ELISENVAARAN OPPIMISKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

PÖYTYÄN KUNTA KYRÖN TAAJAMA ELISENVAARAN OPPIMISKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS asemakaavan selostus

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Elisenvaaran oppimiskeskuksen asemakaavan muutos ja laajennus Pöytyän kunta, Kyrön asemakaava-alue, kortteli 7 Selostus koskee 11.5.2016 päivättyä ja 28.9.2016 tarkistettua asemakaavakarttaa. Asemakaavan laatija aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu Pöytyän kunta, kaavoituspalvelut Riihikosken virastotalo, Yläneentie 11 b, 21870 RIIHIKOSKI puhelin: 040 198 0801, sähköposti: olli-pekka.hannu@poytya.fi Asemakaavan vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on kuulutettu 6.11.2015. Asemakaavan hyväksyminen Pöytyän kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan..201_. Lainvoimaisuus Asemakaavan lainvoimaisuudesta on kuulutettu..201_. 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kyrön taajaman pohjoisosassa, Elisenvaaran oppimiskeskuksen ja urheilukentän lähiympäristössä. Pieni osa suunnittelualueesta on vielä asemakaavoittamatonta. Suunniteltavan alueen pinta-ala on yhteensä noin 9,18 hehtaaria 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Asemakaava on nimetty alueen sijainnin mukaan. Pääosa alueesta sisältyy Elisenvaaran oppimiskeskuksen toimintaympäristöön. Asemakaavahanke on ajankohtaistunut Pöytyän kunnassa käynnissä olevan kouluverkkouudistuksen myötä, sillä alueelle aiotaan sijoittaa yksi kunnan kolmesta yhtenäiskoulusta. Elisenvaaran oppimiskeskuksessa toimii tällä hetkellä yläkoulu, lukio, kirjasto ja kansalaisopisto. Asemakaavan muutoksessa huomioidaan yhtenäiskoulun ja muiden käyttäjien tiloille tarvittava rakennusoikeus, toiminta-alue ja tonttiliikenteen järjestelyt. Taajaman asemakaavaa täydennetään ottamalla siihen mukaan vielä kaavoittamattomat maakaistaleet, jotka ovat Karinaisten ja Pöytyän kuntien entisen rajan läheisyydessä. Samalla tarkistetaan ja ajantasaistetaan asemakaavaan merkittyjä käyttötarkoituksia. Koska alue on Kyröntietä lukuun ottamatta Pöytyän kunnan omistuksessa, voidaan käyttötarkoitusten suunnittelu tehdä yhtenäisesti koko alueella. Elisenvaaran oppimiskeskuksen asemakaavan muutos ja laajennus sivu 2

1.4 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1.1 TUNNISTETIEDOT 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI 2 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS 2 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 4 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA 4 2 TIIVISTELMÄ 4 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET 4 2.2 ASEMAKAAVA 4 3 LÄHTÖKOHDAT 5 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 5 3.1.2 Luonnonympäristö 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö 5 3.1.4 Maanomistus 11 3.2 SUUNNITTELUTILANNE 12 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 12 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 14 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE 14 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET 14 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 14 4.3.1 Osalliset 14 4.3.2 Vireilletulo 14 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 14 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 14 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 15 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 15 4.5 ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET 15 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta 15 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu 16 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta 17 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet 17 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 18 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 19 5.1 KAAVAN RAKENNE 19 5.1.1 Mitoitus 19 5.1.2 Palvelut 19 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOTTEIDEN TOTEUTUMINEN 19 5.3 ALUEVARAUKSET 19 5.3.1 Korttelialueet 19 5.3.2 Muut alueet 19 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET 20 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 20 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 21 5.4.3 Muut vaikutukset 21 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT 22 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 22 5.7 NIMISTÖ 22 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 23 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVATJA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT 23 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS 23 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA 23 Elisenvaaran oppimiskeskuksen asemakaavan muutos ja laajennus sivu 3

1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 osallistumis- ja arviointisuunnitelma Museoviraston kohdeinventointilomakkeet havainnekuva kooste asemakaavan luonnoksesta saadusta palautteesta kooste asemakaavan ehdotuksesta saadusta palautteesta asemakaavamerkinnät ja asemakaavamääräykset asemakaavan seurantalomake 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASEL- VITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA 1 Pöytyän kulttuuriympäristöohjelma, Arkkitehtitoimisto Lehto-Peltonen-Valkama Oy, 2002 2 Elisenvaaran yhteiskoulu 1927-1956, Saimi Hukkanen 3 Kuntokatselmus, Elisenvaaran koulu RTC Vahanen Turku Oy, 6.11.2015 4 Suunnitelma perusopetuksen järjestämisen kehittämiseksi, Pöytyän kunta, 2015 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Pöytyän kunnanhallitus päätti laittaa asemakaavan laadinnan vireille ja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) 26.10.2015. Alueelta laadittu asemakaavaluonnos pidettiin MRL 62 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä 12.2.-14.3.2016. Asemakaavan ehdotus pidettiin MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä 3.6.- 4.7.2016. Pöytyän kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen -..201_. 2.2 ASEMAKAAVA Asemakaavassa on Elisenvaaran Oppimiskeskus lähiympäristöineen. Asemakaavoitettu alue sisältää osan korttelista 7 sekä erityis- (EV), katu-, liikenne- (LT) ja virkistysalueita (VL, VU) Korttelissa on opetustoimintaa palvelevien rakennusten (YO) ja autopaikkojen (LPA) korttelialueita. Elisenvaaran oppimiskeskuksen asemakaavan muutos ja laajennus sivu 4

