1 Arvot ja lionismi 1. Johdanto siv. 2 2. Paradigmat siv. 3-4 3. Arvojen rakenne siv. 4-8 4. Käyttöarvot tavoitearvot siv. 8 5. Klubin arvokeskustelu siv. 9 6. Klubin arvoprosessi siv. 9-11 Käytetty lähdekirja: Tapio Aaltonen & Lauri Junkkari: Yrityksen arvot ja etiikka WSOY 1999 Klubin arvokeskusteluun ja arvojen määrittelyyn liittyvät dokumentit: 1. Klubin arvokeskustelu. Power-Point 2. Klubin arvoprosessi. Power-Point Tekijä: Ossi Eloholma 16.8.2011
2 1. Johdanto. Viime vuosisadan viimeisinä vuosikymmeninä, varsinkin yritysmaailmassa, jossa strateginen suunnittelu siirsi PTS:t (Pitkän Tähtäyksen Suunnitelma) ja LTS:t (Lyhyen Tähtäyksen Suunnitelma) roskakoriin. Havaittiin, ettei suunnittelussa riitä vain numeeristen ja muiden järjellä ratkaistavien asioiden ottaminen huomioon, vaan mukana pitää olla myös tunteet. Yksilöiden ja yhteisöjen toimintaa ohjaavat tunteet voitiin parhaiten selvittää tutkimalla arvoja. Arvoteoria eri aksiologia tutkii arvoja, mitä ne ovat, miten niitä ryhmitellään ja miten niistä saadaan tietoa. Asiat havaitaan aisteilla mutta arvot tunteilla. Asiantuntijat ovat esittäneet. että maailmassa on noin kuusikymmentä arvoa. Koska arvokeskusteluun liittyy runsaasti semantiikkaa, saattaa lukumäärä olla liian suurikin. Toisaalta eri kulttuureissa ovat arvovivahteet erilaisia ja arvoiksi hyväksytään joskus konkreettinenkin asia, jos sillä on sen omistavalle henkilölle tai yhteisölle tunnearvoa. Voihan meillä olla jokin, omasta mielestämme ylivertainen harrastus, joka ohjaa koko elämäämme; tällöin voimme kutsua tätä harrastusta arvomaailmamme keskeiseksi asiaksi. Näin ajatellen arvoja oli lähes ääretön määrä. Aaltonen &Junkkari: Yrityksen arvot ja etiikka määrittelee mikä on arvo seuraavasti: Arvo on asia, jota pidämme tärkeänä. Tämä on kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvä lähtökohta. Arvot ovat valintoja. Arvoja ei ole olemassakaan ilman valintoja. Kun valitsemme jatkuvasti tietyllä tavalla, valinnoista tulee ennustettavia. Tätä ennustettavuutta voidaan kutsua arvoksi. Arvo on merkitys, jonka asia saa täyttäessään tarpeen. Tätä ja tämän lähisukuisia määritelmiä kutsutaan naturalistisiksi määritelmiksi. Arvo on vakaumus siitä, millaiset päämäärät ovat parempia kuin toiset. Arvot ovat yleisiä taipumuksia pyrkiä tiettyihin päämääriin. Joskus käsitteet arvo ja päämäärä rinnastetaan toisiinsa. Arvo on kyky sanoa ei asioille, joita olisi mukava tehdä ja kyllä asioille, joiden toteutuminen on epämukavaa. Arvot ankkuroituvat sekä järkeen että tunteisiin. Tunnekokemukset vaikuttavat arvovalintoihin. Yritysten ja yhteisöjen tasolla arvot ovat yhteisön tahtotila. Tämä teksti perustuu Tapio Aaltonen & Lauri Junkkarin kirjaan: Yrityksen arvot ja etiikka ja käyttää siinä esiintyvää terminologiaa.
