Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Samankaltaiset tiedostot
RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

Miksi torajyvä iski viime kesänä?

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Hamppu viljelykiertokasvina

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Kasvinviljelytila Lahdessa

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

SATOISAMMAT RUISLAJIKKEET

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Matkakertomus. Marketta Saastamoinen

Speltin ja tattarin viljely

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Syysrapsin viljelyä Keski-Ruotissa Kokemuksia ja vinkkejä suomalaisille öljykasvinviljelijöille. Albin Gunnarson, Svensk Raps AB

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen -hanke

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Agrimarket- Viljelijäristeily

BOREALIN LAJIKKEET 2016

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

Gluteenittoman tattarin viljely

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kymmenen askelta huippusatoon

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Syysviljat valmistautuvat talveen

Modduksen vaikutus kasviin

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Ruis ja vehnä luomussa

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Peltokasvien luomuviljely

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Nurmikasvituottajapäivä Nurmikasvien viljelytekniikka

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke Kotimaisen rukiin markkinat

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Opas rukiin viljelyyn

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Kuminan perustaminen suojakasviin

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Rehumaissin viljelyohjeet

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA. Hämeenkyrö Jukka Saarinen

Syysviljan kasvinsuojelu

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli , Savonlinna Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

Transkriptio:

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä 27.7. hybridiruisillassa

Evolo lajikkeena Saksalaisessa lajikeluokituksessa Evolo on sekä satoisuudessa että tjp:ssä ainoa korkeimpaan luokkaan luokiteltu ruislajike Sakoluvun osalta Evolo on samaisen luokituksen perusteella ollut lajikkeiston parhaimmistoa

PollenPlus teknologia ja hybridirukiit Markkinoille tulonsa jälkeen, 80-luvun lopulla ja 90- luvun alussa hybridirukiiden havaittiin olevan populaatiolajikkeita merkittävästi herkempiä torajyvien muodostumiseen. Torajyviä muodostuu kasvin tähkään, kun: Siitepölyä muodostuu vähän tai pölytys jää vajavaiseksi Kukinto on eriaikainen pääkasvuston kukinnon kanssa KWS kehitti ja rekisteröi nk. PollenPlus teknologian, markkerivalinnan, jolla pystytään tunnistamaan geeni, joka vaikuttaa siihen, että kasvi tuottaa runsaasti siitepölyä

PollenPlus teknologia ja hybridirukiit KWS:n tavoitteena on tuoda markkinoille vain hybridiruislajikkeita, joissa on PollenPlus ominaisuus. Evolon on nk.pollenplus lajike, mutta jostain syystä tämä geeni ei Evolossa toimi täysin halutulla tavalla siitepölyn muodostuksen osalta. Evolo tuotiin markkinoille sen korkean satopotentiaalin ja erinomaisen talvenkestävyyden ansiosta. Torajyväongelman välttämiseksi Evoloon on sekoitettu 10 % Visello-lajiketta. Visello on 100 % Pollen Plus-lajike.

PollenPlus hybridirukiissa on: Parempi siitepölyn muodostus Terveempi tähkä ja vähemmän torajyviä Parempi kestävyys erilaisia stressitekijöitä vastaan

Hybridirukiin menestyksellinen viljely: Hybridivaikutus eli: Kasvissa enemmän versoja Suurempi tähkä Hybridivaikutus saavutetaan, kun: Kylvetään oikeaan aikaan Käytetään oikeaa kylvösiemenmäärää Kylvetään oikeaan syvyyteen Maaperän kunto on hyvä

Hybridirukiin kylvöaika: Kylvöaika vaikuttaa sadon muodostukseen: Optimikylvöaika on 25.8. 1.9. Syyskuun ensimmäisen viikon jälkeen kylvetyissä kasvustoissa kyky sadonmuodostukseen alenee nopeasti ja saattaa olla jopa 20 % pienempi kuin optimiaikaan kylvetyillä. Tavoiteltu määrä kasveja/m2 riippuu kylvöajankohdasta ja kylvötavasta Aikaisessa kylvössä (25.8.) kasvi muodostaa keskimäärin 4-6 versoa Keskimyöhäisessä kylvössä (1.9.) kasvi muodostaa keskimäärin 3 versoa Myöhäisessä kylvössä versoja (5.9.) muodostuu keskimäärin vain 1-3

Esimerkkinä Visello-hybridiruis Ruotsissa: Normaali rukiin kylvösiemenmäärä 400 itävää siementä/m2: Hybridiruis kasvaa 10 15 cm korkeammaksi, lakoontumisriski kasvaa oleellisesti Tähkät ovat pienempiä Kylvö myöhästynyt: Versoja vain n.1-2 / kasvi, 800 tähkää/m2, liian tiheä kasvusto Alennettu kylvösiemenmäärä 200 itävää siementä/m2 : Matalampi kasvusto Isommat tähkät ja enemmän jyviä Korkeampi satopotentiaali Kylvö myöhästynyt: Versoja 3 4 / kasvi, n.600 tähkää/m2, kasvusto kehittynyt hyvin

