Laatu ja vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa Pia Maria Jonsson LT, Kehittämispäällikkö THL /PALO /PAKE pia.maria.jonsson@thl.fi
Mitä laatu on? Ulottuvuudet ja määritelmiä, laatuongelmia Laadunhallinta ja kehittäminen, laadunhallinnan ongelmia Laatu ja valinnanvapaus läpinäkyvän vertailutiedon tarve Laatua ja potilasturvallisuutta tukevat säädökset ja dokumentit Kansallinen potilasturvallisuusstrategia
Laatu käsitteenä Terveydenhuollon (organisaation) toimintakyvyn arvio, joka pohjautuu siihen, missä määrin hoitoprosessit lisäävät potilaiden toivomien hoitotulosten todennäköisyyttä (ja vähentävät ei-toivottujen vaikutusten todennäköisyyttä) The capability of the product or service to fulfil the expectations / meet the needs of the consumer (to as low a price as possible)
Laadun ulottuvuuksia Näyttöön perustuvuus Lääketieteellinen vaikuttavuus Potilasturvallisuus Potilaskeskeisyys Saatavuus (Kustannus-vaikuttavuus) (Oikeudenmukaisuus) 4
Vaikuttavuus ja potilasturvallisuus Vaikuttavuus: Mitattu (tai tilastollisesti ennustettava) terveyshyöty hoidon seurauksena Terveyshyöty: Elämänlaadun /eliniän ennusteen paraneminen hoidon seurauksena Potilasturvallisuus: Mitattu (tai tilastollisesti ennustettava) haittavaikutuksien riski Haittavaikutus: Elämänlaadun /eliniän ennusteen huononeminen hoidon seurauksena ja arvio riskitason hyväksyttävyydestä Etenkin potilaan arvio!
Terveydenhuollon laatuongelmia Lääketieteellinen laatu yleisesti ottaen hyvä siltä osin kuin sitä pystytään kuvaamaan Potilasturvallisuus seurantatieto puuttuu Jonot ja viiveet tyypillisiä pohjoismaiselle mallille Potilaskeskeisyyden sijasta organisaatiokeskeisyys ongelmat hoidon sujuvuudessa Alueelliset ja paikalliset vaihtelut hoidon saatavuudessa ja vaikuttavuudessa Eriarvoisuus
Laadunhallinta ja -kehittäminen Hyvän hoidon määrittely -> Järjestelmällinen seuranta prosessi- ja tulosindikaattorein -> Tietojen analysointi ja tulkinta -> Palaute ja kokemuksesta oppiminen -> Kehittämistoimenpiteet -> Hyvä hoito
Laadunhallinnan ongelmia Hyvä hoito - vaikea määritellä, näytön puute Järjestelmällinen seuranta - indikaattorien puute - liian hitaat indikaattorit - tietojenkeruun vaikeus - tietojärjestelmäongelmat
Laadunhallinnan ongelmia Tietojen analysointi ja tulkinta vaativat asiantuntemusta, onko riittävästi? Palaute ja kokemuksesta oppiminen foorumit puuttuvat Kehittämistoimenpiteet realismi? johdon sitoutuminen? Hyvän hoidon uudelleen määrittely muutoksen vaikeus
Läpinäkyvää tietoa laadusta tarvitsevat Päätöksentekijät järjestelmän toimivuuden ja oikeudenmukaisuuden seurantaan Veronmaksajat päättäjien toiminnan arviointiin Tilaajat valintapäätöstensä tueksi Tuottajat toiminnan kehittämiseksi (bencmarking) ja markkinointiin Kuluttajat valintapäätöstensä tueksi 15.9.2010 Pia Maria Jonsson 10
Laatu ja valinnanvapaus Potilas-/asiakas-/kansalaisnäkökulma Valinnanvapaus edellyttää yhteismitallista vertailutietoa vaihtoehtoisten palveluiden laadusta muutoin uudistuksella vain symbolinen merkitys Ilman laatutietoa valinnanvapaus ei voi toimia palveluiden laadun edistämisen moottorina Laatu ja potilasturvallisuus tuottajien kilpailuvaltteja
Kansalaisille suunnattu verkkopalvelu palveluvaaka.fi Pohjoismaisia esikuvia: www.sundhedskvalitet.dk www.omvard.se http://aldreguiden.socialstyrelsen.se 15.9.2010 Pia Maria Jonsson 12
15.9.2010 Pia Maria Jonsson 13
Vertailutiedon tuotto Ruotsissa Svenskt Näringsliv OmVård.se kerää julkisia tilastotietoja yksittäisistä tuottajista Antaa käyttäjille mahdollisuuden vertailla tuottajia Kohderyhmä on potilaat ja kansalaiset 2011 vuoden alusta perustetaan julkinen, riippumaton tiedontuottajataho, Myndighet för vårdanalys 15.9.2010 Pia Maria Jonsson 14