3 2. Paradigmat. Paradigmalla tarkoitetaan yleistä järjestelmää, jolla tulkitsemme ympäristöämme. Se on meidän hyväksymämme ajatusmalli, jota emme aseta kyseenalaiseksi. Kulttuuri muuttuu hitaasti, muta paradigma vielä hitaammin. Länsimaisessa yhteiskunnassa kuului keskiaikana ajatus hyvistä ja pahoista hengistä. Jos yhteisössä tapahtui onnettomuus, ensimmäinen tehtävä oli ottaa selville, kuka yhteisössä oli noita. Jos noita löytyi, hänet poltettiin roviolla ja niin ongelma oli ratkaistu. Elämän lähtökohtana oli sopusointu henkien kanssa. Tämä oli peräisin jo pakanalliselta ajalta ja katolinen kirkko oli tukemassa sitä voimakkaalla auktoriteetillaan. Elämä oli järjestyksessä, kun noidat oli poltettu ja paikallisen ruhtinaan ja kirkon kanssa oli hyvät välit. Tasapainotilaa järkyttivät Amerikan löytyminen ja uskonpuhdistus sekä tieteen irtautuminen vähitellen kirkon holhouksesta. Tultiin 1700-luvulle, jonka aikana muhi uusi paradigma; valistuksen aika. Nyt asiat alettiin hahmottaa rationaalisina, kaikkiin ilmiöihin etsittiin järkeviä selityksiä. Tekniikka kehittyi voimakkaasti, koska länsimainen ihminen uskoi tekniikkaan. Työelämässä valistuksen paradigma oli huipussaan amerikkalaisessa liukuhihnateollisuudessa, ihmisen ajateltiin motivoituvan vain rahasta. Puhutiin X- ihmisestä, joka on luonteeltaan laiska ja työtä vieroksuva, joka tekee työtä vain palkan toivossa. Lisäksi häntä pitää kontrolloida ja ehkä pelotella ja uhkaillakin. Tästä vaiheesta alettiin päästä pois ensin Euroopassa, jossa pakkotahtisista liukuhihnoista alettiin luopua jo 1970-luvulla. Alettiin uskoa Y-ihmiseen: Hän haluaa toteuttaa itseään työssään ja saada siitä tyydytystä ja haluaa, että koko työyhteisö menestyisi. Tätä uutta paradigmaa kuvaavat sanat: Kokonaisvaltainen, tunteet, intuitio, vuorovaikutus, yksilö ja elämykset. Pääsuunta on pois rationaalisesta järjen yksipuolisesta ylivallasta kohti ihmiskuvaa, missä ihminen paitsi ajattelee myös tuntee. Tarkoituksena on ottaa käyttöön koko henkinen potentiaalimme. Meillä suomalaisilla leijonilla on myös tapahtunut paradigman vaihdos kuudessakymmenessä vuodessa. Kun lionismi rantautui Suomeen 1950-luvulla oltiin päästy irti sotavuosista ja etsittiin yhteyksiä länsimaihin. Järjestöön liittyneistä suurin osa oli sodankäyneitä miehiä, jotka olivat oppineet noudattamaan käskyjä ja ohjeita tinkimättömästi. Järjestössä oli vallalla amerikkalaiset normit, joita pyrittiin tarkasti noudattamaan. Toiminta oli myös hyvin isänmaallista, kuulin 90-luvulla vanhojen leijonien kertovan, että he pelastivat Suomen. He tarkoittivat, että heillä oli ikkunat auki länteen idän asemesta. Tultaessa 1980-luvulla oli työelämä astumassa uuteen paradigmaan, lisäksi naiset hyväksyttiin järjestön jäseniksi 1987. Varsinkin nuoret jäsenet alkoivat kapinoida byrokratiaa kohtaan ja halusivat uudistaa suomalaista lionismia. Liiton ja piirien johtohenkilöille alkoi selvitä, että uuden paradigman leijonille eivät käskyt tuottaneet tulosta, vaan uudet asiat ja projektit tuli markkinoida. Esim. Pohjolan Punaista Sulkaa