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue koostuu Elisenvaaran oppimiskeskuksesta lähiympäristöineen. Sijainniltaan se on Kyrön taajamassa keskeinen, ja on sen pohjoisosan merkittävin maisematekijä sahan alueen ohella. Suunnittelualueen länsiosassa kulkeva Kyröntie on taajaman pääkatu. Suomen Ilmakuva Oy, 2011 Elisenvaaran oppimiskeskus ja urheilukenttä 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueella ei ole laajoja luonnontilaisia ympäristöjä. Koulupihan pohjoispuolella on muutamia hoitamattomia alueita, joilla kasvaa puu- ja pensasryhmiä. Koulun ympäristössä on säilytetty pihapuina vanhoja mäntyjä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Kyrön taajamassa olevan alueen käyttö painottuu julkiseen toimintaan. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Elisenvaaran yhteiskoulu oli alun perin perustettu Karjalassa Kurkijoen kunnassa vuonna 1927. Talvisodan jälkeen luovutetulle alueelle jäänyt koulu joutui evakkoon. Uusi pysyvä toimintaympäristö löytyi lopuksi Varsinais-Suomen Kyröstä, jossa opetus aloitettiin vuokratiloissa vuonna 1948. Rautatie- ja maantieyhteyksien kannalta Kyrö oli edullinen sijaintipaikaksi oppikoululle, jolle oli jo ilmeinen paikallinenkin tarve. Elisenvaara oli rautateiden risteykseen rakentunut taajama, joten kehitystaustaltaan sille löytyi yhtäläisyyksiä Kyrön kanssa. Yksityisenä oppilaitoksena toiminut koulu kunnallistettiin vuonna 1969. Kyrössä opetustilat järjestettiin aluksi Kallion tilan päärakennukseen, joka sijaitsi rautatien pohjoispuolella olevalla mäenkumpareella, noin kilometrin etäisyydellä rautatieasemasta. Kartanoksikin kutsuttu komeahko rakennus purettiin vuonna Elisenvaaran oppimiskeskuksen asemakaavan muutos ja laajennus sivu 5

1955 uudisrakentamisen tieltä. Koulutoiminnan alkaessa alueella oli vielä muitakin maatilan rakennuksia, mutta ne ovat kaikki sittemmin hävinneet. Koulu toimii edelleen samalla paikalla, joka oli aivan Karinaisten ja Pöytyän kuntien rajan tuntumassa. Rinnesijainti vaikutti suuresti eri aikojen rakennusvaiheiden toteutukseen. Ote koulualueen asemapiirroksesta vuodelta 1949, Colliander & Kuurma Ensimmäinen koulun tarpeisiin tehty luokkahuoneita ja voimistelusalin sisältänyt yksikerroksinen uudisrakennus valmistui jo vuonna 1949. Tämä Kyröntien vierellä edelleen jäljellä oleva, auditorioon liitetty rakennus tunnetaan Monnilana. Turkulaisen arkkitehtitoimiston Colliander & Kuurma piirtämä rakennus oli alkuna suuremman kokonaissuunnitelman toteutukselle. Koulun toinen rakennusvaihe tehtiin erillisenä idemmäksi rinteeseen vuonna 1951. Nykyisin enää kaakkoissivultaan kokonaan näkyvissä olevassa, sivukäytävällisessä rakennuksessa oli luokkahuoneita kahdessa kerroksessa. Kellarikerrokseen sijoitettiin varasto- ja huoltotiloja. Suunnittelijana oli arkkitehti Aarne Ehojoki. Rakennukset yhdistettiin vuonna 1955 niiden väliin rakennetulla aulaosalla. Koulurakennuksen hahmosta tuli nelihaarainen, kun samalla kerralla rakennettiin myös liikuntasalin sisältävä A-siipi sekä C-siipi. Kaksikerroksisessa C-siivessä oli luokkahuoneita ja sen kellarikerroksessa teknisen työn tiloja. Suunnitelmapiirustukset laati Arkkitehtuuritoimisto Lappi-Seppälä ja Martas Helsingistä. Koulun rakentaminen jatkui jälleen vuonna 1961, kun aulan yläpuolelle tehtiin toinen kerros, jossa oli mm. koulukirjasto, kuvaamataidon ja käsitöiden opetustiloja. Suunnittelijana toimi arkkitehti Tauno Keiramo. Vuonna 1976 B-siiven jatkoksi ja sen vierelle valmistui yksi-/kaksikerroksinen laajennusosa. Loivakattoinen laajennus sisälsi mm. valmistuskeittiön ja opetustiloja. Suunnitelmapiirustusten laatijana oli Arkkitehtitoimisto Tauno Keiramo Oy. Elisenvaaran oppimiskeskuksen asemakaavan muutos ja laajennus sivu 6