Vertailutiedon tuotto Suomessa THL Palveluvaaka.fi pilottiversio avataan 2011 vuoden alussa Antaa käyttäjille mahdollisuuden vertailla tuottajia ja kuntia ja sairaanhoitopiirejä Kohderyhmä potilaat, asiakkaat, kansalaiset Kehittämisen ongelmana kansallisten tietovarantojen rajallisuus ja yhteismitallisen tiedon puute 15.9.2010 Pia Maria Jonsson 15
Laatua ja potilasturvallisuutta tukevaa lainsäädäntöä Perustuslaki, henkilötietolaki, julkisuuslaki, kielilaki Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Ammattihenkilölaki Potilasvahinkolaki Laki yksityisestä terveydenhuollosta Mielenterveyslaki Lääkelaki Paras puitelaki Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Terveydenhuoltolaki HE 90/2010
HE 90/2010 Terveydenhuoltolaki 8 Laatu ja potilasturvallisuus Terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Kunnan perusterveydenhuollon on vastattava potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta, jollei siitä muutoin erikseen sovita.
HE 90/2010 Terveydenhuoltolaki 8 Laatu ja potilasturvallisuus Terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään asioista, joista on suunnitelmassa sovittava.
Säädöksistä käytäntöön - dokumenttihierarkiaa Terveydenhuoltolaki 8 : Laatu ja potilasturvallisuus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon suunnitelmasta Kansallinen potilasturvallisuusstrategia Strategian toimeenpano-opas
Säädöksistä käytäntöön - dokumenttihierarkiaa Terveydenhuoltolaki 8 : Laatu ja potilasturvallisuus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon suunnitelmasta Kansallinen potilasturvallisuusstrategia Strategian toimeenpano-opas
Asetus laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon suunnitelmasta Asetuksen soveltamisala julkisen terveydenhuollon toimintayksiköt Asetuksen tarkoitus - potilasturvallisuus, laadunhallinta - potilaan osallistuminen - toimintayksikön järjestelmällinen laadunhallinta ja toimintakäytännöt - potilasturvallisuuskulttuurin kehittäminen 21 22.10.2010 Etunimi Sukunimi
Asetus laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon suunnitelmasta Potilasturvallisuussuunnitelma erillinen dokumentti Sisältöä potilaan ja asiakkaan ilmoitukset puutteista raportointi, seuranta, käsittely, jälkihoito henkilöstön perehdytys käytäntöihin vastuuhenkilöt ja toimijat yhteistyö 22 22.10.2010 Etunimi Sukunimi
EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009-2013 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:3 http://www.stm.fi/julkaisut/julkaisuja-sarja/nayta/_julkaisu/1383571#fi 23
VISIO tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin: hoito on vaikuttavaa ja turvallista.
POTILASTURVALLISUUS LAITE- TURVALLISUUS HOIDON TURVALLISUUS LÄÄKEHOIDON TURVALLISUUS Laitteet Laitteiden käyttö Suojaukset Hoitomenetelmät Lääketurvallisuus Hoidon toteuttaminen Lääkitysturvallisuus Suojaukset Läheltä piti -tapahtuma VAARATAPAHTUMA Haittatapahtuma Ei haittaa potilaalle Haitta potilaalle Potilasvahinko Lääkevahinko 25
Kuinka todennäköistä on, että potilaalle koituu haittaa, kun häntä hoidetaan maasi terveydenhuollossa? TODENNÄKÖISTÄ Sairaalahoito (%) Sairaalan ulkopuolella (%) EU 27 50 46 1. Kreikka 83 78 6. Ranska 65 56 8. Tanska 63 60 18. Iso-Britannia 47 37 19. Alankomaat 46 50 23. Ruotsi 36 35 25. Saksa 31 29 26. Suomi 27 28 27. Itävalta 19 24 Lähde: SPECIAL EUROBAROMETER 327. Patient safety and quality of healthcare. April 2010.