4 markkinoitiin kaksi vuotta, ennen tempauskevättä. Sama koski myös Campaign Sight First II:sta. Markkinointihan on tunteisiin vetoamista ja tunteita taas voidaan analysoida arvojen kautta. Tällä hetkellä tuntuu, että olemme leijonamaailmassa siirtymässä vielä kolmanteen paradigmaan, jossa uusia sanoja ovat vaikuttaminen, yhteisöllisyys ja tiimityö. Kaudella 91/92 leijonien vuosikirjassa oli neljä toimialajohtajaa, viime kauden vuosikirjassa on 17 toimialajohtajaa, työryhmän puheenjohtajaa tai koordinaattoria. Ongelmamme on, ettemme tarkkaan tiedä missä olemme; voimme toki tehdä nk. ammattimaisia arvauksia (professonella gissningar). 3. Arvojen rakenne. Sanaa arvo käytetään tarkoittamaan ainakin kahta eri käsitettä: 1. Puhumme arvosta sen perusteella, miten arvostamme asian tai esineen ominaisuuksia itsemme tai yhteisömme kannalta. Suvussa perintönä siirtyneellä kesämökillä saattaa olla meille suuri tunnearvo. Meille voi olla suuri arvo, että kuulumme hyvin menestyvään lions-klubiin. 2. Arvo sanan toinen käyttö viittaa etiikkaan. pidämme jotain ihmistä hyvänä, jos hän käyttäytyy omaksumiemme eettisten arvojen mukaan. Kulttuurissamme tietyt toimintatavat ovat yleisesti hyväksyttyjä arvoja, etiikkamme kulmakiviä. Edellisen perusteella voimme jakaa arvot kahteen ryhmään; arkiarvot ja eettiset arvot. Arkiarvot Toiminnalliset arvot Primitiivisemmät arvot Käytännön arvot Vastaavat olemassaolon perustarpeisiin Oma näkökulma Välinearvoja Tekemisen ja omistamisen arvot Oma etu Helposti opittavia Eettiset arvot Esteettiset arvot Sivistysarvot Huippuarvot Vastaavat tarpeeseemme olla jotain Kyky ylittää oma näkökulma Itseisarvoja, päämääräarvoja Olemisen arvot Yhteinen etu Vaivoin opittavia
5 Arvojen jakoa voidaan tarkastella myös sosiologian ja psykologian kannalta. Abraham Maslow on esittänyt viiden perustarpeen hierarkiaa kuvaavan kolmion. Tarve toteuttaa itseään. Arvostuksen tarve Sosiaaliset tarpeet. Turvallisuuden tarve Fysiologiset tarpeet Vaikka Maslowin tarpeiden jako onkin yksilöä koskeva, heijastaa se jonkin verran myös yhteisön tarvehierarkiaa. Kolmion pohjalla olevat tarpeet liittyvät selvästikin arkiarvoihin, kun taas huipulla olevat tarpeet eettisiin arvoihin. Voimme jakaa arvot myös toisella tapaa; puhumme rationaalisesta järjestelmien maailmasta ja emotionaalisesta elämismaailmasta. Kyseessä on itse asiassa klassinen järki tunteet jako. Yhteiskunnan käyttämä tapa toteuttaa arvoja on liikkua rationaalisessa maailmassa ja laatia lakeja, säännöksiä, normeja ja ohjeita. Muistamme Hammurabin lait ja Vanhan Testamentin kymmenen käskyä. Ensimmäinen totaalinen lakijärjestelmä oli roomalaisilla. Muutkin kuin viranomaiset laativat säännöksiä, esim. jalkapallopeli tarvitsee säännöt, samoin kaikilla rekisteröidyillä yhdistyksillä on säännöt. Vaikka suomalaiset lionsklubit ovat hyvinkin erilaisia ja toimivat erilaisissa ympäristöissä, halutaan että kaikilla klubeilla on tarkalleen samanlaiset säännöt vain nimi ja paikkakunta ovat erilaisia. Järjestelmien maailman asioiden ei tarvitse olla kirjattuja, ne voivat olla myös normeja, joiden mukaan eletään, vaikkei lakia olisikaan olemassa. Jos toteutamme arvoa siksi, että muutkin sitä toteuttavat, on pelko erottautua joukosta enemmän järjen kuin tunteen asia. Toinen tapa lähestyä arvoja on tunteiden ja elämisen maailma, toimimme arvojen mukaisesti, vaikkei niitä varten olisi yhtään kirjoitettua sääntöä. Yksi esimerkki on liikenneturvallisuus. Meillä on korkea ajoneuvojen ja teiden turvallisuustekniikka ja mittava määrä liikennesääntöjä mutta suuressa osassa onnettomuuksia vika on kuitenkin korvien välissä. Tunteiden maailmaan kuuluu myös moraali ja kasvatus, liikenteessä se tarkoittaa asennekasvatusta noudattamaan sääntöjä ja ottamaan huomioon toiset tiellä liikkujat. Itsehillintää ei voi saavuttaa säännöksillä. Kaksi tapaa toteuttaa arvoja: laki ja moraali.