B-siiven itäisin osa rakennettiin vuonna 1991. Tuolloin luovuttiin ruokailusta koululuokissa, ja siirryttiin käyttämään uutta yhteistä ruokasalia. Rinteessä sijaitsevan laajennuksen alakertaan tuli lisäksi tiloja kotitalouden opetukselle. Samaan aikaan rakennettiin myös iso opettajienhuone liikuntasalin vierelle. Tämän rakennusosan alaosaan saatiin tilat kuntosalille. Rakennussuunnittelun teki Arkkitehtuuritoimisto Reijo Kunnas Ky. Viimeisin laajennus on vuodelta 2011, jolloin Kyröntien puoleiselle sivulle rakennettiin auditorio ja uudet toimitilat Kyrön kirjastolle. Ilmiasultaan muusta koulurakennuksesta erottuvan modernistisen laajennusosan piirustukset laati Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila. Rakennuspiirustuksista ja koulun historiikista päätellen koulun ensimmäinen jaksotettu rakennusohjelma saatiin päätökseen vuoden 1955 lopulla. Rakennuskokonaisuudessa oli tuolloin neljä kapearunkoista, harjakattoista siipiosaa, ja ne yhdistänyt yksikerroksinen aula. Tyyliltään nämä edustivat varsin tyypillistä jälleenrakennuskauden pelkistettyä rakentamista. Vanhimpien puurunkoisten rakennusten ulkoseinät ovat rapattuja. Laajenevan ja muuttuvan koulun tarpeet vaativat sittemmin vielä useita laajennuksia, joiden sovittaminen jo oleviin rakennusosiin ei enää ollut luontevasti toteutettavissa. Moniosaisesta rakennuksesta tuli vähitellen rakenteeltaan ja ilmiasultaan varsin sekava. Yhtenäisyyttä on kuitenkin tavoiteltu käyttämällä kaikkien rakennusvaiheiden julkisivuissa vaaleaksi maalattua rappauspintaa. Rinnesijainti on johtanut poikkeuksellisen moniin eritasoisiin lattiapintoihin ja portaikkoihin. Koulurakennuksella ei nykyisellään voi katsoa olevan erityisen merkittäviä, suojeltavia rakennushistoriallisia arvoja. ELISENVAARAN OPPIMISKESKUKSEN RAKENNUSVAIHEET 1949 B-siipi 1951 1955 1961, II kerros C-siipi 1976 1991 A-siipi, liikuntasali 2011 D-siipi, Monnila kirjasto-auditorio Elisenvaaran oppimiskeskuksen asemakaavan muutos ja laajennus sivu 7

Elisenvaaran oppimiskeskuksen rakennukset ovat rinteessä. Oppimiskeskuksen yläpiha, pääsisäänkäynti keskellä Oppimiskeskuksen kirjastosiipi Kyröntien suunnasta Elisenvaaran oppimiskeskuksen asemakaavan muutos ja laajennus sivu 8

Koulurakennuksen B-siipi idästä A-siiven ja B-siiven välikkö Kyrön kirjaston ja auditorion sisäänkäynti Elisenvaaran oppimiskeskuksen asemakaavan muutos ja laajennus sivu 9

Koulun pääsisäänkäynti liikuntasali Monnilan siipi C-siipi B-siiven pääty ja sadekatos Elisenvaaran oppimiskeskuksen asemakaavan muutos ja laajennus sivu 10

