Kunnallistieteen päivät Helsingin Tieteiden talolla

Samankaltaiset tiedostot
Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Työhyvinvointi pienyrityksessä. Professori Marja-Liisa Manka

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Kuntien johtoryhmän jäsenten työuupumuskertomuksia

ALAISTAIDOISTA TYÖYHTEISÖTAITOIHIN MITÄ VOIMME TEHDÄ YHTEISEN TYÖHYVINVOINNIN HYVÄKSI

Hyvinvointi työntekijän voimanlähteenä

Talitiainen Parus major

Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? Taru Feldt, PsT

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Harri Vainio

Työhyvinvoinnista tulosta

ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ

Työnilo pää(n)asia. Inhimillinen pääoma kova arvo Voimavaralähtöinen työhyvinvointikäsitys Työnilon reseptiikkaa itse kullekin.

Mitä tiedetään yrittäjien työhyvinvoinnista?

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari Piia Akkanen

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä

Reserviläisjohtajana sodassa

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Työhyvinvointia tukevat työolot ja työn tuunaus

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki

Työhyvinvointi yliopistossa- ongelmista vahvuuksiin

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

Työntekijän ja työyhteisön voimavarat työssä jatkamisen edistäjinä

Tu-53.C Hyvinvointi ja kuormittuminen työorganisaatiossa

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti

Kyselylomakkeilla saadun tiedon vastaavuus Hyvinvointianalyysin tuottamaan tietoon Terhi Rönkä, PsM

Työurat muuttuvat mistä lisää voimavaroja?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Voiko työssä voida hyvin?

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys

Työnilo. - Valittamisesta vaikuttamiseen - Myönteisyys mahdollistajana - Reseptiikkaa. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

Toiveikkuus voimavarana Mitä se on? Miten lisätä?

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Työssä jaksaminen-työn ja opiskelun imua etsimässä

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

Johtajuus ja asiantuntijaviestintä

LUOTTAMUS - PÄÄOMA. Luottamus - pääoma

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

Työnilo voimavarana. - Valittamisesta vaikuttamiseen - Myönteisyys mahdollistajana - Reseptiikkaa. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan

Yhteistyö on vaikein tapa tehdä työtä, koska yhteistyö edellyttää sopimista, sovitussa ja sopimuksissa pitäytymistä. Henkilöstön joustava resursointi

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

Johtajuus ja asiantuntijaviestintä

TYÖHYVINVOINTI MUUTOSTEN KESKELLÄ SARI PUURTINEN RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING

Muupu-tutkimus selvittää, voidaanko työuupumusoireita lievittää mindfulnessharjoitusten

SISÄINEN MOTIVAATIO tehokkuuden ja hyvinvoinnin lähteenä. Frank Martela

SISÄISELLÄ MOTIVAATIOLLA JA ITSENSÄ JOHTAMISELLA KOHTI VAHVEMPAA TYÖHYVINVOINTIA JA AIKAANSAAVUUTTA

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen

Gradu-seminaari (2016/17)

Kulttuurituottajan työhyvinvointi

LÖYDÄ SISÄINEN MOTIVAATIOSI Jari

Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja

Esimies eri-ikäisten johtajana. Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö Työturvallisuuskeskus P

Osuva-loppuseminaari

HOIDON TARVE! Ha H aka k na & & L a L ine

Yksin selviytymisestä yhteisön voimaan Sote-Peda Annarita Koli, FT Työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Työeläkeyhtiö Elo

Työllistyjä osana työyhteisöä ja sen reunalla työyhteisöjen näkökulmia työllistämiseen

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työn ja elämän hyvinvointi

MITEN RATKAISTA PIRULLISIA ONGELMIA Pirkko Vartiainen, professori Sosiaali- ja terveyshallintotiede Vaasan yliopisto

KUNNAT SOSIAALISEN YHTEISKUNTAVASTUUN TOTEUTTAJINA SUOMESSA. - Case-tutkimus henkilöstövastuullisuuden toteutumisesta kolmessa kaupungissa

Kuntoutuksen tutkimuksen seminaari

Työntekijäidentiteetti joustavassa kansainvälisessä organisaatiossa. KTT Jaana T. Kuusipalo

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin

TYÖUUPUMUSTARINOITA INFORMAATIOTEKNOLOGIAN ALALTA: Syyt, kokemukset ja kehittyminen

Henkilöstö strategisena resurssina -tutkimus

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ

Itseohjautuvuus. haasteita ja päämääriä, joiden kautta elämämme on rikkaampaa, merkityksellisempää ja kukoistavampaa.