6 Arvojen nelikenttä. Edellä olevan perusteella voidaan arvot käsittelyn helpottamiseksi sijoittaa kuvan mukaiseen nelikenttään:
7 Tehokkuuskentän arvot ovat toiminnallisia, ne toteutuvat rationaalisen toiminnan ja järjestelmien avulla. Tämä on perinteinen liike-elämän kenttä, jolla pidetään huolta siitä, että systeemit toimivat ja syntyy tulosta. Lions-järjestössä tälle alueelle kuuluvat sellaiset arvot kuin tehokkuus, toiminnallisuus, talkoohenki, yhdessä toimiminen jne. Aatteellisellekin järjestölle on tärkeätä, että sille löytyy arvoja tällä kentällä, koska menestys ei tule pelkästä aatteesta; tarvitaan myös toimintaa. Periaatekenttä on etiikan puolella, mutta toteutuminen tapahtuu järjestelmiä ja sääntöjä luoden. Tämä on yhteiskunnan toiminnan kenttä. Järjestössämme tänne kuuluvat rehellisyys, lainkuuliaisuus, tinkimättömyys, kansainvälisyys, ympäristönsuojelu jne. Meillä on voimakkaat arvot tällä sektorilla, nämä arvot voivat kuitenkin olla myös kehityksen jarruna. Idealismin kentän arvot painottuvat etiikkaan sekä myös estetiikkaan. Täällä uskotaan enemmän kasvatukseen ja moraaliin kuin kirjoitettuihin sääntöihin. Tämä on lionsjärjestönkin aatteiden peruskenttä ja välttämätön myös toiminnan kannalta. Tänne kuuluvat vapaaehtoisuus, suvaitsevaisuus ja palveluhalu. Yksilökenttää voisi kutsua nimellä minä. Se on yksilöllisten perustarpeiden kenttä. Maslowin perustarpeet kuuluvat tähän kenttään. Yhteisön jäseninä meillä kaikilla on omia arvoja tässä kentässä. Sitoutumisemme omaan klubiimme on paljolti kiinni siitä, miten omat arvomme integroituvat yhteisömme tämän kentän arvoihin. Yhteisöllisyys, toveruus, palautteen saaminen ja tasa-arvo kuuluvat tämän kentän yhteisöarvoihin. Klubin arvojen määrittely Sijoitettaessa arvokeskustelussa esiin tulleita arvoja eri kenttiin voi tulla ongelmia, koska arvokeskustelusssa on paljon semantiikkaa eri henkilöt tarkoittavat sanalla eri asioita. On kuitenkin hyvä löytää arvolle jokin sijoituspaikka. Klubilla voi olla 3-5 arvoa, keskustelussa niitä tulee aina esille enemmän, mutta niitä voi sopivasti yhdistellä ja päästä lopputulokseen, jossa kaikkien esittämiä arvoja on mukana. Klubin arvoja tulisi olla vähintään kolmessa kentässä. Eettisesti ja aktiivisesti toimivan klubin arvoja tulisi löytyä ainakin idealismin ja tehokkuuden kentissä. Arvo tulee ilmaista yhdellä tai korkeintaan kahdella sanalla. Asian selventämiseksi tulee tehdä lyhyt kuvaus, mitä arvolla tarkoitetaan. Tämä tehdään samaan tapaan kuin katekismuksessa on käsky