Minkälaisesta haittatapahtumasta voisi olla kyse? Väärä tai viivästynyt diagnoosi Sairaalainfektio Lääkitysvirhe Kirurginen virhe Laitevirhe EU 27 59 58 49 46 39 Kreikka 85 82 68 73 60 Ranska 75 66 58 56 47 Tanska 75 73 72 47 38 Iso-Brit. 59 49 37 31 29 Alankomaat 56 57 52 41 32 Ruotsi 35 45 31 17 13 Saksa 51 49 38 37 24 Suomi 41 38 31 24 13 Lähde: SPECIAL EUROBAROMETER 327. Patient safety and quality of healthcare. April 2010.
Oletko sinä tai joku perheenjäsenistäsi koskaan kokenut haittatapahtumaa terveydenhuollossa? Kyllä (%) EU 27 26 1. Ruotsi 49 2. Tanska 43 4. Alankomaat 42 6. Ranska 39 9. Suomi 34 10. Iso-Britannia 31 11. Saksa 30 22. Kreikka 16 Lähde: SPECIAL EUROBAROMETER 327. Patient safety and quality of healthcare. April 2010.
Strategian päätavoitteet Potilas osallistuu potilasturvallisuuden parantamiseen Potilasturvallisuutta hallitaan ennakoivasti ja oppimalla Vaaratapahtumat raportoidaan, niistä opitaan Potilasturvallisuutta edistetään suunnitelmallisesti ja riittävin voimavaroin Potilasturvallisuus huomioidaan terveydenhuollon tutkimuksessa ja opetuksessa
Strategian neljä näkökulmaa Turvallisuuskulttuuri Johtaminen Vastuu Säädökset
Mitä uutta alla auringon? POTILASTURVALLISUUSKULTTUURI Mitä se on? Läpinäkyvyyttä Avoimuutta Leimaa organisaation sisäistä työtä ja suhdetta potilaisiin, omaisiin ja kansalaisyhteiskuntaan
POTILASTURVALLISUUSKULTTUURI Mitä se ei ole? Virheiden piilottelua Rangaistuksen pelkoa Syyllisten etsintää 32
Avoimuus käytännössä Vaaratapahtumien taustat analysoidaan niistä keskustellaan ja opitaan niitä käytetään toiminnan ohjaamiseen ja kehittämiseen Avoimuuteen kuuluu anteeksipyyntö ja haittaan johtaneiden tapahtumien kertominen potilaalle haittatapahtuman satuttua 33
Läpinäkyvyys käytännössä Edellyttää potilasturvallisuuden järjestelmällistä seurantaa ja vertailua (paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti) Seurantatiedon tuottaminen edellyttää tietojen kirjaamista yhtenäisin periaattein ja mittarein (Haipro, potilasturvallisuuskulttuuri, HILMO) Läpinäkyvyys edellyttää tiedon raportointia eri kohderyhmien - myös potilaiden ja kansalaisten - tarpeista ja edellytyksistä käsin esim. Palveluvaaka-verkkopalvelu 34
Johtamisen näkökulma Organisaation johdon tulee ottaa näkyvästi vastuu potilasturvallisuudesta. Johto ei voi delegoida vastuutaan. Johto huolehtii siitä, että toiminta ja työolosuhteet mahdollistavat hoidon turvallisen toteuttamisen ja toimintaan liittyvät, taloudelliset ja ympäristön riskit on huomioitu. 35
Vastuusta Kokonaisvastuu potilasturvallisuudesta on organisaation johdolla Potilasturvallisuus on kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien ammattihenkilöiden ja potilaiden yhteinen asia Ammatillisuuteen kuuluu keskeisesti jokaisen työntekijän ja kunkin ammattiryhmän vastuu potilasturvallisuudesta sekä sitoutuminen sen edistämiseen arvioimalla ja kehittämällä omaa työtään, osaamistaan ja toimintaansa turvallisemmaksi 36
37
Laatu ja potilasturvallisuus THL:n yhteyshenkilöitä Potilasturvallisuus: ylilääkäri Hannu Rintanen, koordinaattori Leena Nuorteva Palveluvaaka: projektipäällikkö Jari Suhonen Asiakaskyselyt: erikoissuunnittelija Salla Sainio Erikoissairaanhoidon auditoinnit: kehittämispäällikkö Ritva Salmi etunimi.sukunimi@thl.fi