Tavoitteet: Kurssilla tarkastellaan viestintää johtamisen ja asiantuntijatyön näkökulmasta. Teoreettisesti kurssi nojaa. dynaamisiin muutosmalleihin

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Hyvinvointia työstä Pirjo Juvonen-Posti 0. Työterveyslaitos

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi , Hotel Crowne Plaza

KULTTUURI, TERVEYS JA HYVINVOINTI

Osuva-kysely Timo Sinervo

Monialaisen arvioinnin mahdollistava johtaminen LAPE-päivät

Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä

KARJAAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI: UUPUMUSASTEINEN VÄSYMYS JA TYÖOLOT

OPINTO-OPAS Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala. Johtamisen erikoistumisopinnot 30 op Matkalla menestykseen

Tulevaisuuden johtamisosaaminen ja sen kehityshaasteet

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 6

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Oma jaksaminen on työhyvinvoinnin perusta Talous- ja palkkahallintopäivät

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Transkriptio:

Kunnallistieteen päivät Helsingin Tieteiden talolla 13.10-14.10.2016 ØKuntajohtamisen työryhmä: Kaija Majoinen Kuntaliitto ØTutkimusesitys 13.10.2016 kello 15.00 Annemaija Summanen, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, johtaminen ØTutkimuksen valmistuminen on suunniteltu 2017-2018

Johtoryhmän jäsenten työuupumustarinat Kuntien johtoryhmien jäsenet näkemyksensä ja kokemuksensa kertojina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, johtaminen Ohjaajat: Professori Tuomo Takala ja dosentti Teppo Sintonen

Tutkimuksen esioletus ØTutkimukseni nojaa siihen esiymmärrykseen ja oletukseen, että johtoryhmän jäsenet voivat tunnistaa omat voimakkaat työpaineet, riskitekijät ja pitkään jatkuneen työstressin, työväsymyksen josta seurauksena voi olla työuupumus. ØJohtoryhmän jäsenten erilaiset näkemykset ja kokemukset kokea ja ymmärtää ilmiötä työuupumus.

Tutkimustehtävä ØTutkimuksen tavoitteena on ymmärtää ja selvittää johtoryhmän jäsenten työuupumustarinoita, joita voidaan soveltaa myöhemmin käytännön johtamistyöhön.

Tutkimusongelmat Ø Millaisia työuupumustarinoita johtoryhmän jäsenten tarinoista on löydettävissä? ØMikä aiheuttaa johtamistyössä työuupumusta johtoryhmän jäsenelle? ØMillaisia selviytymiskeinoja johtoryhmän jäsenellä on selviytyä työuupumuksesta?

ØTutkimus paikantuu ihmisten johtamisen johtamistieteelliseen näkökulmaan [leadership] ja työuupumustutkimukseen [työpahoinvointi] alueelle, joten tutkimus on teoreettisesti poikkitieteellistä.

Tieteenfilosofinen lähtökohta ja metodologiset valinnat RADIKAALI HUMANISMI RADIKAALI STRUKTURALIS- MI TULKITSEVA FUNKIONALISTINEN (SELITTÄVÄ) Organisaatiotutkimuksen paradigmat (Burrell & Morgan 1979) Tutkimukseni sijoittuu tulkitsevaan paradigmaan.

TYÖUUPUMUS ØTutkijoiden keskuudessa ei ole olemassa yhtä yleisesti hyväksyttävää määritelmää ja näkemystä työuupumuksesta. ØTyöuupumuksella tarkoitetaan tutkimuksessani häiriötä, jolla on ominaista kokonaisvaltainen väsymys, kyyniseksi muuttunut asenne työhön ja työtovereihin [esimieheen] sekä heikentynyt ammatillinen itsetunto. (Kalimo & Toppinen, 1977, Schaufeli ym. 1993, Leiter & Maslach, 1996, Hakanen 2004)

Tutkimuksen kontribuutio ØKuntatutkijana pyrin tuomaa uudenlaisen näkökulman työuupumuksen keskusteluun, joka vaikuttavat monitahoisesti organisaation toimintaan. ØKonteksti on kunta-ala ja kolmen kunnan johtoryhmän jäsenet, joista osa on kokenut työuupumuksen.