ja sen jälkeen selitys; mitä se on. Jos arvo on yhdistetty useasta läheisestä käsitteestä, voidaan ne tuoda esille arvon selityksessä. Piiloarvot Arvoilla on myös kolmas ulottuvuus piiloarvot. Yksilön käyttäytymisen ohjauskeskus on alitajunta ja sen sisältämä valtava muistivarasto. Arvoja, kulttuuria ja maailmankuvaa on tarkasteltu akselilla näkyvä piilevä. On olemassa tiedostettuja ja tiedostamattomia arvoja, ääneen lausuttuja ja lausumattomia ohjeita, tietoista ja tiedostamatonta ristiriitaa oikean ja väärän toiminnan välillä. Tämä pätee yksilöön, mutta mikä on yhteisön muistivarasto? Asia on hyvin kompleksinen, mutta
8 esim. lionsklubilla voi olla yhteisessä muistissaan tilanne klubissa, jolloin käyttäydyttiin väärin ja tällaista tilannetta pyritään tiedostamatta välttämään.. Alla on vertailuja piilevien ja julkisten arvojen välillä. Piilevä Tiedostamattomat valinnat Käyttöarvot Vaistomainen toiminta, omatunto Tiedostamaton maailmankatsomus Valitsemme toisin kuin sanomme Sanattomat sopimukset Todelliset arvot Julkinen Tietoiset valinnat Tavoitearvot Eettinen tieto, tietoinen moraalinen toiminta Tietoinen vakaumus ja maailmankatsomus Sanomme pitävämme tärkeänä Puhutut tai kirjalliset sopimukset Rooliarvot 4. Käyttöarvot - tavoitearvot Tavoitearvot ja suunta-arvot kuvaavat tietoista pyrkimystämme muuttaa toimintaamme sovittujen arvojen suuntaan. Käyttöarvot taas kuvaavat valintoja, joita käytännössä teemme. Tavoitearvojen ja käyttöarvojen välillä on aina jonkinlainen ero, joskus suurikin ja joskus sovittamaton ristiriita. Tavoitearvot kuvaavat tilaa: Tätä haluamme olla tai Tätä meidän tulisi olla. Arvoavaruudessa tavoitearvot ovat viivan yläpuolella järjestelmien maailmassa. Ne ovat kirjattuja ohjeita, jotka eivät alkuvaiheessa ole sisäistettyä toimintaa. Varsin tyypillistä on, että niiden savuttaminen vie kahdesta viiteen vuotta. Tämän jälkeen ne ovat käyttöarvoja, ne ovat ankkuroituneet yhteisön tunne-elämään ja kuuluvat arvoavaruudessa ja kuuluvat viivan alapuolelle elämismaailmaan. Ne voivat olla tietoisia tai jo ankkuroituneet tiedostamattomalle alueelle. Joskus saatamme esitellä arvojamme äärimmäisen tietoisesti niin, että ne kuulostavat hyviltä tai sopivat kyseiseen tilanteeseen. Tällöin puhutaan pinta-arvoista tai rooliarvoista. Kohtuullisesti käytettynä rooliarvo voi olla hyväkin lähtökohta. Rooliarvojen kautta yritämme tehdä vaikutuksen, poliitikko äänestäjiin ja työnhakija haastattelijaan. Kielteisimmässä muodossa rooliarvojen käyttö on takinkääntämistä.