Virkistys Alueella on urheilukenttä, tenniskenttä, frisbeegolfrata sekä kaksi pallopelien kenttää. Nämä ovat koulun oppilaiden sekä yleisessä käytössä. Palvelut Alue tukeutuu läheisiin Kyrön taajaman palveluihin. Elisenvaaran oppimiskeskuksessa on useita toimijoita. Koulussa annetaan opetusta vuosiluokille 7-9. Rakennusta käyttää myös Elisenvaaran lukio, Auranmaan kansalaisopisto ja Kyrön kirjasto. Lukuvuonna 2015-2016 koulussa oli noin 250 oppilasta ja lukiossa noin 150 opiskelijaa. Työpaikat Työpaikkoja on Elisenvaaran koululla, lukiolla, Auranmaan kansalaisopistolla ja Kyrön kirjastolla. Työpaikka tai työpiste on alueella noin kuudellakymmenellä henkilöllä. Näkymä Kyröntieltä oppimiskeskuksen suuntaan, Kulman talo vasemmalla Liikenne Kyröntietä käytetään sekä taajaman sisäisenä kulkureittinä että seudullisena tienä. Helalantie on tälle johtava teollisuus- ja asuntoalueiden yhteinen kokoojakatu. Pätkätie ja Rinnekuja ovat tonttikatuja. Tekninen huolto Oppimiskeskus on liitetty kunnallisteknisiin verkostoihin, joihin sisältyy myös kaukolämpö. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole todettu olevan erityisiä ympäristöhäiriöitä. 3.1.4 Maanomistus Alue on Pöytyän kunnan, Suomen valtion ja yksityisten omistuksessa. Elisenvaaran oppimiskeskuksen asemakaavan muutos ja laajennus sivu 11

3.2 SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ote maakuntakaavasta, suunnittelualue osoitettu mustalla nuolella Maakuntakaava Loimaan seudun maakuntakaava vahvistettiin Ympäristöministeriössä 20.3.2013. Kaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen alueella (A). Kyröntie on merkitty yhdystieksi. Alue sisältyy raideliikenteeseen tukeutuvaan taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueeseen (oranssi ympyrä). Merkintä sr5718 (Onni Tourun talo) koskee Kyröntien eteläpuolella olevaa kiinteistöä. Yleiskaava Kyrön taajamaan ei ole laadittu osayleiskaavaa. Elisenvaaran oppimiskeskuksen asemakaavan muutos ja laajennus sivu 12

suunnittelualueen alustava rajaus asemakaavayhdistelmässä (musta katkoviiva) Asemakaava Muutettavat asemakaavat sisältävät opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO), erillispientalojen korttelialuetta (AO), lähivirkistysaluetta (VL), maatalousaluetta (M), puistoaluetta (P), urheilualuetta (U), yleistä tietä vierialueineen (LYT) sekä kokoojatietä (K). Lisäksi on yksi katu. Voimassa olevat asemakaavat vahvistettiin 16.12.1993 (itäisin VL), 25.4.1990 (kortteli 6, VL, LYT), 21.3.1979 (kortteli 107, P), 24.10.1973 (U itäosa) ja 3.8.1970 (U, M). Rakennusjärjestys Alueella noudatetaan Pöytyän kunnan rakennusjärjestystä, joka on tullut voimaan 27.2.2015. Pohjakartta Kyrön taajama-alueen pohjakartan on laatinut SKM Gisair Oy. Kartoitus hyväksyttiin Maanmittauslaitoksessa 17.1.2014 (MML/3971/050101/2013). Pohjakartta on laadittu koordinaattijärjestelmään ETRS-GK23. Korkeusjärjestelmänä on N2000. Tonttijako ja kiinteistörekisteri Alue on Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä kiinteistörekisterissä. Elisenvaaran oppimiskeskuksen asemakaavan muutos ja laajennus sivu 13

Rakennuskiellot Alueelle ei ole asetettu rakennuskieltoja. Lähiympäristön kaavatilanne Entisen kunnanrajan (Pöytyä-Karinainen) läheisyyteen on jäänyt asemakaavoittamattomia maakaistaleita. Muutettava kaava sisältää osia laajemmista, vuosina 1973, 1979,1990 ja 1993 laadituista asemakaavoista. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavahanke ajankohtaistui Pöytyän kunnassa käynnissä olevan kouluverkon uudistamisen myötä, sillä alueelle aiotaan sijoittaa yksi kunnan kolmesta yhtenäiskoulusta. Elisenvaaran oppimiskeskuksessa toimii tällä hetkellä yläkoulu, lukio, kirjasto ja kansalaisopisto. Asemakaavan muutokselle havaittiin olevan tarvetta, sillä kaavaan merkitty koulualue on todellisuutta pienempi, eikä rakennusoikeutta ole riittävästi uudistuksen toteuttamiseen. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Pöytyän kunnanhallitus teki päätöksen asemakaavan laadinnan aloittamisesta kokouksessaan 26.10.2015. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.3.1 Osalliset Osalliset mainitaan selostuksen liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavahankkeen vireilletulosta kuulutettiin Auranmaan Viikkolehdessä 6.11.2015. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut saatavissa Pöytyän kunnassa koko kaavoitustyön ajan. Osallisilla on kaavaa valmisteltaessa mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta sen nähtävilläolon aikana. Saadun palautteen pohjalta laadittu asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. Osallisilla on oikeus tehdä muistutus asemakaavasta sen nähtävilläolon aikana (MRA 27 ). Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet ja asemakaavaa tarvittaessa tarkistetaan. Pöytyän kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan, minkä jälkeen kaavaan tyytymätön voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvotteluja järjestetään kaavatyön aikana valmisteluvaiheessa ja asemakaavan muutoksen ehdotuksen oltua julkisesti nähtävänä (MRA 26 ), mikäli neuvottelujen käyntiin katsotaan olevan tarvetta. Elisenvaaran oppimiskeskuksen asemakaavan muutos ja laajennus sivu 14

