Kokemuksia Elämäntaitokurssista 9.11.2016 Riitta Salomäki, osastonhoitaja
Taustaa kurssille Elämäntaitokurssin pohjana on Depressiokoulu: opi masennuksen ehkäisy ja hoitotaitoja työkirja (Koffert & Kuusi 2002). V. 2002 Katriina Kuusi ohjasi ensimmäisen ryhmän Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä, tämä ryhmä tiivisti Depressiokoulutyökirjan 10 tapaamiskerran rungon opiskelijamaailmaan paremmin sopivaksi, tiiviimmäksi viiden kerran ryhmäksi, työnimenä Hyvä mieli ryhmä V.2004 kurssin kehittäminen siirtyi Nyyti ry:n tehtäväksi
Depressiokoulu työmenetelmä on kansainvälisesti tunnettu hoitomalli, josta on maailmalla käytetty nimeä Coping with Depression (CWD). Suomessa menetelmää ovat toteuttaneet ja kehittäneet psykoterapeutti Tarja Koffert ja psykiatri Katriina Kuusi, joiden työ on pohjautunut Kalifornian yliopiston Control Your Depression kurssiin. Asiantuntija-apua he ovat saaneet mm. professori Pim Cuipersilta Trimbos Instituutista, Hollannista, joka on ollut yksi menetelmän keskeisiä kehittäjiä.
Menetelmän vaikuttavuus on osoitettu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa (mm. Cuijpers, 1998c;Dowrick, 2000; Lewinsohn, Hoberman & Clarke, 1989) ja se on laajasti käytössä eri maissa (Cuijpers, 2001; Stengård, 2001). Myös Suomessa kurssia on käytetty masennuksen hoitoon eri kohderyhmille (Koffert & Kuusi, 2002). Kurssin keskeinen lähtökohta on, että kyseessä ei ole terapia, vaan lähestymistapa on psykoedukatiivinen. (Cuijpers, 1998c.)
Depressiokoulu menetelmä on alun perin kehitetty masennuksen hoitoon, mutta Suomessa sitä on käytetty myös työuupumuksen, pitkäaikaistyöttömyyden, päihde - ja muiden riippuvuuksien, raskaus ja lapsivuodeajan ongelmien sekä lasten ja nuorten psyykkisen kasvun vaikeuksien hoidossa. Lisäksi menetelmää on kokeiltu myös lapsettomuudesta kärsivien pariskuntien, kroonisten kipupotilaiden, ihosairaudesta kärsivien, syöpäpotilaiden sekä kuuloja näkövammaisten kanssa. (Koffert & Kuusi 2002.)
Kurssia voi käyttää omatoimisesti opiskellen tai ohjatussa ryhmässä ja se voi toimia myös tukena opiskelijan ja ohjaajan kahdenkeskisessä työskentelyssä. Työskentely pohjautuu psykoedukatiiviseen,strukturoituun kokemuksellisen opiskelun malliin
Vahvuudet erilainen lähestymistapa strukturoitu, selkeä opiskelijalähtöinen vertaistuki käytännönläheisyys ihmisläheisyys, asiat kerrottu yksinkertaisesti
konkreettiset, selkeät tehtävät ja selkeäsanainen teoria avoimuus: vaikeasta asiasta puhuminen koetaan normaalimmaksi positiivinen näkökulma vahvistaa opiskelijan omia taitoja ja kykyjä lisää opskelijan omaa aktiivisuutta aktivoi kurssilaista puhumaan ja liikkumaan
Heikkoudet aikataulutus tiukahko struktuuri: vapaan keskustelun osuus on melko pieni tehtävät osittain vaikeahkoja kokonaisuus melko vaativa paljon tehtäviä: kaikkien tehtävien läpikäymiseen ei jää riittävästi aikaa tehtävien tekeminen kotona voi olla liian työlästä
Kenelle soveltuu? opiskeluun, elämänhallintaan, arkirytmiin, mielialan laskuun yms. liittyvissä vaikeuksissa opiskelijoille joilla on lievää masennusta ja/tai opiskelukyvyn laskua elämänkriisit, opiskeluelämän aloittaminen toisella paikkakunnalla Parisuhdekriisit
Mistä kurssilaiset ohjautuvat vastaanotolle tai ryhmiin? Yleislääkärin vastaanotolta Terveystapaamisista tai muista oman vastaanoton potilaista Opintopsykologilta Muilta yhteistyökumppaneilta Ryhmiin ylioppilaskuntien tai ainejärjestöjen ilmoituskanavien kautta
Arvioidessasi ryhmäläisiä Kerro ryhmästä, sen työskentelytavoista ja siitä mitä se ei ole. Kysy mielikuvista ja peloista ryhmän suhteen. Tunteiden käsittely jo tässä vaiheessa saattaa hälventää ylimääräistä jännitystä. Korosta jo haastattelussa ryhmäläisen omaa osuutta ja vastuuta muutostyössä. Ei kannata luvata liikoja, toppuuttele yli-innokkaita. Toisaalta pelokasta voi rohkaista kokeilemaan ryhmää.