9 5. Arvokeskustelu klubissa Klubissa varataan yksi klubi-ilta arvokeskustelua varten. On syytä valmistella keskusteluilta kunnolla. Klubiin voi nimetä väliaikaisen työryhmän 2-3 jäsentä tai nimetä arvokeskustelun vetäjä etukäteen. Kummassakin tapauksessa tutustutaan liiton sivuilta löytyvään materiaaliin kunnolla. Arvokeskustelussa käytetään runkona Klubin arvokeskustelu diasarjaa. Aluksi selvitetään arvokäsitettä ja miksi arvojen selvittäminen on tärkeätä. Seuraavaksi selvitetään arvojen jako arvokenttään ja miten leijonien tämänhetkiset arvot sijaitsevat arvokentässä. Lopuksi selvitetään käyttöarvojen ja tavoitearvojen ero sekä selvitetään mitä tarkoitetaan piiloarvoilla ja rooliarvoilla. Koko esityksen ajan on syytä odottaa kysymyksiä ja lisäselvityksiä. Dokumentti Arvot ja lionismi on syytä pitää printattuna mukana. Ei kannata perehtyä liikaa Suomen leijonien arvoihin sillä ne ovat mukana lähinnä esimerkkinä ja miten arvot voidaan jakaa arvokenttään. Klubilla voi hyvinkin olla omia erikoisarvojaan, jotka on syytä ottaa klubitoiminnassa huomioon. Koska arvot ovat monipuolinen käsite, syntyy klubissa varmasti vilkas keskustelu, jota kannattaa ohjata ja keskeyttää, jos se liukuu liian kauas aiheesta. 6. Klubin arvojen määrittelyprosessi. Klubin arvojen määrittelyyn löytyy monia menetelmiä. Yrityksissä voidaan arvojen määrittelyyn käyttää kokonainen vuosi, jolloin on kysymyksessä suurehko projekti. Lionsklubissa meillä ei ole mahdollisuutta ulkopuolisten konsulttien käyttöön, mutta etuna on joka kuukausi pidettävä klubikokous, jossa kaikki jäsenet tapaavat toisensa. Hyvin johdettu arvokeskustelu voi kuitenkin lyhyessäkin ajassa tuoda esille klubin käyttöarvot ja klubi voi sitten päättää lisätäänkö arvoihin tavoitteellisuutta. Menetelmiä arvojen määrittelemiseksi: 1. Klubilla on vastikään esim. strategiatyöskentelyn aikana määritellyt arvot. Klubin kannattaa käydä arvokeskustelu, jonka jälkeen voidaan arvoja päivittää tai pitää ne sellaisinaan. 2. Klubilla on käytössä Hämeenlinnan vuosikokouksessa hyväksytyt arvot. On erittäin tärkeätä käydä arvokeskustelu sillä klubilla on varmasti jokin erityinen arvo, joka toimii piilevästi tai julkisesti klubissa jatkuvasti. Arvojen määrittely voidaan tehdä Klubin arvoprosessi dokumentin mukaisesti. 3. Klubilla ei ole määriteltynä arvoja. Käydään arvokeskustelu jonka jälkeen määritellään arvot Klubin arvoprosessi dokumentin mukaisesti. 4. Klubi voi tietenkin määritellä arvonsa jollakin muulla sopivalla tavalla ja käyttää siihen esim. klubin sisäistä asiantuntija-apua.