4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kaavoitustyössä määritellään yhtenäiskoulun, lukion, kirjaston ja kansalaisopiston tarvitsemille tiloille riittävä rakennusoikeus ja toiminta-alue. Lisäksi ajantasaistetaan alueen asemakaavaa yleisesti ja kiinnitetään huomiota liikennejärjestelyihin. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaavassa suunnittelualue sisältyy taajamatoimintojen alueeseen, joten se on käytettävissä mm. taajaman julkisiin toimintoihin. 4.5 ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Koulualueen alustavia suunnitelmia laadittiin jo vuoden 2015 aikana, osana kunnan koulujärjestelmän uudistamista. Oppimiskeskuksessa tarvittavien tilojen, sisältäen yhtenäiskoulun lisäksi muut toimijat, laajuudeksi on alustavasti arvioitu noin 8700 m 2. Rakennuksen pinta-ala on nyt noin 6000 m 2, Maankäytöllistä tarkastelua tehtiin sekä nykyisten tilojen että korvaavan rakentamisen pohjalta. Lisäksi on huomioitu mahdollisen liikuntahallin rakentamisen vaikutuksia. Varsin nopeasti oli nähtävissä, että yhtenäiskoulun ja lukion käyttöön tarvitaan opetusryhmille nykyistä enemmän tiloja. Oppimiskeskuksen monimutkaisesta rakenteesta johtuen laajennusmahdollisuuksia etsittiin aluksi rakennusosien osittaisen purkamisen kautta. Siipiosien uudelleenrakentamisella ei kuitenkaan näyttänyt olevan paljoakaan mahdollisuuksia kohentaa rakennuksen nykyisiä toiminnallisia puutteita. Loppuvuodesta 2015 valmistuneen kuntokatselmuksen (RTC Vahanen Turku Oy) perusteella rakennuksen laajamittainen korjaaminen on lisäksi kustannuksiltaan korkea ja teknisesti haastava hanke, jonka onnistuminen on epävarmaa. Mikäli lähtökohdaksi otetaan uudisrakentaminen, on koulurakennuksen sijoittelu tontilla paljon vapaampaa. Vuonna 2011 valmistuneet kirjasto- ja auditorio-osat ovat kuitenkin säilytettäviä, ja huomioitava siten suunnittelussa. Rinteeseen rakentamista parempana vaihtoehtona pidettiin tässä mallissa uudisrakentamisen suuntaamista ylätasanteelle, jolloin voidaan samalla pyrkiä nykyistä kompaktimaan tilankäyttöön. Mahdollinen liikuntahalli voidaan rakentaa erillisenä rakennuksena tai liittää se osaksi Elisenvaaran oppimiskeskusta. Jos liikuntatila määritellään kuuluvan opetustoiminnan korttelialueeseen, ei sijainnilla ole suurta merkitystä asemakaavan kannalta. Ylätasanteella oleva piha on toiminut koulukuljetusten pysäkkinä ja henkilöstön parkkipaikkana. Kyröntien kahden tonttiliittymän mallille ei ole ollut asemakaavallista perustetta, ja sen liikenneturvallisuus on kyseenalainen. Maankäyttösuunnitelmissa on tutkittu mahdollisuutta kierrättää liikennettä Helalantien kautta. Mikäli koulun piha-alue pienenee nykyisestä esim. uudisrakentamisen vuoksi, on koulun liikennejärjestelyt tehtävä uudella tavalla. Elisenvaaran oppimiskeskuksen asemakaavan muutos ja laajennus sivu 15

