen paikkaa. Hoitopäivän keskimääräinen hinta Veljeskodissa on noin 59 e / vrk (sisältää hoivan). Suonenjoella on kiinteät ostopalvelusopimukset Attendon Valkeisen hoivakodin ja Iisveden palvelukodin kanssa. Attendon Valkeisen hoitokodista ostetaan 25 paikkaa. Iisveden palvelukodin paikkamäärä vahvistetaan lautakunnassa vuosittain. Vuonna 2015 ja 2016 on ostettu vanhusten tehostettuja asumispalvelupaikkoja muistisairaille vanhuksille Iisveden palvelukodista 32 paikkaa: eli 29 pitkäaikaispaikkaa ja kome (3) lyhytaikaispaikka. Vuodelle 2017 sosiaalilautakunta on päättänyt Iisveden palvelukodilta ostettavaksi paikkamääräksi 30, eli kaksi paikkaa vähemmän kuin vuonna 2016. Puitesopimuksen piirissä olevissa vanhusten hoitokodeissa ja muissa hoitokodeissa (kotikuntoutus mukaan lukien) tehostettuja asumispalvelupaikkoja (kotikuntalaskutus mukaan luettuna) oli ostettu vuoden 2015 lopussa 21 paikkaa. Tällä hetkellä (14.9.2016) on kuitenkin 20 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Sosiaalilautakunnan kesäkuussa 2016 tekemien päätösten seurauksina palveluasumisessa ostettiin puitesopimuspaikasta viisi paikkaa lisää.muutoksesta huolimatta ostetut tehostetun palveluasumisen paikat ovat vähentyneet.tällä muutoksella ei kuitenkaan näytä olevan taloudellista vaikutusta tälle vuodelle.
Lisäksi lautakunta toteaa lisäksi hallitukselle, että asumispalveluja ostetaan myös kehitysvammahuoltoon ja erityisryhmille (mielenterveyspalveluissa sekä päihdepalveluissa). Mielenterveyskuntoutujille kaupunki ei tuota lainkaan asumispalveluja, vaan kaikki järjestetään ostopalveluina. Vuoden 2016 aikana mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen ostot ovat vähentyneet verrattuna edellisvuoteen. Mielenterveyskuntoutujan tehostettu palveluasumispaikka maksaa keskimäärin yli 3000 euroa / kk. Ennuste on tällä hetkellä (14.9.2016), että talousarvio alittuu mielenterveyskuntoutujien ostettujen asumispalveluiden kohdalla noin 140.000 euroa vuonna 2016, ellei mitään yllättäviä tilanteita tule vuoden lopulla. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa saattaisi olla mahdollista hillitä asumispalvelujen ostoja tulevaisuudessa, mikäli sosiaalitoimeen voisi lisätä resurssia kotikuntoutukseen ja sen kehittämiseen. Toinen mahdollisuus hillitä asumiskustannuksia on käyttää tulevaisuudessa mahdollisuuksien mukaan enemmän palveluasumista tehostetun palveluasumisen sijaan. Kehitysvammahuollossa kaupungilla on Väinölässä seitsemän palveluasumisen paikkaa. Mikäli kehitysvammahuollolle olisi mahdollisuus osoittaa riittävän suuret tilat, kehitysvammaisten palveluasumista (ilman yövalvontaa) voitaisiin tulevaisuudessa järjestää nykyisellä henkilöstömäärällä 10:lle asukkaalle. Selvityksenään vuoden 2016 talouden toteumasta ja mahdollista korjaavista toimenpiteistä talousarviossa pysymiseksi lautakunta päättää todeta hallitukselle seuraavaa: Sosiaalitoimen kahdeksan (8) kuukauden talouden toteuma on kokonaisuudessaan talousarvion mukainen. Lautakunta tiedostaa kuitenkin, että talousarvio mahdollisesti ylittyy kokonaisuudessaan vuoden loppuun mennessä kehitysvammahuollon kustannusten nousun vuoksi loppu vuodesta, vaikka erityisryhmien asumispalvelujen kohdalla saadaankin todennäköisesti aikaan huomattava säästö. Tehostetun asumispalvelun ostoja pyritään hillitsemään kaikissa asumispalveluissa. Päätös: Hyväksyttiin Piia Pentikäisen lisäys huomioiden.