10 Klubin arvojen määrittely materiaalin käyttö. Materiaali on tarkoitettu koulutuskäyttöön, klubissa käytetään Klubin arvokeskustelu materiaalia. Arvotyöryhmän käytössä lisäksi Arvo-apu tiedosto, josta selviää prosessin kaaviokuva ja listaus yleisesti käytetyistä arvoista. Kohtien 2 ja 3 menetelmissä edellytetään, että presidentti nimeää jäsenen tai jäsenet koko arvoprosessin toteuttajaksi. Tämä merkitsee sen käsittelyä kolmessa eri klubikokouksessa. Diasarja Klubin arvoprosessi voi toimia runkona klubin arvoja määriteltäessä. Klubin arvojen määrittelyprosessi jakautuu yhdeksään vaiheeseen, jotka ovat seuraavat: Vaihe 1: Klubin presidentti nimeää arvotyöryhmän, johon kuuluu 1-3 jäsentä. Samalla sovitaan, koska klubin arvokeskustelu käydään. Se vie arvokyselyineen aikaa noin tunnin, joten se voi olla klubiesitelmän paikalla. Olisi hyvä, jos arvotyöryhmä nimettäisiin jo ensimmäisessä klubikokouksessa ja samalla päätettäisiin, koska klubin arvokeskustelu käydään. Arvotyöryhmän tulee tutustua kunnolla materiaaleihin ja pitää mahdollisesti kokous, jossa sovitaan ryhmän rooleista itse arvokeskustelussa. Vaihe 2: Klubin arvokeskustelu on koko arvojen määrittelyprosessin tärkein vaihe. Kokoukseen ei kannata tuoda mitään valmista arvoluetteloa, vaan klubin arvoehdotuksia tulisi ilmetä itse keskustelun aikana. Vaihe 3: Jotta kaikkien mielipiteet tulisivat esille, tehdään keskustelun lopussa nk. arvokysely, jossa jokainen klubin jäsen miettii kaksi hänen mielestään klubille tärkeää arvoa ja kirjoittaa ne lapulle. Laput kerätään työryhmän toimesta. Vaihe 4: Työryhmä listaa arvokyselyn tulokset. Lähes samaa asiaa tarkoittavat ehdotukset yhdistetään ja listaan voidaan lisätä yleisiä arvoja, jotta listaus olisi tasapainoinen arvokenttien suhteen. Lopullinen lista voi sisältää 30 40 arvoehdotusta. Työryhmä esittelee listauksen hallitukselle. Vaihe 5: Klubikokoukselle jaetaan listatut arvot (tai heijastetaan taululle). Jäsenille jaetaan äänestyslippu ja jokainen jäsen merkitsee listasta hänen mielestään kolme klubille tärkeintä arvoa. Työryhmä kerää äänestysliput. Poissaolevat voivat äänestää sähköpostitse. Vaihe 6: Äänestystulos listataan ja tutkitaan ensiksi, voidaanko joitakin arvoilmauksia yhdistää niiden samankaltaisuuden vuoksi. Saatujen äänimäärien perusteella työryhmä määrittelee klubille 3 5 arvoa. Kannatta jakaa arvot arvokenttään, jolloin nähdään miten ne jakautuvat eri alueille. Jos arvot jakautuvat epätasaisesti (esim. vain yhteen tai kahteen kenttään), on syytä valita jokin arvo vähemmän ääniä saaneista. Työryhmä esittelee arvoehdotuksen kokonaislistauksineen klubihallitukselle.
11 Vaihe 7: Klubihallitus käsittelee arvoehdotuksen. Jos hallitus haluaa tehdä ehdotuksen tavoitteellisemmaksi, voi se muuttaa ehdotusta käyttäen kuitenkin äänestyksen arvolistauksessa olleita arvoja. Vaihe 8: Hallitus tuo arvoehdotuksen klubikokouksen hyväksyttäväksi. Jos syntyneessä keskustelussa ei tule varteenotettavaa kritiikkiä, klubikokous hyväksyy arvot. Jos kritiikki on voimakasta, hallitus ottaa arvot uuteen käsittelyyn ja tuo uuden ehdotuksen seuraavaan klubikokoukseen. Koska hallituksen ehdotus perustuu klubikyselyyn ja perusteelliseen esikäsittelyyn, ei sitä voi klubikokouksessa muuttaa vaan hallitus tekee uuden ehdotuksen. Vaihe 9: Klubissa tulee käydä arokeskustelu joka vuosi esim. toimintasuunnitelman käsittelyn yhteydessä ja strategiapäivityksissä. Tällöin tulee päähuomio kiinnittää siihen, miten arvot ovat toteutuneet. Jos poikkeama jonkin arvon kohdalla on suuri, tulee harkita ao. arvon päivitystä. Klubin tärkeissä päätöksissä tulisi selvittää, miten se tukee klubin arvomaailmaa. Uusille jäsenille tulee jo jäseneksi otettaessa selvittää klubin arvot.