Maankäyttöluonnos "minimi" Rakentumaton kortteli 6 on osoitettu nykyisessä asemakaavassa erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Pienen asuntoalueen sijoittumista teollisuusalueen vierelle ei pidetä enää ajanmukaisena maankäyttönä. Luonnoksessa kortteli muutetaan pääosiltaan pysäköintialueeksi, joka on koulualueen ja Helalantien pohjoispuolella olevan korttelin 3 käytössä. Urheiluun varattujen alueiden (mm. tenniskenttä, urheilukenttä) ja lähivirkistysalueiden suhteen ei ole havaittu suuria muutostarpeita. 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavan muutos ja laajennus on oppimiskeskuksen tontin osalta paljolti käyttötarkoitusmerkintöjen tarkistusta, jolla ei sinällään ole välittömiä konkreettisia vaikutuksia. Toiminta-alue on Pöytyän kunnan omistuksessa, ja koulun pihaalueet ulottuvat jo nyt osin kaavassa määritellyn opetustoimintaan varatun alueen (YO) ulkopuolelle. Asemakaavassa oppimiskeskukselle saadaan riittävän laaja ja yhtenäinen tontti Kyröntien ja Helalantien väliin. Asemakaava mahdollistaa merkittävän lisärakentamisen tontille, erillisen liikuntahallin ja jopa kokonaan uuden yhtenäiskoulun, joten tulevaisuudessa taajamakuva saattaa muuttua suuresti. Opetustoimintaan varatun alueen (YO) ja urheilupalvelujen alueen (VU) välisellä rajalla ei ole ollut suurta merkitystä, sillä molemmat alueet ovat kunnan omistuksessa. Koulun toiminnan kannalta on kuitenkin parempi, että koululaisten säännöllisesti käyttämät nykyisen asemakaavan urheilualueet sisällytetään nyt YOalueeseen, jolloin ne voidaan hallinnollisesti määritellä kouluun kuuluviksi. Kortteliin 6 merkittyjen pientalotonttien poistumisella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta koko taajaman maankäytössä. Tärkeämpää on, että alue tukee koulun toiminnallista kokonaisuutta. Luonnoksessa sitä käytetään pysäköintiin. Elisenvaaran oppimiskeskuksen asemakaavan muutos ja laajennus sivu 16

Maankäyttöluonnos, liikuntasalin sisältävä uudisrakennus Elisenvaaran oppimiskeskuksella on merkittäviä kulttuurihistoriallisia ja taajamakuvallisia arvoja. Rakennushistorian osalta kohteella ei kuitenkaan katsota olevan sellaisia erityisarvoja, joita tulisi asemakaavassa suojella. Osittaisella uudisrakentamisella voidaan tuottaa ajallista kerroksellisuutta, joka edistää alueen arvojen säilymistä ja kehittymistä. Asemakaavan eteläosassa ulottuu osa vanhasta Kulman talosta liikennealueelle. Tällä kohdin todetaan voimassa olevan asemakaavan täyttävän liikenneturvallisuuden ja toteutettavissa olevan korttelirakenteen vaatimukset. Rakennuksella ei arvioida olevan sellaisia erityisiä arvoja, että säilyttävä muutos olisi nyt tarpeellinen. Kaavan valmisteluvaiheessa pidettiin julkisesti esillä 25.1.2016 päivätty luonnos. 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta - 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusselvitysten ja -arvioinnin tulokset Asemahanketta on arvioitu Pöytyän kunnan hallinnollisessa ja teknisessä palvelukeskuksessa. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Osallisten mielipiteet on pyritty ottamaan huomioon valintoja tehtäessä ja asemakaavaratkaisua kehitettäessä. Elisenvaaran oppimiskeskuksen asemakaavan muutos ja laajennus sivu 17

Asemakaavan luonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet Asemakaavan luonnoksesta (25.1.2016) saatiin kolme lausuntoa ja yksi mielipide. Näiden kooste ja kaavan laatijan vastineet ovat selostuksen liitteenä. Asemakaavan luonnoksen kehittäminen - Asemakaavan muutosaluetta on laajennettu pohjoiseen VL-alueelle. - Korttelia 5 reunustava alue muutettiin suojaviheralueeksi (EV). - Lähivirkistysalueen (VL) ja urheilualueen (VU) välisiä rajoja tarkistettiin - Kyröntien eteläisin osa poistettiin asemakaavan muutoksesta. Tien muutosaluetta laajennettiin lännen suuntaan koko koulualueen leveydelle. - YO-korttelialueen ympäristö/rakennetun ympäristön ominaispiirteet säilytetään (/s). Täydennetyssä kaavamerkinnässä mainitaan opetustoiminnan lisäksi myös kulttuuri- ja urheilupalvelut. - YO- ja LPA-korttelialueille sekä EV-alueelle sallitaan sijoitettavan puistomuuntamoita. - YO-korttelialueelle lisättiin kaukolämmön johtovarauksen ohjeellinen merkintä. - Maantien alueen (LT) ja korttelin 7 rajalinjat tarkistettiin vastamaan nykyisiä kiinteistörajoja. - Autopaikkojen määräyksiä tarkistettiin ja täydennettiin. - Ohjeellinen urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen varaus lisättiin kaavan eteläosan VL-alueelle. Asemakaavan ehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset Asemakaavan ehdotuksesta (11.5.2016) saatiin neljä lausuntoa. Näiden kooste ja kaavan laatijan vastineet ovat selostuksen liitteenä Asemakaavan ehdotuksen kehittäminen - Asemakaavamääräyksiin lisättiin lause: "Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen korttelin 7 tontin 6 rakennuksia koskevan lupahakemuksen ratkaisemista." 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Pöytyän kunnanhallituksen päätökset - asemakaavan laadinnan aloittaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen 26.10.2015 - asemakaavaluonnoksen asettaminen julkisesti nähtäville 1.2.2016 - asemakaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville 23.5.2016 - esitys asemakaavan hyväksymisestä kunnanvaltuustolle..201_ Pöytyän kunnanvaltuuston päätökset - asemakaavan hyväksyminen..201_ (KV ). Elisenvaaran oppimiskeskuksen asemakaavan muutos ja laajennus sivu 18

