Pandemiat ja tulevaisuuden tuulet Petri Ruutu Infektiotaudit osasto, THL Ennakointiseminaari 10.10.2016
Mikä on influenssapandemia? Pandemia on ihmisestä toiseen tavallisen influenssan tapaan maailmanlaajuisesti leviävä, ihmiselle uuden influenssa A-virusalatyypin aiheuttama epidemia. Sairastuvuus suurempaa kuin tavallisessa influenssaepidemiassa. Uusi virustyyppi tulee aina jäädäkseen ainakin joksikin aikaa. Ihmisissä kiertäessään virus muuttuu vähitellen. 28.1.2011 2
Sikaperäisen influenssa A/H1N1v-viruksen rakenne PB2 ja PA-geenit, lintuvirus (Amerikka) NA (neuraminidaasi) HA (hemagglutiniini) M1(matrixproteiini) M2 (ionikanava) NA- ja M-geenit, sikavirus (Euraasia) PB1-geeni, ihmisvirus Rasvakalvo PB1 PB2 PA NP NS2/NEP Viruksen replikaasi HA-, NP- ja NS-geenit, sikavirus (Amerikka)
Influenssapandemiat Dokumentoidut influenssapandemiat (varhaisimmista alatyypeistä epäsuora näyttö) H2N2 H3N8 H1N1 H2N2 H3N2 H1N1 H1N1v 1895 1905 1915 1925 1955 1965 1975 1985 1995 2005 2010 2015 1889 Venäläinen influenssa H2N2 1900 Vanha Hong Kong-influenssa H3N8 Dokumentoidut uudet lintuinfluenssatyypit 1918 Espanjan tauti H1N1 1957 Aasialainen influenssa H2N2 1968 Hong Konginfluenssa H3N2 H7 1980 H9 * H5 2009 Uusi influenssa H1N1v 1999 1997 2003 1996 2002 1955 1965 1975 1985 1995 2005 Reproduced and adapted (2009) by ECDC with permission of Dr Masato Tashiro, Director, National Institute of Infectious Diseases (NIID), Japan. Animated slide: Press space bar
Maailmanlaajuinen lentoliikenne 11.10.2016 Esityksen nimi / Tekijä 5
International Spread of H1N1 Pandemic Virus Occurred Rapidly (April - December 2009) Pandemic H1N1 2009 vaccine deployment October 11, 2016
Sikainfluenssaepidemia Suomessa 2009-10 7 669 laboratoriovarmistettua A(h1n1)v tapausta vain jäävuoren huippu 28.1.2011 7
Influenssapandemiavirukset mitä voidaan tai ei voida olettaa etukäteen Mitä ei voida olettaa etukäteen: Voidaan hyvällä syyllä olettaa: Tartuntatapa (pisara-, suora ja epäsuora kosketustartunta) Itämisajan vaihtelu huomattava Henkilön tartuttavuuden ajanjakso Taudinkuvien kirjo ja tapausmäärittely (minkälainen influenssa on) Henkilökohtaisten hygieniatoimien teho (tiheä käsienpesu, kertakäyttönenäliinojen asianmukainen käyttö, sairaan pysyminen kotona) Viileässä vyöhykkeessa tartuntoja on vähemmän keväällä ja kesällä kuin syksyllä ja talvella Antigeenityyppi/alatyyppi Herkkyys viruslääkkeille Eniten sairastuvat ikä- ja muut ryhmät Voimakkaimmin tartuntaa välittävät ikäryhmät Oireiseen tautiin sairastuvien määrä/osuus Taudinaiheuttamiskyky (tapauskuolevuus) Pandemian vakavuus Ennustamisessa/mallintamisessa tarvittavat tartunnan tehokkuuden mittarisuureet Täsmällinen tapausmäärittely Epidemia-aaltojen kesto, muoto, lukumäärä ja tiheys Syrjäyttääkö uusi virus edeltävät kausiinfluenssaviruksen alatyypit? Komplikaatioiden luonne (superinfektiot) Torjuntatoimien teho; erityisesti lääkkeet ja rokotteet Lääkkeellisten interventioiden turvallisuus Angus Nicoll, ECDC
Rokottaminen Ostettu 5.3 mi annosta H1N1v rokotetta 5/09 (GSK) Rokotettavat ryhmät päättänyt STM (VN sitova asetus) valmistelu THL, kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR), terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE), STM:n tartuntatautien neuvottelukunta korkean prioriteetin ryhmiä: terveydenhuollon henkilöstö, raskaana olevat, lääketieteelliset riskiryhmät, lapset ja nuoret tavoitteena maksimaalinen henkien ja elinvuosien säästäminen ( kilpajuoksu epidemian etenemisen kanssa ) Rokotukset lokakuusta 2009 (+ 6kk, porrastettu toimitus) terveyskeskukset, työterveyshuolto kaksi EU-maata Suomen edellä rokotusten aloittamisessa Syksyllä 2009 rinnakkain H1N1v:n ja kausi-influenssan (H1N1, H3N2, B) rokotuskampanjat