ØKuntapuolen johtoryhmän jäsenten operatiivisen johdon näkökulma työuupumustutkimuksen alueella on harvinainen. ØTutkimus täyttää aukkoa näkökulman ja narratiivisen lähestymistavan suhteen. ØTutkija on osa tutkimuskohdetta.

Kuvio: Mukaillen Leiterin ja Maslachin (1988) työuupumuksen prosessimalli; Summanen (2015); tutkittava ilmiö työuupumus koskee johtamisen kentässä työuupumuksen ja johtamistyöskentelyn vuoropuhelua. Työn ylikuormitus + + Johtamisristiriidat Uupumusasteinen väsymys + Esimiehen tuen ja luottamuksen puute Johtaminen - johtajuus Sosiaalinen tuki - Kyynistyminen Ammatillinen itsetunto Työuupumus

Haastatteluaineisto Ø Tutkimuksessani tutkin kiireisten ja muutosvaiheessa elävien Etelä-Savossa sijaitsevien kolmen itsenäisen kunnan johtoryhmän jäsenten työuupumuksen ja johtamistyön kokemuksia ja näkemyksiä. Ø Haastattelin 16:ta johtoryhmän jäsentä. Ø Narratiivinen haastattelu, jossa pääteemat: johtaminen työuupumus ja selviytymiskeino.

Laadullinen tutkimusmenetelmä Narratiivinen analyysi ja tyypittely Ø Analysoin haastatteluaineistoni Labov & Waletsky, (1967) kehitetty versio Labov 1972 suullisen kertomuksen mallin mukaisesti. Ø Tarinoilla on alku, keskikohta ja loppu sekä tarinoilla on menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Ø Narratiivisessa analyysissa rakennetaan aineiston perusteella uutta, ehjää ja juonellista sekä ajassa etenevää tarinaa. Ø Tyypittelyn avulla aineistosta identifioitui neljä työuupumustarinatyyppiä: yllättäjät, selviytyjät, sinnittelijät ja hyväksyjät

TYÖUUPUMUSTARINAT Tyypitellyt neljään tarinatyyppiin 5 4 4 3 YLLÄTTÄJÄTARINAT SELVIYTYJÄTARINAT SINNITTELIJÄTARINAT HYVÄKSYJÄTARINAT HENKILÖHAHMOT 16

Tutkimustulokset ØTulen asemoimaan soveltaen ja tyypitellen johtoryhmän jäsenten tarinat seuraavassa diassa esitettyyn hyvinvoinnin ulottuvuudet malliin Warr 1999, Hakanen 2004 ja Manka 2016

Henkilökohtainen työhyvinvointi Ahdistus Minulta vaaditaan liikaa Yöuni pätkii stressi Virittyminen Innostus + Ihania haasteita työn imu Mielipaha - Mielihyvä + Masennus Minusta ei ole mihinkään En jaksa lähteä työhön. Warr 1990, Hakanen 2004, Manka 2007, Manka 2016 työuupumus - 16 työssä viihtyminen Mukavuus Ihan kivaa! Olisiko jo aika saada uutta?

Lähtökohta väitöstutkimukselleni on ollut, että ØTietoisuus lisääntyy johtoryhmän jäsenten työuupumustarinoista ØVoisi tarjota kuntapuolen käytännön johtamiselle ja johtajuustutkimuksille lisäarvoa

Jatkuu ØVoisi avata uusia näkökulmia ymmärtää kunnan johtamistyön työuupumusta ja sen seurauksia. ØLaadulliset tapaustutkimukset ja narratiivisella metodilla tehdyt tutkimukset olisivat tarpeellisia.

KIITOS Annemaija Summanen Puh: 044 333 1382 Email: annemaija.summanen@postilinja.net