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut Asemakaavoitetulla alueella on osa korttelista 7, sekä erityis-, katu-, liikenne, virkistys- ja urheilualueita. Korttelissa on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO/s-2) ja autopaikkojen korttelialuetta (LPA). Koulualueen rakennetun ympäristön ominaispiirteitä säilytetään (/s). Suunnittelualueen pinta-ala on noin 9,18 hehtaaria. Yksityiskohtaiset mitoitustiedot esitetään asemakaavan seurantalomakkeella. Alueella toimii Elisenvaaran oppimiskeskus, joka sisältää koulun, lukion, kansalaisopiston ja kirjaston toimitiloja. Asemakaava mahdollistaa yhtenäiskoulun rakentamisen. 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOTTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavalla mahdollistetaan laadukkaan taajamarakenteen muodostuminen. Kaavoituksessa otetaan huomioon Elisenvaaran koulualueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. 5.3 ALUEVARAUKSET 5.3.1 Korttelialueet Alueella on osa korttelista 7. Kortteli 7, tontti 6 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö/rakennetun ympäristön ominaispiirteet tulee säilyttää (YO/s-2). Korttelialueelle saa sijoittaa myös kulttuuri- ja urheilupalveluja. Tontille sallitaan rakennettavan enintään kolmekerroksisia, kellarillisia rakennuksia (½kIII). Rakennustehokkuus on 0.30, jolloin rakennusoikeuden määräksi tulee 13728 m 2. Koulualue on jo rakentunut. Kortteli 7, tontti 7 Autopaikkojen korttelialuetta (LPA), jolla ei ole rakennusoikeutta. Tontti ei ole vielä rakentunut. 5.3.2 Muut alueet Katualueet Alueella on kaksi jo käytössä olevaa katua. Rinnekuja on korttelin 7 tonttikatu. Pätkätien jatkeena on jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tontille ajo on sallittu (pp/t). Erityisalueet Korttelia 5 reunustaa suojaviheralue (EV). Kaavamääräyksen mukaan kortteliin 7 ja EV-alueelle saa sijoittaa puistomuuntamoita. Elisenvaaran oppimiskeskuksen asemakaavan muutos ja laajennus sivu 19

Virkistysalueet Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) sisältää nykyisen urheilukentän. Lisäksi on kaksi pienialaista lähivirkistysaluetta (VL). Liikennealueet Kyröntie on maantien aluetta (LT). Tiejaksolle on merkitty kolme tonttiliittymää. Paikallisliikenteen lisäksi Kyröntie on taajaman halki kulkeva seudullinen liikenneväylä (yhdystie 2250). 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Asemakaavassa esitetyt toiminnat ovat pääosin jo olemassa. Alueen kaavallinen käyttötarkoitus selkiytyy, muodostaen YO-korttelin ympärille rakentuvan kokonaisuuden. Kortteliin sijoittunut Elisenvaaran oppimiskeskus toimii Kyrön taajaman opetus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen keskuksena. Taajamakuva Elisenvaaran oppimiskeskuksella on hyvin merkittävä asema Kyrön taajamakuvassa. Asemakaava mahdollistaa sekä nykyisen rakennuskannan säilyttämisen, että mittavan korvaavan uudisrakentamisen alueella. Rakennettu kulttuuriympäristö Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kouluympäristön säilymistä pyritään edistämään. Asemakaavassa tämä tavoite on huomioitu merkitsemällä YO-kortteli alueeksi, jolla ympäristö/ympäristön ominaispiirteet tulee säilyttää (YO/s-2). Merkinnällä turvataan alueen taajamamakuvallisen merkityksen säilyminen tulevaisuudessakin. Merkintä ei kuitenkaan edellytä, että alueen nykyinen rakennuskanta tulisi kokonaisuudessaan säilyttää. Uudisrakentamista suunniteltaessa on vanha rakennuskanta kuitenkin otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon. Rakennuskohtaisia suojelumerkintöjä ei käytetä, sillä Elisenvaaran oppimiskeskuksen suuresta rakennusmassasta ei ole osoitettavissa rakennushistorialtaan ja arkkitehtuuriltaan selkeästi erottuvia, arvokkaiksi määriteltäviä kokonaisuuksia tai osia. Kuntoraporttien pohjalta lähitulevaisuudessa tarvittavat mittavat korjaustyöt, etenkin rakennusosia uusivalla tavalla tehtynä, vähentäisivät rakennushistoriallisia arvoja. Virkistys Urheilukenttä on urheilu- ja virkistyspalvelujen alueella (VU). Elisenvaaran oppimiskeskuksen tontilla (YO) on lisäksi tenniskenttä, nurmikenttä ja pesäpallokenttä. Asemakaavahankkeella ei ole vaikutusta näiden alueiden nykyiseen käyttöön. Suunnittelualueen pohjoisosaan rakennettu frisbeegolfrata tulee sopeuttaa muuttuvaan maankäyttöön. Alue soveltuu hyvin koululaisten, opiskelijoiden ja taajaman asukkaiden käyttöön. Liikenne Asemakaavahanke ei aiheuta merkittäviä muutoksia alueen toteutettuun katu- ja tieverkkoon. Liikenneturvallisuutta pyritään edistämään mahdollistamalla koululaisten saattoliikenteen kulku Kyröntieltä Helalantielle. Tekninen huolto Suunnittelualue on kunnallistekniikan piirissä. Johtovaraukset aiheuttavat rakennusrajoitteita YO-alueelle. Elisenvaaran oppimiskeskuksen asemakaavan muutos ja laajennus sivu 20