Kylvösiemenmäärä: Hybridirukiin siemen myydään yksiköissä (Unit): 1 Unit = miljoona itävää siementä, n.40 kg Unit-paino vaihtelee hieman kauppaerittäin, riippuen erän itävyydestä ja tuhannen siemenen painosta Suositeltava kylvösiemenmäärä *: 1,5 Unit, kun kylvöajankohta 25.-27.8. Kylvösiemenmäärää nostetaan, jos kylvö venyy pitemmälle Jos hybridiruis kylvetään syyskuun toisella viikolla, käytettävä kylvösiemenmäärä 2,0 Unit *) Suomessa tehtyjen viljelyteknisten kokeiden perusteella suositukset kylvösiemenmäärästä ovat olleet hieman korkeammat

Kylvöstä: Suositeltava kylvösyvyys 2 cm Alhaisempi kylvösiemenmäärä edellyttää: Sopivaa kylvökalustoa Oikeaa viljelykiertoa Kunnollista ojitusta Kynnettäessä Kynnön jälkeen kylvettävä mahdollisimman pian Siementen on peityttävä, mutta eivät saa mennä liian syvään Kyntöä suositellaan aina, kun esikasvina on ruis.

Ajourat: Kasvustoon suositellaan tehtävän ajourat: 90 % torajyvistä muodostuu tallattuun kasvustoon, koska näissä kukinta jää vajaaksi tai tapahtuu myöhemmin kuin pääkasvustossa

Lannoitus: Lannoitussuositus (myöhäiselle kylvölle): Typpimäärä = sato-odotus x 2 mineralisoituva typpi Kylvön yhteydessä suositellaan annettavaksi: 20 30 kg N/ha 50 % tai kaikki PK-lannoitteet Kevätlannoituksen voi jakaa kahteen osaan Ensimmäisen lannoituksen yhteydessä typpi ja mahdollinen loppu PK-lannoitus Lisätyppi kasvuasteella 32

Kasvinsuojelu ja -tautitorjunta: Rikkakasvien torjunta: Jos mahdollista, rikkakasvit kannattaa ruiskuttaa syksyllä Ruis on tällöin kestävimmillään kasvimyrkkyjä vastaan Kevätruiskutuksen yhteydessä ei tule käyttää fenoxihappoja, esim. MCPA:ta Kasvitautien torjunta Kasvuasteella 32 on mahdollista torjua lehtilaikut, ruskearuoste, rengaslaikku, härmä Ruskearuosteen ja rengaslaikun torjunta ennen tähkälle tuloa Kukinnan aikana kasvustoa ei saa ruiskuttaa tautiaineilla

Kasvunsäädekäsittely: Suositeltava aine Moddus Käsittelyn voi jakaa kahteen osaan, ensimmäinen käsittely kasvuasteella 32 ja toinen ennen tähkälle tuloa

Sadonkorjuu: Hybridirukiin puinti: Kosteus menee alle 18 % (Suomen oloissa tähän päästään harvoin) Hybridirukiilla korsi voi olla hieman vihreä, vaikka kasvusto on puintivalmis Kuivaus: Sato kuivattava mahdollisimman nopeasti puinnin jälkeen, ei liian kuumassa

Hybridiruis sopii pohjoisiin oloihin: Ruis Triticale Syysohra Syysvehnä ITÄMISLÄMPÖ C - Minimi 1 2 1 3 2 4 2-4 - Optimi 20 25 20 25 20 25 20 25 KASVUUN LÄHTÖ C 2 3 3 4 3 5 3 5 TALVEHTIMISTARVE - (Alkaa) Lämpötila C 0 -+3 0 -+ 3 0 -+ 3 0-+3 - Kesto päivissä 30 50 35 60 20 40 40 70 PAKKASENKESTÄVYYS (ilman lumipeitettä) - 25-18 -15-20

Hybridirukiin viljely pohjoisilla alueilla: Ruotsissa hybridirukiit tulivat viljelyyn 90-luvun puolivälissä ja tällä hetkellä yli 75 % viljellyistä rukiista on hybrideitä Satoisuus parantunut n. 20 % Lajikkeina Evolo ja Visello Norjassa hybridien viljely alkoi n.10 vuotta sitten Nyt yli 90 % viljellään hybridiruislajikkeilla Satotasot vaihtelevat 5000 8000 kg /ha riippuen alueesta ja esikasvista Satoisuus noussut yli 25 % Lajikkeina Evolo ja Palazzo Suomessa ensimmäinen hybridiruis tuli viljelyyn v.2005 Ala kasvaa, mutta on vielä alle 30 % rukiin kokonaisviljelyalasta Lajikkeena Evolo Baltian maat, erityisesti Latvia ja Liettua Hybridiruisala on kasvussa ja on arviolta n.20-25 % Lajikkeina Visello, Evolo, Placido, Balistic ja Gonello