Viestintä Vastuujako ja päätösvalta ei aina selkeä erilaisten viestinnällisten toimien (mediaviestintä, kampanjat ym) vetovastuut määrittämättä resurssipäätökset eivät aina samassa aikataulussa kuin päätökset toimenpiteistä Asiantuntijaviestinnän vastuita täsmennettävä, koordinointia parannettava ja viestinnän keinoja kehitettävä Mediajulkisuuden hallintaa kehitettävä (mahdollista?) reagointi mielipidekirjoitteluun ja sosiaaliseen mediaan hidasta tai puuttui Verkkoviestintä domainien varaus hidasta, myöhästyttiin hakukoneoptimointi alkuun heikko, mutta korjattiin
Nykytilanne, Google-näkyvyys Yli 80% klikkauksista kohdistuu kahteen ensimmäiseen tulokseen. Tämä sivu ladataan tällä hetkellä (17.11.2009) noin 400 000 kertaa viikossa (arvio). Seuraus ja ongelma: Lähes kaikki näistä 400 000 hakijasta lukevat tietonsa muilta sivustoilta kuin viralliselta STM-THL -sivustolta
Pandemian tautikuormitukseen ja kuolemiin vaikutettiin monin tavoin Hygieniakampanjointi vähemmän tartuntoja Rokotukset teho 70-80% vakavien tautimuotojen ehkäisyssä niissä ryhmissä, jotka onnistuttiin rokottamaan ennen epidemian saapumista paikkakunnalle Viruslääkkeet laajamittainen (n 100 000 hoitokuuria) ja aktiivinen varhainen hoito erityisesti riskiryhmissä > vähemmän vakavia tautimuotoja ja kuolemia Bakteerilääkkeet - viruksen komplikaatiot, erityisesti keuhkokuume Tehohoito - voitiin hoitaa menestyksellä erittäin vakavia tautimuotoja (erona Espanjan taudin aikaan 1917 1918 todennäköisesti myös merkittävästi parempi väestön ravitsemustilanne ja siihen liittyvä vastustuskyky vähemmän komplikaatioita)
Pandemian 2009 pitkäaikaisia vaikutuksia Kansalaisen käsihygienian paraneminen: edullinen vaikutus laajaan kirjoon hengitystie- ja suolistoinfektioita Kausi-influenssarokotusten väestökattavuuden parantaminen ja uusien kohderyhmien tunnistaminen Pneumokokkikonjugaattirokote saatiin kansalliseen (lasten) rokotusohjelmaan; vaikuttaa influenssan(kin) komplikaatioina esiintyviin vakaviin pneumokokki-infektioihin Valmistautuminen vielä vakavampiin biouhkiin Terveydenhuollon henkilöstön koulutus (suojautuminen, hoito, rokottaminen) Terveydenhuollon organisaatiovalmiuksien kehittäminen Lääkehoidon varmuus- ja velvoitevarastointi, säätely ja logistiikka Rokotusten varmuusvarastointi, säätely, logistiikka Tauti-, rokotus- ja haittavaikutusseurantajärjestelmät Kriisiviestintä asiantuntijoille ja väestölle Tilannekoordinaatio ja hallinnonalojen välinen yhteistyö Tartuntatautisektorin voimavarojen turvaaminen ja lisääminen
Kansainvälinen yhteistyö Euroopan unioni EU:n komissio (DG Sanco) Euroopan tautikeskus (European Centre for Disease Control and Prevention, ECDC; http://ecdc.europa.eu) Maailman terveysjärjestö WHO (http://www.who.int) International Health Regulations Vanha 1950 luvulta Perusteellisesti uusittu IHR 2005 (voimaan 2007)
Miten zikavirus tarttuu? Zikavirus tarttuu ihmiseen ensisijaisesti hyttysten välityksellä Zikavirusta levittävät Aedes-sukuun kuuluvat hyttyset Pääasiallisesti keltakuumehyttynen, Aedes aegypti Zikavirus voi siirtyä äidistä sikiöön raskauden aikana tai synnytyksen yhteydessä Voi myös levitä seksiteitse (virusta osoitettu siemennesteessä), mutta tämä on harvinaista Toistaiseksi raportoitu vain kun miehellä oireita Mahdollisesti verensiirron välityksellä 11.10.2016 Esityksen nimi / Tekijä 16