5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutus on vähäinen, sillä suunnittelualueella ei ole merkittäviä luonnontilaisia alueita. 5.4.3 Muut vaikutukset Kaavan suhde maakuntakaavaan Koska Kyrön taajamaan ei ole laadittu oikeusvaikutteista osayleiskaavaa, ohjaa maakuntakaava alueen suunnittelua. Maakuntakaavassa suunnittelualue sisältyy taajamatoimintojen alueeseen. Lähtökohtaisesti alueelle voidaan osoittaa asutusta, virkistysalueita ynnä muita tarkemmin eriteltyjä taajaman sisäisiä käyttötarkoituksia. Alueelle laadittava asemakaava noudattaa maakuntakaavassa annettua maankäytön ohjausta. Yleiskaavatason tarkastelu Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan puuttuessa tulee asemakaavaa laadittaessa ottaa huomioon myös maankäyttö- ja rakennuslaissa annetut säädökset yleiskaavan sisältövaatimuksista (MRL 54 ). Yleiskaavan sisältövaatimusten (MRL 39 ) mukaan selvitettäviä ja huomioon otettavia siinä määrin kuin ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät ovat: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Alueen osoittaminen pääosin opetustoimintaan vahvistaa Kyrön taajaman asemaa lähiympäristönsä julkisten palvelujen tarjoajana. Paikan julkisella käytöllä on pitkä perinne, mitä voidaan hyödyntää keskeisen sijainnin ja nykyisen rakennuskannan avulla. Koululaisten ja opiskelijoiden kuljetukseen tarvittavan julkisen liikenteen kannalta koulun sijainti on taajamassa lähes optimaalinen. Kyrön taajamaan ei ole suunniteltu tai muodostunut laajaa virkistysalueverkostoa. Urheilukenttä ja muut liikuntapaikat ovat helposti saavutettavissa koulualueen vierellä. Elisenvaaran oppimiskeskuksen asemakaavan muutos ja laajennus sivu 21

5 3 2 1 4 KYRÖ Kyrön taajaman osayleiskaavallinen tarkastelu 1. Kyrön eteläosan uusi asuntoalue kokoojakatu kevyen liikenteen yhteydellä 2. Latomäen asuntoalue (tonttireservi) kevyen liikenteen reitti 3. Junnimäen alueen laajennus (tonttireservi) päätiestö 4. Kyrön koulu 5. Elisenvaaran koulu ja lukio palvelukeskusta 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Alueella ei ole erityisiä häiriöitä. Suunnittelualueen pohjoispuolella olevien teollisuuskorttelien (T) 3 ja 5 toiminnoista saattaa aiheutua haittoja, erityisesti melua. Tähän pyritään asemakaavassa varautumaan siten, että koulurakentaminen ja piha-alueet ovat sijoitettavissa Elisenvaaran oppimiskeskuksen tontin keski- ja eteläosiin. Teollisuuskorttelia 5 reunustavalle suojaviheralueelle voidaan tarvittaessa tehdä melulta suojaavia rakenteita. 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 5.7 NIMISTÖ Esitetään selostuksen liitteessä. Rinnekuja on jo käytössä oleva asemakaavan mukainen kadunnimi. Kyröntie on taajaman halki kulkevan maantien nimi, joka on jo asemakaavassa. Elisenvaaran oppimiskeskuksen asemakaavan muutos ja laajennus sivu 22

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVATJA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Kaavaselostuksen liitteenä on suunnittelualuetta koskeva havainnekuva. 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Asemakaavan toteuttamiseen voidaan ryhtyä sen saatua lainvoiman. 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan ajanmukaisuutta tulee arvioida viimeistään kolmentoista vuoden kuluttua (MRL 60 ). Selostuksen on laatinut aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu. Elisenvaaran oppimiskeskuksen asemakaavan muutos ja laajennus sivu 23