Mitä antaa opiskelijalle? Ratkaisukeskeistä ajattelua ja tuo elämään toivon näkökulman auttaa selkeyttämään omia ajatuksia, näkemään oman elämäntilanteen ja sen, että jokainen voi itse vaikuttaa tilanteeseensa valinnoillaan ja monilla pienillä konkreettisilla asioilla. opiskelijat oppivat itsenäiseen ongelmien ratkaisuun, tunnistamaan omia tunteitaan ja ajatuksiaan (myös positiivisia) elämänhallinta paranee, omasta hyvinvoinnista huolehtiminen lisääntyy sosiaalisiin suhteisiin tukeutuminen lisääntyy yleinen ajattelu ja suhtautumistapa itseen muuttuu positiivisemmaksi.
Ryhmän onnistumisen edellytykset Jäsenten sopivuus ryhmään Ryhmän koko Selkeät tavoitteet ja säännöt Sitoutuminen Riittävät resurssit Ohjaajan motivoituneisuus Sopiva tila Johdon tuki
Ohjaajasta viestittyy ryhmälle Saako ryhmään liittyä omalla tavallaan, onko tilaa ja millä (kenen) ehdoilla? Se, miten sisäisesti turvalliseksi ohjaaja itse kokee olonsa ryhmässä. Kestääkö ohjaaja pelkoa ja jännitystä itsessään ja voiko hän siitä huolimatta toimia työtehtävänsä mukaisesti? Kestääkö ohjaaja avuttomuutta ja sitä, ettei ole valmiita vastauksia? Onko ohjaaja inhimillinen ihminen?
Riittävän hyvä ohjaaja Ohjaajan ei tarvitse pyrkiä olemaan hyvä ohjaaja tai virtuoosi, riittävän hyvä riittää. Erityisesti aloittelijan on hyvä sallia itselleen oppiminen yrityksen ja erehdyksen kautta. Myös paljon koulutusta saaneen ja kursseja käyneen on tärkeää rohkaistua harjoittelemaan ohjaamista. Ohjaamista voi oppia vain ohjaamalla. Ryhmiä ohjaamalla oppii taustalla olevista ilmiöstä. Usein on hyödyllisintä harjoitella samoja asioita sekä ryhmän että yksilöasiakkaiden kanssa.
Mitä otan mukaan? Hyväksy itsesi. Ole kärsivällinen, rehellinen ja lempeä itsellesi, varsinkin muuttaessasi ajatuksiasi ja tapaasi toimia. Muistuta itseäsi että olet riittävän hyvä juuri nyt ja juuri sellaisena kuin olet. Sinulla on oikeus tulla nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi juuri sellaisena kuin olet.
Lähteet: Koffert,Tarja & Kuusi,Katriina. 2002. Depressiokoulu:opi masennuksen ehkäisy ja hoitotaitoja.työkirja. Mielenterveyden koulutuskeskuksen julkaisuja. SMS Tuotanto Oy. Helsinki. Hynninen, Mirka & Lento,Liisa.2003. Coping with Depression -kurssin evaluointi mielenterveyspotilaiden omaisten ja kuntoutusasiakkaiden ryhmissä. Pro gradu tutkielma. Tampereen yliopisto. Psykologian laitos Heli Niemi.2007.Depressiokoulu-työmenetelmän arviointiselvitys. Asiakkaiden ja työntekijöiden näkemyksiä menetelmästä Lapin sairaanhoitopiirin alueella. Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen Lapissa hanke Pohjois - Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Rovaniemi & Mielenterveys ja päihdetyön seudullinen kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirin alueella hanke.lapin sairaanhoitopiiri.