Zikavirus maailmalla Countries or territories with reported confirmed autochthonous cases of Zika virus infection in the past 2 months - See more at: http://ecdc.europa.eu/en/healthtopics/zika_virus_infection/zika-outbreak/pages/zika-countries-with-transmission.aspx#sthash.pp0kxszh.dpuf WHO kuva 11.10.2016 Esityksen nimi / Tekijä 17
Mitkä ovat zikavirusinfektion mahdollisia komplikaatioita? Zikavirusinfektio voi aiheuttaa synnynnäisiä kehityshäiriöitä sikiöille, jos äiti on (alku)raskauden aikana altistunut infektiolle Etenkin mikfokefalia Zikavirus todennäköisesti aiheuttaa myös Guillain-Barréoireyhtymää Kuitenkin harvinainen komplikaatio, aiheutuu myös muiden infektioiden seurauksena 11.10.2016 Esityksen nimi / Tekijä 18
Leviäminen Eurooppaan? Madeiralla esiintyy keltakuumehyttystä (Aedes aegypti) Zikavirusta ei ole todettu Madeiralla, mutta viruksen leviäminen saarelle on mahdollista Dengue-epidemia 2012 Muualla Euroopassa tätä hyttyslajia ei ole tavattu. Välimeren alueella esiintyy tiikerihyttystä (Aedes albopictus), joka tutkimusten mukaan voi levittää zikavirusta On epäselvää, voiko tämä laji merkittävästi levittää zikavirusta. Ilmaston lämpenemisen vaikutus välittäjähyttysen esiintymisalueeseen? 11.10.2016 Esityksen nimi / Tekijä 19
Mikä Ebolainfektio on? Filoviruksen aiheuttama vakava tarttuva tauti, jonka aiheuttama kuolleisuus poikkeuksellisen korkea (30-90%) löydetty 1976 Esiintyy epidemioina trooppisella alueella, pääosin Afrikassa Zoonoottinen esiintyminen, kantajia hedelmälepakot Epidemian käynnistää altistuminen tartunnan saaneeseen riistaan 11.10.2016 Esityksen nimi / Tekijä 20
11.10.2016 Esityksen nimi / Tekijä 21
Ebola-infektion tarttuminen Tartuntatapa: vain suora limakalvo- tai parenteraalinen ( kajoava ) altistus sairaan henkilön eritteisiin (tai riistaan) Ei ilmatartuntaa Ei vesivälitteistä tartuntaa Oireet alkavat 2-21 päivää altistumisesta, suurin osa 8-10 päivän sisällä Oireeton ei tartuttava Tartuttavuus kasvaa taudin edetessä Toipilas voi tartuttaa seksipartnerin jopa 2-3 kuukautta toipumisen jlk. Ruumiit hyvin tartuttavia, haudattava varoen tai polttohautaus Suurimmassa riskissä epidemiaalueella: Omaiset Perinteisiin hautajaisriitteihin osallistuneet Terveydenhuollon henkilökunta tavallisissa sairaaloissa Ebola-klinikoiden henkilökunnan riski kohtuullisen pieni koska suojautuminen kunnollista Normaalissa kansakäymisessä terveiden henkilöiden kanssa ei tartunnan riskiä 11.10.2016 Esityksen nimi / Tekijä 22
Mikä on seuraava toteutuva laaja, äkillinen biouhka Lintuinfluenssapandemia? H5N1, H7N9? (lintuepidemiat jatkuvat.) SARS-koronavirus? (säilötty lukuisiin tutkimuslaitoksiin ) MERS-koronavirus? (jatkuu aktiivisena Lähi-Idässä., lymypaikkana ilmeisesti kamelit ihmiset) Mikrobin tahallinen levittäminen? Pernaruttoitiöt Isorokkovirus (säilötty kahteen kansalliseen laitokseen) Uusi tuntematon infektiotauti?
Pandemiaan varautumisen avainalueet Kattava valmiussuunnitelma sisältäen seuraavat alueet: Organisaatioiden vastuut Toimintaan osallistuvien organisaatioiden toimintojen/vastuiden tulee olla pandemioiden välillä samat kuin pandemian aikana Myös valtio- ja kuntasektorin ulkopuoliset organisaatiot mukana Tehokas seuranta tilannekuva ja torjuntatoimien tietopohja Materiaalinen valmius Rokotteet (suunnitelmat ja mekanismit nopealle hankinnalle) Virus- ja bakteerilääkkeet ( antibiootit ) Henkilökohtaiset suojaimet (erityisesti terveydenhuollon henkilöstö) Potilaiden hoidossa käytettävät kulutustarvikkeet ja laitteet Torjunta- ja hoitotoimien priorisoinnin eettinen perusta/linjat Viestintä Väestö: mitä kukin kansalaisen tulisi tietää ja tehdä (epävarmuus!) Kaikki torjuntatoimien toteuttamiseen osallistuvat Mutta. joustavuus on keskeistä ( aina yllätyksiä)